PPArkisto

Grand Theft Auto Tarinoita

Grand Theft Auto

1 ... 129 130 131 ... 218

Viestit

Sivu 130 / 218
Rekisteröitynyt:
30.08.2006
Kirjoitettu: keskiviikko, 24. lokakuuta 2007 klo 22.32
Lainaus:24.10.2007 Ant1z kirjoitti:
Inside
Pitkä ja hyvä. Jatka vain samaa rataa, niin kaiken pitäisi sujua.

+ Prison Lifea joissakin kohdissa
+ Kappalejaot
+ Itse juoni
+ Sopiva pituus

- Jossain mennään liian nopeasti

AS: 9-

Minun tarinani on tuossa edellisellä sivulla, ja sen voisi arvostella niin ikään.
Rekisteröitynyt:
27.05.2007
Kirjoitettu: torstai, 25. lokakuuta 2007 klo 08.59
Lainaus:23.10.2007 shadowdude73 kirjoitti:
Shadow Dude Stories:

Liberator - Osa 1





+ Juoni
+ Pituus
+ Kuvailu

- Ehkei kauheasti toimintaa.. vielä.

... 9 ...

Aloitankin jo tänään uuden.
Rekisteröitynyt:
30.08.2006
Kirjoitettu: torstai, 25. lokakuuta 2007 klo 18.01
Aijaijai, olemmeko me kaksi ainoita täällä?wink

Itseltäni tulee luultavasti viikonloppuna, kun juuri nyt ei erikoisemmin kirjoittelu kiinnosta.
Rekisteröitynyt:
28.04.2007
Kirjoitettu: torstai, 25. lokakuuta 2007 klo 22.32
Olen kyllä täällä, mutta en pidä hirveästi arvosteluiden tekemisestä varsinkaan johonkin tällaiseen. Peliarvosteluiden tekeminen on kyllä mukavaa ja sitä teen parilla muulla foorumilla.
Hyvä kun digiboxista edes näkyy jotain.
Rekisteröitynyt:
11.06.2007
Kirjoitettu: perjantai, 26. lokakuuta 2007 klo 16.16
Lainaus:25.10.2007 shadowdude73 kirjoitti:
Aijaijai, olemmeko me kaksi ainoita täällä?wink

Siis te KOLME, Shadowdude, Ant1z ja Government. Ite olen täällä arvostelemassa, mutta kouun vuoksi ei ole aikaa tehä tarinoita.
BRB KIRJOITTAMAAN GTA-TARINOITA
Rekisteröitynyt:
30.08.2006
Kirjoitettu: perjantai, 26. lokakuuta 2007 klo 16.27
Muokattu: 26.10.2007 klo 16.36
Lainaus:26.10.2007 GTA-F4N1 kirjoitti:
Lainaus:25.10.2007 shadowdude73 kirjoitti:
Aijaijai, olemmeko me kaksi ainoita täällä?wink

Siis te KOLME, Shadowdude, Ant1z ja Government. Ite olen täällä arvostelemassa, mutta kouun vuoksi ei ole aikaa tehä tarinoita.
Koskas meinasit arvostella edellisen sivun tarinani? Ei ollut ehkä stoorieni parhaasta päästä, mutta kelvatkoon tällä erää. Minulla on vähän samantapainen tilanne kuin Schneiderilla, en yksinkertaisesti ole kirjoittamisesta kiinnostunut tällä hetkellä. Mutta viikonloppuna voi tulla täältäkin suunnalta uutta.

E: Government, täysin arvattavissa on tuo mielipiteesi, sillä eiväthän GTA-tarinat olekaan mitään arkipäivää ihan joka tyypille....wink
Rekisteröitynyt:
11.06.2007
Kirjoitettu: lauantai, 27. lokakuuta 2007 klo 10.45
Lainaus:23.10.2007 shadowdude73 kirjoitti:
Shadow Dude Stories:

Liberator - Osa 1

Aah, aikas hyvin onnistuit.

+ Juoni
+ Oikeinkirjoitus
+ Kuvailu ja tunnelma

- Typot jotenkuten
- Vähän tylsä, ei ihan "kiinnostunut"

Arvosana: 8+
BRB KIRJOITTAMAAN GTA-TARINOITA
Rekisteröitynyt:
28.10.2006
Kirjoitettu: lauantai, 27. lokakuuta 2007 klo 10.55
Tulostin äsken hirmuisen nipun tarinoita, joita en ole ehtinyt lukea. Luen tässä viikonlopun aikana ne kaikki ja pistän sitten arvostelua. Voi sitten odotella jo täältäkin päästä uutta.
I Am the Twilight | Last.fm.
Rekisteröitynyt:
28.10.2006
Kirjoitettu: lauantai, 27. lokakuuta 2007 klo 12.58
Schneiderin tarinat:

Carl Johnson's & Friends Adventures - Highway to hell part 1

Kello on 18.40. Tummansininen lava-auto ajaa ulos Easter Tunnelilta illan alkaessa jo hämärtyä. Auton lavalla makaa oranssi kumivene, joka on tarkoitettu kuljetettavaksi Eeaster Bay Chemicals -laitoksen pihaan, mutta sen käyttötarkoitusta siellä lava-auton kuljettajalle - San Fierron meripelastustarvikeryhmän työntekijälle - ei ole kerrottu. Mies kuuntelee musiikkia Radio X:ältä, ja Dion Holy Diver -kappale on juuri lopuillaan hänen kääntyessään moottoritieltä kemianlaitokselle. Hän ajaa laitoksen pihaan ja pysäköi auton sen parkkipaikalle. Kuljettaja - jolla on yllään harmaat housut ja sininen farkkutakki - astuu ulos autosta ja paukauttaa oven perässään kiinni. Hän kaivaa tupakan taskustaan ja sytyttää sen tarkkaillen samalla ympärilleen näkemättä kuitenkaan ketään. Mies laittaa sytkärin takaisin povitaskuunsa ja puhaltaa ulos ensimmäiset savut. Laitos näyttäisi olevan hänestä aivan tyhjä, eikä hän edes tajua, että miksi hänet käskettiin ylipäätään tuomaan kumivene sinne. Hän alkaa kävellä ympäriinsä parkkipaikalla kärsimättömänä. "Meinaako sieltä joku tulla vai ei?" hän kysyä hymähtää itsekseen. Kohta hän alkaa tosissaan kyllästyä odotteluun, sillä kukaan ei näyttäisi edes olevan laitoksella. "Pitää kai käväistä sisällä katsomassa!" Hän kiskaisee viimeiset sauhut savukkeestaan ja viskaa sen sitten maahan tallaten sen heti perään.

