Amarant's back!

Lainaus:13.01.2006 X_Killer_X kirjoitti:
Amarant's back!

Indeed I am!

Killer näytti ainakin kovasti odottavan paluutani, mitäs tykkäsit uudesta luvustani?

Viineri, minulle roolini on aivan sama, kunhan en ole peelo.

Laitan ykkös-osan tarinastani kunhan saan tarpeeksi henkilöitä.

Todella hyvät jutut oli Amarantilla ja Viinerillä!Se vaan Amarantin tarinas harmittaa ku kirigistä on tullut tommonen superuper jätkä jonka voittaminen vaikuttaa aika mahdottomalta.Se alku lukujen avuttomuus oli jännenpää.

Lainaus:13.01.2006 Vulcan kirjoitti:
Todella hyvät jutut oli Amarantilla ja Viinerillä!Se vaan Amarantin tarinas harmittaa ku kirigistä on tullut tommonen superuper jätkä jonka voittaminen vaikuttaa aika mahdottomalta.Se alku lukujen avuttomuus oli jännenpää.

Kiitos kiitos...

Mutta arvaapa pystyykö Kirigi hallitsemaan voimiaan? Arvaapa pystyykö hän vain päättämään että: *naps* ''käytänpä erikoisvoimiani''?

Burnsie voin tulla tarinaasi !

Voinks mäki tulla tarinaasi? Olishan se imartelevaa olla huipputarinoijan tarinas mukana

Niin,se kyllä lieventää mutta uskoakseni kirigin voimat tulevat ulos silloin kun hän on soldierin kanssa samassa huoneessa.

Lainaus:13.01.2006 Vulcan kirjoitti:
Niin,se kyllä lieventää mutta uskoakseni kirigin voimat tulevat ulos silloin kun hän on soldierin kanssa samassa huoneessa.

Vähän MGS:Sää sieltä täältä vai?

Lainaus:13.01.2006 Amarant kirjoitti:

Lainaus:13.01.2006 Vulcan kirjoitti:
Todella hyvät jutut oli Amarantilla ja Viinerillä!Se vaan Amarantin tarinas harmittaa ku kirigistä on tullut tommonen superuper jätkä jonka voittaminen vaikuttaa aika mahdottomalta.Se alku lukujen avuttomuus oli jännenpää.

Kiitos kiitos...

Mutta arvaapa pystyykö Kirigi hallitsemaan voimiaan? Arvaapa pystyykö hän vain päättämään että: *naps* ''käytänpä erikoisvoimiani''?

En uskois ... ja vaikka otetaan huomioon muutkin hahmot kuin Kirigi...
Ääh.. ja joutuu tyytyy lukemiseen jälleen kerran...

tänäänkin auttoin yhtä toveria oli riitaa keskenään kunnes toinen ottaa 80 levusen druidin esiin ja huokasin et huoh tuodaanpas 85 levanen barb ja sanoi thx m8... enkä tiedä kyllä miksi mutta joskus tykkään auttaa ihmisiä hehe... mutta se on toinen tarina se

Jäipä se tarina sitten kirjoittamatta...
Innostuin liikuskelemaan liikaa illin foorumeilla.

Amarant, samaa taattua laatua niinkuin ennenkin.

Tarina on edennyt huomattavasti ensimmäisestä osasta lähtien, jossa kaikki oli niin viatonta, Kirigi oli tavallinen baarimikko, PP:ssä oli rauha jne.

Olet saavuttanut hienon tarinan kerronnan.

Tarvitsisisin tarinaani vielä yhden peelolordin. Onko vapaaehtoisia?

Lainaus:13.01.2006 Burnsie kirjoitti:
Tarvitsisisin tarinaani vielä yhden peelolordin. Onko vapaaehtoisia?

Mää voin tulla...

O_O Pari viikkoa poissa ja tähän on tullut jo 30 sivua lisää OMG! Aplodit täytyy kuitenkin antaa meidän kirjailijoillemme ::clapclaphymiö::

LUKU 1.

Oli aivan tavallinen päivä ikihongan metsässä foorumilaisten maassa. Aurinko paistoi kirkkaana ja linnut lauloivat. Mustamiekka palasi juuri metsästysretkeltään, jolla hän oli saanut saaliiksi jäniksen. Mustamiekka asui yksikseen pienessä mökissä metsässä.
Mökissä oli vain kaksi huonetta. Yksi jossa hän söi, ja toinen jossa hän nukkui.
Päivisin hän oli ulkona hoitamassa pientä puutarhaansa, tai muuten vaan oleskelemassa.
Oli loistava päivä, eikä hänellä ollut aavistustakaan siitä uhan pilvestä, mikä foorumilaisiten yllä leijui.

