*Huokaus*

Olen tullut takaisin...
Pitkään olen kulkenut ja nyt olen palannut...

Olen enemmän kuin pahoillani koska en ole kirjoittanut tarinaani, olen pettänyt kaikki jotka sitä lukivat ja pitivät, olen pettänyt kaikkien lukijoideni luottamuksen... Antakaa anteeksi...

Meidän netti ei ole toiminut pitkään aikaan, eikä kirjastossa ehdi kirjoittaa, koulukin vie aivan liikaa aikaa ja kokeita on harva se päivä...

Nytkään minulla ei ole aikaa kirjoittaa tarinaani, mutta lupaan että kirjoitan pian... tein kyllä saman lupauksen jokin aika sitten, enkä sitä pitänyt, syvimmät pahoitteluni siitä...

Lainaus:01.04.2006 Amarant kirjoitti:
*Huokaus*

Olen tullut takaisin...
Pitkään olen kulkenut ja nyt olen palannut...

Olen enemmän kuin pahoillani koska en ole kirjoittanut tarinaani, olen pettänyt kaikki jotka sitä lukivat ja pitivät, olen pettänyt kaikkien lukijoideni luottamuksen... Antakaa anteeksi...

Meidän netti ei ole toiminut pitkään aikaan, eikä kirjastossa ehdi kirjoittaa, koulukin vie aivan liikaa aikaa ja kokeita on harva se päivä...

Nytkään minulla ei ole aikaa kirjoittaa tarinaani, mutta lupaan että kirjoitan pian... tein kyllä saman lupauksen jokin aika sitten, enkä sitä pitänyt, syvimmät pahoitteluni siitä...

Noh... Anteeksi annetaan kunhan kesään mennessä on edes yksi osa tullut.
( Ja kesällä sitten paikkaamaan tarinannälkäämme!)

Seuraavan luvun julkaisen todennäköisesti tänä iltana viim. klo 22 aikoihin.

Lainaus:Noh... Anteeksi annetaan kunhan kesään mennessä on edes yksi osa tullut.
( Ja kesällä sitten paikkaamaan tarinannälkäämme!)

*Kumartaa* Arigato! Arigato!

Kiitos että saan anteeksi...

En ole poissaoloni aikana kertaakaan unohtanut tarinaani, vaan se on hautunut ja kehittynyt mielessäni, joten luulen että pieni paussi oli tarinan laadun kannalta vain hyvä asia...

Lainaus:01.04.2006 Amarant kirjoitti:

Lainaus:Noh... Anteeksi annetaan kunhan kesään mennessä on edes yksi osa tullut.
( Ja kesällä sitten paikkaamaan tarinannälkäämme!)

*Kumartaa* Arigato! Arigato!

Kiitos että saan anteeksi...

En ole poissaoloni aikana kertaakaan unohtanut tarinaani, vaan se on hautunut ja kehittynyt mielessäni, joten luulen että pieni paussi oli tarinan laadun kannalta vain hyvä asia...

Toivottavasti... Itselläni (tai ainakin minun mielestäni) omat tarinani ovat huonontuneet hautuessaan...
Alan kirjoittamaan seuraavaa osaa..
Jää nähtäväksi ehdinkö saada valmiiksi vielä tänään.

Kiva kun tulit takaisin itse olen ollut animen kourassa ja olen vasta saanut tarinat kiinni joten en ole oikeastaan odottanutkaan, mutta anteeksi saat sen yhden tarinan kesään mennessä diilillä.

Olette todella hyviä keksimään noita tarinoita. Minäkin voisin yrittää räpeltää jonkunnäköistä tarinaa tässä lähiaikoina. Otan mallia näistä teidän tekemistänne nyt aluksi ja teen tarinan Wordilla.

Lainaus:02.04.2006 TheShield kirjoitti:
Olette todella hyviä keksimään noita tarinoita. Minäkin voisin yrittää räpeltää jonkunnäköistä tarinaa tässä lähiaikoina. Otan mallia näistä teidän tekemistänne nyt aluksi ja teen tarinan Wordilla.

Kunhan ei nyt aivan suoraa plagiointia ole...

Hyvä, että saadaan taas uutta verta välillä.

Voihan Venäjä, olen täysin pihalla näiden kanssa. En muista mikä on viimeinen kivun kaupunki, mitä olen lukenut. Kerppels vieköön.

