Lainaus:05.01.2006 Viineri kirjoitti:
Dix-Tracys tuleekos seuraavassa osassa uusia henkilöitä mukaan?

Tällä hetkellä sinun henkilösi tulee vasta osassa(spoileissa, jos joku ei välttämättä tahdo tietää) 15-18 välillä...
Muista uusista en sitten kerrokaan. Pilaan vielä jännityksen...

Amarant: Loistava osa. Tuosta voisi kehkeytyä loistava novelli, jota voisi ihan esitellä julkaisijoille...

Samaa tuttua laatua, Amarant! Hyvä!

Amarantilta tuttua laatua! Tekstissä ei ollut valittamista mielestäni.

Lainaus:05.01.2006 Dix-Tracys kirjoitti:

Lainaus:05.01.2006 Viineri kirjoitti:
Dix-Tracys tuleekos seuraavassa osassa uusia henkilöitä mukaan?

Tällä hetkellä sinun henkilösi tulee vasta osassa(spoileissa, jos joku ei välttämättä tahdo tietää) 15-18 välillä...
Muista uusista en sitten kerrokaan. Pilaan vielä jännityksen...

Amarant: Loistava osa. Tuosta voisi kehkeytyä loistava novelli, jota voisi ihan esitellä julkaisijoille...

Selvä!

Lainaus:05.01.2006 FNC-Axe kirjoitti:
Millonkas BloodBrother on tehnyt sen uuden osan?? vai onko pahasti kesken tarinaa??

Ei kesken, mutta pahasti kesken silti...
Uusi osa tulee nyt!
Ja seuraavaa saatte oottaa, kun mä sain tännää SoF 2 ja S vs. R 2006

Ja tarina jatkuu...

Se oli kaikkien hämähäkkien äiti. Sillä oli hirvittävintä mitä Blood oli eläessään nähnyt.
"Eihän tuollaisia voi olla..." Blood sanoi ja haukkoi henkeä.
Otus lähti kohti Bloodia, joka lähti hitaasti kavelemään rappusia ylöspäin.
"Parasta piettää sitä kiirettä vähän!" Blood huudahti.
"Joo, joo... Koko ajan!" Mustamiekka huudahti ja räpläsi kaikkia nappeja siinä toivossa, että saisi virrat päälle.
Valot syttyivät.
"Jes! Löytyihän se nappi..." Mustamiekka huudahti riemuissaan.

Hämähäkki Bloodin edessä pelästyi valoa ja lähti kohti luolaa josta oli tullut.
"Ehei... En taida päästää sinua..." Blood sanoi ja nakkasi kranaatin hämähäkkiemon päälle, joka räjähti tuhannen pärreiksi, verta räiskyen joka puolelle.
"Voi p*ska!" Blood huudahti, kun huomasi kaikkien hämähäkkien lähtevän kohti häntä.
"Ala jo tulla!" Blood huusi Mustamiekalle ja lähti kohti junaa.
Mustamiekka tuli perässä, mutta kauhukseen huomasi, että hänen jalkaansa oli purrut yksi hämähäkki.
"En voi... Kovin hyvin..." Mustamiekka sanoi ja pökertyi.

"No niin... Lähdetään pois täältä, ennen kuin nuo hämähäkit pääsevät tänne junaan..." Blood sanoi.
"Okkei..." Komissaari sanoi ja laittoi junan liikkeelle.
"Sayonara." Blood sanoi ja vilkutti hämähäkeille.
Mihinkäs tämä juna nyt menikään?" Blood kysyi Komissaarilta.
"Enpro:on... Siellä on MET:in jätevedenhuoltamo..." Komissaai vastasi.
"Voi ei..." Blood parkaisi.
"Muuten, miten täällä voi olla noin paljon zombeja? Ja varsinkin, miten niitä on täällä niin paljon?" Mustamiekka kysyi.
"No, täällä oli juuri tutustumiskierros turisteille, kun ne hirviöt hyökkäsivät tänne..." Komissaari vastasi.
"Jaahas... Sehän selittääkin kaiken. No, onkos täällä enempää turisteja?" Blood sanoi.
"Kyllä... Olin vienyt jo kolme kertaa täyden lastin turisteja Enprolle.
"Voi p*ska..." Blood sanoi.

He lähtivät junalla kohti Enproa ja saapuivat asemalle viidessä minuutissa.
Muuten, tuletko mukaan?" Blood kysyi Komissaarilta ja ojensi tälle miniguninsa.
"Kyllä. Eihän täällä ole muutakaan, joten lähden matkaanne." Komissaari vastasi.
He lähtivät junasta kohti ovea, joka vei Enproon.

