Jaha, meikäläinen päässyt leikkimään moottorisahalla. Erinomainen tarina Hummitukselta.

Lainaus:04.01.2006 Viineri kirjoitti:
Hyvä! Huonoa ainoastaan, että tuli paha olo tuota lukiessa..

Se oli tarkoituskin

Lainaus:04.01.2006 Hummitus kirjoitti:

Lainaus:04.01.2006 Viineri kirjoitti:
Hyvä! Huonoa ainoastaan, että tuli paha olo tuota lukiessa..

Se oli tarkoituskin

Hmm... minä sain tuosta kylläkin sadistista nautintoa... no ei vaiskaan.

Amarant lyhyesti virsi kaunis. Ja Hummitus koita lisätä yksityiskohtia tekstiisi nyt se on tyyliin: sitten tapahtusitä ja sitten se meni sinne. Ei siis noin rankasti mutta melkein. Muuten hienoa.

Ihan Jees Hummituksen tarina mutta mun mielestä se oli liian lyhyt... ois saanu olla pitempi ja luulin jo että olisi muitakin peliplaneettalaisia mainittu

En malta odottaa, että Dix-Tracys laittaa lisää tarinaa luettavaksi

Lainaus:04.01.2006 Viineri kirjoitti:
En malta odottaa, että Dix-Tracys laittaa lisää tarinaa luettavaksi

I couldn't agree more.

Lainaus:04.01.2006 Lazzuu kirjoitti:

Lainaus:04.01.2006 Viineri kirjoitti:
En malta odottaa, että Dix-Tracys laittaa lisää tarinaa luettavaksi

I couldn't agree more.

Tarinaa tulee kunhan tulee...

Argh...pakko mennä nukkumaan... pitääpä katsoa huomenna jos on tarina ilmestynyt.

Tuleekos tänään vielä tarinaa.. Niitä on mukava lueskella kun aika käy pitkäksi

Huippu lazzuu!!!

Lainaus:21.11.2005 nipsa kirjoitti:
Mikäs rekkaamisvuosirasismiaalto täällä myllertää? Olen 05 rekannu ja ylpeä siitä,prkl.

Haha ihan pirun hauskasti sanottu. Varsinki toi myllertää ja loppuun **** tiuskaisu Sopi hemmetin hyvin asianyhteyteen:D Hoh hauskin kommentti pitkään aikaan Olen muuten täysin samaa mieltä!

Lainaus:04.01.2006 Manalainen kirjoitti:

Lainaus:21.11.2005 nipsa kirjoitti:
Mikäs rekkaamisvuosirasismiaalto täällä myllertää? Olen 05 rekannu ja ylpeä siitä,prkl.

Haha ihan pirun hauskasti sanottu. Varsinki toi myllertää ja loppuun **** tiuskaisu Sopi hemmetin hyvin asianyhteyteen:D Hoh hauskin kommentti pitkään aikaan Olen muuten täysin samaa mieltä!

Taitaa vissiinkin olla ihan väärä aihe?

