Olin 2 viikkoa banneissa, enkä siksi ole kirjoittanut tarinaa, enkä tule kirjoittamaan.

Lainaus:08.01.2006 MacDuck kirjoitti:
Olin 2 viikkoa banneissa, enkä siksi ole kirjoittanut tarinaa, enkä tule kirjoittamaan.

Hah. Heh.

Lainaus:08.01.2006 MacDuck kirjoitti:
Olin 2 viikkoa banneissa, enkä siksi ole kirjoittanut tarinaa, enkä tule kirjoittamaan.

Ihanaa.

Mihin on kirjailijamme hävinneet?

Rofl... taitavat keskittyä enemmän koulun pariin kuin tarinan kerrontaan... minä
päinvastoin

Lainaus:06.01.2006 Amarant kirjoitti:

Lainaus:06.01.2006 Pyyhekumi kirjoitti:
Ihan kiva.
Luin muutamat ekat sivut, ja sitte loput laskin montako kertaa sana "Kirigi" esiinty tossa. Noin 350  kertaa. Se pisti jossain kohtia aika pahasti korvaan kun Kirigi Kirigi Kirigi... Käyttäkää myös jotain muitakin sanoja, kuten "hän" ;]

Kun tarina on valmis, niin tehkää tosta kuunnelma.
Noi 26 sivullista kun on aika tuskallista lukea.

Laskitko joka ikisen kerran kun sana ''Kirigi'' esiintyi
Tiedän että se esiintyy vähän liian usein.

Kyllä. Tosin kone etsi ne mun puolesta.

Vieläkin tulee tarinaa multa, vaikka tosin aikas lailla hitaasti, kun on koulua ja ajatus ei kulje kunnolla, kun kirjoittaa tätä tarinaa... No kummiskin, tässä seuraava osa.

Ja tarina jatkuu...

Tultuaan toiselle junalle, tapettuaan muutama zombien ja demonin, he pääsivät vihdoinkin lähtemään kohti Kommunikaatiotornia.
"Käynnisty jo!" Komissaari huudahti raivoissaan, kun yritti käynnistää junaa.
Juna käynnistyi. He pääsivät lähtemään kohti Kommunikaatiotornia.
"Vihdoinkin... päästinhän me pois sieltä..." Mustamiekka sanoi huohottaen.
"Toivottavasti tämä matka sujuisi hyvin..." Blood sanoi ja katseli Marsin karuja maisemia.

Juna kulki noin kaksi tuntia, ennen kuin he pääsivät Kommunikaatiotorniin.
Sekin paikka oli lähes tulkoon täysin pimeä, mutta ylhäällä näkyi palavan kirkkaasti valot.
"Onkohan tuolla ketään?" Mustamiekka kysyi, osottaen ylöspäin.
"En usko... Ehkä joku on vain jättänyt valot päälle..." Blood vastasi.
Juna pysähtyi. He olivat tulleet Kommunikaatiotornille. Paikkaan, josta lähti kaikki viestintäyhteydet, sun muut.
Blood astui hitaasti junasta. Komissaari ja Mustamiekka tulivat hänen perässään vielä hitaammin.
"Aavistan pahaa..." Blood kuiskasi.
Komissaari ja Mustamiekka nyökkäsivät ja kohottivat aseensa.
"Varokaa!" Blood huudahti ja alkoi räiskiä kattoon.
Mustamiekka ja Komissaari tottelivat, väistivät otuksen joka syöksyi heitä kohti ja alkoivat tulittamaan kattoon päin, siinä toivossa että osuisivat edes johonkin.
Yksi otuksista syöksyi Komissaarin päälle ja repaisi tämän kahtia. Hän kiljui ja voihki, kun suolensa valuivat pitkin lattioita.
"S*atanan s*atana!" Blood huusi raivoissaan ja räiski olennon tuhannen pärreiksi.
Blood latasi lisää hauleja aseeseensa ja väisti toisen olennon tappoyrityksen.
"Niitä tulee lisää!" Mustamiekka sanoi kauhuissaan ja räiski paniikissa ympäriinsä.
"Okei... Nyt suutuin..." Blood sanoi, otti kuolleen Komissaarin aseen, latasi sen ja räiski kaikki olennot parissa minuutissa p*llun pärreiksi.

