On se oletettu alkuräjähdyskin ollut aika yliluonnollinen, kun sitä ennen ei ollut mitään ja sitten vaan yhtäkkiä puf...

Lainaus:19.08.2007 Wespa kirjoitti:
On se oletettu alkuräjähdyskin ollut aika yliluonnollinen, kun sitä ennen ei ollut mitään ja sitten vaan yhtäkkiä puf...

Mutta kvanttifluktuaatio todistaa, että tyhjästä voi syntyä energiaa. Tosin ei tiedetä, millaiset lait tai oli edes mitään lakeja, vallitsivat ennen alkuräjähdystä.

Lainaus:19.08.2007 Urokhtor kirjoitti:

Lainaus:19.08.2007 Wespa kirjoitti:
On se oletettu alkuräjähdyskin ollut aika yliluonnollinen, kun sitä ennen ei ollut mitään ja sitten vaan yhtäkkiä puf...

Mutta kvanttifluktuaatio todistaa, että tyhjästä voi syntyä energiaa. Tosin ei tiedetä, millaiset lait tai oli edes mitään lakeja, vallitsivat ennen alkuräjähdystä.

Eipä tämä kvanttifluktuaatio asiaa yhtään selvemmäksi tee. Se vain vie sitä pitemmälle. Nyt voitaisiin miettiä sitä, että miten tyhjästä voi vain ilmestyä kvanttifluktuaatio?

Mutjoo, veikkaisin että ikinä ei tulla selvittämään sitä mikä alkuräjähdyksen aiheutti. Liian hämärää.

Tässä olin pari päivää sitten käyttämässä koiraa lenkillä yöllä. Lenkki menee pienen "metsän" läpi ja sitten tulee lyhyelle hiekkatielle ja siitä takaisin asfalttitielle, joka johtaa kotiin. No, kuitenkin olin lenkittämässä koiraa ja, kun olin menossa tuon metsäosuuden läpi tuli hyytävän voimakas tunne, että joku tarkkailisi sieltä puiden seasta. Minulla on ennenkin ollut tuollainen tunne, mutta ei koskaan noin voimakas. Tuntui, että se katse todellakin porautuisi selkään.

No, kävelin sitten ripeästi "metsän" läpi ja sitten tunne helpotti. Valoja ei ollut vielä sillä hiekkatiellä, vaan ne tulivat vasta kunnon tiellä. Sitten kun olin n. puolivälissä hiekkatietä, niin kompastuin johonkin todella omituisen muotoiseen "kumpuun", jota ei ole koskaan ennen ollut siinä. Samalla koira nuuskaisi sitä ja jotenkin riehaantui. Se "hyökkäili" sen kimppuun ja perääntyi saman tien ja kun kävelin sen ohi, se alkoi juoksemaan vimmattua vauhtia pakoon, enkä minäkään mitenkään hidastellut sen kaiken jälkeen.
Seuraavana päivänä siinä ei sitten ollut enää mitään.

Sellaista tällä kertaa...

^Joku pulsu vaa nukahtanu siihen keskelle tietä.

Ei mitenkään yliluonnollinen, mutta kiehtova tositarina:
Olin kotona yksin ja kävin lenkillä. Kello oli 23:20. Kun saavuin lenkiltä talolleni, niin joku oli siinä pihalla, mutta juoksi heti jonnekin, kun näki minut. Huusin hänelle "Hei, pysähdy!"
Ei pysähtynyt tai sanonut sanaakaan.

Tarina ei ollut yliluonnollinen, mutta siksi kiehtoo ainakin itseäni, koska en tiedä kuka siellä oli.

Veikkaan, että kyseessä oli murtovaras tai joku muu hämärämies.

Varmaan manne joka kaupitteli makkaraa.

Tim ja Jennifer olivat rakastavaisia ja tekivät sopimuksen, että he haluavat olla ikuisesti yhdessä. Heidän piti mennä kihloihin marraskuun 12 päivä, mutta päivää ennen Jennifer kuoli auto-onnettomuudessa. Tim tuli hyvin surulliseksi ja ei lähtenyt kotoaan pariin kuukauteen. Vähän ajan päästä hän sai kuitenkin asiansa järjestykseen ja rupesi jatkamaan lukiossa käyntiä.

Ei mennyt kauaakaan, kun hän sai hankittua itselleen uuden tyttöystävän nimeltä Lily. Tim lähti Lilyn kanssa romanttiselle yökävelylle metsään ja matkan aikana he päättivät ottaa toisistaan kuvan. Tim otti Lilystä kuvan ja Lily Timistä, mutta sitten kun kuvat kehitettiin näkyi kuvassa pojan entisen tyttöystävän haamu (kuolleen Jenniferin). Tim pelästyi ja erosi samantien uudesta tyttöystävästään Lilystä. Parin päivän päästä Lily löydettiin kuolleena kotonaan, eikä hänen kuolemansa syytä ole vieläkään saatu selvitettyä.