Lainaus:02.04.2006 lator kirjoitti:
Voihan Venäjä, olen täysin pihalla näiden kanssa. En muista mikä on viimeinen kivun kaupunki, mitä olen lukenut. Kerppels vieköön.

Epäilisin Part -Twelven olleen viimeisin, jonka olit lukenut...

P.S Pitäisi varmaan alkaa vääntämään vähän tiheämmässä tahdissa tarinaa, mutta kun fiilistelymusa ei saa fiilistelemään...
Noh.. Huomenna pääsen mukavasti aikaisin koulusta, joten uppoudun tarinani syövereihin ja viimeistelen osan yhdeksäntoista.
Osa 20 saattaa hyvällä onnella valmistua samalla.
Sitä seuraavana uutena jaksona, minun työjärjestykseni helpottuu kolmella kurssilla, jolloin voin piinata teitä useammin tarinoillani.
Yritän myös saada tarinan viimeisteltyä ennen kuin kesä loppuu.

Haluaisiko joku muistuttaa minulle, että:
-Kuinka mones luku minun pitäisi seuraavaksi kirjoittaa?
-Mitä viimeksi tarinassani tapahtui?

Kiitos!

The Children of Light

Luku 11

Icecap kaatoi pöydän kyljelleen ja veitset pysähtyivät kuin seinään. Hän ampui aseellaan parilaukausta Mustamiekkaa kohden, mutta ei osunut, sillä tämä oli liian nopea liikkeissään. Mustamiekan naurui kuului joka puolelta ja tilanne alkoi käymään Icecapin osalta erittäin tukalaksi. Hänen elämänsä saattaisi päättyä koska hyvänsä. Hän katsoi reunan yli ja näki Mustamiekan lähestyvän Emilyä.

-Ette sitten suostuneet yhteistyöhön. Pitääpi sitten listiä tyttö, sanoi Mustamiekka ja otti puukon esille.
-Ei! Voitit... Minä... Minä antaudun, sanoi Lazzuu ja nousi kompuroiden ylös. Lazzuu lähstyi hitaasti Mustamiekkaa ja heitti revolverinsa maahan. Icecap huomasin jonkin vilahtavan tämän takin alta.
-Ha! Polvistu edessäni! Haluan nauttia joka hetkestä, ennen kuin toimitan sinut pomolle.
-Ilomielin sanoi Lazzuu ja polvistui, mutta yhtäkkiä ottikin jotain takkinsa alta ja Mustamiekka karjaisi. Icecap riensi tarkastelemaan tilannetta lähempää ja hämmästyi.
-Mitä, etkö ole ennen katanaa nähnyt, kysyi Lazzuu huvittuneena ja vetäisi miekan ulos Mustamiekan sisuksista. Verta suihkusi ja Emily uikutti huoneen nurkassa kauhuissaan.
-Mietin vain... äh, hälläväliä! Meidän kannattaa lähteä, ennen kuin tulee lisää.

Icecap nappasi Emilyn mukaansa ja kolmikko lähti taas matkaan. Heillä oli pieni armeija rikollisia perässään, heillä ei ollut autoa ja tilanne näytti kaikin puolin synkältä ja toivottomalta. Sade oli lakannut ja Lazzuu kompuroi pari metriä Icecapin ja Emilyn jäljessä. Kaupungin valot ja pilvenpiirtäjät paistoivat horisontissa, mutta Peliplaneetta ei ollut heidän määränpäänsä. Ei niin kauan, kun Uga joukkioineen oli siellä.

-Perkeleen... Miten me tästä muka selviämme? valitti Icecap.
-Mistä minä tiedän? Ja mitä varten te edes lähditte mukaani? kysyi Lazzuu ja etsi sikareita taskustaan.
-Mietippä, mitä Uga olisi meille tehnyt. Hän olisi voinuit tappaa Emilyn ihan vain ärsyttääkseen sinua.
-Ymmärrän... Onko sinulla mitään hajua, missä päin Tilt on?
-Tilt? Oletko seonnut?! Asiat ovat siellä vielä surkeammin kuin Peliplaneetassa.
-Vai haluatko jäädä odottelemaan, että Uga tappaa meidät hitaasti ja tuskallisesti.
-Mennään. Sinne on matkaa, mutta eiköhän me jostain autokin saada.

