Kirjoitettu: maanantai, 26. toukokuuta 2008 klo 18.25
Muokattu: 12.06.2008 klo 14.42
Hehee kuka tulee taas pistelemään uusii juttuja hä?? nyt on aikaa vihroinki alkaa kierjotaa
Shadow6 presents
a Grand Theft Auto story... Like the shadows, man! - osa 2
Aikaisemmin tapahtunut tarinassa:
Mike ja Michael lähtevät Los Santosista autolla kohti Liberty Cityä ja matkalla heidän mukaansa tuli yksi nainen, Millie nimeltään. Tarinan edetessä Mike menehtyy nähtyään TV:ssä norsun ja Johnsonit joutuvat vaaran vyöhykkeelle kunnes karkaavat kotoaan kauas pois...
Lähellä Johnsonien taloa oli paikka jonne kukaan ei ollut vielä mennyt. Siellä asui herra nimeltään Bob Big, joka oli tunnettu muutamasta sarjamurhasta, jotka on tehty Liberty Cityssä. Kukaan ei tiedä, milloin Bob iskee uudestaan, mutta sitten, seuraavana yönä Bob asteli romukasatalostaan ulos ja siinä samassa Michael ajoi Sentinelillään ohi. Bob karjui "ON SE YÖ, JOLLOIN TEEN TUHOA VIELÄ LISÄÄ!" ja näytteli RPG:tään ohikulkijoille, mutta Michael ei tästä pitänyt ja niinpä hän avasi autonsa oven ja tuli sieltä ulos pistooli kädessään. "Moimoi ja heihei, beibe!" hän huusi ja ampui kohti Bobia, joka seisoi hämmästyneenä paikallaan. "AARGH! EI IKINÄÄÄ!" Bob karjaisi ja lensi maahan verisenä ja kuolleena. Meni vain hetki ja poliisit olivat paikalla tutkimassa rikospaikkaa. Michael oli poissa, ikuisesti. "Lääh, puuh, huh-hah... ei ne mua saa kiinni." kuului kaukaata meren rannasta Michaelin suusta. Hän aikoi ampua itsensä koska hänellä ei ollut enää toivoa Miken suhteen, joka oli hyvä tyyppi. *PAM PAM PAM* Heti kolmen laukauksen jälkeen poliisit lähtivät meren rannalle, josta laukaukset kuuluivat. He näkivät vain kaksi luotia maassa ja yhden naamassa. He tunnistivat ruumiin heti ja saivat tietää, että Michael oli tappanut Bobin, joka oli hyvä juttu mutta siitä olisi joutunut kuitenkin vankilaan loppuelämäksi. Seuraavana iltana Carl saapui Sweetin kanssa Gantoniin, mutta näky oli kauhea. Ballaseita ympäri Gantonia ja maassa makaavia jengiläisiä. "MITÄ VIT*UA? GET THE FUCK OUTTA HERE BITCHES!" Sweet huusi ja otti autosta SMG:n. "Hey yay! Kill those bitchees!" kuului Johnsonien oikean talon edestä ja pian sieltä alkoikin lentää luoteja kohti Carlia ja Sweetiä...
"VIT*N BALLAS-JENGILÄISET!" veljekset karjaisivat vihaisina ja haavoittuneina, kun luodit olivat osuneet molempiin suoraan vatsaan ja käteen. Samaan aikaan Gantonin sillalla käveli mies, jolla oli tarkkuuskivääri kädessä. Hän kuuli aseen paukuntaa ja katsoi Gantoniin. Siinä samassa hän näki Sweetin talon katolla Ballaseita kiväärien kanssa. Tämä oli hyvä tilaisuus auttaa kaatuneita veljeksiä. "Hm. MITÄ VIT*UA? Sweet ja Carl!" mies mietiskeli ja päätyi tulokseen: ammu viholliset. Hän oli valmiina heti kun hän sai aseensa viritettyä. Mies tähtäsi kohti Ballaseja ja painoi liipasinta.... *PAM, latausääni* "SWEET, CARL!" hän huusi ja hyppäsi sillalta alas Gantoniin. Veljekset tunsivat miehen ja ihme kyllä, tämän nimi oli Tommy Vercetti, Vice Cityn mahtavin jengipomo, Tommylla ja veljeksillä oli kuitenkin vielä tappamista, ennenkuin pääsisivät voittamaan. Muutaman tuskallisen tunnin kuluttua kaverukset kuitenkin tekivät sen. He onnistuivat voittamaan Ballasit ja parhaillaan he olivat juomassa olutta minkä kerkesivät, tosin Carl oli saanut pahempia vammoja ja hän joutui hoitaa itseään, sillä ei uskaltanut mennä sairaalaan kertomaan kytille ammuskelukohtauksesta.