Samalla Cesar ajaa aika kärsimättömänä hänkin pitkin ja poikin maaseudun teitä. Hetken kuluttua hän saapuu kylään nimeltä "Blueberry". Hän pysähtyy aivan sen laidalle hetkeksi katsoakseen tienviittaa, joka tönöttää risteyksessä. "Easter Bay Chemicals, 5 kilometriä vasemmalle. Tuo sen täytyy olla! On kyllä melko hankala suunnistaa, kun en ennen täällä ole ollut", Cesar lukee kyltistä, ja toteaa. Hän lähtee samantien kaasuttamaan kyltin neuvomaan suuntaan.

Kallion juurella Carlia alkaa paleltaa ja hän on nälkäinen. Ilma on edelleen tyyni, mutta melko viileä. Hän on odotellut apua Cesarilta kohta jo tunnin, mutta häntä tai ketään muutakaan ei kuulu. "No voi v*ttu sun kanssas, Cesar! Ala tulla sieltä, tai minä ja tämä pikku ystäväni jäädymme!" hän murisi täristen kallion seinää vasten. Hän viskasi muutaman pikkukiven veteen ajankulukseen, mutta se ei oikein kumma kyllä sujunut, koska nälkä ja kylmä veivät heitoista pituutta ja tarkkuutta. Carl näpäytti itseään päähän pysyäkseen hereillä, sillä silmät alkoivat jo jopa painua kiinni. Hän päätti ottaa tukea seinämästä päästäkseen turvallisesti ylös. Hän pääsikin seisaalleen, mutta oli kaatua heti kovalle ja kylmälle kivikolle. "Pakko pysyä tajuissaan, mutta kun väsyttää, on kylmä ja niin nälkä." Hän liikautti vasenta jalkaansa hiukan, mutta liukastuikin silloin johonkin ja kaatui vatsalleen. "Pa-pakko pysyä hereillä, mutta k-kun..." Sitten hän nukahti - yksinkertaisesti nukahti kivelle Barryn yhä vain entistäkin mädemmän ruumiin vierustalle.

Kello on 19.01. Lava-auton kuljettaja astuu Easter Bay Chemicalsin pääoven eteen. Hän painaa ovikelloa muutaman kerran, mutta kukaan ei tule avaamaan. Hän melkein alkaa kiroilla, mutta päättääkin sen sijasta tarttua kännykäänsä. Hän kääntyy takaisin parkkipaikalle päin ja soittaa. "No terve, pomo. Kuule, tiedätkö mitä? No täällä ei ole ketään! Miksi hitossa minun edes muutenkaan piti tuoda kumivene tänne?! Eikö sitä tarvita muka Los Santosissa tulvauhrien etsinnöissä ja pelastamisessa?" "Rauhoitu, Mason! Missä oikein olet? Sinut kyllä lähetettiin viemään sitä venettä Los Santosin eteläosaan, mutta ehkä se välittäjä sekoili, jos et kerran ole Losissa päinkään", pomoksi kutsuttu henkilö vastasi toisesta päästä Masoniksi kutsutulle lava-auton kuljettajalle. "Olen Easter Bay Chemicals -kemikaalilaitoksen pihassa, enkä missään Los Santosin eteläpuolella! Joku on kyllä möhlinyt, ja aika *****moisen pahasti! En kyllä lähde kuljettamaan tätä enää tänään sinne, oli vaikka kuinka pahat ongelmat heillä sillä. Kiitos ja hei!" Sitten Mason sulki puhelun. Hän lähti takaisin autolleen aikomuksenaan palata kotiinsa San Fierroon. Hän kiipesi auton kyytiin ja laittoi radion päälle.

Samaan aikaan aivan laitoksen lähistöllä Cesar ajaa kohti paikkaa, jossa olettaa Carlin olevan. Ilta hämärtää yhä vain enemmän, ja ilma näyttää ja tuntuu jopa melkein syksyisen kolealta. Pian Cesar näkee kemikaalilaitoksen suoraan edessä. "Tämä se on!" Hän pysäyttää hetken päästä auton kiellekkeen reunalle ja astuu ulos. Hän pyöräyttää kaulahuivinsa paremmin paikoilleen ja rupeaa tarkkailemaan ympärsitöään jonkin hyötyesineen toiveessa, jolla pelastaa ystävänsä Carl. Hän kurkkaa heti alkuunsa varovasti alas kalliolta. Hetkisen katseltuaan alas, huomaa hän etsimänsä makaavan jonkun toisen kanssa alhaalla rantakivikossa. "Carl! Se olen minä, Cesar! Oletko kunnossa?!" Kumpikaan alhaalla makaavista ei liikahdakaan saatika vastaa Cesarin huutoihin. Hän nousee itse konttaaltaan ylös ja katsahtaa kemikaalilaitosta kuultuaan juuri auton ääntä sen suunnalta. Tummansininen lava-auto köröttelee hiljakseen tien päähän tarkistamaan, tuleeko kummastakaan suunnasta ketään. Cesar katsoo autoa tarkemmin, ja huomaa sen kyydissä oranssin kumiveneen. "Hei! Pysähtykää, olkaa kiltti!" hän huutaa lähtien samalla juoksujalkaa kohti autoa. Kuljettaja Mason havahtuu musiikin kuuntelultaan vasta, kun Cesar ilmestyy ikkunan viereen. "Anteeksi, sir, mutta saanko lainata venettänne äkkiä, kun ystäväni on pulassa ja tarvitsen sitä hänen pelastamiseensa?!" "Mitä? Kuka? Ei, et sinä sitä voi noin vain "lainata"! Se on yhtiöni omaisuutta, enkä voi sitä sinulle luovuttaa! Tiedä mikä hämärätyyppi sinäkin olet", vastasi Mason vakavana ja korottaen ääntää alun tavallisesta korkeaan. Cesar ei vastannut, vaan perääntyi takaperin hieman. Sitten hän kaivoi pistoolinsa vyöltään esille. Mason huomasi sen nopeasti ja oli jo painamassa kaasua paetakseen, mutta Cesar ehti ampua häntä ensin rintaan. Hän ähkäisi tuskaisesti ja tuli omin avuin ulos autosta. Cesar oli hieman kummissaan, kun ukko oli niin kestävä ja sinnikäs. Mason alkoi sukkelasti ryömiä maantielle ilmeisesti sen toivossa, että joku sattuisi juuri silloin ajamaan paikalle. Cesar kuitenkin vei tältä kaiken toivon ampuen tätä vielä toisenkin kerran osuen tällä kertaa selkään. "Anteeksi, mutta minulla ei ole aikaa nyt mihinkään ylimääräiseen soopaan!" Cesar laittoi aseen takaisin vyölleen takin ja paidan alle. Hän meni auton perälle ja koetti kiskoa venettä pois sen lavalta. Jonkin aikaa siinä menikin, ennen kuin se irtosi. Se ei ollut erityisen suuri, eikä sen tarvinnutkaan. Cesar otti sen kantamuksekseen ja lähti kallion harjalle. Hän viskasi sen samantien alas veteen.

