Nimeni on vapaassa levityksessä.

Dix...tätä onkin odottettu. Tuo luku oli sellainen että siinä meni tärkeitä asioita eteenpäin, mutta siitä ei oikein osaa sanoa mitään. Kirjoituksen luettavuus puoli on hyvä. Jepp. Alkoikos sinullakin koeviikko?

Osa 4 Kuolema, Raaka Kuolema.

Guerilla oli valmis vuoronsa alkamiseen. Guerilla ajatteli miten Nanopolin oli käynyt. Makasiko hän sairaalassa, vaiko hörppikö kahvia kotona katsellen teeveetä? Guerilla käveli kohti areenaa. Hän otti viellä hörpyn limua, ennen suorituksensa alkamista. "Seuraavana vuoroon tulee numero 3#." Flagg huusi. Yleisö hurrasi Guerillalle. Guerilla katsoi varustusta, jä näki samat tavarat kuin Nanopolikin.

Guerilla aloitti vuoronsa vauhdikkaasti. Hän niittasi botteja potkuilla. Botit ottivat heti otteen Guerillasta ja heittivät kohti seinää. Guerilla juoksi seinää pitkin (ylöspäin) ja heitti takaperinvoltin bottejen päälle. Botteja oli vielä ainakin 19 jäljellä. Guerilla hakkasi cokis pullolla botteja. Botteja kaatui yhteensä neljä. Maa alkoi täristä. Minotauri hyppäsi keskelle areenaa. Guerilla yritti saada Minotaurin maahan potkulla, mutta Minotauri otti jalasta kiinni ja heitti maahan. Lattiaan tuli pieni lommo.
Omistaja kutsui Minotaurin pois. Flagg antoi ottelun jatkua, mutta antoi areenassa pysyttely aikaa 7 minuuttia lisää. Botti otti toisen botin piikin ja heitti sen päin Guerillaa. Guerilla sylki verta. Olisiko hän kuolemassa? Guerilla otti piikin pois kurkustaan ja heitti sen päin Minotaurin sydäntä. Kukaan ei saanut mennä areenalle, koska Guerilla ei ollut luovuttanut. Guerilla tiesi, että veri loppuisi kohta, mutta yritti sinnitellä. Guerillallta valui valtavasti verta, suoraan isoon vatiin. (wtf?) Guerilla taputti maata ja lääkärit ryntäsivät areenalle. Guerilla vietiin ambulanssiin.


Sairaalassa:

Guerilla saapui paareissa Nanopolin viereen. "Miten meni?" Kysyi Nanopoli. "25.01." Sanoi Guerilla. Joku käveli samaan sairaalahuoneeseen. "Miten menee?" Kysyi se "joku". "Mitäs tässä." Molemmat vastasivat samaan aikaan. "Mä oon AalioNaama." Se "joku" sanoi. "Jaa, nyt jätä kuitenkin meijät rauhaan." Guerilla sanoi. "Ok, ok, älä pillastu." AalioNaama huusi. Guerilla hyppäsi pois pedistä ja alkoi hakkamaan AalioNaama:aa. Guerilla heitti AalioNaama:n ikkunasta läpi sisäpihalle. Guerillan kännykkä soi. Guerilla vastasi. "Jaa, että kuoli vai? Jes, turnauksen jatkoon me molemmat? Wooohoooo!" Guerilla huusi puhelimeen. "Kuka oli kuollut?" Nanopoli kysyi huolestuneena. "Minotauri." Guerilla sanoi tyynesti. Guerilla istahti puiselle tuolille. AalioNaama hyppäsi ikkunan läpi takaisin sairaalahuoneeseen, ja tönäisi Guerillan pois tuolilta. AalioNaama otti tuolin, ja löi sillä Guerillaa selkään. Guerilla otti aseen ja ampui AalioNaama:a päähän. AalioNaama kaatui lasin läpi takasin sisäpihalle.

