Mielestäni 1 Osa oli nappi suoritus, mutta toinen meni berseelleen
Ja sanomattakin selvää kirjoituksessa on selvästi kirjoitusvirheitä...
Osa 1
Janne-X tarina alkoi katsellessaan kokoelmaansa ja mietti, mikä hänen aseistaan olisi tehokkain, tappavin, pahin ja nopea tappo välineensä. Hänellä oli musta nahkatakki yllään, patruunavyö olallaan, mustat aurinkolasit päässään, tuuhea tukka ja tietysti aseensa.
- Hmm, taidan ottaa tämän itselleen, Janne hymyili leveästi ottaessaan konekiväärin käteensä, kunnes ovesta koputettiin ja kirje vilahti postiluukusta sisään. Janne-X asui rohjoisessa kämpässään aseittensa kanssa, josta ei muusta välittänytkään.
Janne-X käveli oven luokse ja noukki kirjeen lattialta, jonka pian avasi. Kirjeessä luki:
Sinut on palkattu erääseen tehtävään, johon tämä kirje osoittaa määränpääsi. Hän heitti kirjeen roskiin ja avasi oven rytinällä kävellessään ulos.
Kyton istui baarissa nauttiessaan tuoppiaan. Hänellä oli yllään huppu, kivääri aina mukanaan kaikenvaralta poliiseja tai muita rosvoja vastaan, mitä eteensä sai. Kunnes kuuli naisen kiikuntaa. Kyton jätti tuoppinsa ja käveli takaovesta ulos kiväärinsä kanssa. Hän havaitsi erään rosvon, joka yritti ryöstää naisen. Kyton hiipi rosvon taakse ottaen puukkonsa käteensä ja sanoi:
- Kosketkaan vielä naiseen, niin viillän kurkkusi, Kyton sanoi vihaisena.
Konna päästi irti naisesta kädet nostaen pystyyn. Nainen karkasi tapahtuma paikalta ja Kyton varmisti, ettei nainen näkisi tapausta ja viilsi konnan kurkun auki.
- Tsh. En minä kumminkaan olisi jättänyt tuota henkiin, Kyton katseli baarin kujalla ruumista, josta alkoi valua verta kohti läheisempään viemäriin. Katselun jälkeen mies mustissa toi hänelle kirjeen käteen, jossa luki sama lappu, mitä Janne-Xllä luki. Kyton avasi kuoren ja nyökkäsi toimittajalle. Kyton lähti tapahtuma paikalle.
Flanders poltteli rauhallisena piippua nojatuolissaan huokaillen:
- Ääh, taas tylsä päivä. Tulisi jotain mielenkiintoista tähän väliin, Flanders kiikkui nojatuolissa poltellen piippua. Oveen koputettiin yllättäen hänen hiljaisuudessaan ja sanoi:
- No oli jo aikakin, hän nousi nojatuolistaan. Flanders käveli kohti ovea, avatessaan sen ovella seisoi postitoimittaja mustissa vaatteissa, joka ei sanonut mitään vaan antoi kirjeen, johon pitäisi mennä.
Hän luki kirjeen pari otteeseen ja tokaisin:
- Heh, saaks minä tästä palkkaakin? Kuulostaa hyvältä olen mukana, Flanders lähti kohti kotoaan pistoolin kanssa.
Donkey_Kong hakkasi talikollaan kaivossa työssään ja näytti siltä, että hänen työnsä on pian ohi. Ajan hakattua seinäänsä tokaisi:
- No peijoona vieköön. Jos toi seinä ei säry niin pistän dynamiittia pesään, Donkey_Kong alkoi hermostua, joka viritteli dynamiittiaan ja astui taaemmaksi sen palaessa.
- Tulta munille!, Donkey_Kong suojautui kiven taakse huutaen.
Tukki korvansa hetken aikaa. Muutaman sekunnin jälkeen:
- Hetkonen, eikö tuon pitänyt räjähtää jo, Donkey_Kong ihmetteli tapausta.
