Minä haluaisin jonkun pienen roolin jonkun tarinassa?

Lainaus:01.01.2006 Antti_91 kirjoitti:
Minä haluaisin jonkun pienen roolin jonkun tarinassa?

On käynyt jo hyvin selväksi. Mitä odottaisit hetken ja näet sitten?
PS: Olet tarinassani nyt...Roolia en kerro

Lainaus:01.01.2006 Dix-Tracys kirjoitti:
Lazzuu, melkein sinun tarinasi takia en jaksa vääntää omaa tarinaa, koska nuo tempaisee niin vierestä omaa aihettani ja tuntuvat niin paljon paremmilta...

Eh? Siinä tapauksessa varmaan vedän omani pois tai väännän johonkin toiseen suuntaan, jos se häiritsee muitten tarinointia.

Uutta ei ehkä vähään aikaan tule (kadonneen inspiraation metsästys)

Pääseekö mukaan?

Lainaus:01.01.2006 Dix-Tracys kirjoitti:

Lainaus:01.01.2006 Antti_91 kirjoitti:
Minä haluaisin jonkun pienen roolin jonkun tarinassa?

On käynyt jo hyvin selväksi. Mitä odottaisit hetken ja näet sitten?
PS: Olet tarinassani nyt...Roolia en kerro

Kiitos!

Whou. Tuli katottua läpi Wordissa kaikki tänne, Sotavasaraan ja muuten vaan kirjoittamat tarinat läpi. 3 stooria kesken ja sivuja on yhteensä yli 40!!
Vaikka kynäily on hauskaa, niin alkaa mennä vähän yli...
Páskat. Lisää stooria laitan lomani loputtua, silloin ainakin pystyn ajattelemaan paremmin ja tarinatkin (toivon mukaan) alkavat jo lähestyä loppuaan...

Ps: Jos joku haluaa apukirjoittajaksi, pistäköön yv:tä...

Lainaus:01.01.2006 Lazzuu kirjoitti:

Lainaus:01.01.2006 Dix-Tracys kirjoitti:
Lazzuu, melkein sinun tarinasi takia en jaksa vääntää omaa tarinaa, koska nuo tempaisee niin vierestä omaa aihettani ja tuntuvat niin paljon paremmilta...

Eh? Siinä tapauksessa varmaan vedän omani pois tai väännän johonkin toiseen suuntaan, jos se häiritsee muitten tarinointia.

Uutta ei ehkä vähään aikaan tule (kadonneen inspiraation metsästys)

Älä helevetissä vedä pois, vaan jatka. Olen koukussa kuin kuollut kala.

Lainaus:01.01.2006 Dix-Tracys kirjoitti:
Whou. Tuli katottua läpi Wordissa kaikki tänne, Sotavasaraan ja muuten vaan kirjoittamat tarinat läpi. 3 stooria kesken ja sivuja on yhteensä yli 40!!
Vaikka kynäily on hauskaa, niin alkaa mennä vähän yli...
Páskat. Lisää stooria laitan lomani loputtua, silloin ainakin pystyn ajattelemaan paremmin ja tarinatkin (toivon mukaan) alkavat jo lähestyä loppuaan...

Ps: Jos joku haluaa apukirjoittajaksi, pistäköön yv:tä...

Apukirjoittajaksi?

Lainaus:01.01.2006 Lazzuu kirjoitti:

Lainaus:01.01.2006 Dix-Tracys kirjoitti:
Whou. Tuli katottua läpi Wordissa kaikki tänne, Sotavasaraan ja muuten vaan kirjoittamat tarinat läpi. 3 stooria kesken ja sivuja on yhteensä yli 40!!
Vaikka kynäily on hauskaa, niin alkaa mennä vähän yli...
Páskat. Lisää stooria laitan lomani loputtua, silloin ainakin pystyn ajattelemaan paremmin ja tarinatkin (toivon mukaan) alkavat jo lähestyä loppuaan...

Ps: Jos joku haluaa apukirjoittajaksi, pistäköön yv:tä...

Apukirjoittajaksi?