Guerilla oli jo varma, että hän tappoi jo toisen tänään. AalioNaama kuitenkin nousi ylös, otti kranaatin ja viskasi sen Guerilla:n paidan sisään. Guerilla heitti paidan AalioNaama:n naamalle, ja kranaatti räjähti. Savu hälveni, mutta AalioNaama seisoi siinä yhä. Toinen puoli päästä oli näkyvissä. Öljyä ja metallia oli toisella puolella, ja toisella verta ja nahkaa. Guerilla juoksi kohti liekinheitintä, mutta AalioNaama oli nopeampi. AalioNaama otti Nanopolin panttivangiksi. "Joko antaudut, tai kaverisi kuolee." AalioNaama sanoi.
"Ammu se vaan, ketä kiinnostaa?" Guerilla kysyi. AalioNaama painoi liipasinta. Luoti kimposi metallista takasin ja tunkeutui suoraan kalloon. Nanopoli oli väistänyt luodin. Nanopoli kärtsäsi vessan täyteen tulta, asetti AalioNaama:n paareille(jossa on renkaat) ja viskasi suoraan vessaan. Nanopoli ja Guerilla karkasivat sisäpihan kautta katolle, ja sieltä helikopteriin.

Miten kävi AalioNaama:n? Entä pääsevätkö kaverukset karkuun, vai saavuttaako paikallinen poliisi heidät? Se nähdään seuraavassa jaksossa.

To Be Continued.

Kommentteja?

uppia. Tarvitsen edelleen noin 5 ihmistä tarinaan

Hyvä aloitus, Kyton. Jatka samaan malliin. OpaMPP hyvä tarina. Ärsyttää vain, että peelo Chomper ei ole tullut vakoilemaan heitä areenalle.

Hyviä tarinoita kaikki. Jatkakaa samaan malliin.

Irtotarina tähän väliin, kun mietin seuraavaa osaa.
Tämä tuli tehtyä joskus pari vk sitten n. 25 min sekalaisissa tunnelmissa, joten laatua ei todellakaan ole...

Kurja Kohtalo


Kello oli kahta yöllä kun saavuin, eli hoipersin kotiovestani sisään.
Pitkän ryyppäämissession jälkeen olin antanut ylen baarin nurkalla ja joutunut nuorisojoukon ryöstämäksi. Onneksi suurin osa rahoista oli kulunut viinaan, joten suuremmalti ei vituttanut.
Päätä jyskytti kuin aarporan jäljiltä eikä sitä auttanut ollenkaan impotenttinaapurin lemmiskelyäänet naapuripihalta. Mies jyskytti sänkyä yhtä innokkaasti kuin pomppiva pupujussi, reilun sadan kilon pupujussi.
Asiaa ei auttanut myöskään se, että miehen vaimo, joka petti miestään laskujeni mukaan tusinan miehen kanssa, teeskenteli orgasmia. Orgasmin teeskentely yhdistettynä tasaiseen rynkytykseen sängyn hakatessa seinää sekä miehen innokkaisiin huudahduksiin kuulosti lähinnä eläimelliseltä rääkymiseltä, jota säestettiin epävireisellä sahanvingutuksella, ruosteisen sellaisen.
Yritin saada nukuttua, mutta puolen kolmen aikoihin äänekkään " NYT SE TULEE!" -huudon seurauksena nousin sängystä, avasin ikkunan ja huusin niin kovaa kuin sillä hetkellä sain äänihuulistani irti niin, että koko naapurusto varmasti kuuli:
- OLKAA NYT JUMALAUTA HILJAA!
Mutta ääntely vain yltyi. Sen jälkeen jatkoin:
- TURPA KIINNI SAATÁNA! ET SINÄ SAA VAIMOASI TYYDYTETTYÄ RUSINAMUNILLASI, VAIKKA NAPPAISIT KOKO PÉRKELEEN VIAGRA-PURKIN SISÄLLÖN SISUKSIISI! YRITÄT EPÄTOIVOISESTI TYYDYTTÄÄ PETTÄVÄÄ VAIMOA, JOKA VIIMEKSI EILEN NAI KAHTA MUTAKUONOA SAMAAN AIKAAN JA PÄÄSTI SILLOINKIN VAIN SURKEAA PIHINÄÄ KUIN TYHJENEVÄ PUMPPU-BARBARA!
Tyytyväisenä itseeni painuin petiin ja ulkoa kaikui täydellinen hiljaisuus.