Hän nousi pystyyn kiven takaa ja meni dynamiittinsa luokse. Lanka oli irrotettu dynamiitista, eikä näin ollen pamahtanut, vaan sai tilalleen kirjeen, jonne pitäisi mennä.
- Vai niin näyttää siltä, että se on armeijan aikojen aika, Donkey_Kong kävi noukkimassa laatikostaan singon itselleen ja lähti kävelemään kohti määrän päähänsä.
Tott puolestaan riehui baarissa mölisten ja huutaen kurkku suorassa.
- Voi saakeli vieköön teitä aaseja! Siis ettehän te osaa pelata pokeria páskan vertaa!, karjui Tott naama punaisena voitettuaan pokeripelin.
- Mutta sinähän voitit!, yksi hätääntyen sanoi hänelle.
- Entäs sitten. Ei se minua estä riehumasta. Tott jatkaen riehumistaan ja huomasi, että joku seisoi ulko-ovella sateessa näyttäen hänelle kirjeen.
- Onko toi ihan minulle? Tott osoitti itseään ja hahmo nyökkäsi poistuen sateeseen.
illi saarnasi vanhukselle, joka kyseli tältä:
- Pääsenkö minä taivaaseen?
- Hyvä ystäväiseni. Taivaassa on jokaiselle tilaa, mutta jos olet tehnyt jotain todella iljettävää ja pahuutta. Paikka voi myöskin olla tuolla alhaalla, osoittaen lattiaan sormellaan.
Pappa meinasi saada sydärin, kunnes oveen koputettiin.
- Palaan hetken kuluttua, illi poistui vanhuksen luota avaten oven.
- Tämä on teille, hahmo antaen kirjeen illin käteen poistuen takaisin sateeseen.
- Olkoon herra kanssanne!, illi kerkesi huutaa perään ja palasi vanhuksen luo, joka oli saanut jo sydänkohtauksen saarnatessa alamaailmasta.
Hän unohti vanhuksen ja avasi kirjeen. Kirje oli samanlainen kuin kaikilla muillakin viidellä. illi totesi:
- Jaahas, aika tehdä ihmeitäni kokeellisella sauvallani tai noh sanotaanko sitä aseeksi, hän meni huoneeseensa ottaen rasiastaan aseensa, joka oli hänen sanoneen ase kuin ase.
illi poistui hiljaisesti sulkien ulko-oven kohti kirjeen pyyntöjen mukaan.
Hetken kuluttua kuuden miehen täytyi saapua satamaan keskellä yötä, joka oli rauhoitettu kauan aikaa sitten. Hahmo seisoi, joka oli antanut jokaiselle kirjeen ja yksi toisensa jälkeen heitä saapui yksitellen tapahtuma paikalle, jotka pysyivät etäältä toisistaan arvaattomalta.
- Hyvät herrat. Nimeni on Axe. Olen kokenut monia seikkailua koneita vastaan, mutta näyttää siltä, että se on palannut, vastasin mustissa takissani vasen käsi sidoksissa ja oikeassa silmässäni mustalappu, josta olen kokenut kovia.
- Antaessani teille kirjeen. Teidät on palkattu presidentin johdosta teidät tehtävään. Olitte sitten rikollisia tai ette, mutta jos näin ollen selviydytte tehtävästä, teidän kaikki rikokset poistetaan ja teidän ei koskaan tarvitse syyllistyä mihinkään rikokseen. Tehtävä on vaativa ja rankka. Olen käskenyt helikopterin teidät hakemaan kohti metsään, jonne emme voi käskeä apujoukkoja mukaanne, Kun laskeudutte helikopterista, olette näin ollen kookkaan yksin, mutta teillä on toisenne ja näin ollen tehdä kolme kahden hengen ryhmän, jossa voisitte suojella toisianne tai ette, tokaisin ja poistuin olin paikastani.
