Hyvä tarina, Kyton =D

Mainiota

Hyvä oli! Katottu vähän paljon Prison Breakkia? :D

vähän liikaakin mutta en nyt sentään totaalista plagiaattia ole tekemässä

Hieno tarina Kyton. Lisää tätä.

Hyvä, Kyton. Jatka tähän malliin! Pääsinpäs selliin!

Häkki, osa 3

Illi otti lippalakkinsa pois päästä ja tuijotti tätä kuolaavaa ihmisen irvakuvaa.

"No johan nyt. Enpä olisi tätäkään hirviötä elämäni aikana uskonut näkeväni.
Tappoi kolmekymmentä ihmistä, teki ruumiista pihakoristeita ja piti päitä vitriinissään."

Yksi vartijoista katsahti Birdya, ja alkoi yökkäilemään. Hän osoitti kohti Birdyn kasvoja juuri kun oksensi.

"Voi luoja... hän puri alahuulensa irti."

Olivat Illin sanat, juuri ennen kuin hän sai irti purrusta alahuulesta naamaansa.

Verinen hymy levisi Birdyn kasvoille.

"Eikö...eikö vartiopäällikkö pitänyt lentosuukosta?"

Illi pyyhki naamansa kylmän rauhallisesti.

"Voit yrittää mitä vain, mutta en suutu. En sinulle. Viekää hänet psykiatriselle osastolle."

Vartijat epäröivät hetken ennen kuin tarttuivat ketjuihin. He raahasivat Birdya perässään, joka lauloi Ukko nooaa, maaniseen tyyliin tietenkin.



Samaan aikaan selliosiossa 6:

Chomper käveli vartijoiden kanssa käytävää pitkin. Hän silmäili kaltereiden läpi toisia vankeja.

Jotkut olivat hyvinkin surullisen näköisiä, kun taas jotkut hymyilivät ilkeästi.

"No niin Chomper, perillä ollaan. Astuppa matalaan majaasi."

Hän teki työtä käskettyä ja istuutui sängylleen. Kalterit kolahtivat kiinni.

Hän painoi päänsä käsiinsä.

"Mitä olenkaan tehnyt...? ei minun pitänyt... olisin voinut..."

Hänet keskeytti ääni seinän takaa.

"No, mitä tahansa teitkään, se ansaitsi sinulle menolipun tänne. Paluulippu...pitää hankkia vähän brutaalimmin."

Chomper oli äimän käkenä.

"B-brutaalimmin?" Hän änkytti.

Ääni jatkoi.

"Niin. kansankielellä väkisin. Meidän täytyy nousta kapinaan, ja lähteä porukalla, se on ainoa keino."

Chomper hymähti epäsuvaitsevaisesti.

"Vasta pääsit selliisi ja jo nyt suunnittelet pakoa? Kuka hitto olet?"

Mitään ei kuulunut pariin kymmeneen sekuntiin. Sitten yhtäkkiä ääni jatkoi taas.

"Nimeni on Slovari. Olet saattanut kuulla minusta uutisissa. Olen monien erinäisten vallankaappausten, mielenosoitusten ja kapinoiden takana. Mutta sen sanon, yksiskään niistä ei ole ollut epäoikeudenmukainen. Kaikilla on ollut hyvä syy."

Kun Slovari lopetti, Chomper oli hetken hiljaa.

"Minua ei kiinnosta hevon vittüa minkä takia sinä niitä järjestelit. Mutta siitä voit olla varma, että niitä et täällä tule järjestämään. Katsoppas rannettasi."

Slovari päästi kysyvän murahduksen.

"Niin, metallinen ranneke, jossa on minun tunnusnumeroni? mitä erikoista siinä on?"

Chomper naurahti.

"Luuletko että se on vain sitä? Katsos, jos joku alkaa mesoamaan, vartija painaa tiettyä nappulaa tuolla kopissaan, ja vumps, rannekkeesi magneetti aktivoituu. Ja sillä sekunnilla sinä olet myös maassa, ellet sitten halua että kätesi repeää irti."