"Tämä homma vie minulta hengen..." Mustamiekka sanoi ja otti Bloodin tarjoaman tupakan.
"Luuletko, ettei multa?" Blood kysyi ja näytti vaatteitaan, jotka olivat yltäpäältä demonien verta.
Mustamiekka naurahti imaisi tupakkansa loppuun ja nousi pystyyn.
"Lähdetään..." Blood sanoi ja nakkasi tupakkansa kuolleen Komissaarin päälle ja otti haulikkonsa.
Blood aukaisi oven, josta pääsi Kommunikaatioronin sisäpuolelle.
Paikka oli, kuten arvata saattoi, veressä ja ruumita makasi joka puolella.
"Ammu varmuuden vuoksi kaikki päähään." Blood sanoi ja ojensi pistoolinsa Mustamiekalle.
Mustamiekka totteli, ampui kaikkia ruumiita päähään. Tultuaan huoneen viimeisen ruumin luo, tämä heräsi yhtäkkiä ja puraisi Mustamiekkaa kaulaan, aiheuttaen valtavan verisuihkeen.
Mustamiekka kiljui tuskissaan ja yritti tukahduttaa haavaa.
"Mitä sinä oikein huudat?" Blood kysyi, kun tuli toisesta huoneesta ja riensi Mustamiekan avuksi, nähtyään tämän makaamassa lattialla.
"Älä anna periksi!" Blood huudahti ja painoi kaikin voimin Mustamiekan haavaa.
Mustamiekka kuoli. Blood katsahti hänen surullinen ilme kasvoillaan, otti aseet mukaansa ja meni kohti hissiä, jonka oli löytänyt.

Tultuaan Kommunikaatiotornin huipulle, hän meni suoraan valvomoon. Paikka oli tyhjä, lukuunottamatta muutamaa kuollutta zombieta.
Blood käveli näköalaikkunan eteen ja katseli Marsin karuja maisemia, taas.
"Blood, oletko jo päässyt sinne Kommunikaatiotorniin?" Zephiroth kysyi yhtäkkiä radiosta.
"Kyllä olen..." Blood vastasi.
"Hyvä. Kuule, sinähän pystyt lähettämään hätäviestin sieltä nytten..." Zephiroth sanoi.
Blood totteli ja etsi jonkinlaisen laitteen, jolla pystyi lähettämään hätäkutsuja.
Laitteen vieressä oli televisioruutu, johon ilmestyi Pyyhekumen naamaa juuri, kun hän oli lähettämässä viestiä.
"Älä lähetä sitä! Emme tiedä vielä tarkalleen, mitä meillä on vastassa ja nuo otukset eivät saa päästä pois tältä planeetalta!" Hän käski.
Blood empi. Pitäisikö hänen yrittää saada tänne apua, vai jäädä tänne taistelemaan kuolemaansa asti, ilman mitään apua tiedossa? Arpa on heitetty, Blood lähetti viestin Peliplaneetalle ja Pyyhekumi sanoi: "Senkin houkka. Sidoit juuri Peliplaneetan kohtalon."
Pyyhekumi lähti kuvasta pois ja Zephiroth tuli tilalle ja sanoi: "Hyvä, että lähetit sen. Olen varma, että he pelastavat meidät vielä."
Blood kuittasi, meni hissille ja lähti takaisin alas aulaan.

Kommenttia, kiitos...

Lainaus:08.01.2006 Mustamiekka kirjoitti:
Mihin on kirjailijamme hävinneet?

Täällähän me (minä ainakin), olin tuossa viikonlopun Hämeenlinnassa, enkä oikein saanut mahdollisuutta kirjoittaa tarinaani...
Ja nyt minulla ei ole aikaa kirjoittaa, mutta ehkä huomenna.

saispa se Dix-Tracys valmiiksi sen tarinan. Ootellu ollaan jo melko pitkään

Lainaus:09.01.2006 pede02 kirjoitti:
saispa se Dix-Tracys valmiiksi sen tarinan. Ootellu ollaan jo melko pitkään

Pahoittelen, mutta odottelu kestää, sillä koulu on alkanut ja ehdin olla koneella vain puol tuntia päivässä *****isen asumispaikkani ja lukujärjestyksen takia, joiden takia joudun nousemaan 6:lta ja tulen takaisin 18.00, jonka jälkeen on monet monet askareet... Viikonloppuna viimeistään.

joo mää kirjotin tänne jo yhen viestin (s80) mutta en tiä huomasko kukaan . tänne näyttää tulevan tätä tarinaa niin nopeesti etten millään ehdi sitä kaikea lukea luin ekalta sivula 7 ekaa kappaletta amarantin tarinasta ja sit muuten oon sekalisesti vaan lukenu näitä. hyvä tarina kumminkin. aion lukee lisää kyllä myöhemmin.

On niitä jotkut pakannu yhtee pakettii että saa ladata... mutta mutta Wannabe Amarant Story

Yhdyn edelliseen puhujaan.

sivulla 90 on Amarantin tarinan 30 ekaa lukua word tiedostona ladattavissa viestissäni.

Tahtoo tarinaan!
Niin vähän peeloilua tullut harrastettua että kukaan ei edes suostu solkkaamaan minua taideteoksessaan ::cry

Hyvää tarinaa sulta irtoaa. Toivoin että olisin itsekkin näkynyt siellä tarinassa mutta enpä taida näkyä.