Vene loiskautti pudotessaan sellaisen määrän vettä, että sitä lensi jopa jonkin verran tajuttomana olleen Carlinkin päälle, joka heräsi saman tien. Hänen olonsa oli yhä heikko, mutta ainakin vesi vilvoitti häntä hiukan. Hän nousi seisomaan ja näki kumiveneen moottoreineen noin kymmenen metrin päässä oikealla. Hän katsoi myös ylös, ja näki siellä Cesarin, joka huusi: "CJ! Oletko okei?! Ui veneelle sen toisen tyypin kanssa, ja etsi lähin mahdollinen maihinnousupaikka!" "Selvä on, ja kiitos, kaveri!" Carl huusi helpottuneena vastaukseksi. Cesar nyökkäsi ja katosi näkyvistä. Carl alkoi heti toimia, ja nappasi haisevan Barryn kainaloonsa. Hän hyppäsi kylmään veteen ja lähti uimaan ruumiin kanssa kumiveneelle. Hetkessä hän oli jo veneen kyydissä. Hän on aivan märkä ja nyt entistäkin kylmettyneempi, mutta nyt ainakin hän sai apua.

Kello on 19.26. Grove Streetille ajaa neljä poliisiautoa pillit ulvoen. Niiden kyydistä nousee useita aseistautuneita poliiseja, jotka suuntaavat Sean "Sweet" Johnsonin talolle. Osa heistä jää kytikseen Sweetin tuhoutuneen Greenwoodin taakse ja osa etenee aina ovelle asti. Sisällä Sweet nukkuu yhä sikeästi, mutta herää kuitenkin siihen, kun joku murtaa kovaäänisesti ulkoven. "Mitäs helkkaria nyt?!" hän huudahtaa ja ponnahtaa ylös sängyltään. Hän sieppaa heti kännykkänsä ja pistoolinsa pöydältä, ja suojautuu kaiken varalta vaatekaapin taakse. Olohuoneesta ja keittiöstä kuuluu puhetta ja muutakin ääntä, jotka lähestyvät koko ajan. Yht'äkkiä makuuhuoneeseen syöksyy kaksi haulikoilla varustautunutta poliisia. "Hei! Täällä on joku!" toinen heistä huutaa ja kohottaa aseensa kohti vaatekaapin kulmaa, jossa vilahti jokin. Kaapin takana Sweet kiroilee miltei äänettömästi, ja miettii pikasuunnitelman. "Hyvä on, pojat. Mä tuun pois täältä, jos ette ammu", hän ilmoittaa piilostaan kytille, jotka katsahtavat toisiaan. Samassa neljä muuta säntää huoneeseen heidän avukseen. "Hyvä on. Tule pois vain, mutta sinulla ei saa olla asetta tai ammumme sinut välittömästi, onko selvä?" Sweet liu'uttaa pistoolinsa poliiseille ja astuu pois piilostaan kädet ylhäällä. "Pysy siinä!" yksi poliiseista käskee, ja Sweet pysähtyy niille sijoilleen. "Herra päälikkö, voitte tulla!" Sweetin huomio kiinnittyy ovelle, johon on ilmestynyt tutunnäköinen mies - Los Santosin poliisivoimien päälikkö, joka kävi Sweetin kotona jo kerran aikaisemmin samana päivänä. Poliisipäälikkö viittoi kaikki paitsi kaksi poliiseista ulos huoneesta. Hän poimi Sweetin pistoolin lattialta ja käski toisen kahdesta muusta poliisista laittaa hänelle käsiraudat. Sweet ei vastustellut tätä lainkaan tai sanonut edes mitään. Kun raudat olivat paikoillaan ja raudoitetut kädet Sweetin selän takana, päälikkö käski toverinsa takaisin taakseen vartioon, ja astui itse lähemmäs Sweetiä. "Kuulehan, poika. Veljesi pakeni aseman putkasta eräs toinen vaarallinen rikollinen mukanaan. Molempien oli tarkoitus mennä oikeudenkäyntiin hiukan aiemmin, ja he olisivat joutuneet Liberty Cityyn vankilaan. Toinen siksi, ettei myöntänyt osallisuuttaa erääseen keissiin ja toinen siksi, että on murhaaja ja terroristi. Molemmat pakenivat myrskyn ollessa pahimmillaan, ja sinä, ystäväiseni saat auttaa minua löytämään heidät." Sweet nyrpisti kulmiaan epäluuloisena, ja vastasi: "Mitä? Mun veljenikö vankilaan tuollasen takia, ja että hän vielä jopa pakeni putkasta jonkun sekopään kanssa? Sun on kyllä nyt vaan vitsailtava, eikö vaa?" Päälikkö käänsi tarkkaavaisen katseensa Sweetistä hetkeksi pois nielaistakseen. Sitten hän jatkoi puhumistaan: "Niin se vain kuule on, ystäväiseni. Nyt saatkin sitten neuvoa minut ja mieheni veljesi jäljille tai joudut itsekin ilman oikeudenkäyntiä vielä tänä iltana Liberty Cityyn lusimaan." Sweet kostutti kieltään ja kysyi tahallisen sarkastisella äänellä: "Saisinko äkkiä tarkistaa kännykästäni, että onko kukaan soittanut minulle, herra konstaapeli?" "Hyvä on, mutta teekin se sitten pian", vastasi päälikkö, ja peruutti sitten hetkeksi kauemmas ja käski miestensä avata käsiraudat Sweetiltä hetkeksi. He tekivät sen ja Sweet kiitti kaiven kännykkänsä taskustaan. Näytössä näkyi seitsemän vastaamatonta puhelua, joka yllätti Sweetin. Samassa puhelin alkoi soida. "Saanko vastata, se on siskoni?" Sweet kysyi kädet ylhäällä. Päälikkö nyökkäsi, mutta laittoi miehensä aivan Sweetin lähelle. Sweet nyökkäsi ja vastasi sitten. "Sweet! Missä hitossa olet ollut, kun et ole vastannut? Olen soittanut sinulle useita kertoja, mutta et ole vastannut ollenkaan! Tuskin olet kuullut siitäkään, kun että CJ on juuri nyt virumassa San Fierron edustalla olevan kallion juurella jonkin ruumiin kanssa. Cesar lähti kyllä auttamaan häntä, mutta hän on ehkä silti pahassa pulassa! Voitko auttaa mitenkään?" Kendl kertoi ja tiedusteli hätäillen. Sweetin ilme muuttui äkkiä hämmästyneeksi, johonka poliisit kiinnittivät heti huomiota. "Kuka se on ja mitä hän sanoo?" kysyi poliisipäälikkö. "E-ei mitään erikoista! Sisko vain soitti ja sanoi, että öö...kissanruoka on lo-loppu", Sweet vastasi änkyttäen ja sulki puhelimen edes vastaamatta Kendlille.