Hiljaisuus kesti melkoisen tovin ennen kuin seinän takaa kuului taas ääni.

"Hetkonen, mistä tiedät tuon?"

Slovari ei ehtinyt lopettaa lausetta kun Chomper jo aloitti.

"Vain arvaus."

Chomper osoitti kylttiä seinässä joka neuvoi miten vangin pitää toimia magneetin kanssa, jollei halua saada pysyviä vammoja.

"Ahaa, aika natsistista jos minulta kysytään."

Chomper purskahti nauruun.

"Tämä natsistista? odotappa kunnes näet työt joita teemme joka päivä."

Hiljaisuus lankesi kahden sellin välille.




Eristysselli nro 7, klo 18.00:

"Ei saatanâ!"

Eristysosion käytävä kaikui tätä huudahdusta.

"En ole koskaan törmännyt tälläiseen lukkoon!"

Nanopoli koetti epätoivoisesti saada jykevää eristysselin lukkoa auki. Hiuspinni naksahti poikki.

Nanopoli huokasi syvään ja päätti hyväksyä kohtalonsa.

Juuri silloin oven kurkistusrako liukui auki.

"Vanki 17B45? Nanopoli?"

Vartija silmäili pimeää huonetta taskulampun avulla.

"Kyllä, se olen minä"

Nanopoli hymyili valokeilassa kuin pikkulapsi.

"Johtaja kutsui sinut pakeilleen. Oli kuulemma tärkeää asiaa."

Nanopoli nousi seisomaan, siisti asunsa ja rykäisi.

"Kuka vartija on saanut kunnian saattaa minut vankilanjohtajan pakeille?"

Vartijan ilme vakavoitui, ellei jopa muuttunut vastakkaiseksi kuin mitä se oli.

"Lazzuu on nimi, ja sun kannattaa muistaa se, sillä minä olen se jota saat syyttää kun polvilumpiosi murskataan. Tää toinen tässä mun takana on Aalionaama, just koulutettu, mutta sai kurssinsa parhaan aseiden käsittelystä."

Nanopoli nielaisi kovaäänisesti.

"M-miks mun... polvilumpiot...murskattaisiin?"

Lazzuu käännähti katsomaan Nanopolia.

"Ei, kysymys kuuluu miksei?"

Hän kääntyi ja viittoi nanopolia seuraamaan. Aalionaama pysyi nanopolin takana.


"Olet kuulemma kovinkin lahjakas varas."

Lazzuu kiipesi portaita ylös, nanopoli tiukasti perässään.

"Lahjakas? olen paras mitä näiltä main löytyy!"

Ylpeys paistoi nanopolin naamalta kuin nouseva aurinko. Lazzuu ei kuitenkaan paljoa välittänyt ja jatkoi kapuamista.

"Sanoko se isokiho mitään siitä että miks se kutsu mut?"

"Saat kuulla sitten. Jotain tärkeää se kuitenkin oli."

He saapuivat isolle mahonkiselle ovelle. Lazzuu koputti oveen.

"Sisään"

Ääni kuulosti melko vaikutusvaltaiselta. He astuivat sisään pieneen huoneeseen, jossa oli jalopuinen pöytä ja pari taulua seinällä, toisessa ilmakuva vankilasta, ja toisessa karikatyyri vankilan johtajasta.

"Aaa! sinun täytyy olla Nanopoli! Minun nimeni on Jackass_, olen tämän mukavan pienen laitoksen johtaja. Haluaisin sinun tekevän jotain minun puolestani..."

Jatkuu!

Hienoa Kyton! Lisää tätä!

Hyvä Kyton! Jatka samaan malliin.

Hienoa Kyton! Jatka samaan malliin! Todella kiinnostava tarina.

Hmm... Kerrankin jotain kiinnostavaa luettavaa. Hyvää työtä!

Kiitän positiivisista kommenteista. Jatkoa tulee kohta.

