En sittenkään ehdi tänään kirjoittaa, mutta huomenna pitäisi suunnitelmien mukaan tulla uutta.

E: Aiheen sadas sivu

Tänään luultavasti minultakin uutta.

E: eipäs tulekaan, kun ei täällä lukijoitakaan näyttäisi tänään olevan ollenkaan.

Death of a Wiseguy, Osa 8

CJ ajoi mahdollisimman kovaa vauhtia kohti Phil Cassidyn asekauppaa. BOT-932 lähestyi uhkaavasti ja lähti ylittämään nostosiltaa, joka oli juuri laskettu alas, eli sen reitillä ei ollut mitään muita esteitä kuin autot, jotka se kuitenkin töni sivuun. Lukuisia ihmisiä kuoli autojen lentäessä sillalta alas öiseen, mustaan veteen. "Tämä ei ole vielä ohi......" CJ sanoi, mutta valitettavasti hän ajoi seinää päin. "Hemmetti, aikaa tässä kuluu!" hän huusi ja hyppäsi autostaan ulos. Hän varasti Bansheen ja jatkoi matkaa kohti asekauppaa. Vauhti oli käsittämättömän kova, kunnes yhtäkkiä......ÄÄK! Paulie Sindaccon ohjastama BOT-932 kaartoi mutkan takaa suoraan eteen. "HEMMETTI!" CJ huusi ja käänsi autoaan, onnistuen välttämään yhteentörmäyksen. Paulie käänsi tankin tykit kohti Philin asekauppaa ja ampui kaksi kohtalokasta ohjusta. Kauppa sortui tuusannuuskaksi ja sen yläkerta rysähti näyttävästi alas. Tykit kääntyivät sen jälkeen kohti CJ: tä. "Kuole, nekru, kuole!" Paulie huusi ja ampui ohjuksen, mutta liikkuvaan kohteeseen oli hankalempi osua. "Onneksi tuota tankkia ei ole varustettu hakeutuvilla ohjuksilla" CJ mietti ja väisti toisenkin ohjuksen. Autoja oli uskomattoman paljon tiellä olevassa ruuhkassa, tankin tuhottua koko tien. CJ lähti ajamaan pakoon etelään, mutta Paulie ampui ohjuksen tämän yli osuen ruuhkassa oleviin autoihin. Romut lensivät joka puolelle ja tukkivat täydellisesti ulosmenotien.

Sillä välin Salvatoren kartanolla Leonet ja Diablot sotivat edelleen tiiviisti Sindaccoja vastaan. Salvista ammuttiin pari kertaa pistoolilla kohti päätä, mutta hän onnistui väistämään. Sen sijaan ammus kuitenkin osui hänen kallisarvoiseen kattokruunuunsa, joka tippui rysähtäen lattialle. "SAAT*NAN SINDACCOT, KATSOKAA MITÄ TEITTE KARTANOLLENI!" Salvatore huusi varsin kovaäänisesti, otti kranaatin ja paiskasi sen erään Sindacco Argenton viereen. Kranaatti räjähti, kuten myös auto. Auto lensi hiukan ilmaan ja putosi parin Sindaccon päälle kohtalokkain seurauksin. "Haluatteko lisää?" Toni kysyi ja heitti polttopulloja kohti Sindaccoja, jotka yrittivät päästä kartanon sisään. Valitettavasti yksi polttopullo meni hutiin, ja se lensi sisälle. Palohälytys meni heti päälle, ja Salvatore meni äkkiä sammuttamaan tulipaloa, kun muut suojasivat selustaa. Steve toi uusia aseita Ammu-Nationista ja ajoi parin Sindaccon päältä. Hän joutui kylläkin hylkäämään autonsa, sillä muutamassa sekunnissa Sindaccot olivat ampuneet sen rikki. Steve hyppäsi näyttävästi sivuun ja suojautui Salvatoren luodinkestävän limusiinin taakse, ampuen vihollisia yksi kerrallaan. Sindaccot ampuivat auton ikkunalaseja rikki, ja Salvis karjui taas: "ARRGGGHHHH! TAJUATTEKO, ETTÄ SAAN KAUHEAT LASKUT TEIDÄN TAKIANNE?" Salvatore otti singon ja ampui 6 Sindaccoa yhdellä kertaa. Muut ehtivät suojautua.

