PPArkisto

Itsemurhat

Yleiset

1 2 3 4 ... 6

Viestit

Sivu 3 / 6
Rekisteröitynyt:
04.04.2002
Kirjoitettu: keskiviikko, 24. huhtikuuta 2002 klo 20.16
Kovastipa ovat innokkaita tuomitsemaan ihmisiä "hulluiksi" nämä noin 12-vuotiaat asiantuntijat. Siinä iässä olin itsekin todella iloinen ja elämänhaluinen persoona, asiat kuitenkin muuttuvat ja mutkistuvat iän myötä.

Ihmiset ovat erilaisia, syvä masennus saattaa johtua aivojen serotoniinitason jyrkästä laskusta mikä aiheuttaa lähes täydellisen elämänhalun menettämisen. Monet etsivät helpotusta alkoholista, toiset huumeista, jotkut taas päättävät lopettaa kaiken kertaheitolla.

Entä jos joku läheisistänne tekee itsemurhan, toteatteko vain "no olipas hullu" ? miettikää vähän mitä suustanne päästätte, tunne saattaa osua teidänkin kohdallenne.
Tiu tau tulkku, hyvin luistaa suksi.
Rekisteröitynyt:
06.04.2002
Kirjoitettu: keskiviikko, 24. huhtikuuta 2002 klo 20.19
Tuota... Eikös useimmiten meidän "tavallisten" ihmisten keskuudessa yleisin syy itsemurhaan ole rakkaus?

: Tai siis RAKASTUMINEN ja monta mutkikasta asiaa yhdessä...


[Antisankari muokkasi tätä viestiä 24.04.2002 klo 20:22]
Hyödyttömät ajatukset voivat lopulta kasvattaa hyödyllisimmät ajatukset.PC: nopee prossu. nopee näyttis. nopeeta muistii.
Rekisteröitynyt:
04.04.2002
Kirjoitettu: keskiviikko, 24. huhtikuuta 2002 klo 20.23
Lainaus:
24.04.2002 klo 20:19, Antisankari kirjoitti:
Tuota... Eikös useimmiten meidän "tavallisten" ihmisten keskuudessa yleisin syy itsemurhaan ole rakkaus?


rakkaus on yksi ihmisen voimakkaimmista tunteista, ja jos se häneltä viedään pois, tuntuu ettei mitään jää jäljelle. Kerrotko kuitenkin mikä on "tavallinen" ihminen ?
Tiu tau tulkku, hyvin luistaa suksi.
Rekisteröitynyt:
06.04.2002
Kirjoitettu: keskiviikko, 24. huhtikuuta 2002 klo 20.30
Lainaus:

Kerrotko kuitenkin mikä on "tavallinen" ihminen ?



Korjatkaa nyt jos olen väärässä, mutta mielestäni tavallinen ihminen oli ennen itsemurhapäätöstä henkisesti vakaa. Eli siis itsemurha johtui: tapahtumista / Rakkaushuolista / tai masennuksesta.

Eikä esim: SKITSOFRENIASTA jossa ihminen on jo vuosia kuullut ääniä päässään tai vastaavaa. Eli normaali ihminen olisi Henkisesti ja fyysisesti terve ilman joitain tapahtumasarjoja, jotka ajoivat hänet päätökseen lopettaa elämänsä.

Esim: Tyttö/poika kaveri jätti, Isi / äiti kuoli, Tietokone meni rikki tai vastaavaa...



Hyödyttömät ajatukset voivat lopulta kasvattaa hyödyllisimmät ajatukset.PC: nopee prossu. nopee näyttis. nopeeta muistii.
Rekisteröitynyt:
04.04.2002
Kirjoitettu: keskiviikko, 24. huhtikuuta 2002 klo 20.43
Lainaus:
Eli siis itsemurha johtui: tapahtumista / Rakkaushuolista / tai masennuksesta.
Eikä esim: SKITSOFRENIASTA jossa ihminen on jo vuosia kuullut ääniä päässään tai vastaavaa. Eli normaali ihminen olisi Henkisesti ja fyysisesti terve ilman joitain tapahtumasarjoja, jotka ajoivat hänet päätökseen lopettaa elämänsä.