City of Pain -Part Ten

Lator avasi oven ja katsoi käytävälle. Resuinen ja märkä, sateen sekä veren takia, tyttö hoippui häntä kohti. Hänen oikea silmänsä oli turvoksissa, posket mustelmilla ja hänen nenästään sekä suustaan valui verta vuolaana virtana.
- Vie...Äidille..viesti.*köh* tumma poika tullut on, ... Hän mutisi toistellen kollegansa viimeisiä sanoja.
Lator otti tytöstä kiinni ennen kuin tämä kaatui lattialle ja vei tämän Hanzqun huoneistoon.
- Tuokaa lämpimiä pyyhkeitä sekä joku joka osaa hieman lääkärintaitoja! Hän huudahti iäkkäälle naiselle, joka ei enää torkkunut vaan oli täydessä työn touhussa huseeratessaan liikettä tyttöihin. Lator kantoi tytön huoneeseen samalla kun Icecap ilmestyi yhdestä huoneesta.
- Mitä on tapahtunut? Icecap huudahti järkyttyneenä kun näki Veeran.
- En tiedä. Kuka sinä olet? Lator kysyi takaisin.
- Icecap... Hän sanoi nopeasti. Lator katsoi häneen hämmästellen. Murhaepäilty hänen vieressään. Tyttö voihkaisi ja Lator jätti ajattelun sekä keskittyi haavojen hoitamiseen. Tyttö hoki koko ajan samaa lausetta, josta Lator ei ymmärtänyt mitään.
Kohta tyttö lopetti jo hengittämisen ja Lator sulki tämän silmät huokaisten syvään. Icecap katsoi häntä hämmästyneenä ja huusi:
- Miksi et tee ensiapua? Hän voi vielä selvitä.
- Se on turhaa. Hänellä on liikaa sisäistä verenvuotoa. Lator murahti hiljaa.
Icecap alkoi nyyhkyttämään ja sopersi:
- Anteeksi sisko... Ei olisi pitänyt.
Lator veti syvään henkeä, käveli surevan Icecapin luokse. tarrasi kurkusta kiinni sekä luhisti tämän polvilleen maahan samalla kun tähtäsi aseellaan tätä ohimoon.
- Sinä siis tiesit hänen olevan tuossa hommassa, tuossa asussa sekä yksin kadulla, etkä edes ajatellut niitä sadisteja tai pervoja, jotka voisivat tehdä tuon hänelle.
Icecap nyyhkäisi hiljaa ja nyökkäsi. Lator nuolaisi huuliaan turhautumisesta ja päästi tämän irti osoittaen häntä silti aseellaan.
- Nouse ylös!
Icecap nousi hiljaa ylös yrittäen tukahduttaa surunsa. Lator repäisi verhon alas ikkunasta ja peitteli tytön siihen. Vähän säädyllisyyttä sentään.
- No niin. Nyt kerrot kaiken.
- Minkä kaiken?
- Älä yritä, tiedät kyllä!
- En tiedä mitään.
Lator alkoi jo hermostua tyyppiin ja potkaisi häntä polvitaipeeseen, jonka vuoksi tämä romahti lattialle.
- Ne kolme jengiläistä siellä Kirigin kapakan vieressä!
- Ne hyökkäsivät kimppuuni ja Bloodbrother tuli auttamaan minua! Icecap karjahti takaisin.
- Hän on rikollinen.
- Ei vaan yksi meistä... Icecap sanoi takaisin, mutta hiljeni ja kirosi hiljaa typeryyttään. Lator huomasi tämän ja jatkoi.
- Häntä ei löytynyt koskesta, eikä häntä löytynyt lähehtyviltäkään. Yksi näki saman pakun tulevan tänne, joka oli samaan aikaan sielllä, joten missä hän on?
- Kuka? Icecap vastasi uhmakkaasti.
Lator ampui nopeasti kolme luotia hänen oikean polvensa viereen ja työnsi aseen tämän silmään.
- En jaksa leikkiä leikkejä! Missä?
Icecap katsoi lievästi hikoillen polvensa viereen, naamassaan savuavaa asetta sekä sen jälkeen ovea, josta hän oli tullut ja nyökkäsi sitä päin.
- Kiitos!
Lator päästi Icecapin irti ja liikkui hitaasti ovea kohti ase tanassa. Hän avasi oven ja meni sisään. Hän meni sängylle ja tähtäsi vaatemyttyyn sekä huudahti:
- Paikallasi! Nouse hitaasti ylös ja mene polvillesi seinää vasten.
- Onko tämä hyvä? Kuului möreä ääni hänen takaansa.
Lator kääntyi nopeasti ja ennen kuin ehti tehdä mitään, tunsi hän kyynärpään iskun naamassaan ja kaatui maahan. Hän toipui nopeasti ja työnsi itsensä ylös samalla kun Bloodbrother iski nyrkillään, mutta Lator väisti ja isku osui seinään mennen seinän sisään. Lator iski tätä nopeasti kylkeen ja sen jälkeen nopeasti kaatoi tämän lattialle. Bloodbrother kierähti sivuun ja nosti itsensä ylös juuri kun Lator oli nostamassa asettaan. Huutaen raivosta hän tarttui Latoria kurkusta ja nosti tämän seinälle.
Lator tunsi kuinka Bloodbrotherin vahvat kädet puristuivat kurkkunsa ympärillä ja hän ei saanut enää henkeä. Hän yritti saada otetta nilkassa olevasta aseestaan, mutta ei yltänyt siihen. Yhtäkkiä kuului kova Thud- ääni sekä sitä seurannut heikko huokaisu ja Bloodbrotherin sormet heltisivät. Lator avasi silmänsä ja näki edessään tuimailmeisen Hanzqun. Ennen kuin hän ehti sanoa mitään, tämä mottasi häntä pesäpallomailalla naamaan. Hän katsoi sumeilla silmillään tätä hetken ja kaatui maahan.
Hän tunsi naamallaan kylmän veden ja sitäkin pahemmin kivun.
Hän avasi silmänsä ja huomasi edessään olevan Bloodbrotherin, joka oli sidottu kuten hän ja aivan yhtä hämmästynyt.
- Mistä on kyse? Lator huudahti.
- Selittelyjen aika. Hanzq sanoi hiljaa.

