Juup...
Nyt olen kärsinyt bannini pois ja voin viimein osallistua keskusteluun...

Ne, jotka kyselivät City of Painia, voivat ladata sen allekirjoituksestani ja jos joku haluaa niitä originaalivanhoja, niin pistäköön yv:tä ja ladatkoon samaiselta sivulta...

Paljon tarinaa tullut... Mutta missä on Homerin homoeroottinen tarina, jossa minun piti olla pääosassa?
Pitäisiköhän kaivaa oma tarina myös naftaliinista.

Pahoittelen suuresti tuplapostausta, mutta kaipaan hieman tietoa...

Sanokaahan kannattaako jatkaa tuota COP-tarinaani ollenkaan, sillä itseäni ei suuresti kiinnosta enää kirjoittaa omaksi ilokseni. Eli jos teitä oikeasti kiinnostaa kyseinen tekele, niin sanokaa, niin sitten voin jatkaa sitä...
Alkaa olla motivaatio täysin hukassa...

Minua ainakin kiinnostaa. Muista en tiedä.

Olemme täällä tänään todistamassa hetkeä, jota kaikki te, olette odottaneet.....
Arvasitko oikein? Tarkista vastaus ja lähetä se postissa osoitteseen: Plaaplaa jatka jo Ö 999.



Ensimmäinen osa: Lazzuu on XiiTTeriii!!11


"Yksi kalja kiitos." Sanoo tuntematon ääni baarissa.
"Toinen samanlainen." Sanoo toinen ääni.
"Ja yks siideri." Kolmas ääni sanoo.
"Tulossa." Huutaa baarimikko."2.30, Kiitos."
"Nautitaan kylmänä peelojen kera." Sanoo Guerilla.
"Keitäs te olette"? Matala ääni sanoo.
"Guerilla, PeliPlaneetan pelastaja." Guerilla sanoo.
"Chomper, Trollon pelastaja. Oho vähä lipsahti." Chomper sanoo.
Lazzuu alkoi hakata lyhyttä, mutta sisukasta Chomperia. "Pari tällästä jo yks tollanen, ja FINISH HIM!" Chomper huutaa. Lazzuu makaa pyörtyneenä maassa. "Mitäs täällä tapahtuu?" Tuntematon ääni sanoo. Chomper potkasi tuntemattomalta aseen kädestä. "Kaikki liikkumatta." Chomper sanoo. Pam!
Chomper makaa liikkumatta maassa. Lazzuu raahataan pinkkiin lava-autoon.


Aamulla:

"Mitäh! Ei voi olla totta. Siis mitä ******ä? Hävisit jollekki Peelo Chomperille. Siis tulitko sä sieltä nakkikioskilta?" Joku huutaa.
"Eh, olin roskakuski." Nanopoli sanoo. "Mutta se on jo mennyttä aikaa!"
Prrr.... Puhelin soi. "Niin, jaa, ai että Nakkikioskin katu 30 a 21? Ok, lähetän sinne mieheni. Nanopoli! Saat uuden mahdollisuuden, nappaa Nakkikioskin kadulla oleva rosvo, voit saada XTRaa!"
"Kyllä herra... herra.... Komentaja."

Samaan aikaan lähistöllä: Lazzuu on sidottu hirttoköyteen. Jos hän liikahtaisikaan, hän kuolisi. "Etkö suostu kertomaan? MINUN NIMENI ON KURKO40 OLISI kanattavaa totella. Jäät siihen tunniksi lepäämään, katotaan puhutko sitten." Kurko sanoi. Peeloilla oli kahvitauko, läski Kurko söi eilisen mansikkatäytekakkua, joka näytti viellä tosi hyvältä. "Operaatio hirttoköysi." Guerilla huusi ja irrotti Lazzuun hirttopuusta, Lazzuun suu oli teipattu, Guerilla ei tiennyt ansasta, Guerilla irroitti köyden, ja PAM! Miten kävi Lazzuun? Jos haluat tietää, rullaa alaspäin kohtaan: Miten kävi Lazzuun? Jos et halua tietää, palaa kohtaan Nakkikioski kadun tapahtumat.