Yö kävi hetki hetkeltä pimeämmäksi ja alkoi pakkastaa. Kaikilla oli kylmä ja mieli maassa. Vihdoin horisontissa alkoi näkyä rakennuksia ja kaupungin valoja. Samassa läheisen tien luota kuului melua. Rähjäinen, vanha auto päristeli tietä pitkin kohti kolmikkoa. Icecap meinasi jo hätääntyä, kunnes huomasi tutut kasvot lasion takaa. Se oli Tott. Tott huomasi Icecapin ja pysäytti auton.

-Mitä te täällä teette? ihmetteli Tott.
-Se on pitkä tarina... tai no... ei niin pitkä, mutta ei sillä väliä, sanoi Lazzuu ja astui esiin.
-Kuka... Sinä! inahti Tott ja säihkähti tunnistaessaan Lazzuun.

Jatkuu

Ei mene kirjoittaminen enää niin hyvin kuin ennen vanhaan. -_-

Juu siinä on kaksi viimeisintäsi lukua...Amarant

LUKU 35
'Kirigi laittoi mustan kommandopipon päähänsä ja käveli Game trade centerin etuovelle, jota vartioi kaksi aseistettua peeloa.
''Kuka sää oot?!'' Toinen peelo sanoi typerästi.
''Olen kolmannesta peelodivisioonasta ja minut on lähetetty teidän avuksenne.'' Kirigi sanoi.
''Jaaaa...'' Peelo sanoi ja kaivoi nenäänsä ja laittoi sen jälkeen räkäisen sormen suuhunsa.
''Mene sitten sisään!'' Huomattavasti järkevämmän oloinen peelo ärjäisi ja nyökkäsi ovea.
''K-kyllä, heti...'' Kirigi sanoi ja kiiruhti ovesta sisään.
Melkein heti kun Kirigi oli astunut sisään, hän kuuli korvansa vierestä heikkoa pirinää... joku soitti hänelle.
''Haloo?'' Kirigi kuiskasi vastattuaan puheluun.
''Kirigi? Kuuletko minua?'' Waruarin ääni kuului pienestä nappikuulokkeesta.
''Waruar? Kuulen kyllä... ja hyvin kuuluukin.'' Kirigi sanoi.
''No hyvä... Oletko jo sisällä?'' Waruar sanoi.
''Astuin juuri eteishalliin... sinä?'' Kirigi sanoi ja katseli ympärilleen komeassa hallissa.
''Ryömin paraikaa ilmastointikanavissa.'' Waruar sanoi.
''Ilmastointikanavissa? Miten nössöä... Minä luulin että olisit hypännyt lentokoneesta katolle ja laskeutunut siitä köyden avulla lähimmän ikkunan luo ja mennyt siitä sisään...'' Kirigi sanoi kuulostaen pettyneeltä.
''Ääliö... Minun on tarkoitus pysyä näkymättömissä, ja jokin noin idioottimaisen korni temppu olisi sama kun hyppäisin peelojen eteen ja huutaisin: 'katsokaa minä olen tässä! Nännäsnää!'...'' Waruar sanoi närkästyneenä.
''Juu, juu... Miten vain...'' Kirigi mutisi.
''Mutta asiaan, miten vartioitu rakennus on? Kuinka paljon vartiota?'' Waruar kysyi.
''No... Ööh... Täällä eteishallissa on kolme, muualta en vielä tiedä.'' Kirigi sanoi katsoen hermostuneena aseita vartioivien peelojen käsissä.
''Ookoo... Ilmoittele myöhemmin muistakin huoneista, jotta saan yleiskäsityksen paikan vartioinnista.'' Waruar sanoi.
''Selvä, kuulemiin Wartzu...'' Kirigi sanoi.
''Wartzu?'' Waruar kysyi järkyttyneenä.
''Niin, eikö olekin hieno lempinimi?'' Kirigi sanoi.
''Wartzu?!!'' Waruar sanoi.
''Niin, no... Minusta se oli hauska nimi...'' Kirigi sanoi.
''Älä-enää-ikinä-kutsu-minua-Wartzuksi!'' Waruar tiukkasi.
''Okei, okei... Nähdään... Wartzu.'' Kirigi sanoi ja katkaisi puhelun ennen kuin Waruar ehti sanoa mitään.
Kirigi käveli hissiin ja painoi ylintä kerrosta ja hissi lähti hivenen täristen ylöspäin.
Lopulta hissin ovet avautuivat ja Kirigi astui hissistä ulos saapuen kerrokseen jossa oli paljon toimistoja, tavallisuudesta poikkeavaa oli se, kun paikka vilisi aseistettuja peeloja ja lattialla oli verivanoja.
''Miten niin olemme häviämässä sotaa!'' Kirigille liiankin tuttu metallinen ääni karjui.
''Meillä on alivoima, he saivat apujoukkoja Final Fantasy Finlandiasta, jonka jälkeen olemme olleet häviöllä.'' Pelokkaalta kuulostava peelo selitti.
''Hmph... Vai niin... Meillä on silti muutama valttikortti hihassamme.'' Soldieri hymähti yllättävän tyynesti tilanteen huomioon ottaen.
''Mitkä valttikortit?'' Peelo kysyi hämillään.
''Etkö tajua, ääliö! Ensinnäkin, nämä panttivangit täällä näin, he eivät toki halua että kaivamme lapsilta ja naisilta suolet pihalle, heidän on pakko suostua ehtoihimme jos haluavat panttivankien tulevan naarmuitta pois.'' Soldieri naurahti tunteettomasti.
''Aiommeko me päästää heidät pois jos he suostuvat ehtoihin?'' Peelo kysyi.
''Ehkäpä...'' Soldieri sanoi hymähtäen.
''Mitä muuta?'' Peelo kysyi.
''Miten niin 'mitä muuta'?'' Soldieri murahti.
''Sinä sanoit että meillä on muutamia valttikortteja... mitä muita meillä on?'' Peelo sanoi.
''Jaa... Niin, juu... Peliplaneetan kiertoradalla on noin sata automatisoitua alusta jotka on ladattu ydinräjähteillä... Jos tilanne käy epätoivoiseksi, voimme ainakin viedä Peliplaneettalaiset mukanamme vain painamalla pikkuista nappulaa joka käynnistää kamikaze-alukset, jotka ovat ohjelmoituja iskeytymään eri puolille planeettaa!'' Soldieri nauroi.
''T-tekevätkö ne isoakin vahinkoa?'' Peelo kysyi.
''Ai tekevätkö? Jokaiseen alukseen on ladattu niin paljon räjähteitä, että yksi alus tekee suurta tuhoa noin 100 kilometrin säteellä! Kaiken lisäksi pommien sisältämä radioaktiivinen säteily pitää huolen, että Peliplaneetta on asuinkelvoton paikka kymmeniä vuosia!'' Soldieri sanoi nauraen sekopäisesti.
Kirigin sydän hakkasi tuhatta ja sataa... Hänen täytyi soittaa Waruarille!'