Lainaus:11.01.2006 jack_stick kirjoitti:
Hyvää tarinaa sulta irtoaa. Toivoin että olisin itsekkin näkynyt siellä tarinassa mutta enpä taida näkyä.

Siis keneltä irtoaa hyvä tarinaa?

No haluuks joku kuulla multa yhen tarinan kun piti äidinkielen tunnilta kirjottaa yx tarina yhtee väliin ja oli annetut sanat valmiiksi lajitella ne sinne.. ja tuli ensimmäisenä mieleen joko Quake 4 tai Bleach joten tein Quake 4:sesta pätkän

Laita vaan kyllä kiinnostaa.

Unohtumaton Kotimatka

Saatuani kolme tornia aktivoitua, jotka johtivat laser säteellä suoraan Nexus nimiseen torniin. Sarvikuono yksikköni, omat joukkoni sanoivat että mene Nexukseen tuhoamaan sen aivot niin homma on selvä. Juoksin kohti päämäärää ja löydettyäni portin joka johti tuonpuoleiseen, itse pääpaikan sydämeen joka on tehtäväni tuhota se. Käärme yksiköt olivat juuttuneet portin viereen, koska yksi oli menettänyt alaraajansa toiseen porttiin ja yksi kauhistuneena surrut kuollutta toveriaan. Toinen raportoi päämajaan, mitä pitäisi tehdä. He sanoivat, että ainoastaan Matthew pääsee portista läpi, koska hän on kyborgi ja kuitenkin selviää portista läpi. Toveri vain sanoi, että onnea matkaan, toivottavasti selviät matkastasi. Lainatakseni kuolleen toverin asetta se oli hopeinen rautanaula ase, jossa oli 200 naulaa lippaassa.

Menin porttiin ja paikkani supistui ulottumattomiin. Portin toisessa päässä olin valmis kohtaamaan pahimmat olennot yksin. Joskus olen ajatellut, että miksi nämä olennot olivat muuttuneet niin olennaiseen muotoon kuin ne ovat. Ehkä heitä on kidutettu ja ihmismuodosta muutettu tuntemattomiksi olennoiksi kuin koskaan ovatkaan. Kaikista eniten ihmetytti se, kun joukkoni pelastivat tuolloin minut pinteestä, mutta en ole saanut mitään komentoja, että pitäisi surmata omia asukkaita, ihmisiä. Läkähtymäisilläni taistelin itseni huipulle, vaikka vesipisaroita on valunut minusta pois, mutta tunnen vain vähän kipua veressäni. Löysin *tankkisäiliöni*, jossa oli olentojen verta, mutta he olivat muuttaneet minut kybortiksi ja epäonnistuneet valmistaessa minut loppuun, joten olin ihmisten puolella. Jatkoin matkaani, kunnes huomasin valtavan ikkunan ja kuu paistoi taivaalla kuunsirppiä loistaessa ja rantakaislikossa roihusi ruosteisia autoja, tankkeja ja lentokoneita.

Havaitsin oikealla puolellani kaukaa kyseisen oven, jossa ehkä kyseinen päämääräni on. Juoksin kohti ovea ja tuntui yhä kevyeltä kävely tyylini, vaikka olinkin menettänyt jalkani ja tilalle saanut rautajalat keventämään juoksuani, ettei tuntuisi niin raskaalta. Kun avasin portin, aavistin mitä oli tulossa. Nimittäin paikka oli autio ja todella iso. Keskeltä nousi karmaiseva, jättimäisen iso Nitro, joka oli mukana Nexus ohjelmassa ja suojelee sitä. Säälimättä hän naureskeli minulle, mutta jouduin tietysti taistelemaan henkeni edestä häntä vastaan. Mutta minulla oli salainen aseeni, jonka kehitystyö ei ollut vielä valmis, mutta tempaisin sillä Nitroa ja kaatui siihen. Luulin että hän oli kuollut, mutta nousi vielä henkiin. Joten otin repustani automaatti lämpöhavaitseva sinko, joka oli aina valmis pahimpaankin viholliseen. Hän pisti vastaan lasereilla ja konekivääreillä, mutta ammuin hänet alas ja se oli siinä.