Tappoiko Jenniferin kummitus Lilyn, vai kuoliko Lily sydänsuruihin? Sitä emme saa ehkä koskaan tietää, mutta Jennifer ja Tim ovat sopimuksensa mukaan edelleenkin yhdessä, vaikka Tim ei Jenniferiä nääkkään.

Tarina kopioitu täältä, josta näette myös metsässä otetun kuvan

Kylläpäs oli "muokkaamattoman" näköinen kuva...

Ei mutta juttu oli silti karmiva.

Taas sillä fotarilla on menty leikkimään ja toi shoppaus näkyy aivan liian räikeästi. Julmaa käytännönpilaa kavereilta? Kiva kummitustarina silti.

Lainaus:27.08.2007 Wespa kirjoitti:
Tim ja Jennifer olivat rakastavaisia ja tekivät sopimuksen, että he haluavat olla ikuisesti yhdessä. Heidän piti mennä kihloihin marraskuun 12 päivä, mutta päivää ennen Jennifer kuoli auto-onnettomuudessa. Tim tuli hyvin surulliseksi ja ei lähtenyt kotoaan pariin kuukauteen. Vähän ajan päästä hän sai kuitenkin asiansa järjestykseen ja rupesi jatkamaan lukiossa käyntiä.

Ei mennyt kauaakaan, kun hän sai hankittua itselleen uuden tyttöystävän nimeltä Lily. Tim lähti Lilyn kanssa romanttiselle yökävelylle metsään ja matkan aikana he päättivät ottaa toisistaan kuvan. Tim otti Lilystä kuvan ja Lily Timistä, mutta sitten kun kuvat kehitettiin näkyi kuvassa pojan entisen tyttöystävän haamu (kuolleen Jenniferin). Tim pelästyi ja erosi samantien uudesta tyttöystävästään Lilystä. Parin päivän päästä Lily löydettiin kuolleena kotonaan, eikä hänen kuolemansa syytä ole vieläkään saatu selvitettyä.

Tappoiko Jenniferin kummitus Lilyn, vai kuoliko Lily sydänsuruihin? Sitä emme saa ehkä koskaan tietää, mutta Jennifer ja Tim ovat sopimuksensa mukaan edelleenkin yhdessä, vaikka Tim ei Jenniferiä nääkkään.

Tarina kopioitu täältä, josta näette myös metsässä otetun kuvan

No tuo kuva on jo niin huonosti muokatun näkönen että en usko edes koko tarinaan.

Lainaus:27.08.2007 Wespa kirjoitti:

... Onko kummitus muuten vain noin ruma vai oliko Jennifer noin kaunis?

Joo selvästi muokattu kuva. Itsekkin pystyisin muokkaamaan aidomman näköisen. Tarina oli kovin tylsä ja ennalta-arvattava.

Tuo on kyllä selvä feikki tuo kuva. Tyhmempikin saa parempaa jälkeä

Feikki on kuva kuten yleensä. Mutta silti, aina kun nään jonkun "aaveen" kuvan niin alkaa ahdistamaan, en tiedä miksi...

Lainaus:27.08.2007 Snowly kirjoitti:
Feikki on kuva kuten yleensä. Mutta silti, aina kun nään jonkun "aaveen" kuvan niin alkaa ahdistamaan, en tiedä miksi...

Itelläni sama homma, oli sitten feikki tai ei :s

Itse uskon vakaasti metsäpeikkojen olemassaoloon, onhan niistä tarinoitu Suomenmaassakin jo vuosituhansien ajan.

Lainaus:27.08.2007 JohnCracker kirjoitti:
Itse uskon vakaasti metsäpeikkojen olemassaoloon, onhan niistä tarinoitu Suomenmaassakin jo vuosituhansien ajan.

Nykypäivän metsäpeikot ovat näitä UFOilla jokaista esinettä päin lentäviä olentoja, jotka taitavat tähtien välisen matkailun, mutta eivät stealth-teknologiaa.

Lainaus:27.08.2007 JohnCracker kirjoitti:
Itse uskon vakaasti metsäpeikkojen olemassaoloon, onhan niistä tarinoitu Suomenmaassakin jo vuosituhansien ajan.

Aivan. Olen aivan varmasti kuullu peikkojen metsästävän metsän poloisia otuksia kun olen käynyt yökusella mökillä. Nytten aion koota rahoitusta retkikuntaan, jonka avulla aion etsiä ja metsästää moiset pataani. Jos peikkojahti kiinnostaa tai haluatte rahoittaa retkuettani, lähettäkää yv:tä.