LUKU 36
'Kirigi meni vessaan ja painoi kuulokkeessaan olevaa pientä nappia.
''Niin?'' Waruar sanoi vastattuaan Kirigin soittoon.
''Waruar?! Heillä on ydinräjähteitä!'' Kirigi sanoi hätääntyneenä.
''Mitä?! Keillä on?!'' Waruar sanoi hämmentyneenä.
''Peeloilla... Peliplaneetan kiertoradalla on sata ydinräjähteillä varustettua alusta!'' Kirigi melkein huusi.
''Se ei voi olla hyvä juttu... Ne pitää hommata sieltä pois ennen kuin peelot saavat päähänsä pistää koko planeetan palasiksi...'' Waruar sanoi huolestuneena.
''Ja ne pitää saada sieltä pois pian, sillä jos peelot häviävät sodan, he eivät aio kuolla yksin, vaan vetää kaikki Peliplaneettalaiset mukaansa!'' Kirigi sanoi.
''Paha juttu... Paha juttu... Minä soitan Latorille, jos hän voisi yrittää tehdä jotaín asialle.'' Waruar sanoi.
''Tee se. Missä olet tällä hetkellä?'' Kirigi sanoi.
''Olen viidennessä kerroksessa, sinä?'' Waruar sanoi.
''Ylimmässä... Täällä on paljon vartioita, Soldierikin on täällä.'' Kirigi sanoi.
''Ookoo. Äläkä anna itsesi paljastua!'' Waruar tiukkasi.
''En, en... Kuulemiin.'' Kirigi sanoi ja katkaisi puhelun.'

