No? Miten on minun tarinani? Haluaisitteko jatko minun tarinalleni?

kylläkyllä.. onhan toi jo pariin kertaan sanottu

Osa 4:

Mikko jäi seisomaan suu auki ikkunan luokse jossa oli vain naarmut, mutta ei ollenkaan kengän tai jalan jälkiä. Mikko oli paniikissa. Hän ei tietänyt mitä tehdä, vaan jäi kauhusta jäykkänä seisomaan keskelle pihaa, ilman mitään ajatusta.
- Mikko? Mikä sinulla on hätänä? Mitä tapahtui? Jenni tuli juoksien Mikon luokse.
- Se-se-se-se.... Mikko änkytti paikallansa, ilman mitään ilmettä naamallansa.
- Tämä pelottaa Mikko! Älä pelleile! Mikko?
- Se-se...
- Mikko! Minä vien sinut sisälle taloon!
Jenni rupesi taluttamaan Mikkoa kädestä sisälle taloa, ja kun Jenni oli saanut Mikon sisälle taloa, hän laski änkyttävän miehensä sohvalle istumaan.
Emilia tuijotti tyhjillä silmillänsä olohuoneeseen päin ja kysyi:
- Äiti? miksi Isi änkyttää?
- Emilia? En ehdi juuri nyt! Odota huoneessa.
Jenni alkoi hätääntyneenä ravistella miestänsä ja se auttoikin. Änkytys rupesi lakkaamaan ja Mikko rupesi tulemaan järkiinsä.
- Mitä tapahtui Mikko? Mitä? Jenni kysyi hätääntyneenä ja katsoi miestänsä silmiin.
- Minä en tiedä mitä näin, mutta sen tiedän, että se mitä näin ei ollut ihminen.
- Mikko? Mitä sinä puhut?
- Se on totta!
- Mikko! Tämä ei ole hauskaa!
- Mutta se on totta!
Emilia rupesi itkemään kovista huudoista ja väittelystä. Molemmat menivät lohduttamaan Emiliaa ja kävivät yöpuulle. Mikko ei nukkunut ollenkaan. Hän vain istui tuolilla pesäpallomaila toisessa kädessä ja taskulamppu toisessa.

Sunnuntai aamuna aamiaspöydässä oli hiljaista. Kukaan ei puhunut. Mikko joi kahvia koko aamun ajan ja Jenni syötti Emiliaa samalla kun itse söi.
- Meidän pitäisi puhua kahden kesken Jenni, Mikko tokaisi huolissaan.
- Onko totta mitä sanoit? Siis oliko ikkunan takana jokin olio?
- Oli, mutta en haluaisi puhua siitä. Olen soittanut jo terapiaa itselleni. Se alkaa kahden viikon kulttua ja minulla on sairaslomaa, Mikko sanoi hiljaisesti. Sanoin, että läheiseni on kuollut ja tarvitsen aikaa.
- Me kyllä pääsemme tämän yli Mikko.
- Vain aika näyttää, mutta minä pysyn valppaana. Nukun päivällä, valvon yöllä.
- Ei sinun tarvitse...
- Pistä kahvia tulemaan. Todella vahvaa kahvia. Minä menen myös hakemaan aseen kaupasta. Onneksi olen suorittanut luvan itselleni, Mikko puhui vakavasti.

Seuraavana yönä Mikko ei nukkunut ollenkaan. Hän odotti jotain tapahtuvan, mutta kaikki oli hiljaista. Hiljaisuuden rikkoi vain Jennin pihisevä hengitys.
- Isi? Emilia kuiskasi. Isi?
- Emilia? Sinun pitäisi olla nukkumassa jo tähän aikaan. On myöhä...
- Minä näin sen
- Mitä? Mikko kysyi ihmeissään?
- Minä näin sen
Mikkoa rupesi karmimaan. Emilia katsoi häntä valkoisilla, tyhjillä silmillään.
- Emilia. Nuku nyt...
- Minä näin kun se otus käveli juuri äskettäin meidän ikkunan ohitse ja katsoi sinua.
Nyt Mikkoa rupesi todella karmimaan. Hän nousi tuolilta, meni eteiseen, pisti jalkaansa tohvelit ja kiersi talon pesäpallo mailalla ja taskulampulla siitä huolimatta, että hän oli kauhusta jäykkänä.
Helpotuksesi hän huomasi, että talon lähellä ei ollut ketään ja meni takaisin makuuhuoneen tuolille pitämään vartiota. Mikkoa vaivasi Emilian sanat: "Minä näin sen" ja "se katsoi sinua". Mutta ei Emilia pysty näkemään mitään, vai pystyykö?