Miten kävi Lazzuun? Hän tipahti suoraan ansaan, kymmenet aseet paukkuivat ja Lazzuu tipahti suoraan pinkkiin lava-autoon. Kuolleena


Nakkikioski kadun tapahtumat: Nanopoli käveli pimeällä kapealla kadulla. Seinä laskeutui Nanopolin taakse, edessä oli vain roskakori. "HAahhahha kävelit suoraan ansaan" Kova möreä ääni kuului kovaäänisestä.

To Be Continued. Arvostelkaa? Rakentavaa palautetta?

Tapahtumat menivät hiukkasen liian nopeasti... hidasta vähän, niin olen tyytyväinen!


E: Voi nyt *****! Minä kuolin heti!

Lainaus:09.07.2006 OpaMPP kirjoitti:
Olemme täällä tänään todistamassa hetkeä, jota kaikki te, olette odottaneet.....
Arvasitko oikein? Tarkista vastaus ja lähetä se postissa osoitteseen: Plaaplaa jatka jo Ö 999.



Ensimmäinen osa: Lazzuu on XiiTTeriii!!11


"Yksi kalja kiitos." Sanoo tuntematon ääni baarissa.
"Toinen samanlainen." Sanoo toinen ääni.
"Ja yks siideri." Kolmas ääni sanoo.
"Tulossa." Huutaa baarimikko."2.30, Kiitos."
"Nautitaan kylmänä peelojen kera." Sanoo Guerilla.
"Keitäs te olette"? Matala ääni sanoo.
"Guerilla, PeliPlaneetan pelastaja." Guerilla sanoo.
"Chomper, Trollon pelastaja. Oho vähä lipsahti." Chomper sanoo.
Lazzuu alkoi hakata lyhyttä, mutta sisukasta Chomperia. "Pari tällästä jo yks tollanen, ja FINISH HIM!" Chomper huutaa. Lazzuu makaa pyörtyneenä maassa. "Mitäs täällä tapahtuu?" Tuntematon ääni sanoo. Chomper potkasi tuntemattomalta aseen kädestä. "Kaikki liikkumatta." Chomper sanoo. Pam!
Chomper makaa liikkumatta maassa. Lazzuu raahataan pinkkiin lava-autoon.


Aamulla:

"Mitäh! Ei voi olla totta. Siis mitä ******ä? Hävisit jollekki Peelo Chomperille. Siis tulitko sä sieltä nakkikioskilta?" Joku huutaa.
"Eh, olin roskakuski." Nanopoli sanoo. "Mutta se on jo mennyttä aikaa!"
Prrr.... Puhelin soi. "Niin, jaa, ai että Nakkikioskin katu 30 a 21? Ok, lähetän sinne mieheni. Nanopoli! Saat uuden mahdollisuuden, nappaa Nakkikioskin kadulla oleva rosvo, voit saada XTRaa!"
"Kyllä herra... herra.... Komentaja."

Samaan aikaan lähistöllä: Lazzuu on sidottu hirttoköyteen. Jos hän liikahtaisikaan, hän kuolisi. "Etkö suostu kertomaan? MINUN NIMENI ON KURKO40 OLISI kanattavaa totella. Jäät siihen tunniksi lepäämään, katotaan puhutko sitten." Kurko sanoi. Peeloilla oli kahvitauko, läski Kurko söi eilisen mansikkatäytekakkua, joka näytti viellä tosi hyvältä. "Operaatio hirttoköysi." Guerilla huusi ja irrotti Lazzuun hirttopuusta, Lazzuun suu oli teipattu, Guerilla ei tiennyt ansasta, Guerilla irroitti köyden, ja PAM! Miten kävi Lazzuun? Jos haluat tietää, rullaa alaspäin kohtaan: Miten kävi Lazzuun? Jos et halua tietää, palaa kohtaan Nakkikioski kadun tapahtumat.