Epätoivoa tulvillaan, ei päässä ideaa vaan käy tyhjäkäynnniiiillläää...
Hommana olisi joko ideoita pistää tai juonenkäänteitä, siihen suuntaan.

Taidanpa pistää kaikki tähänastiset PP-tarinani nettisivuille, mistä niitä voi sitten vapaasti lukea.

Lainaus:01.01.2006 Mustamiekka kirjoitti:

Lainaus:01.01.2006 Amarant kirjoitti:
Hiljaista on...

ei enää palasin itsekkein tuolta perä mettästä kaukaa sivityksestä takaisin joten tuo käänne oli hieman yllättävä, mutta värittää tarinaa aika kivasti hienoa amarant. mutta tuo kynsi juttu vähän kismitti kun on aika monessa mukana jotain muuta olisi ollut ihan kiva.....

No joo, enpäs oikein muutakaan kun kynnet keksinyt.

Minäkin aloin tässä kyhäämään pientä tarinaa, mutta siitä tuskin kovinkaan kummoista tulee.

Tarina kun sellaista tusinaluokkaa, hiukan synkähkö ja minun tyylistä huumoria sisältävä.
Kaiken lisäksi muita PP:een henkilöitä on siihen vaikea lisätä suoraan, joten he ovat siinä kuin "pieninä vihjeinä", jotka joutuu melkein käytöksen tai ulkomuodon perusteella arvata..

Ja jatkuu:

LUKU 27

'''MUAHAHAAHHAHAA!!! Etkö parempaan pysty saastainen peelo?!'' Solvaukset vain tulivat ulos Kirigin suusta, vaikkei ollut aikonutkaan mitään sanoa, hän ei hallinnut ruumistaan juuri ollenkaan vaan jokin vaiston tapainen hänen sisällään ohjasi häntä.
''Kuole hirviö!'' Soldieri mylvi ja yritti ampua mielipuolisesti nauraen hyppivää Kirigiä, osuen tätä lopulta olkapäähän.
''Auts. Sehän hieman kirpaisi.'' Kirigi sanoi ilkeästi hymyillen ja kaivoi luodin ulos pitkillä kynsillään, haava alkoi parantua silmissä.
''Miten sinä...'' Soldieri aloitti mutta hiljeni Kirigin syöksyttyä hänen eteensä, Kirigi kaappasi aseen Soldierin kädestä ja iski sen maahan, myös Kirigin omaksi hämmästykseksi asvaltti halkesi ja ase pirstoutui palasiksi.
Soldieri painoi hädissään nappia vasemmassa kädessä olevassa rannekellon näköisestä laitteesta.
''Olipa aseesi heikkoa tekoa.'' Kirigi sanoi ja virnisti paljastaen terävät kulmahampaansa.
''Hmph... kohta olet mennyttä hirviö.'' Soldieri sanoi ja pakotti voitonriemuisen hymyn kasvoilleen.
''Ahaa... ja kuka minut kukistaa? Et sinä ainakaan noilla taidoilla.'' Kirigi sanoi pilkallisesti ja käveli hitaasti lähemmäs Soldieria.
''En yksin mutta kutsuin apujoukkoja, e-et pärjää ylivoimalle.'' Soldieri sanoi ja otti hermostuneesti askeleen taaksepäin virnuilevan Kirigin kävellessä kohti.
''MINÄ TUHOAN VAIKKA JOKA IKISEN PEELON KOKO GALAKSISSA, TAPPAAKSESI SINUT!!!'' Kirigi karjui ja Soldieri tunsi hänestä lähtevän oudon voima-aallon.
''Kuole senkin säälittävä mato!'' Kirigi huusi ja juoksi kohti Soldieria, joka täpärästi väisti tämän tappavien kynsien iskun.
''Et voi väistellä iskujani loputtomasti.'' Kirigi kuiskasi Soldierille.
''Ei minun tarvitsekkaan, katso vaikka.'' Soldieri sanoi ja heidän luokseen juoksi noin 20 aseistettua peelosotilasta.
''Tässäkö se on? Tässäkö on ne joukot jotka tulevat voittamaan minut?!!'' Kirigi sanoi ja osoitteli peeloja ja purskahti lopulta hulluun nauruun.
''älä aliarvioi heitä.'' Soldieri sanoi.
''Älä sinä aliarvioi minun voimiani!'' Kirigi sähähti.
''Vai niin, jos kerran olet niin hyvä...'' Soldieri sanoi ja napsautti sormiaan ja kaikki peelosotilaat lähtivät Kirigiä kohti, osa latasivat aseitaan ja osa otti miekkojaan huotristaan.
''HAHAHHAAHAA!!!'' Kirigi nauroi ja hänestä lähti valtava voima-aalto jonka voimasta jokaikinen peelo kaatui maahan.
''Näin heikkoa porukkaa!'' Kirigi huusi ja nauroi kun sotilaat kompuroivat peloissaan jaloilleen.
''Minäpäs tässä...'' Soldieri mutisi ja kipitti läheiseen autoon ja lähti ajamaan.
''EI!!!'' Kirigi karjahti huomatessaan Soldierin pakenevan ja survaisi sitten nyrkkinsä lähimmän peelosotilaan vatsan läpi ja lähti Soldierin perään mutta peelosotilaat tulivat tielle estääkseen häntä.
''Älkää edes yrittäkö pidätellä minua, ette te siihen kumminkaan kykene!'' Kirigi huusi ja otti lähimmän peelon päästä kiinni ja repi sen irti, otti tämän miekan ja iski seuraavan peelon pään irti, torjui takaa tulevan iskun ja repi toisella kädellä tältä sydämen rinnasta ja puristi sen rikki.
''HAHHAAHAAHAAHAHAA!!!'' Kirigi nauroi kasvoillaan mitä julmin ja mielipuolisin ilme.
Peelot epäröivät hetken mutta lähtivät Kirigiä kohti, kun he olivat kolmen metrin päässä Kirigistä, tämä katosi ja ilmestyi peelojen taakse ja viilsi yhdeltä kurkun auki kynsillään ja seuraavaa otti takaraivosta kiinni ja iski tämän naaman asvalttiin, asvaltti halkesi eikä peelo enää noussut.
''Kuka on seuraava?'' Kirigi kysyi vilkuillen kauhuissaan olevia peeloja.'