Mutta päämajasta, ";Sinä teit sen Kane, sinun täytyy vielä tuhota Nexus organisaation aivot ohjelman pääydin joka on kiinni tornissa ja kaikkiin olentojen planeetassa.";, sanoi Puprikov. Olentoja tuli vielä viimeiseen taisteluun minua vastaan, minä en välittänyt heistä. Nimittäin ammuin pari kertaa singollani kohdettani, mutta ei tehonnut. Harkitessani vähän aikaa huomasin että sen yläpuolella on sininen loistava kemikaaliydin joka suojasi Nexusta. Ammuin sinne pari rakettia ja tuhoutui. Alkoi kuulua kovaa ääntä jota en sietänyt ja tajusin, että nyt sillä ei ole enää panssaria. Yrittäessä ampua huomasin, että raketit olivat loppu. Mutta olin huomannut että minulla on vielä kyseinen rautanaula ase repussani käytin tilaisuuttani. Ottamaisillani asetta, droidit yrittivät korjata panssarin kuntoon mutta sain heidät tähtäimeeni ja tuhoutuivat siihen. Jäljellä olivat enää Nexus ja kymmeniä olentoja ympärilläni, jotka haavoittivat minua paljon. Lopulta minun pelastukseni Nexus räjähti aivoineen verilammikoksi ja se merkitsi minulle voiton. ";Loistavaa työtä kaveri";, sanoi Puprikov. ";Fantastista työtä";, joku tovereistani sanoi väliin. ";Tulehan nyt kotiin, työsi on hoidettu";, sanoi luutnantti. Vihdoinkin sain leporauhani ja kotimatkallani varmasti kehutaan loistavasta työstä. Parasta on se, että saa ajatella muista asioista nyt kuin tehtävästä joka melkein kesti vuoden. En voi unohtaa koskaan tapahtumaa, vaikka kärsinkin seuraukset.

E: Nii toi todellakin oli vain yhden pätkän kokoinen että ainakin kaverille näyttöin ja sano et vähän sekava jos ei tiedä mistä on kyse mutta sanoin et se on Quake 4:sest etten jaksanu alkaa keksimää ihan päästä


mie veikkaisin että ope antaa tosta jonku T1 tai T2

E2: Ja voin nimen omaan alkaa kirjottaa Quake 4 tarinaa about peliplaneetasta vain jos tuo tarina menee läpi no kattoo ny jos vaikka kirjotankin...

1. Pari kohtaa, jotka pistivät silmään, sillä ne olivat kieliopillisesti niin oudosti että en edes ymmärtänyt lausetta kunnolla.
2. Vähän treenausta kuvaukseen.
3. Kirjoita vaan. Alkoi kiinnostamaan, sillä peliä en ole pelannut, mutta tarina oli silti mielenkiintoinen... Vahva alku, heikot keski- ja loppukohdat. Vähän treeniä ja se on siinä.

Lainaus:11.01.2006 Dix-Tracys kirjoitti:
1. Pari kohtaa, jotka pistivät silmään, sillä ne olivat kieliopillisesti niin oudosti että en edes ymmärtänyt lausetta kunnolla.
2. Vähän treenausta kuvaukseen.
3. Kirjoita vaan. Alkoi kiinnostamaan, sillä peliä en ole pelannut, mutta tarina oli silti mielenkiintoinen... Vahva alku, heikot keski- ja loppukohdat. Vähän treeniä ja se on siinä.

Nii mut se oli ihan kirjoitelma... joka piti palauttaa määrä ajassa tai muuten tulee piiskaa... etten vihtinytkään pilkun nussimista joka kohtaa pistää muuten tarinassa ois menny joku 3-5 tuntii enintää... kun yleensä kun kirjotan... alku on vaikee tehä etc... loppu on mitä tahtoo...

E: jos ei huomenna löydy tekemistä nii alan kirjottaa Quake4 about peliplaneettaa... vähintään...

Lainaus:11.01.2006 FNC-Axe kirjoitti:

Lainaus:11.01.2006 Dix-Tracys kirjoitti:
1. Pari kohtaa, jotka pistivät silmään, sillä ne olivat kieliopillisesti niin oudosti että en edes ymmärtänyt lausetta kunnolla.
2. Vähän treenausta kuvaukseen.
3. Kirjoita vaan. Alkoi kiinnostamaan, sillä peliä en ole pelannut, mutta tarina oli silti mielenkiintoinen... Vahva alku, heikot keski- ja loppukohdat. Vähän treeniä ja se on siinä.

Nii mut se oli ihan kirjoitelma... joka piti palauttaa määrä ajassa tai muuten tulee piiskaa... etten vihtinytkään pilkun nussimista joka kohtaa pistää muuten tarinassa ois menny joku 3-5 tuntii enintää... kun yleensä kun kirjotan... alku on vaikee tehä etc... loppu on mitä tahtoo...

No jos tuo oli sitten semmoinen 15 min rykäisy niin näytäpä mihin sitten pystyt oikein ajan kanssa... Itselläni ei ole aikaa vääntää tarinaa, sillä joka osaan menee 2-4 h.

Dix I agree with you.

Lainaus:11.01.2006 Mustamiekka kirjoitti:

Lainaus:11.01.2006 jack_stick kirjoitti:
Hyvää tarinaa sulta irtoaa. Toivoin että olisin itsekkin näkynyt siellä tarinassa mutta enpä taida näkyä.

Siis keneltä irtoaa hyvä tarinaa?

Amarantilta.