Kuusi palkkasoturia seisoi hetken aikaa toisia kohti tarkasti katsoen jokaista liikettään, kunnes helikopteri alkoi saapua paikalle. Jokainen nousi kyytiin. Helikopteri nousi ilmaan ja häipyi satamasta.
Kopteri pörräsi ilmassa saapuen metsään, jolloin pilotti sanoi heille:
- Tässä on pudotus paikkanne. Onnea matkaan jokainen!
Pilotti piti kopterin tasaisena, sen aikaan, kun jokainen pääsi ulos kopterista. Viimeinenkin oli mennyt kopterista ulos ja kopteri lensi pois.
Katsellessamme hetken toisia Flanders tokaisi:
- Noh mennäänkös?
Flandersin kävellessä eteenpäin huomasi, että hänellä ja illillä oli pitkä viittaiset takit yllään. Janne-X nahkatakkinsa kovasti varustautuneena, Kyton piiloutunut huppuunsa ja oli yleensä vaiti asioista osoittaen kiväärillä metsään, ettei sieltä tulisi ketään. Kong ja Tott olivat pukeutuneet raskaasti Kong sinko kädessään, Tott puolestaan tuplahaulikko, jolla saisi pahimmatkin pedot lähietäisyydeltä tapettua. Illi käveli loitommalla tai Flandersin mukana paikasta riippuen.
Hetken käveltyämme metsästä alkoi saapua ison kokoisia mutantti olioita, jotka kävelivät tai juoksivat meitä kohti. Kongi pamautti singollaan tuusan nuuskaksi.
- Mikä se oli? Flanders kysyi muilta.
- Taitaa olla ettemme ole yksin, Kyton vastasi.
Metsästä alkoi saapua kymmenittäin samoja olioita, jotka kuolivat nopeasti ollessamme ryhmä hengessä yhdessä.
- Janne-X ainakin on liekeissä, kun ampuu taukoamatta, Flanders virnisteli.
Janne-X, joka irvisteli aina täräytteli nopeasti oliot hengiltä ja tokaisi:
- Hehee, onneksi minun aseellakin on käyttöä.
Jatkoimme matkaamme kohti tuntematonta. Oliot alkoivat tuntua olemattomalta ja kuolivat nopeasti. Hetken seikkailtuaan illi mietiskeli läheistä paalua, joka oli oudosti varustettu.
- Hmm, tämä taitaa olla uusinta teknologiaa, jota itsekkään emme tunne, hän tokaisi.
Olin innokkaasti katsellessani paalua, että laukaisin aseellani kohti paalua, joka muutti olomuotoaan, muuttuen kultaiseksi tasasileäksi, joka salamoi kohti taivasta.
- Oliko aivan pakko ampua toi? Illi vihoissaan saneli Flandersille.
- Niin, mutta sillä voisi tehdäkin jotain, jos ammumme sen, hän levitteli käsiä syyttömänä.
- Meidän täytyy jatkaa matkaamme, edessä on vielä tuntemattomimpia, mitä emme tiedä, Donkey_Kong sanoi sinkonsa kanssa, joka oli aina valmis.
He kävelivät matkaansa, kunnes eteensä välähti kolme mutanttia ja kaksi taakse. Kyton ryhtyi räiskimään kaartaen, jokaiselle mutantille yhden osuman suoraan päähän.
- Sanoinhan, ettemme ole yksin, Kyton vastasi.
- Jonkin täytyy pitää takaa, ettei pääse yllättämään, Janne-X latasi aseensa uusia patruunoitaan.
- Sinä siinä, mikä on nimesi? Tott örisi Flandersin päälle.
- Ööh, Flanders tietenkin ottaen taskustaan kartan suunnistaessaan, missä olisivat, jonka sai Axelta eli minulta.
- OK, sinä saat pitää selustaa. Me muut teemme, mitä lystäämme, Tott antoi käskyn Flanderille.
- Mutta, miksi minä aina? Flanders inisi vastaan.