No mitä piditte?

Hienoa Amarant! Kirigistä tuli raivohullu!

Amarant upeeta tuo on vain niin viihdyttävää luettavaa....oletkos suunitellut koko tarinan päähäsi rungon siis vai keksitkö sitä pikku hiljaa?

Lainaus:02.01.2006 Mustamiekka kirjoitti:
Amarant upeeta tuo on vain niin viihdyttävää luettavaa....oletkos suunitellut koko tarinan päähäsi rungon siis vai keksitkö sitä pikku hiljaa?

Kiitoksia.

Aluksi keksin pikkuhiljaa, mutta nyt tarinalla on kunnon runko ja loppukin on suunniteltu, toki asiat hieman muuttua matkan varrella.

Icecap, ei Kirigi ole raivohullu, vaan se jokin hänen sisässään, se jokin minkä verta hänen suonissaan virtaa.

EDIT: Osaako kukaan arvata mikä tuo jokin on? Tai miksi se ilmenee vasta nyt?

Ohhoh...Amarantin aiempien osien lupsakka meno onkin vaihtunut nopeasti väkivaltaisemmaksi...
Loistotyötä.

Lainaus:02.01.2006 Dix-Tracys kirjoitti:
Ohhoh...Amarantin aiempien osien lupsakka meno onkin vaihtunut nopeasti väkivaltaisemmaksi...
Loistotyötä.

Juu, minusta pienoinen väkivallalla mässäily sopii kyseisiin kohtiin.
Kiitoksia.

Villi veikkaus, se on hänen isänsä "henki", mikä tuli esille vasta, kun Kirigi sai selville, että Soldieri oli tappanut hänen vanhempansa. Tai jotain vastaavaa.

Tosin ensin tuosta muodonmuutoksesta tuli mieleen Hulk ja One Piecen Chopper

Loistavaa Amarant! Rakastan väkivaltaa! No ehken sillä lailla, mutta...

Nyt minä pistin Edguyta ja Helloweenia soimaan, joten tarinani seuraava osa tulee...