-----JATKUU-----

Mitä mieltä olette Osasta 4?

Lainaus:13.11.2005 Jackass_ kirjoitti:
Mitä mieltä olette Osasta 4?

tosi hyvä pistä lisää tulemaa

Lainaus:13.11.2005 Jackass_ kirjoitti:
Mitä mieltä olette Osasta 4?

Hyvä! Nyt äkkiä lisää niin ehdin tänää lukemaan, huomen pitäis herätä aikasin.

Mukavaa että pidätte. Voin luvata että kello 16:00 - 21:00 ilmestyy 2 seuraavaa osaa.

Lainaus:13.11.2005 Jackass_ kirjoitti:
Mukavaa että pidätte. Voin luvata että kello 16:00 - 21:00 ilmestyy 2 seuraavaa osaa.

Ööh... 16-21 meni jo...

Lainaus:13.11.2005 Jackass_ kirjoitti:
Mukavaa että pidätte. Voin luvata että kello 16:00 - 21:00 ilmestyy 2 seuraavaa osaa.

Huomenna? Nimittäin Kello on 22:22 joten tuo aika ei tänään oikein täsmäis.

Ajattelimme mennä kaverieni kanssa "kummitustaloon" ihan ajan vietteeksi ja talo oli metsikössä ja olimme aika lapsia vielä silloin joten meitä pelotti tietenkin hiukan..mutta kun olimme talossa ja menimme juuri portaikossa kuului vaan että: PAM!! niinkuin joku olisi pamauttanut oven täysiä kiinni....ja mehän ampastiin sieltä tuhatta ja sataa hus veks...

Lainaus:14.11.2005 RaMmU kirjoitti:
Ajattelimme mennä kaverieni kanssa "kummitustaloon" ihan ajan vietteeksi ja talo oli metsikössä ja olimme aika lapsia vielä silloin joten meitä pelotti tietenkin hiukan..mutta kun olimme talossa ja menimme juuri portaikossa kuului vaan että: PAM!! niinkuin joku olisi pamauttanut oven täysiä kiinni....ja mehän ampastiin sieltä tuhatta ja sataa hus veks...

Se oli varmaankin tuuli. Tapahtuisipa minulle mitänn jännää...

Lainaus:13.11.2005 soldieri kirjoitti:

Lainaus:13.11.2005 Jackass_ kirjoitti:
Mukavaa että pidätte. Voin luvata että kello 16:00 - 21:00 ilmestyy 2 seuraavaa osaa.

Ööh... 16-21 meni jo...

Niin mutta siis nyt maanantain 14 päivä

pitäisikö itsekkin alkaa väsäämään?


ps. tekisin sellasen missä olisi muitakin pp:n hahmoja. Ilmoittakaa jos kannatatte ja voin myös käyttää nimiänne, kunhan keksin tarinan, siinä ei kauan nokka tuhisi koska aivot on jo käynnissä .

Lainaus:14.11.2005 Niko-san kirjoitti:
pitäisikö itsekkin alkaa väsäämään?


ps. tekisin sellasen missä olisi muitakin pp:n hahmoja. Ilmoittakaa jos kannatatte ja voin myös käyttää nimiänne, kunhan keksin tarinan, siinä ei kauan nokka tuhisi koska aivot on jo käynnissä .

Joo voi tulla aika kova tarina mun nimee saa käyttää sit

Minun nimeä voit käyttää ja Aika kiva idea.

kiitos kiitos. alankin väsäämään.

Lainaus:14.11.2005 Niko-san kirjoitti:
kiitos kiitos. alankin väsäämään.

Pistä samalla minunkin nimeni sinne. Eikös?

Osa 5:

Tänä maanantain aamuna aamiaspöydässä tunnelma ei ollut enään niin kovin hiljainen mitä viimeksi oli ollut.

- Olen löytänyt tästä läheltä kunnon ase-kaupan. Ostan sieltä vanhanmallisen haulikon ja hauleja.
- Vain jos se on tarpeellista, Jenni huokaisi ja vilkaisi lompakkoaan joka lojui eteisen kenkähyllyn vierellä.
- Luulisin että te pärjäätte ilman minua, edes vähän aikaa, Mikko sanoi samalla syödessään kylmän rauhasti.
- Ei meillä ole hätää Emilian kanssa. Mihin kellonaikaan ajattelit lähteä?
- Kello on nyt 10:38. Lähden kello tarpeeksi aikaisin että saavun kaupalle kello 12:00.