CJ: llä oli hankaluuksia tankin kanssa. Hän näki kuitenkin idässä tien, jolla ei ollut paljoa autoja. Hän ajoi sinne, mutta juuri silloin SWAT-auto ajoi suoraan häntä päin, ja kevyempänä autona Banshee lensi taaksepäin. Helikopterikin liittyi toimintaan, ja sen valo osoitti kohti BOT-932: sta. "Antaudu! Meillä on ylivoima!" kopterista kuului. Paulie ampui pari SWAT-autoa niin, että ne tukkivat reitin myös idässä. Ainoa reitti paikasta oli Paulien ohi, ja se onnistuisi niin, että CJ: n piti kiivetä tankin päälle ja sitä kautta toiselle puolelle. Hän kiipesi puhelinpylvääseen, ja juuri kun ohjus oli tulossa, hän hyppäsi ja onnistui laskeutumaan tankin päälle. Valitettavasti tykki osoitti suoraan häntä kohti. "EI, EIIIII!" hän huusi, mutta ohjus lensi juuri hänen viereensä. CJ lensi ilmaan ja tippui kadulle murtaen pahasti oikean kätensä. "Ei, älä tapa minua......minä pyydän......" CJ vaikersi maatessaan kadulla, mutta hän huokaisi helpotuksesta, kun SWAT: t olivat piirittäneet Paulien, ja yrittivät nyt saada tämän ulos tankistaan. Paulie ampui ohjuksella helikopterin alas, ja tämän jälkeen hän ampui huvikseen erään pilvenpiirtäjän maan tasalle. "MUAHHAHHAHHAA! Ette voi pidätellä minua!" hän huusi aivan kuin joku hullu tiedemies.

"APUA! APUAAA!" kuului juuri silloin kaupan sisältä. "Phil?" CJ kysyi ja nousi pystyyn. Jalat kantoivat, mutta käsi ei. Ja se saattoi hiukan haitata, koska CJ oli oikeakätinen. Hän meni hitaasti kohti romahtanutta asekauppaa ja kysyi: "Onko siellä joku?" Philin käsi nousi kaatuneen laatikkopinon takaa ja hän sanoi: "Auta minut pois täältä! Mikä se muuten oli? Yhtäkkiä vain koko yläkerta rysähti niskaan." CJ auttoi Philin hetken päästä pystyyn ja selitti: "Paulie Sindacco, tuo hullu tuolla, ampui tankkinsa ohjuksilla koko kaupan rikki. Meidän pitää pysäyttää hänet!" Phil katseli hetken aikaa kauppaansa ja totesi päätään pudistaen: "Aseeni ovat tuhoutuneet!" CJ: lle tuli ongelma - hän ei ollut ottanut yhtään aseita mukaansa. "Meidän pitää tehdä jotakin!" hän sanoi ja poistui liikkeestä jalkakäytävälle. "Huijataan sitä! Etsi moottoripyörä jostain ja tule tähän paikkaan. Mutta pysy kaukana BOT-932: sta. Okei, mene." CJ sanoi, ja hän etsi ehjää asetta löytämättä kuitenkaan sitä. Phil tuli pian moottoripyörällä, ja CJ hyppäsi kyytiin. "Aja Ammu-Nationiin, niin saadaan aseita." Phil ajoi sinne, ja CJ tuli takaisin kädessään M4. "Tällä ehkä saadaan sen armoria vahingoitettua." hän sanoi, ja he ajoivat takaisin tankin luo. "PAULIE! Unohditko meidät?" CJ huusi, ja Paulie ampui edestään pari SWAT-autoa ja lähti takaa-ajoon.

Salvatore sai vihdoin levätä kaikessa rauhassa. Sindaccot olivat aivan yhtäkkiä lähteneet pois kamppailusta ja suunnanneet länteen. "He palaavat vielä, minä olen varma siitä." hän sanoi ja laittoi aseensa takaisin varastoon. "Voimme tarvita näitä vielä, joten en lukitse ovea." hän sanoi, ja kaikki menivät sisälle. "Tarvitsemme lisää tulivoimaa! Leonet ja Diablot eivät riitä!" Salvis sanoi kaikille, mutta kenelläkään heistä ei ollut kovin suuria ideoita. "Öh......tässä olisi yhteislasku kartanon korjaamisesta, arvokkaista tavaroista sekä kulkupeleistä......" yksi Leoneista sanoi ja ojensi lapun Salvatorelle. "KRÄÄÄÄÄÄÄÄÄH! 1, 2 miljoonaa dollaria? Sindaccot saavat kyllä maksaa koko summan!" hän sanoi, ja pian Toni tuli myös paikalle. "Kuule, Sal......öh, minulla on sinulle asiaa." hän sanoi, ja Salvatore nousi seisomaan ja käveli Tonin luo. "Sindaccot.....psst.....psst......" Toni kertoi, ja Salvatore otti erittäin nopeasti revolverit vyöltään ja huusi: "SAAT*NA! TÄMÄ ON JO LIIKAA! NYT MINÄ TAPAN TEIDÄT KAIKKI!"

To Be Continued.

The End is coming up.....

Jaahas, lukijoita ei täällä olekaan.

Jaahas... on minä täällä. Tuli kuitenkin valitettavasti pettymys...

+ Toimintaa täysin
+ Juoni
+ Oikeinkirjoitus
+ Melko pitkä

- Caps Lockin käyttö
- Vain toimintaa
- Epälooginen
- Epärealistinen jossain myös...

Arvosana: 7+

Arvostelu ja arvosanaa hieman muuteltu, kun luin eilen tämän pikaisesti.

Jahas, taas kuollut... tarina viivästyy, koska ideoita ei tule.