Jaha.. Valitettavasti kävi niin, että innostuin Pelifoorumissa kirjoittelemaan toista tarinaa... Jää nähtäväksi jaksanko tänään tehdä kivun kaupunkia.

Time has come...

LUKU 37

'Kirigi sulki silmänsä ja huokaisi, mitä hänen tulisi seuraavaksi tehdä?
No, ainakin estää mielipuolta-sadisti-psykopaattipeeloa posauttamasta koko planeettaa...
Kirigi ehti tuskin vessasta ulos kun kuuli jo Soldierin äänen:
''Ei! Minä en vapauta panttivankeja, Dix! En vaikka kuinka pyytäisit, lahjoisit tai kiristäisit!''
Kirigin sydän hypähti. Oliko hänen veljensä tosiaan rakennuksessa?
''Hyvä on... mutta minä kiellän sinua tappamasta heitä.'' rauhallinen, pehmeä ääni vastasi.
''Käsket minua?! Sinulla ei ole oikeutta käskeä minua, sinä et ole esimieheni!'' Soldieri huusi.
''Soldieri, pitääkö minun jatkuvasti muistuttaa että keisari antoi minulle johdon tämän hyökkäyksen tekemiseen, joka käytännössä tarkoittaa että minulla on valta päättää miten toimitaan.'' Dix-Tracys vastasi lainkaan ääntään kohottamatta.
''Mutta... minä... ääh... Olkoon! En tapa heitä!'' Soldieri äyskähti.
''Hienoa. Minä siis poistunkin.'' Dix-tracys sanoi ja lähti kävelemään kohti ovea, Kirigi näki hänet vasta nyt kunnolla, hänen veljellään oli kalpeat laihat kasvot, hänellä oli alaselkään ylettyvät poninhännälle laitetut hiukset, hänellä oli yllään valkoinen nilkkoihin asti ylettyvä takki joka liehui vaikuttavasti hänen kävellessään, hän oli Kirigiä melkein päätä pidempi.
Kulkiessaan Kirigin ohi, Dix-Tracys vilkaisi Kirigiä nopeasti ja käveli ovesta ulos.

Samaan aikaan...

Lator istui huolestuneena toimistossaan, miettien miten Waruar ja Kirigi pärjäisivät, kun yhtäkkiä puhelin soi.
''Haloo?'' Hän sanoi nostettuaan luurin.
''Lator? Minulla on tärkeää asiaa...'' Waruars sanoi.
''Waruar? Onko jokin hätänä?'' Lator kysyi.
Waruar selitti Latorille kaiken planeettaa kiertävistä ydinräjähteistä...
''Paha juttu... paha juttu...'' Lator mutisi.
''Voitko tehdä jotain asialle? Meillä on täällä Kirigin kanssa kädet täynnä hommia ilman ydinräjähteitä...'' Waruar sanoi.
''Enköhän... Mutta älkää te huoliko enää siitä, huolehtikaa mieluummin panttivankien turvallisuudesta!'' Lator sanoi käskevästi.
''Totta kai.'' Waruar vastasi ja katkaisi puhelun.
''Vai että ydinräjähteitä...'' Lator mutisi itsekseen huolestuneena, jonka jälkeen hän huusi:
''Kellottaja! Minulla olisi sinulle erikoistehtävä!'' '

No, mitä piditte?

Milläs sivulla ne sun tarinas on dix?

Kyll se ihan hyvä oli vaikka lyhyt.

Lainaus:05.04.2006 Antti_91 kirjoitti:
Milläs sivulla ne sun tarinas on dix?

Illin foorumeille olen ne läntännyt...
http://pelifoorumi.simppeli.org/index.php?topic=50.0
Siinä on ne alkutarinat ja kun selaat eteenpäin, tulevat myös viimeisimmät.


Loistotarina jälleen Amarant... Paha vain, että jäin kuolaamaan lisää ja alkaa ilmetä vieroitusoireita..

Tässä tämä Amarantin tarina sivujuonineen kaikkineen tähän mennessä.

Lainaus:05.04.2006 Dix-Tracys kirjoitti:

Lainaus:05.04.2006 Antti_91 kirjoitti:
Milläs sivulla ne sun tarinas on dix?