Lainaus:02.01.2006 lator kirjoitti:
Villi veikkaus, se on hänen isänsä "henki", mikä tuli esille vasta, kun Kirigi sai selville, että Soldieri oli tappanut hänen vanhempansa. Tai jotain vastaavaa.

Tosin ensin tuosta muodonmuutoksesta tuli mieleen Hulk ja One Piecen Chopper

Hulk? Aijaa... Minulle tuli enemmän mieleen Tekkenin Devil Jin

P.S. Luetko One Piecea? :thumbsup:

Lainaus:02.01.2006 Amarant kirjoitti:
P.S. Luetko One Piecea? :thumbsup:

Lähinnä katson Animea. Ei meinaa mistään löytyä englanninkielisenä tuota mangaa, suomenkieliset käännökset eivät herätä minussa suurempia intohimoja.

Tämä on synkkä ja lähes huumoriton tarina, joka johtuu eilisestä pahasta krapulan tunteesta, joka oli tässä sinä suuren innoittajana......eli aika huonosti menee.

Lauantai aamu klo 8:00.....

Herään......päätä jomottaa ja tunnen viskin kitkerän jälkimaun suussani.
Nousen istumaan sängyn laidalle, hieron kasvojani ja tunnen arven kasvoissani, myös parta on jo alkanut kasvamaan.
Totean itselleni "Kaikki on paikkallaan ja mitään uutta ei ole ilmestynyt, ainakaan vielä."
Yritän nousta ryhdikkäästi seisomaan, mutta maailma alkaa heti pyöriä kun yritän nousta pystyyn, on pakko ottaa tukea seinästä.
Vatsaa vääntää ja kylmä hiki puskee ihon läpi, hengitykseni on yhä raskas.

Katselen ympärilleni, enkä tunnista huonetta omakseni........missä minä olen tai ennemmin kenenkä luona ja missä asunnon omistaja on?
Etsin vessan ja huuhtelen kasvojani, kylmä vesi helpottaa oloa.
Suljen hanan ja huomaan hanan vieressä olevan Burana-pakkauksen.......kuin tilauksesta!
Otan pari pilleriä suuhuni ja ryystään vettä suoraan hanasta kuin kapinen koira.

Palaan makuuhuoneeseen ja etsin vaatteitani.
Ne ovat siististi viikattu tuolin selkämykselle ja niiden vieressä on paperin pala, jossa on jotain tekstiä.
Nostan paperin palan lähemmäs silmiäni nähdäkseni, että mitä siinä lukee.

"Kiitos John eilisestä, mutta jouduin lähtemään töihin, kun siellä oli ongelmia." Signeerauksena oli pelkästään kirjain -H ja pieni possu oli piirretty myös lappuun.
Käsiala oli selvästikin naisen, mutta minulla ei ole mitään muistikuvaa eilisestä, kaikki on kuin usvan peitossa.

Puen päälleni ja kävelen huojuvin askelin ikkunan luokse......en tunnista tätä aluetta.
Päätän "karata", koska mahdollisuudet sille, että haluanko muistaa edellistä iltaa on fifty/fifty mahdollisuus, enkä ajatellut riskeerata.
Vastaavat huonot kokemukset tälläisistä tapauksista kummittelivat yhä päässäni.........Gloria.

Hän oli tahdoltaan ja mielihaluiltaan oikea Mistress, sillä se oli ollut lyhyt, mutta hyvin tuskallinen tuttavuus.
En vieläkään ymmärrä, että kuinka olin hänen luokseen eksynyt ja erityisesti siinä kunnossa, mutta muistan sen suraavan aamun, kun heräsin sängystä.
Ehkä ennemmin voisi sanoa, että sängyn vierestä, sillä hän oli "kouluttanut" minua.
Hän oli vain kysynyt minulta, että "Pitäisikö hiukan vanhemman naishenkilön antaa minulle piiskaa?", minä kun luulin sitä pelkästään vitsiksi.
.........Se oli rankka reissu, puhumattakaan kaikesta siitä tuskasta.

Mitä väliä sillä enään oli?
Sillä se oli viimeinen kerta kun näin Gloriaa.