Ennätyskuollut aihe. Ja muuten niistä ideoista - minä en vain yksinkertaisesti keksi niitä, koska on niin vaikea miettiä, miten tarinasi voisi parhaiten jatkua.

Jaajaa aihe näyttäisi olevan hiukan kuollut. Pääsin pitkästä aikaa koneelle ja huomaan että muutama kirjoittajakin on lopettanut.

Hetkinen, multa tulee tarina, jos innostus palaa. Eli on vielä "toivoa".

Lainaus:26.07.2007 shadowdude73 kirjoitti:
Death of a Wiseguy, Osa 8

Itse asiassa aika hyvä tarina. Muuta sisältöä ei tälläkään kertaa ollut kuin vain pelkkää toimintaa, mutta se toimi erinomaisen hyvin. Meno oli asennerikasta ja vauhdikasta.

+ Erinomaisen vauhdikasta toimintaa koko rahan edestä
+ Asenne ja tuho

- Eipä muuta sisältöä, mutta aivan sama

8


Mitäs helkkarin väliä silläkin on, että käyttääkö huutokohdissa caps lockia vai ei? Käytänhän minäkin, jotta henkilön raivo tulisi paremmin esille.

Kröhöm, BCRichkin arvosteli mun tarinaa ja sanoi, että mulla tuli liian paljon CAPS LOCKia.

Lainaus:27.07.2007 GTA-F4N1 kirjoitti:
Kröhöm, BCRichkin arvosteli mun tarinaa ja sanoi, että mulla tuli liian paljon CAPS LOCKia.

Mitä sitten? Saahan sitä tarvittaessa käyttää.

E: keltään tänään uutta? Itseltäni ehkä, mikäli lukijoita on.

Lainaus:27.07.2007 Tape kirjoitti:

Lainaus:27.07.2007 GTA-F4N1 kirjoitti:
Kröhöm, BCRichkin arvosteli mun tarinaa ja sanoi, että mulla tuli liian paljon CAPS LOCKia.

Mitä sitten? Saahan sitä tarvittaessa käyttää.

E: keltään tänään uutta? Itseltäni ehkä, mikäli lukijoita on.

Minä ainakin ehtisin lukaista. Omista tarinoista en sitten tiedä.

Tapen tarinat:

Carl Johnson's & Friends Adventures - The Red Sunrising



Carl Johnson avaa silmänsä. Hänen korvissaan surisee inhottavasti ja olo on muutenkin heikko. Ensin kunnolla näkeminen on hitusen hankalaa, mutta äkkiä Carl tottuu siihen. Hän nousee istumaan oltuaan ensin makuulla jossain. Muisti ei tunnu juuri pelaavan jostakin syystä. Katseltuaan ensin vähän aikaa ympärilleen, tajuaan hän olevansa ruumishuoneella. Hän itse istuu nyt ruumiidensäilytyskaappien vieressä olevilla paareilla pelkkä ohuehko peite päällään. Carlin oikealla puolella näkyy kolme ruumista peitteen alla, niin kuin hän itsekin aluksi oli. Vasemmallakin on kolme ruumista samalla tavoin. Pian Carlin silmiin osuu jotain karmeaa - oikealla puolella ensimmäinen ruumis näyttää aivan Carlin rakastetulle, Sallylle. "SALLY! Se olen minä, Carl! Ethän ole kuollut?!" Carl huusi kuulematta huutoaan edes kunnolla korvien surinalta. Hän kompuroi vaikeroiden lattialle. Jalat eivät tuntuneet juuri kantavan. Carl ryömi kivuliaasti viereisten paarien luokse ja otti peittoa hiukan pois Sallyn päältä. Molemmat olivat ilkosillaan, mutta ei se Carlia kiinnostanut. Hän koetti Sallyn kylmää päätä, eikä pulssi tuntunut. "EI! Et saa olla kuollut! Enhän minäkään ole! SALLYYYY!!" Nyt Carlin huudettua itku kurkussa entistäkin kovempaa, tajusivat tohtorit tulla katsomaan ruumishuoneelta. Sieltä he löysivät alastoman Carlin lattialta kuolleen Sallyn luota itkemästä. "Si-sinun kuuluisi olla kuollut! Miten sin...?" Lääkäri ei ehtinyt sanoa sanomaansa loppuun, kun Carl hyökkäsi tämän päälle. "Miksi minä olen yhä hengissä, mutta tuo nainen ei?! Miksi?!" Carl karjui kuristaen samalla melkein lääkäriä. Kaksi muuta tarrasivat kuitenkin kauhuissaan Carlia jaloista ja kiskoivat hänet pois kolmannen tohtorin kimpusta. Carl sattui rimpuillessaan vilkaisemaan Sallyn ruumiin ohi toista, joka osoittautui Arctic Swordin kapteeniksi. Nyt Carl muisti kaiken siitä kammottavasta laivaristeilystä ja kaikesta muustakin. Kolmas tohtori nousi maasta ja avasi suunsa: "Kuule, en tiedä yhtään, että miten selvisit, mutta tuo oli väkivaltaa lääkäriä kohtaan! Sinuthan löydettiin noiden kahden kanssa sieltä laivan hylystä KUOLLEENA. Miten voit olla nyt elossa, kun tutkimme sinut, ja totesimme sinun olleen kuollut. Kutsun poliisin pitämään sinut aisoissa ja jututtamaan sinua!" Carl ei sanonut mitään, vaan puhkui melkein raivosta ja inhosta. Muut laittoivat Carlin takaisin paareille ja antoivat tälle vaatekaapista mustat housut ja kengät. "Meidän olisi kyllä tutkittava sinut, ennen kuin pääset pois. On kyllä aika kiehtovaa, että kuinka selvis..." Carl keskeytti lääkärin puheet muksauttamalla tätä lättyyn. Tämä horjahti hiukan ja pyyhki verta nenästään. "Kuulehan..." , tohtori oli sanomassa. "Minua ei kiinnosta puheesi! Tuo nainen tuossa oli ihminen, jota todella rakastin, ja hänet riistettiin minulta! Antakaa jostain paita ja kello. Minun on päästävä hittoon täältä ennen kyttien tuloa." , Carl touhosi. "Naistasi ei riistänyt kukaan muu kuin laiva. Emme me voi sinua mihinkään nyt päästää, koska rikkoisimme lakia. Emme tiedä edes nimeäsi, joten sinut on pidettävä täällä vielä jonkin aikaa." Carl katsoi muualla yrittäen rauhoittua. "Missä se neljäs on?" hän kysyi. "Mikä neljäs? Muita uhreja ei löytynyt laivasta." "Sitten hän pakeni. Mies, nimeltä Barry...ööh...Jamesonkohan se nyt oli... No ihan sama, mutta hän oli yksi terroristeista, jotka.... Äääh! Mitä minä teille lekureille tästä kerron?! Mitä se hyödyttää?!" Sen sanottuaan Carl loikkasi alas paareilta, katsoi vielä kerran Sallya, joka oli kuolleenakin miltei yhtä kaunis kuin elävänä, ja lähti sitten astelemaan hiukan nilkuttaen huoneen ovelle. "Hei! Ette te...!" , oli tohtori huutamassa, kun Carl teki nopean kierrepotkun tämän vatsaan. Toinen hyökkäsi Carlia kohti, mutta hän väisti tämän ja löi tätä kahdesti naamaan. Toinenkin hyökkäsi vielä, mutta taintui Carlin lyötyä tätä seinän vieressä olevalla tuolilla. Hän potkaisi vielä kerran molempia näiden maatessaan lattialla, ja lähti sitten sulkien oven perässään.