Marinalla Cesarin talon makuuhuoneen sängyssä yhä alasti makaava Kendl ei saanut minkäänlaista vastausta, mutta sentään joku vastasi hänen soittoonsa. "Toivottavasti oli Sweet ja hän tajusi asiani", hän ajatteli ja otti hieman enemmän peittoa päälleen, koska huoneessa alkoi olla aika kylmä.

Hänen puhelimensa otettiin pois ja raudat laitettiin takaisin kiinni. "KERRO VÄLITTÖMÄSTI, KUKA SE OLI! MUUTEN OLET OIKEASTI MENNYTTÄ! OLETTE KAIKKI MENNYTTÄ KOKO PERHE!" Päälikkö raivostui ja tarttui Sweetin kauluksista kiinni. "Se oli aivan varmasti jokin tärkeä tieto veljestäsi, joten ala kertoa!" Sweet hymähti ja vastasi kiero hymy kasvoillaan: "Mä en kerro teille s*atanan sinivuokoille mitään. Tai voimmä kertoo yhen jutun: sä haiset ihan v*tulle!" Sweet sylkäisi päälikön otsalle, ja sai saman tien iskun haulikon perästä alavatsaansa. Toinen vartijoista oli lyönyt häntä. Päälikkö päästi hänestä irti ja pyyhki syljen raivoissaan pois naamaltaan. Sitten hän tönäisi äkkiyllättäen Sweetin selälleen kumoon ja tuikkasi häntä sähköttimellä nivusiin. "Aaargh! V*ttu, mä kusin perhana soikoon housuun sun takias! Ei noin saa tehä!" hän karjui rimpuillen maassa. "Minun on pakko käyttää kovia otteita, kun muukaan ei näytä toimivan! Nyt alat kertoa, tai seuraamukset ovat vieläkin pahemmat." "Emmä tiijä muuta, kun että CJ on jonki ruumiin kanssa San Fierron edustalla! Voittekste nyt lähtee, jotta mä voin vaihtaa kuivat housut?" Sweet vastasi heti melkein itkien. Päälikön naamalle levisi omituinen hymy, ja hän laittoi sähköttimen takaisin taskuunsa. "Ottakaa häneltä raudat pois, ja sitten lähdemme hakemaan Carl Johnsonia San Fierron lähistöltä! Etsimisalue voi olla suhteellisen laaja, mutta emme voi nyt muutakaan", päälikkö ilmoitti muille, ja poistui sitten. Kaksi muuta huoneessa ollutta kyttää iroittivat pikaisesti Sweetin käsiraudat, ja poistuivat sitten hekin muiden mukana. Sweet jäi sänkynsä viereen lattialle kuset housussa, kun samalla poliisit suuntasivat määränpäähänsä Grovelta.

Kello on 19.50. Cesar ja Carl ajavat Barryn haiseva ruumis Kendlin Bladen takapenkillä nyt tällä hetkellä Flint Intersectionilla. Aurinko on jo melkein laskenut, ja kaikkialla ympärillä on hiljaista, kun ketään ei näy tai kuulu. Carl ei ole suostunut kertomaan Cesarille oikeastaan mitään tapahtuneesta. Hän vain on sanonut tälle, että hän kertoo koko perheelle asiasta myöhemmin. Ensin Barry olisi kuitenkin saatava pois heidän kontoltaan ja Carlin olisi levättävä sekä syötävä. Heidän ajettuaan vielä hetken, Carlin kännykkä alkaa soida. "Haloo?" "CJ, Sweet tässä! Mä just kuulin, et mitä on tapahtunu! Kuuntele tarkaan: kytät on tulossa noutaan sua ja sitä toista jätkää sieltä San Fierron luota, joten sun on päästävä johonki piiloon jokski aikaa!" "Sweet! Mistä sinä tuon olet kuullut ja mistä tiedät, että kytät tulevat?" Carl kysyi töksäyttäen ja kummastuneena. "No kun ne kävi mun luona, ja ne kävi jo vähän aikasemminki... Ei ku antaa olla! Kendl soitti mulle ja kerto, että oot siellä San Fierron edustalla. Nyt ne kytät on tulossa, ja ne aikoo laittaa sut ja sen toisen jätkän vankilaan kuulemma vielä tänään!" Carl lopettu puhelun ja laittoi kännykän pois. "Cesar, käännytään tässä sittenkin takaisin ja piiloudutaan johonkin metsään tarpeeksi kauas löytöpaikastani. Kytät ovat tulossa hakemaan minua ja tuota kuollutta häiskää tuolla takapenkillä", Carl sanoi järkyttyneen näköisenä Cesarille.


To Be Continued...