Ocean Beach, Vice City
"Trallalallallallallei... jätskibisnekset menee liian hyvin, nyt mun pitäs kai mennä kertoo Tommylle kuinka hyvä mä oon täs hommas!" Tommyn apulainen lauleskeli myydessään oikeata jätskiä lapsille. Apuri oli jo viisi dollaria voitolla joka oli hyvä asia, mutta voittoa oli silti liian vähän. "Hei sä nuija! Tuus tänne ja anna vähän rauhottavaa!" yksi vihaisista aikuisista huusi vihaisena apurille, koska ei ollut saanut yhtään rauhoittavaa pariin päivään. *RÄTÄTÄTÄTÄTÄTÄTÄTÄTÄTÄT, kiljuntaa ja huutoa, PAM PAM PAM* "Laske aseesi ja nosta kätesi ylös! Sinut on piiritetty! Tämä on VCPD!" SWAT-ryhmä huusi Lance Vancelle, joka oli murhannut poliisin ja pääsemässä karkuun. Samaan aikaan paikalle kaasutteli Tommy jolla oli takapenkillään .357-revolveri. Hän otti aseen takapenkiltä ja juoksi poliisien eteen. "Hey, get the fuck outta my way!" Tommy karjaisi poliiseille ja tähtäsi kohti Lancea. "Tommy, don't... DOOON'T!" Lance huudahti ja lähti salamana juoksemaan, mutta Tommy oli nopeampi ja nauroi "This is the last dance of Lance Vance!". "I like your style, Tommy!" Lance huusi ennenkuin ehti kaatua rannalle verisenä ja kalpeana.... *PAM PAM*
Myöhemmin samana päivänä Ken Rosenberg oli juttelemassa Tommyn ja Sweetin kanssa Malibu Clubissa. Heidän pääaiheita olivat ryöstö, räjäytys ja jengisota. "Meillä Los Santosis on aina kerran paris päiväs joku sota, sen takii Carl joutu jäämää sinne mut ei hätää, tehään me jotaan hauskaa!" Sweet kehuskeli kun Ken kysyi millaista Los Santosissa on. "Noniin, kaveri... röystetäänkö me pankki, räjäytetäänkö me joku paikka vai aloitetaanko jengisota? Sun juttu, ei mun. Saat jokaseen avuksi Philin ja Camin, jos ne on vielä elossa. "En mä oikeen tiiä mitä tekisin mut mä päätän sen kuitenkin tällä viikolla, haluun miettii. Ja muuten missäs Tommy on?" Sweet kysyi epäröivällä katseella ja yritti pysyä rauhallisena. "Tommy on ööh... aah... no, en tiedä!" Ken vastasi myöskin epäröivänä mutta varmana siitä ettei tiedä. "Hei Ken, moi!" Tommy huusi kovalla äänellä avatessaan oven ja astuttuaan sisään, hän oli verinen ja täynnä vammoja, jonka syytä ei tiedetty....
Ganton, Los Santos
Carl oli ollut pari päivää kunnossa, mutta hänellä ei ollut enää rahaa, joten hän ei päässyt lähtemään Vice Cityyn. Häntä harmitti myös se, että he saisivat siellä rahaa päivittäin, mutta täällä niin ei todellakaan ollut. Ryder oli poissa, Big Smoke oli poissa, Kendl oli Cesarin kanssa panolla... ja Carl oli yksin sängyssä makaamassa ase taskussaan.Tuntui kuin hän olisi ollut murheellinen jostain muusta, vaikkapa äidistään. *Tuut, tuut, tuut* "Hei, en ole nyt paikalla mutta jätä viesti äänimerkin jälkeen, kiitos." puhelimesta kuului kun Carl yritti soittaa Sweetille. Hän jätti viestin "Moi, en voi tulla sinne koska mulla ei oo rahaa, mutta asiat järjestyy, veli. Meen töihin että saan lentoliput sinne ja yritän tulla mahollisimman pian ."