Hyvä oli taas? Tuleeko tänään?

Lainaus:26.09.2006 Tott kirjoitti:

Lainaus:26.09.2006 Tott kirjoitti:
Itsekkin aloitan varmaankin tekemään tarinaa taas. Tällä kertaa en ota mukaan kovasti ketään edes pyynnöstä. Mutta ainahan sitä voi kinuta. Ne näkyvät ketkä ovat näkyäkseen. Tällä kertaa kirjoitan Story about Peliplaneetta -tarinani uudella herkullisella tavalla mitä ei tietääkseni kukaan ole ennen käyttänyt. Se, että miten en paljasta ennen kuin eka osa tulee. Joten näette omin silmin mitä tarkoitan. Mutta jos koen uuden "herkullisen tavan" liian aikaa kuluttavaksi jatkan tarinan kirjoittamista normaalisti. En ole varma teenkö tarinasta kovinkaan pitkää ja kuinka usein mutta tarkoitus olisi yksi osa viikossa saada...

Joo, tarkennan. Ensimmäinen osa tulee luultavasti ensi viikolla. Sarjissivu joka on eräänlainen aloitus tarinalle on valmis. En vain tiedä viitsiikö sitä pistää ennen kuin eka osa on valmis.

Ja toistan vielä. Todennäköisesti tämä tarina tulee olemaan sellainen, että juuri kukaan ei vaikka pyytäisikin pääse mukaan. Pääosassa on jo kuusi henkilöä (ei ollut edes kyselyä) ja pahiksien roolit ovat varattu. Mainitsen asiasta jos tulee kohta jossa haluaisin pari uutta tyyppiä tarinaani.

Tarkennan vielä. Valitettavasti en aloitakkaan kirjoittamaan tarinaa. Nyt kun kirjoitin ensimmäisen osan huomasin, että laatu oli hieman huonontunut aikaisemmista kirjoitelmistani joten päätin olla kirjoittamatta koko tarinaa. Teen sen sarjiksen muodossa koska siinä olen parempi. Tässä näette ensimmäisen osan sarjiksena. Pahoittelen pientä mielenkiinnon aiheuttamista. Teen kyllä joskus tuolla lupaamallani "herkullisella tyylillä" jonkun tarinan mutta tähän The Jengi tarinan päätinkin tehdä sarjismuodossa.

Mahtava Kyton, jatka ihmees. =P

E:Typot poijes

Hyvää jälkeä Tott! Sait kiinnostukseni heräämään ja niin myös oman innostukseni. Ties vaikka itsekkin taas jotain yrittelisi...

Lisää sarjista!

Saatanpa taas alkaa itse jotain tarinaa vääntämään. Sarjakuvana tosin tällä kertaa itsekkin. Halukkaita otetaan vastaan tästä hetkestä eteenpäin, kunnes alkaa olla täynnä.

Menossa mukana:

OpaMPP
Kyton
Tott
Nanopoli
Darkelth
Ceeppari686
MrSomebody
Chomper

No mä tahon mukaan.

Minäkin

Lainaus:27.09.2006 OpaMPP kirjoitti:
Lisää sarjista!

Heh, johonkin muuhun aiheeseen. Tämä on tarinoille. Ei kuitenkaan ihan heti olisi tarkoitus lopettaa sarjista...paljon pitempään jaksan sarjista piirtää kuin tarinaa kirjoittaa. On kokemusta. Ja Lazzuu, jos haluat voit käyttää mua. Tiedät kyllä miten korvaisin sen.

Lainaus:27.09.2006 Tott kirjoitti:

Lainaus:27.09.2006 OpaMPP kirjoitti:
Lisää sarjista!

Heh, johonkin muuhun aiheeseen. Tämä on tarinoille. Ei kuitenkaan ihan heti olisi tarkoitus lopettaa sarjista...paljon pitempään jaksan sarjista piirtää kuin tarinaa kirjoittaa. On kokemusta. Ja Lazzuu, jos haluat voit käyttää mua. Tiedät kyllä miten korvaisin sen.