Toinen huone oli lääkärien toimisto, jossa oli lääkkeitä, tietokone, tv ja vaikka mitä. Carl äkkäsi pian vaatekaapin, josta hän löysi itselleen harmaan hupparin, jonka veti heti ylleen. Sitten hän varasti vielä jonkun rannekellon pöydältä ja lähti sen jälkeen etsimään ulospääsyä.

Kello on 09.50 perjantaina. Carl kiiruhtaa kenenkään häntä tunnistamatta kohti Los Santosin Jeffersonilla sijaitsevan sairaalan uloskäyntiä. Ulos päästyään huomaa hän poliisiauton vasemmalla ambulanssin viressä. "Hienoa. Nyt äkkiä niiden tunnistamatta pois täältä ja kotiin. Onneksi eivät tiedä nimeäni", ajatteli Carl laskeutuessaan portaita sairaalan pihan ulkopuolelle. Sää oli tyyni ja ihanan kirkas. Muuten Carlin olo voisi olla jopa upea, mutta menetetty rakkaus painaa miehen mieltä kovasti. Jos hän ei olisi tavannutkaan Sallya ja rakastunutkaan tähän, olisi kaikki nyt hänen osaltaan mainiosti, kun hän selviytyi ainoana matkustajana koko risteilyltä.
Carlin onneksi kytät ja lääkärit pihalla eivät tunnistaneet häntä lainkaan. Hän asteli kaudulle ja katsasti "automarkkinoita" välittämättä kytistä lainkaan. Kohta Carlin eteen pysähtyi Grove Street Familesin hallussa oleva vihreä Greenwood. Carl pyysi jengikavereiltaan lupaa tulla kyytiin. Kuskinpaikalla oleva tupakoiva jengiläinen myöntyi, ja Carl astui sisään kaaraan. "CJ, eksä nää noit kyttii tuolla sairaalal? Lähetään vetää, ennen ku ne huomaa meijät!" He lähtivät äkkiä renkaat vinkuen pois paikalta kohti Grove Streetiä, johon jengiläiset olivat muutenkin menossa. "Jessus sentään noiden nuorten kanssa! Polttavat kumia turhaan!" huusi kyttä sairaalan pihalta jengiläisten perään, ja jatkoi sitten lääkärin kanssa jutustelua.


Myöhemmin Grovella...