Seuraavana päivänä tulipunainen kasvoiltaan oleva naapuri katseli pelokkaana ympärilleen kun hiippaili autolleen. Katsellessani ulos näin virnistelevän miehen katselemassa avoimen huvittuneesti naapuriani, joka epätoivoisesti yritti käynnistää autoaan.
- Ei se käynnisty vaikka kuinka huudatat! Hän huudahti mahdollisimman kaksimielisellä äänensävyllä.
Viimein miesparka sai autonsa käyntiin ja kaasutti tiehensä niin lujaa kuin halvalla kotterollaan pääsi.
Mies ei palannut takaisin illalla töistä, vaan oli kuollut auto-onnettomuudessa parin kilometrin päässä sillalla.
Onni hänelle, ajattelin. Pääsi pois kärsimästä pahassa maailmassa.
Miehen vaimo näytti surevan miestään sekunnin, ennen kuin kutsui suru-uutisen tuoneen poliisinpoikasen sisään "lohduttamaan" häntä.
Vilkaisin iltakahdeksan aikoihin ulos ja näin viereisen talon ikkunassa tiiviisti naapuriini tuijottavan silmäparin. Uuden naapuripariskunnan nuorimmainen runkkasi kuolleen naapurin vaimon ikkunan takana. Ajattelin, että saátana, noin nuori näkemässä yksityissessiota.
Astuin ulos päättäväisesti ja pusikoissa hiljaa kuljeksien tulin naapurin pihaan, mutta poika oli poissa.
Sisältä kuului lemmekästä ääntä ja olin harmissani myöhästymisestä. Juuri kun aioin kääntyä poispäin, iskeytyi kiihkeästi naiva poikanen ja uhkea vaimo lasi-ovesta läpi. Sekunnin murto-osan tuijotin näitä kahta ja aloin nauramaan raikuvasti sekä painuin takaisin kotiini.
Viittä minuuttia myöhemmin kun katselin uutisia, oveeni jyskytettiin ja muutama kapitalistinen poliisinpirulainen ryntäsi sisään kumipatukat kädessään kuin mutiaisen lerssit.
Naureskelin tälle koomiselle näylle tasan kaksi sekuntia, kunnes innokkaat penteleet iskivät minua piirun verran liian kovaa lässyttäen virkavallan vastustamisesta, tirkistelystä sekä itsemurhaan yllytyksestä ja päällepäätteeksi jakelivat oikeuksiani painottaen joka tavua iskulla.
Biitti kuulosti hyvältä aikansa, mutta heräillessäni putkasta kokaiinipöllyssä olevan hipin sekä homomotoristin kanssa tunsin lievää alemmuutta.
Molemmat tuijottivat toisiaan ja sitten minua varsin julmasti.

Seuraava ilta...