Samaan aikaan peelojen valtakunnassa:
Tulivuoret peittivät peelojen maan lähes kokonaan. Jossakin maan pohjois-osassa oli peelokeisari hattiksen palatsi. Tummanpuhuva ja hyvin vartioitu linnoitus oli aivan suuren tulivuoren kupeessa. Mustaan kaapuun pukeutunut velho marssi vartioiden ohi keisarin linnaan. Hän käveli keisarin valtaistuinsaliin, kumarsi keisarille ja sanoi: "Keisari, olemme valmiit aloittamaan hyökkäyksen foorumilaisten maahan. Saimme lahjottua jättiläistrollit, joten he ovat nyt puolellamme." "Loistavaa, lordi Illi." Hattis sanoi.
"Olettteko yrittäneet saada eliitit puolellemme?"
"Kyllä keisari, mutta he pysyvät puolueettomina."
"Helv*tti!" Hattis manasi lyöden samalla nyrkkinsä valtaistuimen käsinojaan, jolloin parvi lepakoita lähti lentoon katon rajassa. "Heidän teknologiansa olisi ollut hyödyllistä sodassa. No, heidänkin aikansa koittaa vielä. Odotamme vielä pari päivää ennen kuin aloitamme hyökkäyksen. Tahdon itse tarkastaa joukkomme."
Selvä, teidän korkeutenne." Illi sanoi, kumarsi, ja poistui.

Mitäs piditte?

Tuntu ihan siltä kun olisi ollut taru sormusten herrasta tarinassa mutta ei kummiskaan sellaista...

mie voin tulla eliitteihin hehe...

Lainaus:13.01.2006 Burnsie kirjoitti:
LUKU 1.


Mitäs piditte?

Ihan hyvä alotus..voisin tulla mukaan jos mahtuu

Mua saa kuka tahansa käytttää missä tahansa tarinassa.Jos on tyypeistä puutetta.

Eilen olin tuolla jossain chillaamassa koko päivän ja olette sitten pistnyt 3 sivua tekstiä. Hienoa kaikki kirjoittajat. Kiitoksia Burnsie tarinaan pääsystä.

Hieno tarina Burnsie. Vähän enemmän olisi ollut niin olisi ollut parempi

Luku 2

Jotta voimme seurata tarinaa parhaalla mahdollisella tavalla, on meidän palattava ajassa taaksepäin.
Vuosi ennen sodan alkua: Peliplaneetan pääkaupungin vieressä oli pieni kylä. Kylässä oli vain muutama talo ja yksi pieni kauppa. Kylä säästettiin tehtaiden tilalta vain sen takia, koska talot ovat monia vuosisatoja vanhoja, eli harvinaisuus Peliplaneetalla. Kylän asukkaat ovat asuneet esi-isiensä tapaan kylässä koko elämänsä. Muuttaminen ei tulisi kuuloonkaan, jos sitä heiltä kysyisit. Tässä pienen pienessä kylässä asuu Illi. Hän on nuori noin 180 cm pitkä ja iloisen näköinen. Hänellä on tummat hiukset ja hänellä on arpi silmäkulmassa, jonka hän sai muistutukseksi armeijasta. Hän on perus Peliplaneetan asukas... ainakin vielä. Hänellä ei ole mitään hajua sodasta eikä kohtalostaan. Hän ei edes tiedä, että häntä vakoillaan tälläkin hetkellä läheisestä metsiköstä, mutta ei mennä vielä siihen. Illi on suorittanut juuri koulut ja hänellä on työura juuri alkamaisillaan. Hän aikoo isänsä ammattiin, lentäjäksi.
Illi istuu kromin värisen pöytänsä äärellä lukemassa lehteä ja juoden kahvia. Yksi otsikko osuu hänen silmään. "Peelot aggressiivisempia kuin koskaan". Hän lukee uutista mielenkiinnolla pitkän tovin. "Voisiko tämä tarkoittaa sotaa?" hän miettii, kunnes ovikello soi. Illi sulkee lehden, laittaa kahvikuppinsa lavuaariin ja juoksee avaamaan ovea. Suuren puisen oven takana seisoo vaalea, pitkähiuksinen, lähes kaksi metrinen mies. "Moi Burnsie!" Illi huudahtaa. "Illi, minulla on sinulle uutisia. Burnsie sanoi, hän madalsi ääntään ja kuiskasi: "Meitä tarkkaillaan läheisestä metsiköstä... ei älä katso sinne... saanko tulla sisään?"
"Siis ymmärsinkö oikein: Minut halutaan murhata?" Illi kysyi hämillään, kun he istahtivat pöydän äärelle. "Joo, kyllä se niin on, mut hei, älä panikoi! Mä tiedän mitä tehdään!" Burnsie sanoi ylpeästi ja otti laukustansa kaksi kiiltävää, uraani luodeilla, varustettua pistoolia. Hän myhäili innoissaan. Illi ei ollut läheskään yhtä innokas ja hänen kasvoillansa valui hiki.

Ääh, ei tästä tullut niin hyvä ku luulin..
Kommenttia ?

Oli se ihan mielenkiintoinen.Kerronassa ei ollu mun mielestä vikaa ja idea oli hyvä.Ei kuitenkaa Amarantin tasoa.Kaikella kunnioituksella.

Lainaus:14.01.2006 Vulcan kirjoitti:
Oli se ihan mielenkiintoinen.Kerronassa ei ollu mun mielestä vikaa ja idea oli hyvä.Ei kuitenkaa Amarantin tasoa.Kaikella kunnioituksella.

Kiitoksia! Kirjoitan tätä tarinaa sen takia, että jatkossa tulee parempaa matskua.