Lukekaas tämä virkistääksenne muistianne aiemmin tapahtuneesta.
I Am the Twilight | Last.fm.
Rekisteröitynyt:
30.08.2006
Kirjoitettu: lauantai, 27. lokakuuta 2007 klo 13.02
Lainaus:27.10.2007 Schneider kirjoitti:
Schneiderin tarinat:

Carl Johnson's & Friends Adventures - Highway to hell part 1

Lukekaas tämä virkistääksenne muistianne aiemmin tapahtuneesta.
Luulinkin vähän aikaa, että tämä on uusi tarina, mutta ei sittenkään ollut. Minulta luultavasti tässä viikonlopun aikana uutta ulos.
Rekisteröitynyt:
28.10.2006
Kirjoitettu: lauantai, 27. lokakuuta 2007 klo 13.17
Muokattu: 27.10.2007 klo 13.28
Olen menossa shadowin tarinassa "Alive". Sitten vielä "Liberator", niin laitan yhden arvion kaikista.

E: hieno typo.
I Am the Twilight | Last.fm.
Rekisteröitynyt:
28.10.2006
Kirjoitettu: lauantai, 27. lokakuuta 2007 klo 13.43
Hyman Memorial Grand Prix osat 3-7, Alive sekä Liberator

Kaikki nämä ovat aivan loistavia, vaikkakin Liberator ei ollut mielestäni aivan esimerkiksi HMGP 3:n veroinen, mutta hyvä silti. Näiden myötä (varsinkin loistava Alive) olet shadow kehittynyt entistäkin paremmaksi kirjoittajaksi - ellet jopa parhaaksi. Tarinoidesi toiminnallisuutta, jännitystä, draamaa ja sanavarastosi rikkautta on vaikea jäljitellä. Näihin on ahdettu uskomattomat määrät erilaisia mielenkiintoisia tapahtumia, eikä kerronnan hienossa ja monipuolisessa otteessa ole juuri säästelty. Varsinkin tämä Alive on rautaa lähes kaikilta mahdollisilta osin. Olet ainakin toistaiseksi syrjäyttänyt omissa kirjoissani Solidin valtaistuimeltaan, koska eihän häntä ole juuri näkynytkään enää. Nauti siitä siis niin kauan kuin vielä kerkiät, ja kirjoittele entistäkin parempia tarinoita.

+ Tunnelma, joka syntyy kuvailusta
+ Valtavasti toiminnantäyteisiä tapahtumia
+ Huumoria ei ole kokonaan unohdettu
+ Pituudet kohdillaan

- Jossakin kohdin tarinat toistivat toisiaan ja itseään

Keskiarvo kaikista näistä on 9,4.

Lukekaa siis äsken muistin virkistykseksi postaamani edellinen tarinani, jos ette muista aiemmin tapahtuneesta paljon mitään, sillä alkaa täältä päästä pian tulla uutta matskua.

Pahoittelut sitten lopuksi vielä muille kirjoittelijoille, joidenka varmasti hyviä tarinoita en ole ehtinyt juurikaan tutkailemaan ainakaan vielä. Kaikki aikanaan. Halusin ensin lukea vain shadowin tarinat.
I Am the Twilight | Last.fm.
Rekisteröitynyt:
28.04.2007
Kirjoitettu: lauantai, 27. lokakuuta 2007 klo 14.51
Muokattu: 27.10.2007 klo 15.09
Argh!evil Tekisi mieli kirjoittaa toinen osa tuolle keskeneräiselle tarinalle, mutta ei vain ole inspiraatiota. Täytyy katsoa jos myöhemmin tänään tai huomenna saisin jotain aikaiseksi.

E: Yks sana hukku jonnekkin.

Hmm.. Ei voi kyllä muuta sanoo, että tarinoiden taso on parantunut huimasti verrattuna noihin alkupään tarinoihin ja kun katsoo missä nyt mennään. Karsiihan tuo toki kirjoittajia pois ja moni ei uskalla uutena tulla kun täällä on näin pitkiä tarinoita jotka ovat muutenkin hyviä.
Hyvä kun digiboxista edes näkyy jotain.
Rekisteröitynyt:
01.06.2007
Kirjoitettu: lauantai, 27. lokakuuta 2007 klo 16.16
Muokattu: 27.10.2007 klo 16.16
Ballat haluaa tappaa Ciitsein

Kello oli 7.00 ja Carl herää siihen , että Sweet piereskelee.
"Swiitti juma älä piere"CJ huutaa.
"En, mut ballat hyökkää"Sweet huutaa kauhuissaan
Sitten CJ Onkii lattialta 9mm pistoolin ja heitää vaattet päällensä.
Kun CJ on päässyt alakertaan hän ottaa jää kaapisya Spurnkin ja juo sen.

Kun Hän on pääsyt ulos Ballasit rupeavat ampumaan samalla hetkellä Ceasar soittaa
"Tere Carl"Ceessari snoo
"Tere tuukko vähän helppiiin ku ballat ampuu?"CJ huutaa
"Ookoo"Ceessäri sanoo

Kun Ceasar on tullu -siinäkin meni pari tuntia- savannallaan Ballat rupesivat ampuun Ceessaria mutta hänellä oli AK-47 ja Ceessari ampui puolet ballaseista.
Ballaseota oli kadulla jokapuolellqa ja Sweet katseli ikkunasta ja soittiEl Bertille
"Terve Bertti tuu Grovelle ja tua sipsiä"
"Ok"Bertti vastaa

Kun Bertti tuli niin Ciitsei ampui kaikki Ballat Pistoolillaan ja sitten CJ sanoi: "Jee Heedshotti"

Sitten Ciitsein puhelin soi ja Cj vastaa
"Niin?"CJ vastaa
"Sinä olet kuollut" Kuuluu ääni puhelimesta.
"OK"CJ sanoo ja lopettaa puhelun.

Sitten he menevät Ciijiin äidin taloon miettimään että kuka soitti

The END
Rekisteröitynyt:
11.06.2007
Kirjoitettu: lauantai, 27. lokakuuta 2007 klo 16.18
Siis mit' v****a!?

- OIKEINKIRJOITUS täysin p*rseestä
- Pidempi voisi saanut olla.
- Tyylsä

Arvosana: 4

Kannattaisi miettiä kahdesti ennen kuin kirjoittaa tämän "huonon (p****)" tarinan.
BRB KIRJOITTAMAAN GTA-TARINOITA
Rekisteröitynyt:
28.10.2006
Kirjoitettu: lauantai, 27. lokakuuta 2007 klo 16.21
Lainaus:27.10.2007 Teretulemast kirjoitti:
Ballat haluaa tappaa Ciitsein


The END


Eläkä sitten sano, että väänsit tuon ihan vaan v*ttuilumielessä tänne. Alahan painua ja äkkiä, jos sen teit.