To Be Continued...
Lainaus:And I fucked your mother just like your father did.
Kirjoitettu: maanantai, 26. toukokuuta 2008 klo 18.29
Lainaus:26.05.2008 Shadow6 kirjoitti:
Hehee kuka tulee taas pistelemään uusii juttuja hä?? nyt on aikaa vihroinki alkaa kierjotaa
Shadow6 presents
a Grand Theft Auto story... Like the shadows, man! - osa 2
Gotcha. Vasta sitten kesälomalla alan taas tekemään stooreja ja arvosteluja aktiivisemmin, mutta nyt sitten tämmönen pikanen lista:
+ Toimintaa nyt ei ainakaan puuttunut
+ Jaettu kappaleisiin ihan hyvin
- Melko nopea siellä sun täällä
8
White Liesille tulee vihdoinkin sitten näyttävä lopetus joko tänään, tai sitten huomenna. Ja sitä seuraa joukko GTA IV: n hahmoja sisältävää tekstiä, joten - olkaapas valppaina.
Kirjoitettu: maanantai, 26. toukokuuta 2008 klo 21.54
Carbonox Stories:
White Lies - Osa 10
CJ katsoi kauhistuneena eteensä. Cesar makoili hievahtamatta nurmikolla ja Armando laski haulikkonsa, jonka jälkeen hän kääntyi tovereitaan kohti. "Okei, häivytään! Diegon ajokki on elokuvastudion pihassa!" He lähtivät juoksuun, ja CJ: n todellisuudentaju oli niin sumea, ettei hän heti päässyt perään, mutta silloin hänen mieleensä tuli vain yksi asia. Hän tuli sekunti sekunnilta hullummaksi ja rääkyi juostessaan: "KOSTO! KOSTO! KOSTO!" Armando katsoi taakse ja ampui haulikolla pari kertaa, mutta luodit osuivat hänen aitaansa. CJ veti kännykän taskustaan ja soitti 911: seen niin nopeasti kuin pystyi. "Haloo, täällä on nyt...lääh...tulipalokiire! Ambulanssia tarvitaan paljon! Mun kaveri makaa täällä Mendezien kartanolla ja..." Kukaan ei aluksi vastannut, mutta sitten heikko, ihmisen viimeisillä voimilla kuuluva ääni puhui toisesta päästä. "Sinä siis menit Vice Cityyn...tekemään, mitä miehen pitää tehdä...Minä tunnistin...sinun äänesi, Carl Johnson..." Vasta nyt CJ älysi, että hän puhui Devilin kanssa, tämän ollessa sittenkin vielä elossa, mutta äärimmäisen huonossa kunnossa. Äänekäs kröhäisy kuului toisesta päästä hänen juostessaan kohti omaa autoaan - hetkeä myöhemmin puhuminen alkoi taas CJ: n noustua kyytiin. "Minä tiesin, että vihaisit Armandoa yli kaiken tämän...kamaluuden jälkeen...mutta en osannut aavistaa, että lähtisit kostoretkelle... Devil sanoi vähäpätöisesti. Juuri samalla hetkellä ampumisääniä kuului, ja auton edessä joku viittoi kyytiä. Ovet paiskautuivat auki todella nopeasti ja paria sekuntia myöhemmin kaksi ihmistä hyppäsi kyytiin. "Hanaa, poju, hanaa!" toinen, ilmeisesti jamaikalainen heppu huusi takapenkiltä, ja CJ teki työtä käskettyä jatkaen edelleen puhumista.