Tuli fiilis päälle.

Minut mukaan.



Harmi, ettei täälllä käy enää yhtä paljon porukkaa tässä aiheessa.

I-AM-BACK!!!

Raivasin tieni koko manalan läpi ja nyt olen tullut takaisin... ööh, eikun siis:

Anteeksi että olen ollut poissa pitkään, netti on temppuillut ja yhdeksäs vuosi koulua yrittää parhaansa mukaan aiheuttaa hermoromahduksen minulle, mutta nyt olen tullut takaisin ja olen valmiina kirjoittamaan (jos kukaan enää edes muistaa minua )

Mutta jonkun täytyy postata minulle viimeisin lukuni muistin virkistämiseksi, onnistuuko?


btw, onko täällä enää ketään tuttuja jäljellä?

Anteeksi tuplapostaus, mutta lisää on tulossa nyt:

LUKU 42

Kirigi avasi hitaasti silmänsä, hän oli makuuasennossa, jonkin kovan päällä.
Hän ei pystynyt liikuttamaan käsiään, ne olivat kahlittu kiinni.
Hän ei muista mitään tapahtumia sitten Waruarin kuoleman.
Hän katsoo kahlittuja käsiään... ne ovat veriset. Hänelle tulee huono olo, onko hän tappanut jonkun, vai kenties useampia?
Kirigi kuulee oven narahduksen, joku astuu sisään.
Tulijat ovat Taccu ja Bloodbrother, molemmilla synkkä ilme.
''Kirigi...'' Taccu sanoi vähintään yhtä synkällä äänellä kuin hänen ilmeensäkin.
''M-mitä?'' Kirigi kysyi hiljaisella käheällä äänellä.
''Olet meille selityksen velkaa.''
''Mitä sinä tarkoitat?''
''En aio kierellä yhtään, vaan menen suoraan asiaan! Kirigi, mikä sinä olet?''
Kirigi meni hämmennyksestä sanattomaksi, mitä oikein oli tapahtunut?
''Si-siis, anteeksi kuinka?'' Kirigi kähisi.
''Minä kysyin: 'Mikä sinä olet' ja toivoisin että vastaisit kysymykseeni.''
''Mitä oikein on tapahtunut?''
''Vastaa kysymykseeni!''
''EI! Sinä saat luvan vastata MINUN kysymykseeni! Minulla ei aavistustakaan mitä *******ä on tapahtunut! Joten sinä kerrot minulle, miks minä olen kahlittuna tähän, miksi minun käteni ovat veriset ja miten niin 'mikä' minä olen?!!'' Kirigi karjui.
Taccu ja Bloodbrother vilkaisivat toisiaan.
''Sinäkö... et tiedä?'' Bloodbrother kysyi.
''EN!''
''Et muista että olet tappanut vähintään viisikymmentä miestä?''
Tuo lause veti Kirigin täysin sanattomaksi, hän käänsi katseensa Bloodbrotherista kattoon ja tuijotti sitä hiljaa hetken, kunnes kysyi:
''Olenko minä tosiaan tappanut?''
''Olet, meidän miehiämme ja peeloja, molempia...''
''Mu-mutta, miksi?''
''Jos sinä et siihen osaa vastata, niin emme mekään.'' Bloodbrother sanoi pudistaen päätään.
''Teemme paraikaa tutkimuksia sinun suvustasi, DNA:stasi, kaikesta mahdollisesta sinuun liittyvästä. Yritämme selvittää kaiken sinuun liittyvän.'' Taccu sanoi.
''Ja tulemme kertomaan, kun saamme tuloksia.'' Bloodbrother jatkoi.
Sitten he kävelivät huoneesta pois ja Kirigi jäi yksin, mutta hän ei tuntenut olevansa yksin, hän tunsi jonkin pimeän olennon sisällään... olennon joka halusi vapaaksi...




Tällaista tänään. Kommenttia