"No niin... Nyt ollaan Enprossa." Komissaari sanoi ilottomasti, pidelleen nenäänsä.
Enpro oli paikka, johon Blood ei olisi ikinä halunnut mennä.
Paikka oli limainen, roskien täyttämä paikka, jota säesti inhottava p*skaisen viemräin lemu.
"Hyi h*lvetti, täällä haisee..." Blood sanoi nenäänsä pidellen.
"Tietenki... Ollaanhan me jätteidenkäsittelylaitoksessa..." Komissaari sanoi.
He lähtivät kävelemään pimeällä käytävällä ainostaan taskulampun valo mukanaan.
"Mikä se oli?" Blood kysyi yhtäkkiä kuullensa kolinaa.
"En tiedä..." Mustamiekka sanoi vavisten.
"Vauvan itkua..." Komissaari sanoi kuullensa jonkun itkevän.
"Parasta, että minä menen ensin, sitten te..." Blood sanoi.
Hän käveli hitaasti haulikko tähdättynä pimeään.
Hän näki pienen vauvan ruumiin ja sanoi: "Tulkaa tänne.. Täällä on joku elossa..."
Mustamiekka ja Komissaari tulivat ja sanoivat yhtäaikaa: "Se on vauva."
"Siltä vaikuttaa..." Blood sanoi ja käveli vauvan luokse.
"Mitäs sinä täällä teeeeeeet?!" Blood huudahti säikähtäneesti, kun näki vauvan valossa.
Sen ruumis oli ihmisen, mutta sillä ei ollut jalkoja, vaan siivet ja ihmeelliset saksikädet. Sen naama taas oli ikään kuin jonkin B-luokan kauhuelokuvan zombielta.
"Varokaa..." Blood sanoi, kun vauva kirkui.
Sen takaa tuli kymmenittäin, ehkä sadottain lisää samanlaisia vauvoja.
"Tulittakaa!" Blood huusi ja alkoi perääntymään, räiskien vauvaotuksia kappaleiksi.
"Niitä tulee vain lisää!" Komissaari sanoi hätääntyneenä.
"Menkää ovelle ja valmistautukaa sulkemaan se! Minulla on noille pikku p*skiaisille pieni yllätys!" Blood huusi.
Hän otti kaksi kranaattia ja aktivoi, heittäen ne vauvojen päälle.
"Sulkekaa, NYT!" Blood huudahti ja yöksyi oven toiselle puolelle.

Kuului räjähdys. Se oli niin voimakas, että oven panssari ei meinannut kestää, ja vauvojen kiljunnan loputtuaan, ovi oli yhä tulikuuma, kuin hehkuva rauta.
"Näyttää siltä, että meidän pitäisi löytää uusi sisäänkäynti." Blood sanoi.
"Minä tiedän yhden, mutta koukkauksesta tulee pitkä..." Komissaari sanoi ja jatkoi: "Me voisimme ottaa toisen junan, ja mennä sen avulla Kommunikaatiotorniin ja sieltä Deltoihin."
"Mikset sinä heti sanonut, että täältä pääsee toistakin kautta Deltoihin?" Blood kysyi huudahtaen.
"Unohdin, mutta muistin, kun mainitsit toisen tavan." Komissaari sanoi hieman hymyillen.
"Ja me olisimme voineet joutua olemaan vielä kauemmin tuossa p*skaläävässä..." Blood murahti ja jatkoi: "No niin, lähdetään sille toiselle junalle."

Kommenttia! (Ja paljon.,.. En taija ehtiä lukemaan, joten toivon, että sitä löytyy paljon, kun tuun lukemaan tätä aihetta)

hyvä oli kyllä tuollaisia lukee mielellään...

Lainaus:05.01.2006 tazzmiz kirjoitti:
hyvä oli kyllä tuollaisia lukee mielellään...

Agree!

Go Blood go...
Doomista (leffasta) pidin ihan kybällä, joten lisää juttua vaan.

AWESOME!!! tuplasti maukasta Great Job Blood ja Amarantin työhön on hyvä lopettaa minun osuuteni hehee...

Amarant, 32 osa oli paras täällä näkemäni tarinanpätkä. Olit tehnyt sen todella hyvin. Kouluarvosanaksi antaisin 10.