Jengiläiset pysäköivät auton sivukujalle aivan Johnson's Housen viereen. Carl kiittää heitä kyydistä ja lähtee talolle päin. Sisään avonaisesta ovesta päästyään Carl alkaa huudella perheenjäseniään. Ketään ei aluksi vaikuttaisi olevan kotona. Carl tuhahti jotain itsekseen nyrpeänä ja käveli keittiöön. Keittiö oli harvinaisen siistinä, jota se ei todellakaan usein ole. Carl tunsi kovan nälän vatsassaan ja janon suussaan."Pitää syödä ja juoda jotain", hän ajatteli penkoessaan jääkaappia. Sieltä hän nappasi makkarapaketin ja pussin ranskanperunoita. Juomaksi hän valitsi oluen. Carl alkoi valmistaa itselleen suhteellisen vaatimatonta ateriaa odotellessaan vaikkapa Kendlin ja Cesarin saapumista. "Kännykkäni taisi olla mukana ristelyllä, joten sitä ei minulla enää ole. Armeijan tuntolevynikin olen kadottanut, vaikka se oli minulla vielä aavelaivassakin ollessani kaulassani", mietti Carl hajamielisenä paistaen makkaroita paistinpannulla. Ranskalaiset hän paistoi vähän myöhemmin rasvassa. Jonkun ajan kulutta hän alkoi syömään mahtavalla ruokahalulla. Syötyään ja juotuaan melko vaatimattoman, mutta todella herkullisen aterian, hän päätti lukaista päivän lehden, joka nökötti olohuoneen pöydällä. Etusivun pääotsikkona oli mikäs muukaan kuin "Arctic Sword niminen uusi huippuristeilijä uponnut neitsytmatkallaan. Kaikki matkustajat kuolleita - kolme heistä maihin Santa Maria Beachilla 12 vuotta kadoksissa olleella Richard Golden -risteilyaluksella eilen aamulla." Carl ei kauaa pystynyt lukemaan tekstiä, koska ikävät muistot pomppasivat mieleen. Hän nousi lopulta sohvalta ja paiskasi lehden takaisin pöydälle, jolla oli jopa yhä Carlin aikaisemmin jättämä lappu, jossa luki: "Lähden sinne risteilylle. Palaan viikon kuluttua." "Niin! Eiväthän kaverit edes tiedä minun olevan elossa. Tiedä mitä he ovat menneet tekemään! Ja ai niin... Turismoni on yhä siellä telakalla! Se minun pitää käydä hakemassa", tajusi Carl mielessään. Hän lähti saman tien ulos ja suoraan jengiläisten Greenwoodille, joka seisoi yhä nurkalla. Carl käynnisti auton ja peruutti kadulle. Sitten hän suunnisti Losin telakalle.


Kello on 12.00. Carl on juuri saapunut telakalle todella pitkältä tuntuvan matkan jälkeen. Hän muisti jättäneensä Turismonsa edessä olevan varaston taakse. Pian Carl löysikin autonsa sieltä mihin sen jättikin. Hän avasi kuskin- paikan oven, joka ei ollut lukossa, ja istuutui sisään. Sieltä hän löysi helpottuneena kännykkänsä jo kodinavaimensa. Lompakkoa vain ei löytynyt, sillä se jäi farkkujen taskuun, jotka luultavasti ovat nyt poliisien hallussa tutkittavana. "Noo...otan sen joskus myöhemmin jotenkin takaisin. Nyt soitan Sweetille", Carl sanoi näppäillessään numeron kännykkäänsä. Eipä aikaakaan, kun Sweet jo vastasi hämmästyneenä puhelimeen. "Veli?! Etkö muka kuollukkaan? Niinhän lehdessä sanottiin, et kukaan ei selvinny siinä uppoamises, mut ootsä yks niistä, jotka löyty siit toisest laivast?" Carl nauroi hiukan ennen kuin vastasi: "Kyllä minä olen elossa, ja tulin sillä toisella laivalla tänne. Minulla on sinulle ja teille muille paljon kerrottavaa, mutta sen kertomisessa voi mennä jonkin aikaa. Missäs Kendl ja Cesar ovat?" "No kyllä kai heidän pitäisi kotona olla ihan normaalisti. Kendl murtui aika pahasti, ku kuuli sun kuolleen, veli. Mut onneks se ei ollukaan totta", vastasi Sweet. "Missäs itte oot?" kysyi Carl perään. "Mäkö? No mä oon tällä hetkellä erään mun naisen luona. Tuun heti kun kerkiin kotia. No, moikka!" , kertoi Sweet ja sulki puhelun. Carlin mieleen pomppasi heti Sally, kun Sweet puhui naisestaan. Hän ei silti sitä jäänyt miettimään, vaan lähti kaasuttamaan takaisin Grovelle.

Samaan aikaan Losin poliisilaitoksella.