Havahduin muistelmistani ja suuntasin kohti ulko-ovea.
Avasin oven ja säpsähdin, oven takana oli nainen lapsi sylissään.
Luulin näkeväni illuusion, koska en todellakaan osannut odottaa mitään sellaista ja muutenkin näköni oli rankan ryyppäyksen takia hiukan sumea.
Tämä nainen hymyili vain minulle ja kysyi, että oliko talon emäntä kotona?

Minulla kesti hetken aikaa saada sana ulos suustani, mutta lopulta sain ryhdistettyä itseäni ja sain sanottua vain "Ei ole".
Nainen näki, että en ollut ihan hyvässä kunnossa, joten hän kiitti vain ja lähti.

Suljin oven ja lähdin kävelemään, mutta en päässyt kovinkaan pitkälle, kun näin vieressä kalpean henkilön, joka oli hakemassa postilaatikosta päivän lehteä.
Tämä mies katsoi minua kuin tuntisi minut, mutta minä en saannut vain mieleeni, että kuka tämä minua hiukan vanhempi mies henkilö oikein oli, mutta selvästikin hän oli myös hiukan nautiskellut viime yönä ja ehkä olin siinä mukana?

Mies tervehti minua ja minä tervehdin takaisin, mutta hiljaisella äänellä.
"Anteeksi, mutta en kuullut sinua, koska olen puoliksi kuuro" vastasi mies.
Menin lähemmäs ja pyysin anteeksi kirkkaalla ja kovalla äänellä.
Ehkä se ei ollutkaan kovin hyvä idea, sillä siitä se tarina sitten lähti tulemaan.

En jaksanut kiinnostua, kun päässäni oli keilarata ja jossa oli enemmän väkeä keilaamassa kuin pitäisi.
Sain kumminkin kuunneltua jonkun verran, mutta vain sen verran, että sain selville muutaman asian.
Hepun nimi oli Risto ja hän oli syntynyt vuonna 1980, kaiken lisäksi hänen kihlattunsakin oli huono kuuloinen, mutta minusta
he olivat täydellinen pari, ainakin kuulemani perusteella.
Tämä Risto oli ihan mukava heppu, mutta minulla oli vain kova tahto päästä pakenemaan paikan päältä.
Pyysin anteeksi ja sanoin olevani jo myöhässä tapaamisesta.

Lähdin kävelemään pois päin talosta ja sainkin jonkin aikaa kävellä rauhassa, ilman mitään häiriöitä tai ristin sielua lähimaillakaan.
Tämä rauha ei kumminkaan pitkään kestänyt, sillä kävelin erään rönsyisen talon ohi, jonka asukki oli kaiketi vielä huonomassa kunnossa kuin minä
ja vieläpä ilman päihdyttäviä juomia.

Talon pihalla istui keskellä nurmikkoa mustahiuksinen ja silmälasipäinen heppu, joka piteli suussaan porkkanaa kuin sikaria.
En pystynyt pitelemään naurua ja aloin naureskella, joka sai tämän oudon hepun kiinnostumaan minusta.
Kun hän lähestyi minua, niin erotin tekstin hänen paidastaan, jossa luki "Suurin arjalainen kirjailija -Jari P!".
Ajattelin tämän hepun olevan hullu kuin pullosta tullut, sillä hän lähti juoksemaan minua kohti kuin nälkäinen verokarhu.

Lähdin juoksemaan karkuun, mutta kuntoni ei kestänyt........liikaa viinaa.
Se heppu alkoi saatuttamaan minua ja minä en pystyisi jatkamaan tätä juoksemista enään kauaan, sillä jo nyt tuntui kuin polveni pettäisi.

.................Jatkuu ehkä joskus......huom!.....ehkä ja vain ehkä!

Lainaus:02.01.2006 lator kirjoitti

Lähinnä katson Animea. Ei meinaa mistään löytyä englanninkielisenä tuota mangaa, suomenkieliset käännökset eivät herätä minussa suurempia intohimoja.

Minä kyllä luen mangaa, itse en omista yhtään pokkaria, vaan lainaan kaikki kaverilta (offtopiccia on mutta ei voi mitään)