Amarant tuo oli kyllä aivan mahtava osa kaikki pienet osaset oli liitetty yhteen täydelliseksi tarinan osaksi.....painajainen heh....miksi muuten viisi vuotias ei muistaisi noin järkyttävästä asiasta mitään? muuten ok.

ajattelin laittaa seuraavan Amarantin jutun kokoelman tuossa 50-60 luvun kohdilla jos siitä tulee edes niin pitkä.

Hyvä tarina blood!

Ihan kiva.
Luin muutamat ekat sivut, ja sitte loput laskin montako kertaa sana "Kirigi" esiinty tossa. Noin 350  kertaa. Se pisti jossain kohtia aika pahasti korvaan kun Kirigi Kirigi Kirigi... Käyttäkää myös jotain muitakin sanoja, kuten "hän" ;]

Kun tarina on valmis, niin tehkää tosta kuunnelma.
Noi 26 sivullista kun on aika tuskallista lukea.

Bloodbrother: Käytät ellipsi-merkkiä

-

eli siis kolmoispistettä eli ...:ttä

-

aivan liikaa. Rajoita sitä.

Lainaus:06.01.2006 Pyyhekumi kirjoitti:
Ihan kiva.
Luin muutamat ekat sivut, ja sitte loput laskin montako kertaa sana "Kirigi" esiinty tossa. Noin 350  kertaa. Se pisti jossain kohtia aika pahasti korvaan kun Kirigi Kirigi Kirigi... Käyttäkää myös jotain muitakin sanoja, kuten "hän" ;]

Kun tarina on valmis, niin tehkää tosta kuunnelma.
Noi 26 sivullista kun on aika tuskallista lukea.

Laskitko joka ikisen kerran kun sana ''Kirigi'' esiintyi
Tiedän että se esiintyy vähän liian usein.

Lainaus:05.01.2006 Mustamiekka kirjoitti:
Amarant tuo oli kyllä aivan mahtava osa kaikki pienet osaset oli liitetty yhteen täydelliseksi tarinan osaksi.....painajainen heh....miksi muuten viisi vuotias ei muistaisi noin järkyttävästä asiasta mitään? muuten ok.

ajattelin laittaa seuraavan Amarantin jutun kokoelman tuossa 50-60 luvun kohdilla jos siitä tulee edes niin pitkä.

Kiitoksia kiitoksia.

Luvun idea olikin valoittaa Kirigin ja Dixin menneisyyttä.

Miksi ei muista? Se saattaa selvitä myöhemmin... tai sitten ei.

Eiä ole tullut vähään aikaan kirjoiteltua omaa tarnaani. Eikä varmaan enää ole aikaa/halukkuutta.

tarina jatkuu. Käyn tekemään tässä osaa 11.
Odotellessa voitte lukea tätä Warhammer-tarinaani:

http://www.sotavasara.net/keskustelu/viewtopic.php?t=49492

lukekaa jos lystäätte.

Lainaus:06.01.2006 Dix-Tracys kirjoitti:
tarina jatkuu. Käyn tekemään tässä osaa 11.
Odotellessa voitte lukea tätä Warhammer-tarinaani:

http://www.sotavasara.net/keskustelu/viewtopic.php?t=49492

lukekaa jos lystäätte.

Hyvä oli toi Warhammer-tarina, vaikka en Warhammer fani olekkaan.

Lainaus:06.01.2006 Viineri kirjoitti:

Lainaus:06.01.2006 Dix-Tracys kirjoitti:
tarina jatkuu. Käyn tekemään tässä osaa 11.
Odotellessa voitte lukea tätä Warhammer-tarinaani:

http://www.sotavasara.net/keskustelu/viewtopic.php?t=49492

lukekaa jos lystäätte.

Hyvä oli toi Warhammer-tarina, vaikka en Warhammer fani olekkaan.

Itsekään en ole mikään suurehko fani, mutta sen maailmaan sijoittuvat tarinat sekä pelit(Dow, Dow:Wa) ovat erinomaisia sekä viihdyttäviä. Ja koska neljännesvuosisadan ajan on kirjoitettu historiallisia kirjoja sun muita itse peliä valottavia tarinoita, on helppo tehdä tuollainen tarina, kunhan on hieman edes tutustunut ´tuohon loistomateriaaliin...

Oli kyllä hyvä toi warhammer-tarina.

Uusia hahmoja....