Mikko huristi pois kello 11:00, vanhalla Opelin romulla. Pihalla olivat Jenni ja Emilia "katsomassa"
kun hän lähtisi pois. Jenni päätti lähteä Emlilian kanssa kävelylle katsomaan naapurin vanhaa rouvaa.
He saapuivat pienen kävelyreissun jälkeen ränsistyneelle mökille j kolkuttivat ovea.
- Miksi Hilma ei avaa ovea, Jenni mietti ihmeissään. Parasta katsomassa onko muista kahhdesta naapurista kukaan kotona. Mutta ketään ei näkynyt kummassakaan talossa. Jenni ajatteli, että he olisivat töissä ja Hilma käymässä muilla naapureilla, mutta Jenni ei viitsinyt kävellä enenpää vaan hän lähti Emilian kanssa kotia kohti.

Kello Rupesi käymään jo yhtä ja Mikon olisi aika saapua kotiin. Jenni odotti Mikkoa samalla kun hän leikki Emilian kanssa. Lopulta Mikko kuitenkin saapui käytetyn näköisen haulikon -ja yhden hauli-paketin kanssa.
- Näitkö sinä Raimo ja Erkkiä matkallasi? He eivät olleet kotona vaikka kävinkin katsomassa heitä Emilian kanssa. Jenni kysyi nostamatta katsettaan. Myöskään Hilma ei ollut kotonansa.
- En minä heitä nähnyt. Varmaan töissä molemmat.

Mikko lepäsi sohvalle viimeyön tarkkailun jälkeen ja Jenni katseli televisiota. Emilia makasi Jennin sylissä ja nukkui. Mikko ei ollut vielä kertonut siitä, mitä Emilia oli puhunut hänelle ja katsoi parhaaksi kertoa tämän Jennille vielä kun Emilia nukkui. Mikko nousi sohvalta ja aloitti:
- Jenni?
- Niin Mikko?
- Minulla olisi sinulle kerrottavaa, Mikko sanoi huolissaan ja katsoi Jenniä silmiin. Miten muotoilisin nämä sanat. Kun olin pitämässä vahtia yöllä, Emilia heräsi ja sanoi, että hän olisi nähnyt sen otuksen joka ilmestyi meidän ikkunan taakse. Juuri se joka teki nämä naarmut meidän ikkunalle, Mikko sanoi ja osoitti ikkunaa joka oli Jennin takana. Sen jälkeen hän sanoi että se olisi vilkaissut minua jossain välissä kun olin pitänyt vahtia.
- Siis Emilia?
- Näin on kulta.
- Mitä se voisi merkitä? Jenni kysyi huolissaan silmät pyöreinä.
- Sitä en tiedä, mutta nyt haluan vain levätäseuravaa yötä varten ja en haluaisi kuitenkaan puhua koko asiasta.
Mikko käpertyi kyljelleen olohuoneen sohavlle ja pisti silmänsä kiinni.
Jenni ajatteli kaikkea mitä Mikko oli sanonut Emiliasta. Hän karsoi Emiliaa ja ajatteli hänen salaperiäisiä sanojaan. Ilta hämärtyi ja kohta olisi Mikon vuoro pitää vahtia talossa...

-----JATKUU-----

Tarina muuttuu entistä jännemmäksi jatka smaan malliin!

Lainaus:13.11.2005 Jackass_ kirjoitti:

Lainaus:13.11.2005 Defiler kirjoitti:
Tuntu huvittavalta kuin minun nimeni oli tuossa aika öhöm useasti.

Onko Emilia nimesi? Ei vaiskaan. Toivottavasti se ei haittaa?

Ei se haittaa.

Lainaus:14.11.2005 VJT kirjoitti:
Tarina muuttuu entistä jännemmäksi jatka smaan malliin!