Illin foorumeille olen ne läntännyt...
http://pelifoorumi.simppeli.org/index.php?topic=50.0
Siinä on ne alkutarinat ja kun selaat eteenpäin, tulevat myös viimeisimmät.


Loistotarina jälleen Amarant... Paha vain, että jäin kuolaamaan lisää ja alkaa ilmetä vieroitusoireita..

*Wink teidän täytyy rekisteröityä lukeakseen ne Wink*

Lainaus:05.04.2006 Mustamiekka kirjoitti:
Kyll se ihan hyvä oli vaikka lyhyt.

Juu, vähän lyhyehköksi jäi...
Dix, ei tarvitse kestää vieroitusoireita pitkään, jatkan tarinaani todenäköisesti huomenna...

Jos olette malttamattomia, lähettäkää kysymyksiä YV:nä, voin kertoa juonipaljastuksia (mutta en suosittele)

Jotain rajaa hei kuitenkin tiesin kuka uudessa potterissa oli se puoliverinen prinssi vei osan luku nautintoa.

Taidan taas kirjoittaa:

LUKU 38

'Kirigiä ärsytti, hänellä olisi niin paljon asioita kysyttävänä veljeltään, ja se mahdollisuus käveli juuri hänen ohitseen, mutta hän tiesi että se olisi koko tehtävän loppu.
Kirigi katsoi ympärilleen ja huomasi käytävän päässä lasioven jonka edessä oli kaksi vartijaa, hän näki lasin takaa köytettyjä ihmisiä.
Siis siellä panttivankeja pidettiin, Kirigi ajatteli ja soitti Waruarille.
''Haloo?'' Waruar sanoi vastattuaan puhelimeen.
''Waruar? Tiedän missä panttivankeja pidetään!'' Kirigi kuiskasi.
''Hienoa! Missä?!'' Waruar sanoi.
''Täällä ylimmässä kerroksessa, paikka on kyllä todella hyvin vartioitu, enkä usko että saisit heitä ulos paljastamatta itseäsi.'' Kirigi sanoi.
''Hmm... Vartioiden huomio pitää saada muualle, heidät pitää saada poistumaan vankien luota.'' Waruar sanoi mietittyään hetken.
''Mutta miten?'' Kirigi sanoi.
''En tiedä vielä, mutta tarvitsen siinä sinun apuasi.'' Waruar totesi.
''Pelkäsinkin niin.'' Kirigi huokaisi.
''Pahimmassa tapauksessa sinua joudutaan käyttämään syöttinä, mutta uskon että keksimme jotain turvallisempaa...'' Waruar sanoi.
''Hyvä.'' Kirigi mutisi hermostuneena.
''Heivaan tästä itseni mahdollisimman lähelle panttivankeja, soitan sinulle kun olen lähellä ja kerron suunnitelman, okei?'' Waruar sanoi.
''Ookoo.'' Kirigi sanoi ja katkaisi puhelun huokaisten.

Samaan aikaan...

Latorin toimiston ovi avautui ja KellottajaFIN astui sisään ja sanoi:
''Kutsuit minua, komentaja.''
''Niin tein Kellottaja, minulla on sinulle hyvin tärkeä tehtävä. Koko planeetan turvallisuus on siitä riippuvainen!'' Lator sanoi vakavana.
''Kuulostaa mielenkiintoiselta, kerro toki lisää...'' KellottajaFIN sanoi.
''No... Planeettaamme kiertää parisen sataa ydinräjähteillä varustettua peeloalusta, jotka pienestä napin painalluksesta pamauttavat kaiken asutuksen peliplaneetalta!'' Lator sanoi.
''Alan ymmärtää miksi koko planeetan turvallisuus riippuu siitä, mutta miten minä voin estää tuota tapahtumasta?'' KellottajaFIN sanoi.
''Jos epäilykseni pitävät paikkansa, alukset ovat troll bomber aluksia, jotka ovat peelojen kauko-ohjattuja aluksia... koska niitä on planeetan ympärillä, täytyy myös olla emäalus, joka lähettää käskysignaaleja kamikaze-aluksille, joten sinun tehtäväsi on tuhota emäalus, jolloin kaikki troll bomberit tulevat vaarattomiksi, jolloin ne voidaan käydä noukkimasta kiertoradalta.'' Lator selosti.
''Aivan... Okei, minä teen sen!'' '

Mitä piditte?

Kukaan ei kommentoi?
Missä vika?