City of Pain -Part Eleven

Antti91 katsoi ulos ylellisestä virkahuoneestaan. Hän piti kädessään kullalla koristeltua viinilasia, jossa oli puoleenväliin Champagne de Province -kuohuviiniä vuodelta 1951. Hänen muhkeat viiksensä sekä kiiltävät siististi jakauksessa olevat harmaat hiukset kertoivat jokaiselle hänen olevan vanhoillinen ja ylevä mies. Hänellä oli yllään tyylikkään musta puku, jonka alta paistoi raidallinen harmaa pikkutakki sekä asuun sopiva musta solmio.
Hänen pikkutakkinsa povitaskusta roikkui kultakello. Kaiken kaikkiaan hänen sihteerinsä Viinerin mielestä kyseessä oli mahtava mies, jolle ei kannattanut ryttyillä.
- Eikö olekin hienoa? Antti91 sanoi ääni mumisevana suussaan olevan sikarin takia. Hänen ryppyiset kasvonsa kuvastivat epätyytyväisyyttä sekä alentuvaisuutta kanssaihmisiin.
- Ja niin mikä, herra pormestari? Viineri mutisi nöyräillen mielessään inho tätä vanhaa pierua kohtaan.
- Noiden pikku páskojen liikehdintää tuolla kadulla. Eläen pientä turhaa elämäänsä, jolla ei ole samaa todellista sekä kunnianhimoista tarkoitusta eloonsa kuten minulla. Kuin pieni muurahainen, joka kantaa pesäänsä itseään suuremman kantamuksen ja altistuu näin pedoille helpompana saaliina. Ja minä satun olemaan se peto, peto itse ilmestyskirjasta. Kuusipäinen perkéle, joka tuhoaa maan ja tekee siitä pesänsä.
Viineri katsoi pormestaria lievä pelon ilme kasvoillaan tämän oudon kiihkeän ilmeen takia ja sanoi varauduksella hieman takerrellen sanoissaan ettei ärsyttäisi häntä.
- Haluaisin muistuttaa teitä, että olette riippuvainen heidän antamistaan äänistä, sillä demokratia...
- Demokratia on kansan valtaa, ei minun valtaa! Antti91 huudahti raivoissaan, niin että hänen ryppyiset kasvonsa vääntyivät silkasta vihasta, jos joku mainitsi nuo vihatut sanat.
- Mutta minä olen valta, minä olen tämän kaupungin sydän! Minä en välitä joistain kurjista madoista, jotka yrittävät viedä tämän kaupungin minulta!
Hän karjui kasvot punaisina elohiiren nykiessä silmäkulmassa ja otti taskustaan revolverin sekä ampui kohti Viineriä, joka heittäytyi juuri ajoissa luodin tieltä. Toinen avustaja ei ollut yhtä onnekas, vaan hiljaa huokaisten romahti lattialle luoti päässään roiskien verta seinälle ja lattialle.
Pormestari puhisi hetken kiihkeissään, kunnes oveen koputettiin ja hänen sihteerinsä kysyi heikolla äänellä:
- Mi-mi-mikä se ääni oli?
Antti91 rauhoitti itsensä, oikaisi pukunsa ja pakotti sanoihinsa harkittua, tyyntä äänenpainoa.
- Se ei ollut mitään, vain lasi tippui lattialle.
- Mutta, olin varma että...
Antti91 tiputti yhä kädessään olleen viinilasinsa lattialle, joka särkyi lattiaan osuessaan sirpaleiksi.
- Sanoin lasin tippuneen lattialle. Hän sanoi lujasti painottaen viimeistä lausetta.
Sihteeri katsoi pomoaan pienen hetken kunnes mumisi:
- Aivan, vain lasi tippui. Lähetän siivojat.
- Kiitoksia! Hän vastasi iloinen hymy kasvoillaan, mutta kun tämä sulki oven, hän ärähti Viinerille käskevästi:
- Hankkiudu eroon tuosta hölmöstä ja siivoa tämä sotku! Ja hanki Lazzuu langan päähän. Minulla on hänelle asiaa.
Hän sanoi hiljaa katsoessaan uutisista modetalon räjäytyksestä sekä kolmoismurhasta yksinäisellä kujalla.

Mitä piditte?
Kommenttia..

Herkkua. En viitsisi toistella niitä ainaisia kehuja, mutta pakkohan se on.
Hienoa. Loistavaa. Mahtavaa.

Huu pääsin mukaan! Luulin jo, että kuolisin, mutta ei!
Tarina muuttuu minusta koko ajan parempaan päin!

Kiitos! Pääsin mukaan.. Taas hieno tarina Dix!