Tuosta ei löydä mitään hyvää sanottavaa, paitsi että naurahdin pari kertaa sen surkeudelle. Olisit nyt voinut edes panostaa hiukan tuohon kirjoitusasuusi, mutta kun et näköjään ole ollut kovin kiinnostunut.

Plussia ja miinuksia ei tule, eikä tällä kertaa edes numeroakaan. En vaivaudu.
I Am the Twilight | Last.fm.
Rekisteröitynyt:
30.08.2006
Kirjoitettu: lauantai, 27. lokakuuta 2007 klo 16.26
Muokattu: 28.10.2007 klo 09.49
*Poistettu* Check the next page...
Rekisteröitynyt:
27.05.2007
Kirjoitettu: lauantai, 27. lokakuuta 2007 klo 16.35
Muokattu: 27.10.2007 klo 16.37
Lainaus:27.10.2007 Teretulemast kirjoitti:
Ballat haluaa tappaa Ciitsein


confused
--
Uutta tulee tänään. Ja vaikkei kauheasti ollakkaan "sisällä" tarinassani, nimi on silti se wanha "Inside."
Rekisteröitynyt:
30.08.2006
Kirjoitettu: lauantai, 27. lokakuuta 2007 klo 16.42
Lainaus:27.10.2007 Ant1z kirjoitti:
Lainaus:27.10.2007 Teretulemast kirjoitti:
Ballat haluaa tappaa Ciitsein


confused
--
Uutta tulee tänään. Ja vaikkei kauheasti ollakkaan "sisällä" tarinassani, nimi on silti se wanha "Inside."



No kyllähän tämä aihe on pursunnut ns. wannabe-kirjoittajia, eli ei mitään ihmeteltävää, joka kuukausihan noita tulee.

Mutta hyvä, että saadaan taas luettavaa useammalta henkilöltä (ehkä jaksan valmistella omani tänään, jos aikaa jää). Pyrin nykyään kuvailemaan entistäkin laajemmin sekä rauhallisina hetkinä että tappeluiden tai jopa sotien aikana, nostaakseni arvosanaa. Motivaatio on korkein mahdollinen, sillä edellisimmät tarinani ovat ehkä jopa parempia kuin toistaiseksi pisimpäni, I Give My Life. (Laskin sen KA: ksi noin 8puol)
Rekisteröitynyt:
28.10.2006
Kirjoitettu: lauantai, 27. lokakuuta 2007 klo 16.54
Lainaus:27.10.2007 shadowdude73 kirjoitti:


E: Taas on se "originaali" nykyajan nelikko koolla Schneiderin paluun myötä.



Sanopa muuta. Live together, die alone.

Huomenna saattekin varautua meikäläisen uuteen tarinaan.
I Am the Twilight | Last.fm.
Rekisteröitynyt:
28.04.2007
Kirjoitettu: lauantai, 27. lokakuuta 2007 klo 17.09
Muokattu: 27.10.2007 klo 17.13
Repesin kyllä totaalisesti tuolle Teretulemastin tarinalle. Näyttää ihan samalta kun nuo aiheen alkupään tarinat. En ois yllättynyt vaikka ois vetänyt suoraa copy - pastea jostain sieltä. Congratulations Teretulemast!

Arvostelu:

Plussat:

Ei ole

Miinukset:

- LYHYT!
- Typot joita oli se miljoona ja toinen päälle
- Erittäin tylsä

Arvosana: Hylätty!
Hyvä kun digiboxista edes näkyy jotain.
Rekisteröitynyt:
27.05.2007
Kirjoitettu: lauantai, 27. lokakuuta 2007 klo 17.29
Inside

Ray kuuli vankilan suunnalta huutoja, joten hän alkoi kaivaa kättään pois renkaan alta. Hän sai pienellä kaivamisella kätensä pois, ja katsoi sitä. Se oli ilmeisesti murtunut tai muuta, sillä hän ei tuntenut sitä. Punainenkin se oli. Hän lähti pinkomaan kohti Easter Bay Airportia, toiveenaan uida San Fierroon ja hankkia uudet vaatteet. Hän pohti, missä CJ, Sweet ja Tommy mahtoivat olla. "Kuolleet, kaikki, tietenkin.." Pienen kävelymatkan jälkeen, hän hyppäsi sillalta alas. Lähin paikka oli silloin Easter Bay Airport, johon hän voisi mennä, ja varastaa auton. Hän kiipesi lentokentän puolelle ja näki Infernuksen. Hän ryntäsi ottamaan sen.

Tommy ja Sweet juoksivat kovaa vauhtia junarataa pitkin. Heitä ei seurattu. Market Stationilla he pysähtyivät, kun he näkivät lähtevän junan.
- Äkkiä! Tuohon junaan! Tommy huusi Sweetille.
He hyppäsivät kahden junan välissä olevalle aukolle.
- Hypätään Foster Walleyssä, Sweet sanoi puolestaan Tommylle, joka ei tuntenut San Andreaksesta melkein mitään. Helikopteri näkyi Flint Countyllä. Se ei tosin ollut Flint Rangella, vaan Leafy Hollowissa.
- Tuolla se CJ:n tyttöystävä on, voimme pyytää vaihtovaatteita, Sweet näytti Tommylle.
He lähtivät kohti farmia. Siellä he näkivät CJ:n käsiraudoissa ja poliisin, joka keskusteli pihalla Helenan kanssa. Tommy otti aseensa ja huusi poliisille, että avaisi CJ:n käsiraudat. Hän avasi ne, ja Tommy huitaisi häntä aseella.
- Odottakaa, laitan tälle käsiraudat, Tommy huusi muille.
He ottivat Helenan Landstalkerin, hänen luvallaan, tietty.
- Minne? Ratissa oleva CJ kysyi.
- Aja sille Mulhollandiin, Sweet sanoi, ja kertoi, että grovet odottivat heitä siellä.
- Menoksi, CJ sanoi ja lähti.