Mukava tietää, että minun tarinoista pidetään

HUOM! HUOM! HUOM!
Seuraava jakso (osa 6) Tulee olemaa Erittäin jännittävä. Aion tehtailla sitä ainakin tunnin. Eli tulkaa katsomaa tänne onko ilmestynyt mitään kello 17:00

sori jackass... sanoit liian myöhään, kertokaa jatkanko vai en:
Olipa kerran kolmikko joka piti aina yhtä.He nukkuivat saman katon alla ja olivat kuin veljekset.
Mutta eräänä yönä VJT herätti kaikki katsomaan paperia jonka löysi. Unisin askelin Antti ja Niko menivät katsomaan uteliaina mitä hän oli löytänyt.
Paperi. Se paperi joka oli verinen ja jossa luki ''Keskiyö'' vei meiltä kaikilta yö unet.
Odotimme keskiyöhön kunnes kuului kirkaisu ja naapurin ovesta kaatui kuollut tyttö, verisenä ja kuolleena.
Sydämeni hakkasi kuin aikataulusta myöhästynyt juna,jolla oli kiire asemalle. Sinä yönä, emme saaneet unta. Minulla oli vaarin vanha tussari, Antilla talikko ja
VJT:ellä kenkälusikka. Alakerrasta kuului tömähdyksiä ja lyhyt ''kshhhh''. Latasin tussarin ja kaikki muutkin olivat valmiita vertahyytävään sotahuutoon ja hyökkäykseen!
Kuulimme lahoja askelia ulko ovea kohti, ovi käy eikä alhaalta kuulunut enää mitään.
Antti kuiskasi''ehkä olisi paras mennä varoittamaan kaikkia..'' VJT sanoi ''hulluko olet? kuolemme vielä sille monsterille tai mikä nyt onkaan!''. Silittelin tussariani tasatahtiin ja lopulta kuiskasin ''kuolimme tai emme, se on velvollisuutemme.''

JATKUU!

ps. luin itse ja aika tyhmä . sanokaa oma mielipide.

Lainaus:14.11.2005 Jackass_ kirjoitti:

Lainaus:14.11.2005 VJT kirjoitti:
Tarina muuttuu entistä jännemmäksi jatka smaan malliin!

Mukava tietää, että minun tarinoista pidetään

HUOM! HUOM! HUOM!
Seuraava jakso (osa 6) Tulee olemaa Erittäin jännittävä. Aion tehtailla sitä ainakin tunnin. Eli tulkaa katsomaa tänne onko ilmestynyt mitään kello 17:00

Mä ainakin tuun! On sen verta hyvä tarina!

Ihan hyvä! Hymähdin tuota kenkälusikkaa! (jatka vain)

Lainaus:14.11.2005 Niko-san kirjoitti:
sori jackass... sanoit liian myöhään, kertokaa jatkanko vai en:
Olipa kerran kolmikko joka piti aina yhtä.He nukkuivat saman katon alla ja olivat kuin veljekset.
Mutta eräänä yönä VJT herätti kaikki katsomaan paperia jonka löysi. Unisin askelin Antti ja Niko menivät katsomaan uteliaina mitä hän oli löytänyt.
Paperi. Se paperi joka oli verinen ja jossa luki ''Keskiyö'' vei meiltä kaikilta yö unet.
Odotimme keskiyöhön kunnes kuului kirkaisu ja naapurin ovesta kaatui kuollut tyttö, verisenä ja kuolleena.
Sydämeni hakkasi kuin aikataulusta myöhästynyt juna,jolla oli kiire asemalle. Sinä yönä, emme saaneet unta. Minulla oli vaarin vanha tussari, Antilla talikko ja
VJT:ellä kenkälusikka. Alakerrasta kuului tömähdyksiä ja lyhyt ''kshhhh''. Latasin tussarin ja kaikki muutkin olivat valmiita vertahyytävään sotahuutoon ja hyökkäykseen!
Kuulimme lahoja askelia ulko ovea kohti, ovi käy eikä alhaalta kuulunut enää mitään.
Antti kuiskasi''ehkä olisi paras mennä varoittamaan kaikkia..'' VJT sanoi ''hulluko olet? kuolemme vielä sille monsterille tai mikä nyt onkaan!''. Silittelin tussariani tasatahtiin ja lopulta kuiskasin ''kuolimme tai emme, se on velvollisuutemme.''

JATKUU!

ps. luin itse ja aika tyhmä . sanokaa oma mielipide.

Ihan hyvä, mutta opettele äidinkieltä ennekuin teet seuraavan. Tuo tarina muuttui kolmannesta persoonasta ensimmäiseen persoonaan, Kirjoita koko tarina samassa persoonassa, niin on kivempi lukea. Oli tuossa muitakin kieliopillisia virheitä.