"Miten sinä edes elät? Kun näit sut viimeksi, niin olit aivan kamalassa kunnossa...verta joka puolella ja kaikkea!" CJ ihmetteli tietäen, että kaikki oli sittenkin tässä maailmassa mahdollista. "He yrittivät vielä...he yrittivät toisen kerran, kun eräs mies...Sergio Adriano...Mendez...heitä käski..." Devil sanoi ja veti taas henkeä liian pitkän lauseen jälkeen. "Kerro sinä kuitenkin...onko porukat hengissä? Ad kertoi jotain...Matthew Lindin yllätyshyökkäyksestä...sillalla..." CJ hymähti myönteisesti ja veti seuraavana tekonaan käkkärillä Diegon ajaman auton perässä, kahden kyytiin hypänneen tyypin tulittaessa armottomasti. Yksi luoti ilmeisesti lävisti Martyn jalan, ja hän alkoi rääkyä kauhusta. Armando alkoi laittaa paperia luodinreiän lävistämään kohtaan. "Kaikki on ok...mutta Derek, hän jäi johonkin räjähdykseen ja selkään tuli aivan kamalannäköinen jälki. Luulen, että jäi henkiin, mutta mistä sen tietää..." Hänen epätoivonsa kasvoi, sillä jos Diablon ennen niin tehokkaat ja toiminnanhaluiset kaksoset eivät nyt pystyisikään enää tekemään mitään, kaikki olisi menetetty. Hänen kaahatessaan pitkin Bayshore Avenueta vaarallisesti vieressä istuva tyyppi tokaisi: "Vaihdetaan penkkiä, minun pitää ottaa nyt ohjat!" CJ nyökkäsi ja antoi toiselle tummaihoiselle kuskin paikan - hän nojasi penkkiin ja kuuli vielä vähän hankalaa puhetta. "CJ - minä tiedän...mitä sinä teet siellä - etkös sinä vain ole Armando...*köh*...Mendezin kimpussa? Kiitos siitä, että kostat...sinä olet todellinen ystävä..." Todellisuudentajua ei taaskaan ollut, kaikki tuntui yhtäkkiä siltä, että jos hän ei tekisi selvää Armandosta, hän olisi yksinkertaisesti turha ihminen maan päällä. Puhelimesta alkoi kuitenkin yhtäkkiä kuulumaan lääkärin ääni. "Anteeksi, herra, potilaamme taisi päästä käsiksi kännykkään. Mitä sinä siis haluat?" CJ alkoi selittää nopeasti ja epäselvästi: "Mun kaveri makaa Vice Cityssä Mendezien kartanon pihassa vakavasti loukkaantuneena, lähettäkää Downtownista tai Vice Pointista ÄKKIÄ porukkaa!" Tohtori sanoi kylmän rauhallisesti: "Sama hitaammin, kiitos." CJ alkoi kiemurrella penkillään epätoivon vallassa.
Hän alkoi puhua uudestaan. "Minun kaverini, nimeltään Cesar Vialpando, makaa Vice Cityn kaupungissa, Prawn Islandilla, tunnettujen bisneshaiden eli Mendezien veljesten kartanon pihassa. Tunnetteko paikan?" "Kyllä tunnemme. Otan yhteyden heti erääseen paikalliseen sairaalaan." lääkäri sanoi ja antoi luvan lopettaa puhelun, jonka CJ tekikin. Sen jälkeen hän loi taas katseen edessä ajavaan autoon, jonka takapenkillä istuva Sonny katsoi ikkunasta ulos ja näytti keskaria. "ET SAA KIINNI!" hän huusi erittäin ärsyttävällä äänellä, joka ei ainakaan CJ: n oloa paljon piristänyt. Cesar oli ehkä jo ehtinyt kuolla ja Devil häälyi elämän ja kuoleman rajamailla - ja nyt hän oli päätynyt tilanteeseen, jossa kaksi tuntematonta kaveria oli hänen mukanaan ja koko joukko muita oli puolestaan vankeina, joskin he olivat ehkä jo pelastautuneet Tommyn ja Nikon avustuksella. Aurinko alkoi nousta kohti korkeuksia ja valo paistoi häikäisevästi suoraan silmiin, kuskinpaikalla istuvan hemmon väistellessä liikennettä ja takapenkkityypin ampuessa autoa kohti. CJ työnsi kätensä taskuun ja veti sieltä uskollisen pistoolinsa, joka oli häntä auttanut lukuisia kertoja. "Vanha ystävä...sinusta en koskaan luovu." hän totesi haaveilevasti ja täräytti auton rengasta päin luodin, joka tyhjensi sen varsin nopeasti. Kipinät lentelivät, kun Diego piti auton taidokkaasti käsissään ja ajoi suoraan lentokentän esteistä läpi. "KONE ON TUOLLA!" Armando huusi kovalla äänellä ja ikkunaa auki pitävä CJ sekä kuuli että näki sen - Andromada-lentokone oli edessä ja liikkui jo, ramppi alhaalla. Nuohan pääsisivät kohta pakoon, ellei hän tekisi jotain...