Sweet oli saanut kohta puhelun, ja käski ajaa Flint Waterin rannalle, jonne Kendl ja muutama grove saapuisivat veneen kanssa. Sattumoisin Raykin kuuli tämän löytämällään radiopuhelimella ja lähti kohti Flint Wateria. Infernus, jonka hän varasti, oli ilmeisesti rikollisen tai poliisin. Siinä oli pistooli, pistooliin muutama lipas ja veitsi. Hänen aikeenaan oli tappaa CJ, Sweet ja Tommy, ottaen veneen. Hän oli ajanut jo lähelle Fallen Treetä. Hän ajoi sivuun, jotta näkisi, kun kolmikko tulisi. Heillä oli myös Helena mukanaan, sillä hän halusi tulla CJ:n mukaan. Ray mietti, että he saattoivat tietää, että hän oli kuunnellut puhelua. Ray käynnisti auton ja lähti kohti Flint Rangea. Juuri mutkassa Landstalker tuli Infernuksen kylkeen. Viisi sekunttia myöhemmin Ray tuli autosta. Hän oli heikossa kunnossa.
- Ensin.. Käsi ja nyt tämä, hän mumisi ja otti aseensa.
Tommy tuli äkkiä ulos Micro Uzin kanssa. Hän ehti nostaa asettaan, mutta hyvänä ampujana Ray ehti ampua kolme luotia tappavasti Tommyyn.

Loput tulivat ulos autosta melkein heti, kun Tommy oli kaatunut. Ray käski heidän mennä lähelle vettä. Hän ampui melkein heti Helenaa kylkeen, ja tämä kaatui. CJ hyppäsi Raytä kohti, mutta hän nosti asettaan. CJ peruutti normaalille paikalleen raivostuneena, muttei voinut tehdä mitään. Vene, eli Tropic, jonka grovet olivat luvanneet, oli tulossa. Ray kysyi, ketkä veneellä olisi.
- Haista pas.. Sweet aloitti, mutta CJ läimäisi käden tämän suun eteen.
- Säästän siskonne, jos kerrotte, Ray suostutteli.
- Niin, mutta tapat meidät, Sweet huusi.
Ray ampui kaksi laukausta hänen polveensa.
- Seuraava kohde on pää, hän huusi takaisin.
Vene tuli mukanaan Kendl ja kaksi grovea. Grovet ottivat aseensa, mutta Ray oli taas kerran nopeampi. Hän ei osunut Kendliin, joka juoksi sisään veneeseen. Hän osoitti ja katsoi vielä veneeseen.
CJ tarttui tilanteeseen ja tönäisi Sweetin auton taakse ja meni itse perässä. Sweet, CJ ja Ray kuulivat poliisien tulevan. Ray osoitti vieläkin aseellaan, vaikka lähti venettä kohti. Sweet otti Tommyn aseen ja ampui häntä polveen. Ray onnistui uimaan pois näkyvistä, kun CJ ja Sweet ryntäsivät veneelle. He heivasivat grovet, mutta ottivat ensin heidän aseensa. Vene lähti nopeasti käyntiin, ja he lähtivät.
- Oletko kunnossa? CJ kysyi Sweetiltä, jonka polvi oli hajonnut, ja vuosi verta.
- Juuh, mutta tuo äskeinen uinti ja ryntäileminen tälle veneelle, ei ollut järkevää, hän vastasi.
- Olemme sentään elossa, CJ vastasi hänelle, ja meni etsimään Kendliä.
Hän löysi Kendlin, joka halusi jäädä Santa Maria Beachille. He jättivät hänet sinne, ja itse suunnittelivat, minne lähtisivät.

Muutaman viikon päästä, Bayside Marinassa, heräsi tummaihoinen mies, jolla oli valkoinen Havaiji-paita, farkut ja juoksukengät. Hän otti kahvia mukiin ja katsoi ulos. Heidän veneensä oli sadan metrin päässä itse Bayside Marinasta. Hän itse oli totta kai veneessä. Hän meni kannelle ja herätti veljensä, Sean Johnsonin, joka nukkui kannella.
- Herää, meidän pitää ostaa ruokaa, CJ sanoi veljelleen.
- Selvä, mee sä, hän sanoi CJ:lle, joka hyppäsi mereen ja ui rantaan.
Sieltä hän osti muutaman purkin kaljaa, viinapullon, muutaman valmisruokapaketin ja itselleen uudesta Cluckin Bellistä kana-aterian. Hän söi sen tietenkin ennen takaisin menoa. Hän pääsi rantaan ja Sweet odottikin veneen kanssa. Hän antoi ostokset ja hyppäsi itse ohjaimiin. Sweet olikin avannut viinapullon ja alkanut juoda. He suuntasivat vaihteeksi merelle. Siellä he olisivat kalassa ja palaisivat. Rahaa heillä oli tarpeeksi.
- Onkohan se tyhmä poliisi kuollut? Sweet kysyi kaikessa hiljaisuudessa.
- Ai Ray? Toivottavasti, CJ vastasi hänelle.
Tähän väliin Sweet avasi kaljapurkin.
Ray käveli hermostuneena pitkin Idlewoodia. Hän ei ollut nukkunut muutamaan päivään, ja jos poliisi saisi hänet kiinni, hänen taskunsa tutkittaisiin. Ja jos niin kävisi, kolmen kuolleen henkilön murha-ase löytyisi. Neljää kuollutta ei tullut, sillä Helena oltiin saatu sairaalaan. Ray pysähtyi talojen sekaan, ja katsoi polveaan. Se ei kylläkään vuotanut verta, mutta se oli hyödytön. Sitten hän katsoi taskuunsa. Taskussa oli Glock, jolla hän oli tappanut Tommyn ja kaksi grovea. Sitten ilmeisesti Ballas jengin jäsen kysyi Rayltä rahaa:
- Yo, sul rahaa?
- Ei, ei ole, hän vastasi takaisin.
Jengiläinen katsoi häntä hetken, ja lähti. Hän oli onnistunut muutama viikko sitten vaihtamaan Infernuksessa harmaat vankiryysyt harmaaseen takkiin ja sinisiin tuulihousuihin.