Poliisipäälikön oveen kolkutettiin. Hän käski työpöytänsä äärellä papereita tutkien kolkuttajan sisään. Huoneeseen astui nuorempi konstaapeli, jolla oli myöskin nippu papereita mukanaan. "Hra päälikkö, tässä tiedot kuolleesta naisesta. Hän on CIA:n leivissä työskennellyt Sally Tenessee. Hän oli suorittamassa risteilyllä salaista terrorisminvastaista operaatiota, josta kukaan muu siellä ollut ei tiennyt. Hän ilmeisesti siis epäonnistui", konstaapeli sanoi ojentaessaan paperit päälikölle. "Kiitos, konstaapeli Carlos. Tutkin nämä perinpohjaisesti." Konstaapeli nyökkäsi ja poistui huoneesta jättäen päälikön tutkimaan Sallyn tietoja.





LOPPU.

Hmmm, tästä tuli taas ihan perushyvä tarina.

Plussat:
+ Monipuolinen
+ Juoni
+ Carl ei kuollutkaan! Huh!
+ Sopiva pituus
Miinukset:
- Ehkä vähän liian vähän toimintaa

Arvosana: 9-

Tässäpä vähän juonipaljastuksia 9. ja toiseksi viimeiseen osaan tarinassani.

1. Paulie onnistuu ajamaan CJ: n ja Philin moottoripyörää päin, jolloin he lentävät kyydistä ja joutuvat vangeiksi.
2. Sindaccot voittavat SWAT: t, joiden tehtävä on pelastaa CJ ja Phil. SWAT pyytää apua Leoneilta.
3. Salvatoren johdolla Leonet lähtevät pelastamaan CJ: n ja Philin - Portlandin satamasta.
4. Valitettavasti vapautuksen jälkeen heidät yllättävät Sonny, Martinez, Paulie ja muut viholliset......

Tape kirjoitti mainion tarinan taas.

+ Juoni
+ Kuvailua ja Tunnelmaa
+ Sopivan pitkä
+ Oikeinkirjoitus

- Vähän toimintaa

Arvosana: vahva 8puol

Jaha, taas kuolliut, Tape voisi antaa ideoita mulle, eikä Shadowille...

Lainaus:26.07.2007 pepepepe kirjoitti:
Jaajaa aihe näyttäisi olevan hiukan kuollut. Pääsin pitkästä aikaa koneelle ja huomaan että muutama kirjoittajakin on lopettanut.

Juu, ketka, en ma vaan, olen nyt viela taman paivan jenkeissa lomailemassa, sunnuntaina olen suomen puolella. Taalla olisin myos kirjoittanut jos olisi ollut skandi merkit.

Jaa-ah, täytyisi varmaan kohta alkaa kirjoittelemaan taas uutta.

Lainaus:28.07.2007 shadowdude73 kirjoitti:
Jaa-ah, täytyisi varmaan kohta alkaa kirjoittelemaan taas uutta.

Ala kirjoittamaan vain.

No tässäpä tulee:

Death of a Wiseguy, Osa 9

Salvatore oli raivoissaan. Hänelle oli kerrottu, että Paulie tuhosi kaupunkia tankillaan ja Sindaccot olivat liittyneet Ballasien, Vagosien ja Forellien yhteisjengiin. Hänen päätöksensä oli selvä - sodan totisin osuus oli vasta alkamassa. Leonet, Diablot, Vic ja Steve menivät suunnittelemaan maanalaiseen tukikohtaansa - ainoastaan CJ loisti poissaolollaan. Hänellä olikin vähän hankalempaa, koska Paulie oli aivan perässä. Phil väisteli taitavasti liikennettä PCJ: llään, mutta mutkittelu haittasi CJ: tä, koska hän ei saanut tähdättyä kunnolla. AK-47 ei tehnyt mitään vahinkoa tankin armoriin, mutta ehkäpä sen ohjaamoon voisi jotenkin osua. Mutta se oli mutkittelun takia lähes mahdotonta, ja keskittymistä haittasivat poliisiautot, jotka vilkut päällä ajoivat Paulieta takaa. Tämä keskitti välillä huomionsa näihin, ja Phil pääsi ajamaan kauemmas. "Hemmetti! Panokset loppuivat!" CJ huusi. "Me tarvitaan sinko!" Phil pudisti päätään ja mainitsi: "Ei kannata unohtaa, että ainoa paikka, mistä sinkoja saa, on asekauppani, ja sieltä mikään ei ole kovin ehjää." CJ kiroili hetken, kunnes Paulie aivan yllättäen lähti kiihdyttämään kovalla vauhdilla osuen moottoripyörään. Sekä CJ että Phil tippuivat sen päältä ja muksahtivat kadulle. Hetkessä Sindacco Argentoja saapui muutama kappale paikalle, ilmeisesti Paulien kutsusta. Sindaccot nostivat pyörtyneet CJ: n ja Philin autoihinsa ja lähtivät ajamaan........