Selitettyäni poskeni tunnottomiksi aiheettomista syytteistä, virkavallan väkivallasta sekä minut raiskanneista takaluukun pojista, päästivät mokomat sukkahousukusipäät vapaaksi tonnin takuista.
Pitkän kävelymatkan jälkeen pääsin viimein kotiovelleni. Kaivellessani avainta, nojasin välinpitämättömästi oveen, joka antoi myöten ja kaaduin omalle eteiselleni. En muistanut jättäneeni ovea auki. Katselin ympärilleni ja huomasin erinäisten arvoesineiden kadonneen. Telkun, tietokoneen, puhelimen, kellon, sohvan, sängyn, lompakon sekä yllättävää kyllä myös videokokoelmani oli ratsattu.
Minua vitutti pahasti pari kolme sekuntia, kunnes nappasin sipsipussin komerosta, mp3-soittimen taskuun ja lähdin ulos kävelemään nauramaan tapahtumille kunnes kyllästyn.
En palannut koskaan, sillä minut hakattiin kolmen korttelin päässä hengiltä. Heidän onnekseen kuuntelin musiikkia, muuten he olisivat olleet pahassa pulassa. He eivät vaan siitä piitanneet. Roiston rutaleet...
No, pitää katsoa hyviä puolia tapahtumissa. Täällä ainakin on lämmin.


E: Kylläpä on paljon virheitä Wordista siirrettäessä...

Itsekkin aloitan varmaankin tekemään tarinaa taas. Tällä kertaa en ota mukaan kovasti ketään edes pyynnöstä. Mutta ainahan sitä voi kinuta. Ne näkyvät ketkä ovat näkyäkseen. Tällä kertaa kirjoitan Story about Peliplaneetta -tarinani uudella herkullisella tavalla mitä ei tietääkseni kukaan ole ennen käyttänyt. Se, että miten en paljasta ennen kuin eka osa tulee. Joten näette omin silmin mitä tarkoitan. Mutta jos koen uuden "herkullisen tavan" liian aikaa kuluttavaksi jatkan tarinan kirjoittamista normaalisti. En ole varma teenkö tarinasta kovinkaan pitkää ja kuinka usein mutta tarkoitus olisi yksi osa viikossa saada...

Eikö ole halukkaita? taitaa jäädä tarina tekemättä

Minä voin olla vaikka messissä.

Lainaus:26.09.2006 Kyton kirjoitti:
Eikö ole halukkaita? taitaa jäädä tarina tekemättä

Eihän mikään estä sinua kirjoittamasta tarinaasi. Jätät vain nimien kohdille sopivat aukot ja täyttelet ne sitten myöhemmin, jos on tarvis.

Okei lazzuu on mukana, vielä neljä lisää. En voi aloittaa tarinaa ennen kuin saan kaikki nimet, nimenhuudossa kun ei voi olla hiljaa

Lainaus:26.09.2006 Kyton kirjoitti:
Okei lazzuu on mukana, vielä neljä lisää. En voi aloittaa tarinaa ennen kuin saan kaikki nimet, nimenhuudossa kun ei voi olla hiljaa

Mut voi ottaa mukaan.

Lainaus:26.09.2006 Kyton kirjoitti:
Okei lazzuu on mukana, vielä neljä lisää. En voi aloittaa tarinaa ennen kuin saan kaikki nimet, nimenhuudossa kun ei voi olla hiljaa

Älä puhu soopaa. Voit aloittaa tarinasi kirjoittamisen varsin hyvin, vaikkeivat nimimerkit olisikaan vielä kasassa; totuushan on, ettei näissä jutuissa nimillä ole juurikaan merkitystä.

Wexnar mukana, vielä 3 ihmistä.

Ota mut =D

MÄ!!!!!!!!!!!!!!!!

Peewter ja slovari messissä, yks vielä se yks tulee saamaan hassun roolin.

Määä! :D (Späm)

okei, hahmot kasassa alotan tarinan justkohtapuoliiniinq

Lainaus:26.09.2006 Tott kirjoitti:
Itsekkin aloitan varmaankin tekemään tarinaa taas. Tällä kertaa en ota mukaan kovasti ketään edes pyynnöstä. Mutta ainahan sitä voi kinuta. Ne näkyvät ketkä ovat näkyäkseen. Tällä kertaa kirjoitan Story about Peliplaneetta -tarinani uudella herkullisella tavalla mitä ei tietääkseni kukaan ole ennen käyttänyt. Se, että miten en paljasta ennen kuin eka osa tulee. Joten näette omin silmin mitä tarkoitan. Mutta jos koen uuden "herkullisen tavan" liian aikaa kuluttavaksi jatkan tarinan kirjoittamista normaalisti. En ole varma teenkö tarinasta kovinkaan pitkää ja kuinka usein mutta tarkoitus olisi yksi osa viikossa saada...