Kohta Ray latasi aseen viimeisellä lippaalla, ja näki poliisiauton. Hän meni nurkan taakse, ja katsoi kohta. Poliisiauto oli vieläkin siinä. Sitten limusiini kääntyi häntä kohti. Hän meni mahdollisimman taakse. Silti, limusiini pysähtyi hänen eteensä. Hänet kiskottiin taakse, jossa oli Salvatore Leone.
- Ahaa, sinä olet se heppu, joka oli vähällä teurastaa ne kaksi tummaihoista! Salvatore huusi hänelle.
Ray ajatteli, kuinka rasistinen tuokin heppu oli. Silti hän kysyi:
- Kukahan sinä olet?
- Eräs, joka saa sinut vapautettua, jos tapat heidät, Salvatore sanoi hänelle, ja ojensi uudet vaatteet.
- Etkö ollut Panopticonissa?
- Pääsin jo pois, Salvatore vastasi.
- Ne kaksi pas**aista ovat jossain päin Tierra Robadaa, hän jatkoi.
Näin Rayn polvi hoidettiin ja käsi saatiin pakettiin. Hän lähti Leonen omalla yksityiskoneella, ja hyppäsi El Quebradosiin laskuvarjolla. Hän laskeutui CJ:n talolle ja otti aseensa. Hän ryntäsi sisään, muttei löytänyt ketään. Hän tarkisti huoneen, johon CJ jättää vaatteet. Juuri silloin taloon astui melko vaaleaihoinen mies.
- Cesar kuulemma vie tavaraa meille talooni El Quebradosissa, CJ sanoi, kun Sweet makasi ongen kanssa kannella.
- Kohta, kohta, Sweet sanoi hänelle.
Noin tunnin päästä Cesar soitti CJ:lle.
- Jätä tavarat sinne, tulen hakemaa.. CJ aloitti, mutta Cesar sanoi hätäisesti:
- Ei, tule äkkiä tänne, tarvitsen apuasi!
CJ mietti, ja kysyi Sweetiltä:
- Missä se ase on?
- Katso onkeni vierestä, alhaalta kuului.
Hän otti Coltin ja katsoi missä he olivat. Hän lähti veneellä kohti Bayside Marinaa. Hän suunnitteli, että hän ottaa jonkun auton rannasta ja menee Cesarin luokse. Hän mietti myös, miksi Cesar oli niin hätäinen. Hän ei kylläkään tiennyt, että Ray silloin viritti äänenvaimenninta aseeseen. Cesar oli tajuttomana nurkassa.

Kohta, Bayside Marinassa, CJ käski Sweetin kuunnella radiopuhelinta, jonka hän oli löytänyt.
- Jos poliisit lähestyvät uhkaavasti tätä paikkaa, lähde, CJ neuvoi Sweetiä.
Hän itse otti Perennialin ja lähti. Sattumalta muutama groven jengiläinen käveli kauempana. Hän lähti heidän luokseen. CJ pysäytti heidän viereensä, mutta jengiläiset hyppäsivät nurmikolle, koska luulivat, että autosta aiotaan ampua heitä. Hän tuli ulos ja huusi toiselle, että tarvitsee kuskin. Toinen heistä tuli kyytiin ja toinen lähti kävelemään pois. Nyt CJ ajoi Bayside Tunnelin ja El Quebradosin väliselle mäelle. Hän tarkisti, ettei talo ollut poliisien ja FBI:n ansa. Vain Cesarin auto oli pihassa. Hän ja grove lähtivät talolle. Ray näki heidät ikkunasta, kun he pysäyttivät talon eteen. Hän potkaisi Cesaria kerran, ja meni muutaman metrin ovesta taaksepäin tähdäten oveen. Hän oli täysin valmiina, kunnes CJ asteli oven taakse. Hän otti aseen esille ja tähtäsi, kuten aina Colt 45:llä. Hän otti myös avaimen ja laittoi sen lukkoon. Hän valmistautui, että jos sisällä on joku muu(kin), kuin Cesar. Hän väänsi avainta, ja avasi oven. Spraypaikalla kuultiin, kun talolta kuului kaksi laukausta.

Sweet nukkui rauhassa veneen kannella, kunnes hänen puhelimensa soi.
- Haloo, hän vastasi haukotellen.
- Kuolette, jollette antaudu, ääni sanoi Sweetille.
- Aijaa, kuinkas? Sweet sanoi ja nauroi.
- Noh, katsos. Me seuraamme nytkin sinua, puhelimesta kuului.
- Mitenkä voit todistaa? Sweet kysyi.
Kohta kuului kaukaa laukaus ja grove, joka äsken oli lähtenyt kävellen, kuoli.
- Noin, herra Johnson. Ja, jos haluat tappaa minut, tule vuoristoon, ääni sanoi ja katkaisi puhelun.
Sweet haki groven aseen, mutta sitä ennen hän otti tärkeät tavarat veneestä. Hänen suunnitelmansa oli mennä vuoristoon.

Jatkoa tulossa
Rekisteröitynyt:
01.06.2007
Kirjoitettu: lauantai, 27. lokakuuta 2007 klo 17.30
Lainaus:27.10.2007 Government kirjoitti:
Repesin kyllä totaalisesti tuolle Teretulemastin tarinalle. Näyttää ihan samalta kun nuo aiheen alkupään tarinat. En ois yllättynyt vaikka ois vetänyt suoraa copy - pastea jostain sieltä. Congratulations Teretulemast!

Arvostelu:

Plussat:

Ei ole

Miinukset:

- LYHYT!
- Typot joita oli se miljoona ja toinen päälle
- Erittäin tylsä

Arvosana: Hylätty!


Mää on ihan paras
Rekisteröitynyt:
30.08.2006
Kirjoitettu: lauantai, 27. lokakuuta 2007 klo 17.40
Muokattu: 27.10.2007 klo 17.40
Lainaus:27.10.2007 Ant1z kirjoitti:
Inside
Ei ole enää juurikaan muuta sanottavaa kuin +/- lista:

+ Monta tuttua hahmoa mukana yhtä aikaa
+ Itse juoni
+ Oikeinkirjoitus kiitettävää tasoa
+ Sopiva pituus
+ Kappalejaot

- Kuvailu olisi voinut olla tarkempaa

AS: 9-
Rekisteröitynyt:
11.06.2007
Kirjoitettu: sunnuntai, 28. lokakuuta 2007 klo 09.19
Tosta Teretulemastista vois kai mennä valittamaan...

Ant1zin Inside rokkasi.

+ Juoni
+ Oikeinkirjoitus erittäin hyvä
+ Tunnelma OK
+ Sopivan pitkä

- Kuvailua olis voinut olla pikkasen enemmän.

Arvosana: 8puol - 9-
BRB KIRJOITTAMAAN GTA-TARINOITA
1 ... 129 130 131 ... 218