Miten kävi Lazzuun? Hän tipahti suoraan ansaan, kymmenet aseet paukkuivat ja Lazzuu tipahti suoraan pinkkiin lava-autoon. Kuolleena


Nakkikioski kadun tapahtumat: Nanopoli käveli pimeällä kapealla kadulla. Seinä laskeutui Nanopolin taakse, edessä oli vain roskakori. "HAahhahha kävelit suoraan ansaan" Kova möreä ääni kuului kovaäänisestä.

To Be Continued. Arvostelkaa? Rakentavaa palautetta?

Hauska tarina mutta ehkä vähän sekava.

OpaMPP, sekava. Lazzuulle kävi hassusti :D

Äähh... Paljastuksia: Chomper ei kuollu. Nanopoli tapaa yhden kuninkaallisen Lazzuun paljastuksia en kerro :/

Putosin kärryiltä, mutta hyvä alku!

Lainaus:10.07.2006 Lazzuu kirjoitti:
Putosin kärryiltä, mutta hyvä alku!

Siis missä kohassa et pysyny mukana? Kyllä se aika sekava on :/ Jos haluut voin kertoo miten sulle kävi.

Vois alottaa toista osaa kirjotteleen.?

Lainaus:10.07.2006 OpaMPP kirjoitti:

Lainaus:10.07.2006 Lazzuu kirjoitti:
Putosin kärryiltä, mutta hyvä alku!

Siis missä kohassa et pysyny mukana? Kyllä se aika sekava on :/ Jos haluut voin kertoo miten sulle kävi.

No tarkoitin juuri sitä, että se oli ehkä hieman sekava.

Itse en varmaan ennen iltaa kirjoittele, kun innostain sarjakuvaa vääntämään.

luku 4

Seuraavat päivät olivat vaikeita. Guerilla_ sai merisairauden. Fautum ja Flagg hoitivat häntä tarpeensa mukaan. Myös merirosvot olivat käyneet nousuun. Jackass_ ei tiennyt missä he olivat. "Odottakaas... Niin... Me lähdimme Valkeresta, joka on Etelä-Amerikassa..." Hän mutisi aina. Kymmenen päivän päästä he näkivät uuden maan. Siellä oli pieni kylä erään järven rannalla. Ystävykset päättivät jäädä tänne vähäksi aikaa, jos ei tulisi liian pahat oltavat. Rantautuminen meni hyvin. Kun ystävykset lähtivät mantereelle, he ihmettelivät, miksi kaikilla miehillä oli hame päällä. He kysyivät eräältä paikanpäälliseltä. "Ei tämä ole hame! Tämä on kiltti!" Hän huusi raivoissaan. "Mikä on kiltti?" Flagg kysyi. "No meidän perinnevaatteemme!" Hän vastasi. "MIkä maa tämä sitten on?" Guerilla_ kysyi. "No Skotlanti tietenkin, älykääpiö!"
"Jaa Skotlanti..." Jackass_ mutisi hieroen karheaa partaansa. "Ai niin! Skotlanti on Euroopassa! Olemme seilanneet jo hyvän aikaa näköjään! Tuo järvi tuossa on Loch Ness, eikö vain?" Hän kysyi. "Voiko se olla totta? Jackass_!" Ukko huudahti. "Mistä tiedät nimeni?" Jackass_ kysyi.
"Etkö muista? Pieninä me täällä leikimme, kun Isäsi toi sinut tänne näin, kun toitte tavaroita tänne Skotlantiin!" Ukko kertoi. "Vulcan? Voiko se olla totta? En meinannut tunnistaa sinua, kun olet kasvanut noin paljon!" Jackass_ sanoi ja ojensi oikean kätensä. "Niin sinäkin olet Jackass_!" ja he kättelivät toisiaan oikein kunnolla puristaen. "Mennään minun tupaani, ei täällä ulkona sovi oleilla!" Vulcan sanoi ja ohjasi heidät tupaansa.