Joo, tarkennan. Ensimmäinen osa tulee luultavasti ensi viikolla. Sarjissivu joka on eräänlainen aloitus tarinalle on valmis. En vain tiedä viitsiikö sitä pistää ennen kuin eka osa on valmis.

Ja toistan vielä. Todennäköisesti tämä tarina tulee olemaan sellainen, että juuri kukaan ei vaikka pyytäisikin pääse mukaan. Pääosassa on jo kuusi henkilöä (ei ollut edes kyselyä) ja pahiksien roolit ovat varattu. Mainitsen asiasta jos tulee kohta jossa haluaisin pari uutta tyyppiä tarinaani.

Häkki, Osa 2

"Kuunnelkaapas, lapamadot!" kaikui vartiopäällikön ääni laajalla pihalla.

"Minä olen vartiopäälikkö Illi, enkä pidä vangeista jotka räyhäävät tai rettelöivät vartiovuorollani...ei sen puoleen, en kyllä pidä mistään vangeista. Viekääs se Chomper selliinsä."

Illi huikkasi parille vartijalle.

Erään vangin suu kääntyi vihaiseen virneeseen ja hän riuhtoi kahleitaan.

"Päästäkää mut ton sian kimppuun! mä nyljen sen elävältä ja syötän koirille!"

Illi päästi matalan bassonaurun ja viittoi erästä vartijaa luokseen.

"Opetappas herraa tavoille, sillä välin kun tarkistan kuka hän on."

Vartija otti pamppunsa asekotelonsa vierestä, ja taputteli sitä kättään vasten.

"Vai tykätään sitä riehua ja olla niin kovaa poikaa... lyön kympin vetoa, että tuon kohtauksen takia et tule tänä yönä paljon nukkumaan... jos tajuat mitä meinaan."

Hän humautti pampulla vankia suoraan poskeen, ja pisti vielä kaupan päälle polvella potkun mahaan.

Vanki lysähti maahan, haukkoi henkeään ja sylki hampaita.

"Ahaa, olet siis OpaMPP, sinut tunnetaankin aikamoisena rettelöitsijänä, siksi sait siirron tänne. Toivottavasti opit jotain, sillä harkitsin jo että laittaisin sinut tänään ison miehen viereen nukkumaan... mutta koska olet jo noin hiljaa, saatkin oman sellin."

Illi paneutui taas muistioon.

"Kuka teistä rakeista on Nanopoli?"

Yksikään vanki ei liikahtanut.

"Minä kysyin... kuka, teistä, on, nanopoli? Oliko tarpeeksi selvästi artikuloitu?"

Yhtäkkiä eräs vangeista tiputti kahleensa ja lähti juoksemaan. Hänet tosin saatiin kiinni jo ennen porttia.

Hengästynyt vartija toi Illille nuppineulan.

"Ovela perkule. Oli työntänyt tuon sormeensa ja tiirikoi sillä kahleet."

Illi hymähti ja katsahti muistioon.

"Se kysymys taisikin selvitä siinä. No, opiksi muille, Nanopoli nukkuu tänään eristyksessä."

Nanopolin ilme vakavoitui ja hän alkoi riuhtoa vartijoiden otteessa... tuloksetta.

Illi siirsi taas katseensa lehtiöön.

"Wexnar... missäs olen kuullut tuon nimen..."

Isokokoinen mies astahti askeleen eteenpäin.

"Minä olen."

Illi joutui katsomaan ylös että näki jättiläisen kasvot.