Mitä piditte? Oliko kelvollista?
Kommenttia...

Edit: Paranneltu hieman ja vielä toisenkin kerran...

Hyvä Dix!

Hienoa Dix...

joo olen itselleni kerännyt tuon Amarantin tarinan osat word tiedostona tässä nyt teillekkin

Siis tässä

ei tarvitse kiitellä.

Millonkas BloodBrother on tehnyt sen uuden osan?? vai onko pahasti kesken tarinaa??

Hyvä tarina Dix!

Hummitus, hieno tarina. Pistit minut sitten kuolemaan? Ihan oikein minulle !

Olen alkanut piirtää kuvia tarinani hahmoista, en ole nähnyt hahmojeni nimiksi ottamien henkilöiden kuvia, joten ne eivät voi- eikä ole tarkoituskaan näyttää heiltä. Olen piirtänyt Kirigin tavallisena ja ''hirviö'' muodossaan (on aika häijyn näköinen vaikka itse sanonkin), olen piirtänyt Waruarin (savuke huulessa tietenkin), Metal Soldierista kuvan ja Kirigin ja Dixin isästä FNC Axestakin kuvan. Skannaan ne varmaan joskus koneelle ja laitan tänne.

Mutta nyt jatkan pidemmittä puheitta tarinaani:

LUKU 32

'Kirigi käveli sisälle kauniiseen omakotitaloon, sisällä hän tunnisti talon kodikseen ennen hänen vanhempiensa kuolemaa, olohuoneesta kuului puhetta, Kirigi meni sinne ja näki vanhempiensa keskustelevan vakavan näköisinä.
''Sinun pitää lähteä, ota lapset mukaasi... teidän on liian vaarallista olla täällä, ne tulevat pian tappamaan minut!'' Hän kuuli isänsä sanovan vakavana.
''Mutta en halua jättää sinua yksin, kuolen mieluummin kanssasi kun elän ilman sinua!'' Kirigin äiti sanoi itkuisena.
''Mutta ajattele lapsia! En halua että he joutuvat kärsimään suonissani virtaavan veren takia!'' Axe sanoi.
''M-mutta... tule mukaan! Paetaan niitä!'' Hänen äitinsä sanoi toiveikkaasti, mutta hänen isänsä pudisti päätään ja sanoi:
''Ne löytävät minut ajan myötä ja jos olette seurassani ne tappavat teidätkin! Sinä kyllä tiedät peelot!''
''Mutta etkö voi hyödyntää voimiasi, ne riittäisivät kyllä tappamaan peelot.'' Hänen äitinsä sanoi.
''Ei, sitä en tee. En voi hallita itseäni, osaan pitää sen kurissa, mutta jos päästän sen vapaaehtoisesti valloilleen... pelkään tuhoavani paljon muutakin kuin minua uhkaavat peelot.'' Hänen isänsä sanoi pudistaen päätään, Kirigi kuuli ääniä ulkoa, hänen isänsäkin selvästi kuuli ne sillä hän meni ikkunaan katsomaan.
''Peelot... ne ovat täällä, mene, hae lapset ja lähde. Mene!'' Hänen isänsä huusi.
''H-hyvä o-on.'' Hänen äitinsä sanoi ja kyyneleet valuivat pitkin hänen poskeaan kun hän lähti yläkertaan, ja tuli lapsien kanssa.
''Äiti, mikä hätänä?'' Kirigi näki noin viisivuotiaan itsensä sanovan.
''Me mennään pienelle matkalle, tule.'' Hänen äitinsä sanoi ja yritti hymyillä, muttei vain kyennyt siihen, Dix-Tracys ei kysynyt mitään, näytti vain huolestuneelta, hän ilmeisesti tiesi mitä oli tapahtumassa.
''Hyvä! Nyt, menkää!'' Hänen isänsä sanoi, he lähtivät hitaasti kohti takaovea ja katsoivat koko ajan Axea, ja pian etuovi murrettiin ja sisään tungetsi kymmenittäin aseistettuja peeloa, joista yhden Kirigi tunnisti liiankin hyvin, vaikka hänellä oli vielä toinen silmä jäljellä ja näytti nuoremmalta, niin Soldierin vastenmielistä pärstää ei voinut olla tunnistamatta, ja Soldieri huomasi pikaisesti takaovella Kirigin äidin, Dix-Tracysin ja Kirigin, ja hetkessä Soldieri oli ampunut luodin suoraan Kirigin äidin sydämmeen, ja tämä kaatui maahan, Kirigin isä karjahti raivosta ja surusta ja Soldieri... hän nauroi.
''DIX!!! OTA KIRIGI MUKAASI JA PAKENE! MINÄ PIDÄTTELEN NIITÄ!'' Hänen isänsä karjui Dix-Tracysille, joka nyökkäsi kalpeana ja otti pienen Kirigin syliinsä ja lähti juoksemaan, Kirigi seurasi heitä ja loi viimeisen katsauksen taakseen ja näki isänsä, mutta hänen hiuksensa liehuivat kuin tuulessa, hänen silmänsä leimusivat ja hänelle oli kasvanut pitkät kynnet joilla hän huitoi peeloja.
Kirigi seurasi Veljeään joka kantoi itseään pienenä sylissään, ja kuuli pienen itsensä kysyvän:
''Milloin me nähdään äiti ja isä jälleen?''
Dix-Tracys ei selvästi vain voinut kertoa julmaa totuutta pienelle veljelleen, hän ei selvästi vain voinut kertoa että äiti oli kuollut ja isä kuolisi pian.
''Mihin me mennään?'' Pieni Kirigi kysyi kun huomasi ettei hän saanut aiempaan kysymykseen vastausta.
''En tiedä... en todellakaan tiedä.'' Dix-Tracys kuiskasi ja kyynel valui hänen poskellaan.
Kirigi heräsi hätkähtäen, hän huohotti ja hän tunsi vihaavansa Soldieria enemmän kuin koskaan ennen.'




Kommenttia? Pliis pliis?

EDIT: Apua! En ole koneella enää kauaa, ja haluan lukea ainakin muutaman kommentin!

Hyvähyvähyvä!

Lainaus:05.01.2006 Viineri kirjoitti:
Hyvähyvähyvä!

Kiitoskiitoskiitos! Haluaisin kuulla myös monipuolisempaa kommenttia, kuten kommentointia tarinan tapahtumista yms. jos joku viitsii.

Lainaus:05.01.2006 Amarant kirjoitti:

Lainaus:05.01.2006 Viineri kirjoitti:
Hyvähyvähyvä!

Kiitoskiitoskiitos! Haluaisin kuulla myös monipuolisempaa kommenttia, kuten kommentointia tarinan tapahtumista yms. jos joku viitsii.

No kun en osaa.

Tosi hyvä!! Toivottovasti tulee lisää nopeasti!

Dix-Tracys tuleekos seuraavassa osassa uusia henkilöitä mukaan?

Hyvää stooria Amarant!
Olenko missannut jonkun osan, vai etkö kirjoittanut loppuun Waruarin, Latorin ja J3k3n taistelua?