"Vulcan? Eikö sinulla ole vaimoa?" Jackass_ kysyi, kun tuvassa ei ollut ketään. "No... Ei. En ole vielä löytänyt Sitä Oikeaa." "En minäkään vanha veikko!" Jackass_ huudahti. "Mitä teet työksesi?" "Laivani varastettiin, ja en pääse tekemään hommia." Vulcan vastasi. Flagg ei enää kestänyt, vaan kysyi "Liitytkö meidän seuraksemme, kun olemme seilanneet minun laivallani?" Hän kysyi. "No totta vie toki! Minä tunnen Euroopan hyvin, niin voin olla apuna, kun Jackass_ ei varmaan tunne näitä seutuja!" Vulcan huudahti. "Milloin lähdemme?" "Noh.. Ajattelimme pysyä täällä vähän aikaa... Mutta jos voit hankkia meille kaikki tarvitsemamme elintarvikkeet, niin voisimme lähteä heti sinä päivänä!" Jackass_ sanoi. "No totta vie pystyn. Tuolla keittiössä on kaikki mitä tarvitsemme! Suolattua lihaa, kuivattuja hedelmiä, yrttejä, joita voimme tarvita.. Voimme lähteä jo tänään!"


Palautetta?

Toinen jännittävä osa:

6 Elämää

Nakkikioskin kadulla:

"Jaa? Kuinka niin ansaan"? Nanopoli kysyi. "No siten niin, et pääse sieltä pois." Möreä ääni vastasi. Nanopoli katsoi ympärilleen. Hän kiipeli seinien aukkoja pitkin, niinkuin seinäkiipelijät. Hän saapui megafonin kohdalle: "Nähdään pian." Nanopoli sanoi. Hän hyppäsi talon katolle ja livahti sisään kattoluukusta. Nanopoli oli jälleen kerran pulassa, hänen edessään oli vartijan koppi. "Kaikki vankityrmälle heti!" Huusi vartija mikrofoniin. "Viime hetken pelastus!" Huusi Guerilla ja nappasi vartijan aseen. "Älkää liikkuko tai vanki kuolee!" Guerilla huusi. "Ammu vaan. Ei paljoa liikuta." Joku sanoi. Guerilla ampui ensimmäisen, toisen ja kolmannen vartijan. "Entäs nyt?" Hän kysyi. "Okei luovutetaan." Sanoi joukon pomo. Joku hyppäsi Guerillan takaa ja potkaisi hänen aseen pois. Nanopoli nappasi Guerillan takaa olevasta henkilöstä paidasta kiinni, pari lyöntiä ja se joku makasi maassa. Kurko40 nappasi aseen ja ampui Guerillaa, jalkaan.

Samaan aikaan Vaaleanpunaisessa Lava-Autossa. "Ärh, missä minä olen? Vai niin, enään 6 elämääjäljellä. Pitää pelastaa Guerilla! Hän on pulassa." Lazzuu mumisi yksikseen ja hyppäsi ohjaamoon. Hän ajoi puuseinän läpi suoraan nakkikioskin kadulle. "Terve mieheen." Lazzuu osoitti pistoolilla joukon pomoa. "Jos joku liikahtaakin niin hän kuolee." Lazzuu sanoi. Kurko40 liikahti ja Lazzuu ampui pomon. Kaikki peelot hyökkäsivät Lazzuun kimppuun ja pakottivat hänet maahan. 14 peeloa oli jäljellä. "Nyt viisitoista." Chomper huusi samalla kun hyppäsi ikkunan läpi. "Näytä naamasi, Muukalainen." Chomper sanoi Lazzuulle. "En ikinä." Lazzuu vastasi. Joku hyökkäsi Chomperia takaa päin ja alkoi kuristaa. Itse Salainen Agentti 68. Chomper potkaisi Agentin porealtaaseen. Ulkoolta kuului vilkkujen ääniä, kaikki muut poistuivat paikalta, paitsi peelot, peelojen pomo,( joka makasi maassa) ja Nanopoli. Poliisit saapuivat paikalle, he löysivät Pyörtyneen, peelojen pomon, Flaggin. Itse kuningas oli peelojen pomo. "Hyvää työtä Nanopoli, saat tästä roiman palkankorotuksen." Poliisi Komentaja sanoi. "Nähdään Maanantaina Nanopoli, Poliisi komentaja huusi"
"Joo moro." Nanopoli huusi perään.