"AJA RINNALLE!" hän huusi ja kuski teki työtä käskettyä. CJ kohotti pistoolinsa vasenta takaovea kohti ja ampui siihen juuri oikeassa kulmassa, jolloin ovi aukesi ja Sonny Forelli melkein tipahti kyydistä. "KESTÄ VIELÄ!" Diego huusi Martyn auttaessa Sonnya takaisin kyytiin - mutta vain paria sekuntia myöhemmin alkoi kuulua helikopterin ääntä takaapäin. Diego painoi kaasun pohjaan, Armando avasi tulen ja Marty yritti saada Sonnyn vedettyä takaisin kyytiin, mutta kun helikopterista tulitettiin häntä kohti, hän käänsi kasvonsa putoavaa kohti ja sanoi: "Yritä pärjätä." Sonny karjui tuskasta, eikä hänen otteensa enää pitänyt, vaan hän paiskautui kyydistä helikopterin lentäessä rajusti oikealle - Diego kaasutti koneeseen. "EIIIII!" Armando huusi kamalalla äänensävyllä, mutta Marty huusi takaisin: "Me ei nyt voida odottaa, muuten me kaikki kuollaan!" Auto liukui ramppia ylös ja se sulkeutui Andromadan liitäessä kohti korkeuksia. CJ oli jo hypännyt vauhtiaan hiljentävästä autosta pois ja näki helikopterin laskeutumassa lähelle.
Kyydistä tuli se, jota hän nyt vähiten olisi osannut sillä hetkellä odottaa - Sergio Adriano Mendez, vastikään tavattu uusi tuttavuus, joka oli mennyt muiden mukana Liberty Cityyn katastrofien jälkeen. Sonny kömpi hiljalleen pystyyn, mutta kukaan ei vielä tiennyt, mitä tehdä hänelle. "Onko Derek ok?" CJ kysyi pelokkaana, ja Adriano ei ehkä edes osannut odottaa sitä. "On se. Me ajettiin se sairaalaan, meidän suru tosin oli ylittänyt jo rajat. Diablon veljekset tuommoisessa jamassa...toinen kuolee, toisen selkä posahtaa auki..." CJ kohotti oitis kätensä. "Ei. Molemmat elävät. Devil...minä puhuin hänelle." Adriano näytti jo epävarmalta ja nosti molemmat kätensä korkeuksiin. "En tiedä mistä puhut. Käskin lekureita koklaamaan uusiksi, minä maksoin viulut. Mutta että hän elää...Siltähän lähti käsi poikki?" CJ kohotti hartioitaan, mutta hetkeä myöhemmin hänen takaraivossaan sojottikin aseen piippu. "KAIKKI LIIKKUMATTA!" kuului Sonny Forellin raivoisa huuto. Adriano Mendez näki, mitä hänelle oli tapahtunut - hänen kasvonsa olivat melkein täysin veressä, mutta silti hän kykeni pysymään pystyssä. Hengissä olevat apurit käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja pitivät muita aloillaan, kun Sonny käveli ympäri CJ: tä, ase osoitettuna häntä kohti. "Minä meinasin aavistaa, että heti kun Devil kuolee, jotkut lähtevät innokkaina kostoretkelle. Olisitte olleet niin kuin I ja Di, ja jääneet sinne Liberty Cityyn odottelemaan tilanteiden selviämistä...minun on nyt aika kertoa teille, että tuossa ei ole järkeä. Kuka nyt yhtä kusipäätä kaipaa..."