Esim: Tyttö/poika kaveri jätti, Isi / äiti kuoli, Tietokone meni rikki tai vastaavaa...


Ei sairas ihminen ole "epänormaali", kuka tahansa saattaa sairastua esim. skitsofreniaan, minä tai sinä.

En kuitenkaan halua haastaa riitaa kommenteillani, olet varsin asiallinen ja fiksu keskustelija. lähinnä palstan nuorison jyrkät "ootpas hullu" kommentit aiheuttivat närästystä. Myös useille mielenterveydellisille ongelmille on olemassa lääketieteellinen selitys, joka saattaa löytyä vaikkapa ihmisen geeniperimästä jolle hän ei itse voi mitään.

Lapset todellakin pitävät toisten nimittelemisestä hulluiksi, mutta harvoin ymmärtävät asian todellista ydintä.
Tiu tau tulkku, hyvin luistaa suksi.
Rekisteröitynyt:
06.04.2002
Kirjoitettu: keskiviikko, 24. huhtikuuta 2002 klo 21.07
Tästäkin aiheesta on varmasti väännetty kättä useammalla kuin yhdellä taholla internetissä smile

Ja oikeassa olet. On vaikeaa ellei mahdotonta ruveta erittelemään ihmisiä "normaaleiksi" ja "epänormaaleiksi"... Toivotaan että keskustelun taso säilyy hyvänä, ja että saamme lisää mielipiteitä kehiin. smile
Hyödyttömät ajatukset voivat lopulta kasvattaa hyödyllisimmät ajatukset.PC: nopee prossu. nopee näyttis. nopeeta muistii.
Rekisteröitynyt:
14.09.2001
Kirjoitettu: torstai, 25. huhtikuuta 2002 klo 01.58
Tietenkin olen miettinyt/harkinnut itsemurhaa. Aina kun olen asiaa punniskellut, olen tullut siihen tulokseen, ettei se yksinkertaisesti ole viisasta. Mitään ihmeempiä murheita en ole elämäni aikana kokenut, ja olen muutenkin melko tyytyväinen nykyiseen tilanteeseeni.