Eräs SWAT: lainen huusi: "Ottakaa nuo kiinni!" Valitettavasti se oli vaikeampaa kuin saattoi luulla, koska Paulie blokkasi tien ja ampui ohjuksia kohti poliiseja. "Meillä on panttivankeja, ja jos yritätte käydä kimppuumme, me joudumme tappamaan heidät." Vihaiset SWAT: t poistuivat paikalta, ja Paulie lähti ajamaan Sindaccojen perässä ikään kuin henkivartijana, Callahan Bridgen yli kohti satamaa. "Minähän sanoin Sonnylle, että voimme huijata herra Leonen joukkoineen satamaan kidnappaamalla hänen parhaan solttunsa." hän puheli itsekseen. CJ ja Phil vietiin satamassa olevaan varastoon ja lukittiin sisään. Jonkin ajan päästä CJ heräsi. "Mitä - missä me ollaan?" hän kysyi ja katseli ympärilleen. Kun myös Phil oli hereillä, he alkoivat vähitellen erottaa, missä he olivat. "Voi v*ttu, me ollaan satamassa!" CJ huusi ja muisteli Paulien ja Sonnyn keskustelua - Salvatoren huijaaminen satamaan onnistui jonkun kidnappaamisella, ja kukapa muu se voisi olla kuin CJ? "Mutta eihän pomo vielä tiedä tästä......" hän mietti ja istui tuoliin. "Täytyy vain odottaa."

SWAT: t suuntasivat Salvatoren kartanolle, koska he tarvitsivat nyt Leonejen apua. Ketään ei ollut siellä, joten he soittivat Salvatoren numeroon. Pian Leonet tulivatkin Harwoodista, kalliota ylös kartanolle asti. "Mikä nyt on hätänä?" Salvatore kysyi. SWAT-pomo käveli hänen luokseen ja sanoi: "Carl Johnson ja Phil Cassidy on kidnapattu. Sindaccojen toimesta." Sal oli saada sydänkohtauksen, mutta pysyi sentään jaloillaan. "Nyt ne saavat opetuksen! Jääkää te SWAT: t vahtimaan kartanoa. Minä kutsun sillä aikaa parhaimman eliittijäseneni, David Slopen." Jonkin ajan kuluttua David tuli Salvatoren kartanolle, ja koko jengi oli valmis rajuun sotimiseen, mukanaan Diablot sekä sniputtajat, jotka olivat aiemmin olleet mukana Sindaccojen tukikohtia tuhottaessa. Nähtävästi satamassa oli kuitenkin jotain vielä isompaa. Kaiken huipuksi erään siellä olleen rakennuksen sisällä oli BOT-932, vaikkeivat Leonet siitä mitään tienneetkään. "Okei, kaikki valmiina?" Salvatore kysyi, ja astui sataman porteista sisään perässään kaikki muut. Pian joukko hajaantui, ja Sindaccot löysivät muutaman Leonen. "Tappakaa heidät!" Salvatore käski. Porukka teki työtä käskettyä, ja Sindaccoja tappaen he menivät eteenpäin.

Ei ollut helppoa voittaa Sindaccoja, mutta vihdoin, pitkän taistelun jälkeen, he pääsivät paikalle, jossa oli rivi varastoja. Yksi niistä oli jo tuhoutunut. Lisäksi alueen reunassa oli yksinäinen varasto, joka oli suurempi kuin muut. "Tuo sen täytyy olla!" Vic sanoi ja meni sen luokse. "Perhana, ovi on lukittu!" Sindaccot ammuskelivat yhä jengiä kohti, mutta mafian jäsenet hoitelivat vihollisia Vicin tehdessä omia hommiaan. "Possautetaan se saat*nan ovi vaikka kranaatilla, kunhan päästään joskus sisään!" Salvatore sanoi, tönäisi Vicin oven edestä ja laittoi siihen reppupommin. "SUOJAAN!" hän huusi ja räjäytti pommin, mutta posahdus olikin yllättävän raju. Varasto nimittäin tuhoutui aivan kokonaan, mutta savun seasta CJ ja Phil juoksivat ulos. "Olisitte voineet tehdä sen vähän......köh.......sivistyneemmin." CJ sanoi, mutta Toni antoi tälle MP5: n, ja hetkeä myöhemmin oli pari Sindaccoa jo kuollut CJ: n ammuskelutaitojen ansiosta. Salvatore oli aivan innoissaan kunnon sodasta, mutta pian tilanne muuttui väkinäiseksi.

Yllättäen paikalle tuli joukko ihmisiä, jotka oli helppo tunnistaa. Joukossa olivat muun muassa Jizzy, B Dup, OG Loc sekä muita CJ: n vihollisia, mutta myös Sonny Forelli, Paulie Sindacco ja Jerry Martinez. "Tapaamme vihdoin taas." Sonny sanoi. "Itse asiassa nyt on aika pelata vähän kovemmilla otteilla." CJ soti Paulieta vastaan, kun Toni otti Sonnyn ja Vic Martinezin. Jonkin ajan päästä Paulie juoksi kauemmas ja huusi: "Pidätelkää CJ: tä! Minä hoidan oman hommani!" Salvatore kutsui CJ: n erään varaston taakse tulisuojaan.
"Pärjäätkö sinä nyt ihan varmasti, pomo?" CJ kysyi.
"No totta kai, ei siitä tarvitse huolehtia."
"Hyvä. Mutta kun.......Paulie ajoi BOT-932: n täällä satamassa olevaan varastoon. Olemme lyhyesti sanottuna tuomittuja."
"Tuhotaan se yhdessä, CJ. Me hoidamme tämän kunnialla. Aivan varmasti."
"No hyvä. Mutta minä kyllä osaan itsekin......."
"Et ilman taitoa ja kokemusta. No niin, mennään."