- Koska olet luotettava, Kyton tähysti metsään taukoamatta.
- No voi Jeesus vieköön, Flanders kirosi.
- Jeesuksesta puheen ollen, olisipa hän luonamme juuri nytten, katsoen julmia olioita, jotka olivat muutettu pahimmaksi, mitä olivatkaan illi suoristi silmälasinsa.
Kaikki vaikenivat hetkeksi ja he ryhtyivät jatkamaan matkaan kohti syvempään metsään, jossa olioita oli jonkun verran sielläkin. Flanders sai tehtäväkseen suojella selustaa tympeäpäisesti, kun muut puolestaan juttelivat keskenään toisilleen keitä olivat, mitä tekivät.
- Ole huoleti, kyllä niitä tulee, Kyton vastasi Flanderille tullessaan hänen luokseen taputtaen tämän olkapäälleen.
Flanders nyökkäsi hänelle ja metsän päämäärä oli päättynyt, mutta olisi luvassa lisää.
Edessään he näkivät kaksi oliota ja Donkey_Kong täräytti singollaan molemmat kappaleiksi. Oikeallaan näkivät metsän pielessä aarteita ja vasemmallaan joen, jossa olisi lisää olioita.
- Minä käyn hakemassa nämä aarteet täältä, Flanders kehui innoissaan.
- Älä kumminkaan niin innoissasi, että sorrut aarteisiisi illi saarnasi Flandersille kullan merkityksestä.
He jatkoivat kohti jokia, jonka ylitti silta ja näkivät kaksi samanlaista paalua, jonka olivat nähneet aiemmin. Mutta edessään myöskin kolme koloa, josta mutantteja alkoi tulla. Donkey_Kong heitti dynamiittinsä ja Tott heitti molotov cocktailinsa heidän päälleen, jotka kärventyivät hetkessä, eikä enää tullut koloistaan.
Palkkasoturit jatkoivat sillan yli ja molemmin puolin näkyi kaksi oliota, jotka Janne-X pisti kylmäksi. Illi ryhtyi jälleen tutkimaan paalujen/tolppien merkitystä, kunnes vaihteeksi Kyton yritti kiskoa kaltereita edessä olevasta luolasta ja sanoi:
- Pahus! Tämä luolan suu pitäisi saada auki.
- Hmm. Mehän voimme tehdä saman minkä tein aikaisemminkin, Flanders otti taskustaan nopeasti pistoolinsa ja ampui tolpat, jotka ryhtyivät salamoimaan samalla tavalla aikaisemmin.
Kyton katseli vähän aikaa kaltereita, kun siirtyivät pois tieltään. Jopa Tott raaputteli päätään, minkä takia kalterit aukesivat. Illi vastasi kysymykseen:
- Näyttää siltä, että olin väärässä, joten nämä tolpat täytyy ampua aina nähdessämme ne ja kalterit aukeavaisivat kohti tuntematonta, kohti päämääräämme.
- Hei jätkät, jätkät, mulla ois vitsi tässä vaiheessa. Että, miksi mutantit tulevat metsästä ja koloistaan mielipuolisesti päällemme. No tietenkin, siksi kun ne eivät ole koskaan saaneet hehehheh, Flanders vitsaili, joka pisti piipuksi.
- Hah, Hah, mutta jopa tapauksessa meidän pitää jatkaa matkaamme, Donkey_Kong lataili rakettejaan sinkoonsa.
Kytonin johdolla sankarukset poistuivat luolan uumenin, jonka päämäärää ei tiedetä.
------------------------------------------------------------------------------------
Osa 2
Palkkasotureitten tullessaan ulos luolastaan. Kyton kysyi:
- Jatketaanko matkaan vai jäädäänkö tähän hetkeksi?
- Jatketaan matkaan. Haluan nirhata näitä otuksia lisää niin kauan kunnes saan palkkani, Janne mielipuolisesti sanoi.
- Samoin, Flanders poltteli piippuaan.