Itsemurha tuntuu liian helpolta tavalta "päästä pois", joten yleensä tuomitsen nuoremmat ihmiset jotka moista harkitsevat. Joillakin sitten on todellisia ongelmia, esimerkiksi parantumattomat sairaudet. Jos tulevaisuutesi on pelkkää sängyssä makaamista ja kärsimystä, on ehkä parempi ottaa muutama ylimääräinen unipilleri nukkumaan käydessä.
Using no way as way, having no limitation as limitation
Rekisteröitynyt:
22.11.2001
Kirjoitettu: torstai, 25. huhtikuuta 2002 klo 13.15
Minulla om ollut sellainen tunne ettei jaksa elää enää, mutta en kuitenkaan harkinnut mitään itemurhaa. Syytä en taida kertoa, koska täälä pyörii jo suuri joukko mun kavereita ja niiden ei kuulu tietää sitä.
Ja Maika lähtee lesoilemaan
Rekisteröitynyt:
14.11.2001
Kirjoitettu: torstai, 25. huhtikuuta 2002 klo 16.58
Depressio ja masennus ovat todella vakavia sairauksia. Niitä ei noin vaan paranneta. Lääkkeet auttaa, mutta ne ei paranna. Depressiota sairastava voi nähdä tai kuulla harhoja ja hän voi luulla että hän voi tehdä mitä vain. Ei ole naurun asia. Ja kyllä se itsemurha tulee jos on päässyt depressiosta eroon, mutta hän saattaa pelkää että nämä pelkokohtaukset ja harhat voivat tulla takaisin.
Rekisteröitynyt:
18.04.2002
Kirjoitettu: torstai, 25. huhtikuuta 2002 klo 19.19
Jos elämä ei ole jonkin asian arvoista, niin onko kuolema?
#
Rekisteröitynyt:
10.10.2001
Kirjoitettu: torstai, 25. huhtikuuta 2002 klo 19.28
Kiinostus 100%
Kadun kaikkia syntejä joita olen tehnyt ja niitä jotka olen jättänyt tekemättä.
Rekisteröitynyt:
12.04.2002
Kirjoitettu: perjantai, 26. huhtikuuta 2002 klo 09.57
tosta itsemurhasta, en minä sen "kannalla" ole, mutta vaan pelottaa nii pirusti ku mun lähin naispuoleinen ystäväni puhuu koko aja että hän tekee kesän jälkee itsari. meinaa hän on iha tosissaa, hänen takiaan heidän vanhemmat erosivat, hänellä on suuria mielenterveydellisiä ongelmia, tosin prykiatrilla käyminen on auttanut kun he olivat nostaneet päivittäistä lääkeannosta. mutta ei siltä saa niitä ajatuksia pois mitenkää... koulussä hän ei pärjää ja uskoo että hänestä ei tule isona mitään.. en ossaa auttaa, taidan myös olla ainut kenelle hän on kertonut asiasta.
Rekisteröitynyt:
18.04.2002
Kirjoitettu: perjantai, 26. huhtikuuta 2002 klo 10.06
typerä hommo... se ei oo mikään ratkasu. ja ei siitä tule kellekkään hyvä mieli. Kandee miettii sitä siltä pohjalta et miltä tuntuu ku lakkaa "olemasta".
JeAH
Rekisteröitynyt:
08.05.2001
Kirjoitettu: perjantai, 26. huhtikuuta 2002 klo 10.14
agony: Lohdutukseksi voin sanoa, että ne jotka uhkaavat itsemurhalla ovat harvemmin niitä jotka sen lopulta tekevät. Jos ihminen haluaa kuolla, hän ei paljon puhele, kunhan hankkii aseen ja hoitaa homman. Asiasta kertominen ja ns. passiiviset yritykset (eli otetaan esim. yliannos lääkkeitä toisten läsnäollessa) ovat yleensä avunhuutoja enemmän kuin varsinaista itsetuhoisuutta. Masentuneet ihmiset saattavat myös hakea "lohtua" ahdistukseensa suunnittelemalla itsemurhaa tai uhkailemalla sillä, niin oudolta kuin se kuulostaakin.

Varmistu siitä että ystäväsi hoito on ajan tasalla ja että hänen lääkärinsä tietää mitä hän puhuu sinulle. Se ei ole luottamuksen pettämistä vaan toisen auttamista, vain ammatti-ihminen tietää mitä pitää tehdä. Voimia sinulle.
Rekisteröitynyt:
31.03.2002
Kirjoitettu: sunnuntai, 09. kesäkuuta 2002 klo 16.41
Täytyypä taas nostattaa tämäkin aihe ylös viimeisiltä sivuilta...
Elikkä siis: Minä suunnittelen vakavasti itsemurhaa ja olen jo aivan varma siitä, että minä teen sen. Poistun keskuudestanne (ja kaikkien muidenkin keskuudesta) elokuun aluilla ja teen elokuun aluilla myös oikein aiheenkin siitä, että tapan itseni.
Riistän itseltäni elämän, koska minulla ei sellaista kuulemma oikein olekaan. Elämäni on niin tylsää, ettei tätä enää jaksa...
Ja minä uskon kuoleman jälkeiseen elämään, joten uskon, että pääsen johonkin toiseen paikkaan, mahdollisenti taivaaseen.
Eipä minulla muuta sitten ollutkaan...
Ohi on. Lopullisesti.
Rekisteröitynyt:
20.05.2001
Kirjoitettu: sunnuntai, 09. kesäkuuta 2002 klo 17.20
Mietis nyt vielä pari kertaa ennen kuin teet sen. Tanan molo, minä en ainakaan henkeäsi ota omalletunnolleni tyyliin "ai vizi ku mä oisi voinu tehä sille jotai". Ihme raukka. Mietis nyt tosissaan. Ajattele nyt vaikka omaisiasi. Enoni listi itsensä ennenkuin synnyinkään, eivätkä sukulaiseni ole vieläkään päässeet siitä yli. Puhu jollekin asiasta. Apua on tarjolla.
Rekisteröitynyt:
09.01.2002
Kirjoitettu: sunnuntai, 09. kesäkuuta 2002 klo 17.25
Bash:
Etsi ystävä, joka nostaa sinut takaisin pinnalle. Niin minullekkin tehtiin.
Apinat on hassuja
Rekisteröitynyt:
17.01.2002
Kirjoitettu: sunnuntai, 09. kesäkuuta 2002 klo 17.36
Bash, älä tee itsemurhaa. Se ei kannata, ajattele miltä omaisistasi tuntuu? Puhu jollekkin, joka ymmärtää... Itsemurha ei ole ratkaisu!
Only the dead have seen the end of war.
Rekisteröitynyt:
10.02.2002
Kirjoitettu: sunnuntai, 09. kesäkuuta 2002 klo 18.20
Bash, oot miun kaveri, älä tee sitä.
hehz
Rekisteröitynyt:
05.10.2001
Kirjoitettu: sunnuntai, 09. kesäkuuta 2002 klo 18.33
Bash, voin auttaa sinut taas järkiisi.
Rekisteröitynyt:
06.04.2002
Kirjoitettu: sunnuntai, 09. kesäkuuta 2002 klo 18.36
Lainaus:
17.03.2002 klo 10:21, Pienihme kirjoitti:
Itselläkin oli jossain vaiheessa "Frittu elämä on paksaa!"
-asenne, mutta nykyään liitän sen teiniyteen, minullahan oli juuri paras aikakausi silloin. (Olen kyllä vasta 12)