Gomment? Älysittekö kaiken? Lähettäkää YVtä ja esittäkää asianne, jos ette ymmärtänyt jotain. Kiitoos.

Hyvin sujuu!

Olihan se hyvä! Kirjoita sillä tavalla sitten kuin parhaaksi näet

Lazzuu on kuollu jo kerran, muut ei oo. Chomperii vaa vedettiin nukutuspiikillä unohdin mainita sen :/


EDIT: Luitteko jo ?


EDIT2: Chomperin kanssa samaan aikaan pistettiin tarinat :/

Hnh...
Sain vapaata aikaa, fiilistä on hieman, joten aloitan tekemään City of Painin osaa 20.
Kohta ollaan tarinassa puolivälissä. ( Oi miksi tein tarinasta jumalattoman pitkän..)

Lainaus:10.07.2006 Chomper kirjoitti:
luku 4

---
Palautetta?

Great! Jatkoa vaan.

Aloitampa pienellä muistutuspätkällä...

Tämä tapahtui edellisesissä osissa:

Osa 1: Bloodbrother saapui kaupunkiin etsimään veljensä murhaajia, mutta sotkeentui odottamatta kahden anarkistijoukkion välillä.
Osa 2: Komisario Lator ryhtyy tutkimaan äärimmäisen raakaa kolmoismurhaa ja päätyy Kirigin Kaljakapakkaan juomaan...
Osa 3: Bloodbrother on vajonnut mielen mustalla puolelle ja näkee painajaisia veljensä ja vanhempiensa murhista. Lator saapuu sisään.
BB muistaa murhaajistaan vain yhden tarkan yksityiskohdan. Keltaisen takin, joka on Latorin yllä. BB pakenee poliisin tieltä.
Osa 4: Nanopoli sekoaa poliisipiirissään tappaen kaikki ja tuhoten talon.
Osa 5: Lator miettii tapahtumia matkatessaan tapaamaan ilotalon omistajaa tiedon toivossa. Sillä välin Icecap korvaa BB:n avun ensimmäisessä osassa, vieden hänet turvaan.
Osa 6: Nanopolin mielenterveydelliset ongelmat jatkuvat, hänen seuratessaan muutamaa gangsteria. Matkalla niin húorat kuin vartijat saavat osansa. Hän tapaa Lazzuun, jolla on jotain erityistä hänelle.
Osa 7: Lator tapaa elämänsä naisen ilotalon omistajana. Ensimmäistä kertaa moniin vuosiin hän näkee Hanzqun, jonka oli luullut murhatun.
Osa 8: BB viedään turvataloon.
Osa 9: Nanopoli saa Lazzuulta äärimmäisen houkuttelevan tarjouksen.
Naisen, jota hän oli himoinnut elämänsä ajan. Radikaaliryhmien välinen rauhanneuvottelu päättyi verilöylyyn.
Osa 10: Lator ja Bloodbrother kohtaavat toisensa ja selvittävät välinsä.
Osa 11: Kaupungin korruptoitunut Antti91 käy läpi tapahtumia avustajansa Viinerin kera.
Osa 12: Lator huomaa jotain epäilyttävää Hanzqun ylläpitämässä paratiisissa. Hän näkee petturi-Nanopolin ja tappaa vahingossa toisen kollegansa. Hänet julistetaan lainsuojattomaksi.
Osa 13: Häntä kuulustellaan ja hakataan tunnustusta irti. Lator yrittää paeta, mutta pääsee vain ojasta allikkoon. Tolja pettää Latorin.
Osa 14: Nanopoli sekoaa odotellessa Lazzuun lupaa ja lähtee itse Hanzqun perään.
Osa 15: BB, Icecap sekä Hanzqu pakenevat ilotalolta poliisit perässään, kunnes Metallaurin ansiosta pääsevät pakoon.
Osa 16: BB käy yhden miehen taistonsa ja pelastaa Latorin eristysvankilasta.
Osa 17: Pormestari Antti91 kohtaa menneisyyden haamunsa nähdessään BB:n uutisruudulta.
Osa 18: Lator vaipuu muisteluihinsa...
Osa 19: Tulee kokonaisuudessaan alla:


City of Pain -Part Nineteen


Sade iski sataman likaisia halleja ja toimistotiloja kuin vihainen kostonenkeli. Yksinäinen mies seisoi vartiossa laituri 31:llä, joka kuului eräälle kaupungin suurimmista rahapomoista. Mies seisoi liikkumatta, tuijotti ainiaan hänelle annettua kohdettaan herkeämättä ja värähtämättä. Hän oli kookas ja hänellä oli yllään tumma sadetakki, jonka alta paistoi yövartijan merkki.
Yhtäkkiä hän kuuli portilta auton moottorin vihaisen ärjähdyksen sekä jarrujen kitinän asfaltilla. Joku ulkopuolinen oli hänen alueellaan! Hän tarttui oikealla kädellään pamppuunsa ja nosti katseensa ylpeästi ylös. Hänen kasvoillaan näkyivät vanhentuneisuuden merkit. Ikä ei ollut tullut yksin hänen matkallaan ja hänen työnsäkään ei ollut mikään maailman vaarattomin. Usein sai olla valmiina ketkuja vastaan, jotka aikoivat viedä jotakin hänen vartioimastaan omaisuudesta. Vaikka ikä painoi hänen kuluneilla ja heikoilla hartioillaan kuin kaikki maailman kärsimykset, raahusti hän silti eteenpäin ottamaan selvää tästä häiritsevästä metelistä. Hän heilutti kävelykeppiään kiivaasti edestakaisin nilkuttaessaan kohti sataman lounaisaluetta. Varastoaluetta. Hän kiersi kulman taakse ja jäi tuijottamaan epäilevänä kohti valaistua varastoa, jossa oli kaksi pysäköityä autoa sekä neljä henkilöä, hän myös kuuli jostain kauempaa auton jarrujen käyvän, mutta juuri silloin yksi niistä alkoi hysteerisesti huutaa ja syleili ilmeisesti melko veristä sekä mukiloitua miestä, joka yritti selvästi pysyä pystyssä. Sitten hän huomasi vanhoilla, heikoilla silmillään jonkun viidennen henkilön, joka käveli ase kädessään näitä kohti. Ystävällisestä käyttäytymisestä sekä ilmeistä päätellen he olivat keskenään tuttuja, ehkä ystäviäkin.
He selvästikin puhuivat jostain tärkeästä, sillä heidän äänensä alkoi jo kantautua hänen korviinsa. He huusivat jo, mutta hän ei silti saanut selvää mistä he kiistelivät.
Hän hiipi lähemmäs ja alkoi jo saada enemmän selvää kiistan aiheesta. Kyse oli naisesta, naisesta, joka piteli veristä miestä sylissään selvästi kauhistuneen näköisenä. Kaksi hieman resuista ja pieni kokoista sekä samannäköistä miestä huusivat toisilleen kasvot punaisina sekä heiluttivat käsiään raivoisasti. Isokokoinen mies mustassa nahkatakissaan seurasi miesten kiistelyä hymy naamallaan. Miehen kalju pää loisti sateessa ja hänen arpinen naamansa tuijotti pimeyteen kuin se odottaisi jotain. Miehessä oli jotain tavanomaisen tuttua, jotain mikä sai hänet tuntemaan pelkoa ensimmäisen kerran viiteentoista vuoteen. Miehen kultainen kissansilmä liikkui hitaasti, kunnes se pysähtyi hetkeksi hänen kohdallaan.
Hänen sydämensä pumppasi kuin yli-innostunut patteripupu, jolloin hän tarrasi rintaansa, yrittäen rauhoittaa riehuvaa sydäntään. Juuri silloin hän pysähtyi, kun kuuli resuisemman miehen nostavan pistoolinsa ja sanovan hiljaa:
- Icecap, veljeni. Anna anteeksi!