Näin lyhyestä päätöksestä ryhtyivät metsästämistään kohti tuntematonta. Olioita saapui metsien laitamilta, välähdyksistä ja ansoista, joita kokomanner metsä sijaitsi. Heidän nähdessään tolpan, jonka ovat ennestään nähneet, ampuivat kappaleiksi ja ryhtyivät jatkamaan matkaansa. Oliot eivät antaneet periksi, mutta metsän loputtua he näkivät edessään järven, jonka yli ylitti, joka toisen joen jälkeen silta ja jyrkänne, joka sijaitsi vasemmalla.
Heidän käveltyään pari metriä saivat eteensä uuden olion.
- Ääh! mikä toi on? Flanders kyseli.
- Olisikohan mutantti sammakko, joka on pari kertaa isompi normaaliin verrattuna, Illi vastasi.
Sammakko hyppäsi parin kolmen metrin päästä heidän päälleen ja puraisi Flandersia käteen.
- Ai prk&#; tuo puraisi minua käteen, joka ryhtyi ampumaan tämän hengiltä.
- Hmm, annas kun katson kättäsi, illi otti laukustaan ensiapupakkauksen, sitoen Flandersin käden.
- Noin, sinun pitäisi selvitä pikku tapauksista, illi jatkoi.
Soturit ylittivät ensimmäisen sillan, jonka ovat nähneet ja sillan toisessa päässä odotti pari sammakkoa. He havaitsivat nämä ja ampuivat sammakon kuolleiksi.
Jyrkänteen vieressä kuului kysely:
- Mennäänkö me nyt ihan jyrkänteelle katsomaan, mitä siellä olisi vai menemmekö sillasta, jonka edessämme näemmekään, Tott kysyi.
Siinä samassa Janne juoksi jyrkänteiden vieressä olevia rappusia ylös sanomattakin mitään. Kyton havaitsi hänen menevän portaissa ja seurasi perässä
- Selvähän se. Me muut neljä taidammekin mennä tästä sitten, Tott sanoi.
Jyrkänteellä Janne-X raivosi aseellaan olioita kuoliaiksi ja Kyton seurasi sanomattakin tälle perässään.
Itse asiassa he eivät löytäneet mitään jyrkänteen päältä, muukuin pari varusteita joita oli jätetty matkan varteen ja jyrkänteen toisessa päässä sijaitsi rappuset, jotka johtivat alas.
Neljän muun sankaruksien puolestaan mentyään sillan yli. Pari sammakkoa oli tullut takaapäin yllättämällä nämä ja yksi tarttui Tottin selkään, joka puolestaan otti tämän käsiinsä ja heitti jorpakkoon.
- Hah! Minuahan ne eivät elävältä saa! Tott hymähti tajuttomalle sammakolle ja pamautti toisenkin haulikollaan.
Kyton ja Janne-X palasivat toista kautta takaisin heidän luokseen tappaessaan matkalta pari oliota.
- No oliko hauskaa? Flanders kysyi vaihteeksi.
- Ei siellä ollut mitään, mutta enemmin siellä kuin teidän luonanne samassa nipussa, Janne vastasi.
Ryhmä siirtyi taas vaihteeksi yli sillan, joka ylitti toisen kerran ja loppui loputtomasti.
- Sammakoita, Sammakoita, Siltoja, Siltoja! Äh! Voi perk… milloin nämä loppuu tässäkin paikassa? Tott alkoi hermostua.
- Kyllä ne loppuu aikanaan, kun päästään taas toiselle luolan kaltereille, jos sellaisia edes on, Kyton vastasi tähdäten kiväärillään veteen, etteivät puolestaan oliot hyppäisi vedestä.