Hienosteltu viesti viinansponsoroinnin tiedustelemiselle.

Lainaus:19.08.2007 Elemental kirjoitti:
Tässä olin pari päivää sitten käyttämässä koiraa lenkillä yöllä. Lenkki menee pienen "metsän" läpi ja sitten tulee lyhyelle hiekkatielle ja siitä takaisin asfalttitielle, joka johtaa kotiin. No, kuitenkin olin lenkittämässä koiraa ja, kun olin menossa tuon metsäosuuden läpi tuli hyytävän voimakas tunne, että joku tarkkailisi sieltä puiden seasta. Minulla on ennenkin ollut tuollainen tunne, mutta ei koskaan noin voimakas. Tuntui, että se katse todellakin porautuisi selkään.

No, kävelin sitten ripeästi "metsän" läpi ja sitten tunne helpotti. Valoja ei ollut vielä sillä hiekkatiellä, vaan ne tulivat vasta kunnon tiellä. Sitten kun olin n. puolivälissä hiekkatietä, niin kompastuin johonkin todella omituisen muotoiseen "kumpuun", jota ei ole koskaan ennen ollut siinä. Samalla koira nuuskaisi sitä ja jotenkin riehaantui. Se "hyökkäili" sen kimppuun ja perääntyi saman tien ja kun kävelin sen ohi, se alkoi juoksemaan vimmattua vauhtia pakoon, enkä minäkään mitenkään hidastellut sen kaiken jälkeen.
Seuraavana päivänä siinä ei sitten ollut enää mitään.

Sellaista tällä kertaa...

Kun ihminen on peloissaan hän voi kuvitella melkein mitä tahansa, joten susta vaan tuntui koska olit niin peloissasi.
Ja se "kumpu" oli varmaan vaan joku pieni eläin.
Joten don't worry"!

Lainaus:19.08.2007 Elemental kirjoitti:
Minulla on ennenkin ollut tuollainen tunne, mutta ei koskaan noin voimakas. Tuntui, että se katse todellakin porautuisi selkään.

Placebo-ilmiöhän tuo. Eli uskoit tapahtuneseen, vaikkei koko asiaa tapahtunutkaan.

Kello oli jotain 3 yöllä ja olin juuri saamassa unen päästä kiinni kunnes kuulin, että joku olisi kävellyt huoneeni ohi. No minä tottakai menin katsomaan, että oliko siellä ketään. Ketään ei näkynyt ja minulle tuli armoton kusi hätä, juoksin kuselle, mutta säikähdin kun vessan vieressä oli komero jonka ovi oli auki ja näytti, että joku tumma hahmo kököttäisi siinä...
Säikähdin ja juoksin huoneeseeni, mutta olin liian utelias ja menin katsomaan mikä siellä komerossa oli no kun katsoin huoneeni ovelta tummaa hahmoa ei enään ollut komeron suulla. Menin nukkumaan ja ajattelin, että olen nähnyt harhoja ja lopulta nukahdin. Aamulla menin tarkistamaan tilanteen niin huomasin, että lattialla lojui aamutakki joka oli ilmeisesti se "tumma hahmo", eli aamutakki olu pudonnut naulakosta ja luulin sen kadonneen, mutta mikä selittää askeleet sitä en tiedä...

Lainaus:28.08.2007 joguwaa kirjoitti:
Kello oli jotain 3 yöllä ja olin juuri saamassa unen päästä kiinni kunnes kuulin, että joku olisi kävellyt huoneeni ohi. No minä tottakai menin katsomaan, että oliko siellä ketään. Ketään ei näkynyt ja minulle tuli armoton kusi hätä, juoksin kuselle, mutta säikähdin kun vessan vieressä oli komero jonka ovi oli auki ja näytti, että joku tumma hahmo kököttäisi siinä...
Säikähdin ja juoksin huoneeseeni, mutta olin liian utelias ja menin katsomaan mikä siellä komerossa oli no kun katsoin huoneeni ovelta tummaa hahmoa ei enään ollut komeron suulla. Menin nukkumaan ja ajattelin, että olen nähnyt harhoja ja lopulta nukahdin. Aamulla menin tarkistamaan tilanteen niin huomasin, että lattialla lojui aamutakki joka oli ilmeisesti se "tumma hahmo", eli aamutakki olu pudonnut naulakosta ja luulin sen kadonneen, mutta mikä selittää askeleet sitä en tiedä...

Tuo selittää askeleet. Sitä kun on juuri saamassa unta, niin ei välttämättä pysty hahmottamaan, mikä se kolahdus oli yms.