Sanojensa päätteeksi tämä painoi laukaisijaa ja vanhus näki hidastetusti miten hämmästynyt ilme vaihtui tyrmistymiseen, kun luoti löysi paikkansa toisen miehen rinnassa.
Tämä kaatui polvilleen maahan ja tuijotti vetisin silmin häntä ampunutta miestä.
- Metallauri... Miksi?
- Kuten sanoin pikkuveli, anna anteeksi!
Hän nosti aseensa jälleen ja ampui veljeään päähän, jonka seurauksena roiskeet lensivät kissansilmämiehen päälle, joka rynnisti kohti Metallauria raivoisasti karjuen. Yhtäkkiä kuului haulikon jymähdys ja mies lensi takaisin autonsa kylkeen murtaen siihen suuren lommon. Naureskeleva mies ilmestyi pimeydestä yhä savuava pumppuhaulikko olallaan.
- Ah! Sinä lienet se kuuluisa Bloodbrother, joka pelasti vanhan ystäväni Latorin poliisilaitokselta, eikö totta?
Mies, jota puhuteltiin Bloodbrotheriksi, tyytyi sylkäisemään verta miehen päälle, joka vastasi naurulla sekä potkulla vatsaan, johon oli osunut. Tämä jatkoi nauramistaan yhä julmemmin siirryttyään toiseen mieheen, joka yritti nousta ylös, mutta sai potkun päähän ja kaatui märälle asfaltille huohottaen.
Hänen vierellään ollut nainen nousi pystyyn ja yritti lyödä miestä, mutta joka vastasi iskemällä naista kasvoille.
- Tämän täytyy olla Hanzq. Olen etsinyt häntä jo vuosia.
Hän sanoi hiljaisella sekä pelottavalla äänellä tarttuen samalla naisesta ja kuiskutteli tämän korvaan.
- Se olin minä, joka tappoi vanhempasi. En kestänyt sitä, että tuo kultapoika saisi kaiken. Kestin kaiken sen, mikä olisi kuulunut alun perin minulle. Ylennyksen, palkankorotuksen, maineen, kunnian. KAIKEN! Mutta sitten näin ... SINUT! Sinun ihosi, kauneutesi ja olemuksesi oli hänelle liikaa. Hän ei ansaitse sinua, hänhän sentään hylkäsi sinut, vain minunkaltaiseni pystyvät pitämään sinusta huolta!
Hän kuiskutti himo äänestä pursuen naisen korvaan sekä piteli tätä tiukasti otteessaan, vaikka tämä yritti paeta kaikin voimin. Hänen sanansa alkoivat takellella ja hänen silmänsä olivat nauliintuneet naisen kasvoihin.
- EI! Sinä et saa häntä koskaan, Nanopoli!
Lator huusi ja yritti nousta, mutta mies vain jatkoi nauramistaan ja ampui Latoria haulikolla jalkaan.
Hän kaatui maahan pidellen jalastaan ja huutaen taivaalle tuskaansa. Vanhus katseli kauhuissaan tapahtumia sekä vihaisena itselleen ettei uskalla tehdä mitään.
- Entä palkkioni? Metallauri tivasi mieheltä ilme synkkänä.
Nanopoli naurahti ja heitti tälle avaimen sekä osoitti autonsa takakonttia.
- Siinä on. Me lähdemmekin ajelulle.
Hän lisäsi Hanzqulle hiljaa ja uhkaavasti. Metallauri otti avaimen ja matkalla autolle, hän potkaisi Bloodbrotheria naamaan.
Laskiessaan rahojaan Nanopoli lisäsi hänelle:
- Ilmianna nuo kaksi poliiseille, voin lyödä vetoa, että he ilahtuvat noista. Ja sitten vielä yksi asia...
Tapa tuo mies, joka kurkkii tuolta tynnyrien takaa.
Nanopoli kiihdytti paikalta nauraen julmasti. Metallauri kaivoi taskustaan pistoolin ja käveli tynnyreitä kohti. Ennen tajuttomuuteen vaipumista Lator kuuli vanhuksen armonpyytelyt sekä näki pistoolin suuliekin välähtävän neljästi.