Metsän laitamilla löytyi lisää aarteita, jotka Flanders kävi noukkimassa ja katseli karttaansa. Osoitti toiseen siltaan, jotka puolestaan ylittivät, joka toisensa jälkeen senkin. Mutantteja tuli moneen otteeseen monesta suunnasta, mutta olivat palkkasoturitkin valppaina pahempaakin, kunnes Donkey_Kong kysyi illiltä:
- Ovatko nämä mielestäsi olleet ihmisiä?
- Kyllä se voisi niinkin sanoa ja jos mukaan lasketaan eläimet, illi vastasi.
Eräs sillan kohta, jossa sankarukset olivat, jakaantui kahtia jälleen kerran.
- Hmm, mitähän tehdään puolestaan? Tott kysyi tietäen melkein vastauksen, kunnes Janne ryntäsi vasemmasta sillasta eteenpäin Kyton perässään, heidän takanaan haihtui silta, jonka yli ei enää päässyt ja vedessäkin sijaitsi jotain olematonta, jonne soturit eivät halunneet mennä, ehkä happoa tai jotain muuta. Muut puolestaan joutuivat ottamaan oikean puoleisen sillan ja matkan varrelta ei näkynyt ketään. Flanders jo havaitsi kaukaa, miten Kyton ja Janne edistyvät, kun Janne-X räiski eläviä mutantti kaktuksia, jotka puksuttivat kovan kokoisia kuulia. Janne ja Kyton olivat kumminkin valppaana, joka suuntaan. He saivat teurastettua kaikki, mitä eteensä saivat ja oliot loppuivat heidän osaltaan kesken, kunnes muut taas tapasivat nämä kaksi.
- Ensi kerralla minä ja Tott mennään toiseen luolaan tai paikkaan, joka suuntautuisi kahtia, Donkey_Kong harmitteli, Janne-X:n mentyä oma-aloitteisesti sillan yli sanomattakin, mitään.
- Sopii minulle, Kyton vastasi, Janne-X nyökkäsi vastaukseksi.
Viimeisenä päämääränään saivat mennä jyrkänteeseen, joka johti luolaan.
- Ah, vihdoin luola löytyi! Flanders huokasi helpotuksesta ja jatkoi.
- Tähän vaiheeseen voisin kertoa vitsini. Tiedättekö miksi sammakot hyppäävät noin pitkälle?
- No kerroppas, Donkey_Kong ei olisi halunnut kuunnella Flanderssien vitsejään.
- Tietenkin, kun ne ovat hyppineet tuolla vesissä pitkiä loikkia ähkien toisia, missä asennoissa ovatkaan.
Kaikki vaikenivat hetkeksi.
- Öhöm. Meidän täytyisi jatkaa matkaamme. Illi yskäisi ja joukot palasivat takaisin retkeensä.
Yhdessä lähestyessään luolan suunta. Yhdessä rotkossa sijaitsi kyseinen paalu, jolla saisi luolan kalterit auki.
- Hmm. Meidän täytyy löytää ratkaisu, että tuonne rotkoon päästäisiin tai jokin avain jolla portaat ilmestyisivät tuohon.
- Mutta mehän voisimme heittää pommin sinne, Janne-X vastasi.
- Ei käy. Tällä kertaa mennään minun sääntöjen mukaan, illi tokaisi muille luottavaisena.
- Mutta jos olet tälläkin kerralla väärässä. Niin tulee tulen rapinat, Tott osoitti illiä päin, joka etsiskeli avainta ympäristöstä ja onnisti. Tämän ottaessaan maasta, avain hävisi, portaat ilmestyivät, joka toisensa jälkeen ja olioita ilmestyi jyrkänteen seinistä.
He huomasivat nämä mutanttien juostessa näiden päälleen ja ampuivat nopeasti hengiltä, Jannen saadessaan osumansa. Illi tuli takaisin ja näki kuinka muut olivat vihoissaan tälle.
Mutta tapauksessa illi kävi itse ampumassa tolpan ja luolan kalterit avautuivat. Kaikki menivät hiljaisuudessaan luolan pimeyteen kohdattuaan järven oliot.
E: Kirjoitusvirheitä