Koulussa meillä on paha LieroX-riippuvuus. Joka välitunti mediateekkiin (eräänlainen kirjasto, mutta täynnä tietokoneita ~60 kpl, auki nonstoppina) hakkaamaan lieroa. Uskomaton fiilis kun ykköset ja kolmoset pelaa yhdessä, kiroaa ja lentelee palasina ympäri kenttää. "Tästä saat, supershottarilla.. näin, näin ja NÄIN! Muahaha!" "Nyt, nyt poika annan sulle turpiin blasterilla" Muut vain katsoo, kun me fiilistellään ääneen. Kyllä siitä pelistäkin kivat äänet kuuluu, kun 6-7 tietokonettta huutaa täysiä PLÄTS! ja PUM! -ääniä. Nyt tosin on lieroton viikko, ettei addiktio paisu liikaa...
LolZ.

Tällä hetkellä ehkä hieman vanhaan FF kasiin , mutta pystyn olla pelaamattakin.

Lainaus:15.11.2005 WarPeR kirjoitti:
Päihteisiin, seksiin, kuntoiluun tai pelaamiseen voi jäädä koukkuun. Riippuvuuksissa hallinnan tunne on valheellinen. Ihminen uskoo voivansa lopettaa, silloin kun haluaa. Hän etsii yhä uudelleen sitä riemun ja hyvän olon tunnetta, joka oli toiminnan alkuvaiheessa suuri. Ajattelu keskittyy tähän toimintaan ja siitä tulee elämän keskipiste. Ihminen ajattelee jo seuraavaa kertaa ja ahdistuu, jos tyydytys ei ole tiedossa.

Mielen maailma - Psykologian perustiedot WSOY 2005, Vilkko-Riihelä, Laine

No myönnetään, olen riippuvainen nettiroolipeliin. Yksinpelit ei hirveänä innosta. Ei kyllä olisi parempaakaan tekemistä, luulisin...

Ajattelin kyllä lopettaa joskus, tai vähentää ainakin :)

:

)

On ollut aika kova, ei nykyään enää. Netti riippuvuudesta ei sitten puhuta.

On ollut peliriippuvuus, ja on vieläkin... Pasianssiin!
Mä pelaan Pasianssia aamusta iltaan ja illasta aamuun (no ei nyt ehkä noin paljoa ), se vaan on niin hauskaa koittaa rikkoa omia aika/pisteennätyksiä.
Yhdellä kortilla: 51s ja yli 14000 pistettä,
Kolmella kortilla: 82s ja 9154 pistettä (mutta kyllä mä vielä parempaan pystyn)

Joskus johkiin uusiin peleihin. Vaikk Civ4. Kesti vaan tosin viikon, nyt on jo unohtunu.

On....

Osaan rajoitella pelaamistani

päätelkää itse:

Joka päivä vähintään 4 tuntia