Heittäkää vähä kommenttia tähän astisista osista?
Kaipaisin vähän yleiskritiikkiä.

Tarinan aikaisemmat osat ovat päästäni unholassa osittain, mutta kyllä se siitä. Minä en ole mikään pilkun viilaaja virheiden kanssa joten en niitä etsinytkään. Maratoonaan koko tarinan kotona kuhan vajaan kuukauden päästä palaan. Nyt en voi sanoa muuta kuin, että jataka samaa rataa tarina alkaa pikkuhiljaa saamaan sen yhteyden, ymmärrätkö mitä tarkoitan? Olikos Dix minulla osaa tässä tarinassa? Jos olen listalla niin haluaisin jos sinulle sopii vaikuttaa hahmooni edes hieman. Menen nyt katsomaan Piinaa joten pidä lippu korkealla.

Lainaus:12.07.2006 Mustamiekka kirjoitti:
Tarinan aikaisemmat osat ovat päästäni unholassa osittain, mutta kyllä se siitä. Minä en ole mikään pilkun viilaaja virheiden kanssa joten en niitä etsinytkään. Maratoonaan koko tarinan kotona kuhan vajaan kuukauden päästä palaan. Nyt en voi sanoa muuta kuin, että jataka samaa rataa tarina alkaa pikkuhiljaa saamaan sen yhteyden, ymmärrätkö mitä tarkoitan? Olikos Dix minulla osaa tässä tarinassa? Jos olen listalla niin haluaisin jos sinulle sopii vaikuttaa hahmooni edes hieman. Menen nyt katsomaan Piinaa joten pidä lippu korkealla.

Ei osaasi ainakaan ole vielä esiintynyt ja jos haluat vaikuttaa, niin pistä yv:tä.
Lippu liehuu puolitangossa, koska innostus on vielä alamaissa, mutta ensi viikolla yritän sorvata seuraavan osan valmiiksi...

Sorry, kun en ole päässyt tänne. Mummolassa menikin n.4 pv odotettua pidempään, ja en päässyt konellee. Mutta vieläkin 6 hahmoa puuttuu, ennen kuin voin jatkaa.

Luku 5

Flagg ja muut kuitenkin lepäsivät pari päivää Skotlannissa. Niinä päivinä ei tullut yhtäkään valon välähdystä. Jackass_ oli todella onnellinen, koska niitä ei ollut. Välähdykset olivat jotenkin pelottavia. Päästessään satamalle, he huomasivat, että heidän laivansa oli hyvässä kunnossa. Sitä ei oltu onneksi varastettu. Vulcan oli innoissaan päästessään merille. Pariin päivään ei tapahtunut mitään. Taivas oli joka ilta samanlainen, kuin aina ennenkin. Vasta kun he olivat aivan meren keskellä, alkoi tapahtua kummia. Guerilla_ sattui katsomaan laidan yli juuri oikeaan aikaan. "Mitä nuo voivat olla? Jackass_! Tule tänne!" Hän huusi. Jackass_ tuli juosten paikalle. "Mitä on tapahtunut?" "Katso tuonne. Mitä nuo ovat?" Guerilla_ kysyi. "En tiedä Guerilla_. Ne ainakin näyttävät uhkaavilta. Kaikki miehet tänne!" "Mitä nyt on tapahtunut?" Vulcan kysyi. "Ovatko nämä hirviöt tavallisia Skotlannin merillä?" Jackass_ kysyi. "Voi ei! Ne jalattomat riiviöt, joista on puhuttu! Ne ovat upottaneet monia laivoja!" Vulcan huudahti. Flagg ja muut ottivat miekkansa esiin.

Riiviöt olivat jo puolimatkassa. Heti kun ne tulivat miekan ulottuville, Guerilla_ aloitti hakkaamisen. Heti Guerilla_n jälkeen muutkin aloittivat riiviöiden heittämisen veteen. Juuri silloin kävi voimakas välähdys, ja kaikki riiviöt menettivät otteensa veneestä. Kuului kovia loiskahduksia, kun ne putosivat yksi kerrallaan laidan yli. "Vai että välähdykset auttoivat meitä... Niin..." Jackass_ mutisi taas.

Nyt tuli hiukkasen pienempi tarina. Palautetta?

Ihme kyllä sain inspaa ja osa 20 tarinastani on tulossa...