Salvatore ja CJ juoksivat sataman reunaa pitkin, varmistaen ettei kukaan nähnyt heitä, aina kohti varastoa. Kun he tulivat sinne, CJ avasi hitaasti oven, ja tähtäsi sitten revolverillaan ympäri paikkaa. "Ei kukaan nähtävästi luule, että joku pääsisi tänne." CJ sanoi virnistäen. Salvatore antoi tälle hiukan C3-räjähteitä. "Laita ne suoraan tankin viereen. Räjähdys on sen verran kova, että kukaan ei selviä siitä hengissä.......rauhoitu nyt, CJ. Me kyllä voimme päästä pakoon, jos olemme nopeita. Mutta autot odottavat ulkona." Salvatoren rauhoittelun myötä CJ sai itsevarmuutta, ja asetti kaikki C3: set tankin viereen. Kun homma oli hoidettu, he astuivat ulos. Juuri silloin kuului Tonin huuto: "VIC! Viekää hänet suojaan! Martinez meinasi tappaa hänet!" Toni ja Donald raahasivat Vicin varaston taakse, jottei kukaan osuisi loukkaantuneeseen Viciin. "V*TTU, NYT MINÄ TAPAN SINUT!" Salvatore huusi ja lähti juoksemaan Martinezia kohti. "Pomo, mitä sinä oikein........Meillä on vain 10 minuuttia aikaa!" CJ huusi, mutta Salvatore juoksi Martinezia kohti. Pian molemmat pysähtyivät noin kymmenen metrin päähän toisistaan varaston raunioiden taakse, ja CJ hämmästyi, kun Martinez ei ampunut. Sen sijaan Salvatoren silmissä oli ilmeisesti häikkää, koska hän ampui huti koko ajan. Martinez nauroi kylmällä äänensävyllä, kun luodit lensivät metrien päästä hänen ohitseen. Kaiken lisäksi tällä oli luotiliivi, mutta itsevarmuus sai sen aikaan, että hän otti sen pois. Ja hetkeä myöhemmin Martinez laittoi kätensä selkäreppuunsa, ja veti sieltä.........singon.

Martinez perääntyi, ja hetkeä myöhemmin kuului valtava posahdus. Koko joukko, niin hyvät kuin pahat, kääntyivät katsomaan. "SAAAAAAAAL!" CJ huusi, kun Salvatoren veltto ruumis lensi aina seuraavan ehjän varaston taakse, ja pois näkyvistä. "Tämä ei voi päättyä näin.......ei voi......" CJ sanoi epätoivoissaan.

To Be Continued.

Lainaus:28.07.2007 shadowdude73 kirjoitti:
No tässäpä tulee:

Death of a Wiseguy, Osa 9

Tykkäsin. Kyllä se Martinez jaksaa perseillä.


+ Toiminnallinen ja lähes yhtä vauhdikas kuin edellisosa
+ Juoni + ihan mielenkiintoinen loppu
+ Selvää luettavaa kaikita osin edellisten tapaan

- Ei oikeastaan mitään mainitsemisen arvoista

9-

Solid on sitten vihdoin tulossa takaisin Suomeen huomenna. Hienoa, niin saadaan pitkästä aikaa jatkoa tarinalle.

Ja Shadowdude rokkaa taas. Jostain syystä mun innostus lakkasi kokonaan, kun ei ideoita sada.

+ Juoni
+ Mielenkiintoinen
+ Onnistunut loppu
+ Oikeinkirjoitus
+ Sopivan pitkä

+/- Jatkuuko yhä? Ei osaa sanoa onko se hyvä vai huono.

Arvosana: 9+

Tämä oli Shadowduden paras tarina. Voin sanoa jo, että Top 5 tarinat ovat
1. Shadowduden Death of a Wiseguy, Osa 9
2. Tapen Ghost Ship episodit
3. Solidin Blood Revenge
4. Tapen Stein um Stein
5. Ehkä mun Tsunamin Hyökkäys osa 1.

Nyt keksin pari ideaa, jos niitä tarvitset juuri nyt.

1. Tukikohdan uloskäynti olisi lukossa, ja avain olisi Martinezin huoneessa.
2. Ulkopuolella Ballasit olisivat jo odottamassa, ja pieni sota alkaisi.
3. Tukikohdan alueella olisi helipad, ja sen päällä Maverick, jolla joukko pääsisi pakoon. Mutta kaikki ei ole vielä ohi.......Ballasit lähtisivät perään.