Et todellakaan ole vielä edes teini, paremminkin kakara.
Rekisteröitynyt:
31.03.2002
Kirjoitettu: sunnuntai, 09. kesäkuuta 2002 klo 20.08
Mitä tähän nyt sanoisi...
Elämä ei kiinnosta enää - Olen tehnyt päätökseni.
Ohi on. Lopullisesti.
Rekisteröitynyt:
18.10.2001
Kirjoitettu: sunnuntai, 09. kesäkuuta 2002 klo 20.27
Lainaus:
09.06.2002 klo 20:08, Bash kirjoitti:
Mitä tähän nyt sanoisi...
Elämä ei kiinnosta enää - Olen tehnyt päätökseni.


Etkä sitten muita ajattele? Ajattele vähän minkä tuskan sukulaisesi joutuvat kärsimään takiasi? Tosin, en minä sinua määrää, mutta sen vain sanon: Tuolla tavalla pistät monet kärsimään. Eikä itsemurha ole mikään ratkaisu, ainoastaan luovuttajien.
Rekisteröitynyt:
21.04.2002
Kirjoitettu: sunnuntai, 09. kesäkuuta 2002 klo 20.32
Itekkin tulee joskus jonkinkaltainen "masennuskohtaus", muijat ovat vaikuttaneet niihin(jättäneet ym.negatiivista). Itekkin olen meinannut tehdä itsemurhan...mutta tulin järkiini(oli naru valmiina...läheisessä metsässä) kelasin asioita, miksi teen tämän... Selitän itselleni sitä että on häviämistä, menettämistä ja luovuttamista jos tekee itsemurhan. Uutta tilaisuutta ei välttämättä tule ym. Mut jos tekisin itsarin:
1.Tappaisin vihaamiani ihmisiä ja räjähteitä ja automaattiase, stockmanin hulluillepäiville, ampuisi ihmisiä ja kabooom!!!!
2.Hirvikiväärillä päähän
3.Hirttäminen...(ite suosisin tätä)
Norwegia blackmetal...Burzum...
Rekisteröitynyt:
17.01.2002
Kirjoitettu: sunnuntai, 09. kesäkuuta 2002 klo 20.52
Bash, kuten jo sanoin sinulle, ajattele miltä läheisistä tuntuu? Olet kyllä aika ''kusipää'', jos teet sen... Älä tee sitä! Tarvitsemme sinua!
Only the dead have seen the end of war.
1 2 3 4 ... 6