"Kolminkertainen syyte törkeästä pahoinpitelystä, näistä kaksi virkavaltaa kohtaan... sinullahan on aikamoinen "ansioluettelo" etten sanoisi."

Wexnar murahti ja asteli vartijoiden kanssa sisään.

"Ja kukas meiltä löytyy seuraa..."

"VARTIOPÄÄLIKKÖ!"

Nuorehko vartija juoksi Illiä kohti.

"Se uusi vanki... se räyhääjä... se...se...."

Illi katsoi tuimasti vartijaa.

"Kakaise ulos! Ja nimesi samalla, en muista kasvojasi."

Vartija veti syvään henkeä, ja puhalsi hitaasti ulos.

"Se OpaMPP, se alkoi riehua sellissään, mitä tehdään?"

Illi käännähti.

"Näettekö nyt, vangit? jos teette jotain vähänkin normaalista poikkeavaa, vähintään yksi vartija raportoi minulle...ja sitä te ette halua."

Hän hymyili ilkeästi ja kääntyi taas vartijan puoleen.

"No mitäköhän mesoaville vangeille tehdään? Huomaa kyllä että olet juuri koulusta päässyt. Eristykseen."

Vartija nyökkäsi ja lähti juoksuun.

"Se nimi!" Illi huusi perään.

Vartija pysähtyi niin että nurmenpalat lensivät.

"Aalionaama, herra."

Illi painoi radiopuhelimensa nappulaa.

"Vartija Lazzuu, pitäkää silmällä Vartija Aalionaamaa."

Radiopuhelin sihahti sanan kyllä, enen kuin mykistyi.

Illi palasi nimenhuudon pariin.

"Astuisikohan Herra Peewter yhden askeleen eteenpäin?"

Eräs vangeista astui eteenpäin. Ulkoapäin mies näytti kuin miltä tahansa matti meikäläiseltä, ei minkäänlaisia psykopaatin piirteitä.

Illi syventyi muistioon.

"Velkapetoksia...kiristystä...jopa yksi pakotettu itsemurha. On ollut herralla vähän vaaralliset harrastukset."

Peewter sihahti.

"Vartijana oleminenhan se kunnon extreme urheilua on... siinä ei koskaan tiedä mitä tapahtuu. Joku saattaa vaikka... urkkia salaisuutesi selville."

Pieni inhon aalto pyyhkäisi illin läpi kun Peewter vietiin selliinsä.

"Jaahas... sinun täytyy sitten olla slovari... se kuuluisa kansankiihottaja... aiheutit sitten paljon mellakoita. Kysynpähän vaan, oliko se tämän arvoista?"

Slovari oli vaiti.

Illi seisoi hetken aikaa hiljaa, kunnes käänty Vankeinhoitajan puoleen kuitatakseen pari lappua.

Juuri sillä hetkellä, toinen paku kaarsi pihalle.

"No mitäs hëlvettiä, ei meillä ole tälläistä aikataulussa."

Pakun ovi aukesi ja ajaja astui ulos... aseistetun vartijan kanssa.

"Vielä yks tulee, viimeisen minuutin lisäys."

Hän avasi pakun takaoven ja kiskaisi isosta ketjuvyyhdistä.

Ulos astui kyyryssä kävelevä, pakkopaitaan verhoutunut painajainen, Birdy.

Illi ei ollut usko silmiään.

"Voi jeesuksen nahkasandaalit!"

Jatkuu.

Kommenttia.

Hmm?? Who is Birdy? ja Mitenkä käy Lazzun pitäessään silmällä Aalionaama vartijaa... sen näemme ensijaksossa... Lisää...

Minua jäi myöskin askarruttamaan ensimmäisen tarinan päähenkilöä...

Hyvä tarina. Tästä alkaa varmasti pitkä pakoreissun suunnittelu.

Hyvä oli Kyton, lisää näitä.