Adriano alkoi nähdä hiljaa punaista. Sonny kiersi CJ: tä juuri sellaisessa asennossa, että hänen selkänsä oli Adrianoon päin - ja siinä se sitten tapahtuikin. Potku lähti ja tönäisi Sonnyn kumoon. Vain hetkeä myöhemmin, kun muut tajusivat, mitä oli tapahtunut, alkoi oikea tapahtumasarja - Tommy löi omaa vastustajaansa vatsaan, Sweet potkaisi kasseille, Niko heitti maahan ja Kendl hakkasi bitch-slapeilla. Sonny makasi maassa selän kivun tuntuessa selvästi - hän kääntyi toisinpäin. CJ piti kuitenkin ladattua pistoolia osoittamassa häneen, ja kaksi muuta miestä tulivat hiljalleen kohti. Toinen potkaisi Sonnya kylkeen ja selitti jamaikalaisella aksentilla: "Tuon siitä saa, kun pilkkaa kuolleita!" Niko raahasi omaa vastustajaansa mukanaan ja uhkasi lyödä tätä pistoolilla päähän, jos tämä yrittäisi pakoa. "Jacob - sinä siis tulit Playboyn kera. Hyvä näin. Meidän on aika viimeistellä tämä kapakala kuoliaaksi." Muut pitelivät apureita, Adriano nyökkäsi CJ: lle. Hän nyökkäsi takaisin ja painoi sormensa jo liipaisimelle, kaikki oli aivan valmista...
Sonny kierähti ympäri. Jacob, Niko ja CJ ampuivat yhtäaikaa siihen, missä hän oli hetki sitten ollut, mutta hän lähti jo juoksuun helipadia kohti. "Jääkää te tänne ja pitäkää huoli apureista, MINÄ tapan hänet!" CJ ärjäisi ja pinkaisi perään. Sonny näytti sellaista ilmettä, että kaikki meni aivan suunnitelmien mukaan - alkoi sataa ja kaikki näkivät yhä, mitä tapahtui, joskin melko kaukaa. "Joten - me olemme kahden. Minä kerron sinulle vain yhden asian tässä välissä: Dimitri Rascalov tappaa sinut, jos saa tietää, että minä olen kuollut sinun takiasi. Ja jos minä kuolen, minun paikkani ottaa sinun paras ystäväsi...Love Median paras ystävä...armeijan paras ystävä." Sonny alkoi nauraa, ja CJ tajusi, että hänen tilaisuutensa oli nyt. "Toki niin ei käy koskaan, ja kun minä olen tappanut sinut, s**tanan homon*kru, saat huomata, että maailma ei ole ollenkaan niin helppo paikka kuin luulet! Taidanpa seuraavaksi käydä Liberty Cityssä ja tehdä selvää Di' stakin, ihan vain Matthew' n iloksi..." CJ: n pinna kävi jo niin kireällä, että hän ei jaksanut kuunnella enempää. Hän kohotti pistoolin ja ampui.
Laukaus osui Sonnyn rintaan ja hän perääntyi kauhuissaan. Hän tajusi vain sekunnin murto-osan ajan, mitä oikeastaan oli tapahtunut, ja sitten hän kaatui polvilleen veren vuotaessa joka puolelle hänen vaatteitaan sekä maata. "Matthew...kostaa...tämän...vielä...sinulle..." hän huohotti ja nielaisi, jonka jälkeen häntä ei enää ollut. Hän kaatui vatsalleen eikä enää liikkunut, ei edes hengittänyt. CJ katsoi häntä kylmillä silmillään, joissa ei ollut lainkaan tunteita - sellaista hän ei olisi koskaan voinut uskoa itsestään. Vesi tippui Sonnyn päälle, mutta hän ei ainakaan nousisi yllättävästi kuolleista niin kuin Daniel Libertyn satamassa - vaan Forellin rikosperheen johtaja oli siinä, pelkkänä verisenä ruhona, josta ei ollut enää mitään hyötyä. Juuri ennen kuin hän kääntyi, CJ otti kuitenkin myrskyisän vastaanoton muilta - kaikki syöksyivät iloisina hänen päälleen yhdeksi jättimäiseksi halaustakuksi. "Sä teit sen! SÄ TEIT SEN, VELI!" Sweet huusi ja taputti CJ: tä iloissaan selkään - saman tekivät lukuisat muut, ja kun joukko oli viimein kadonnut ympäriltä, Adriano Mendez käveli hänen luokseen. "Onnittelut. Yritin kyllä saada veljeni pois autostaan, mutta eihän se onnistunut..." CJ nosti vielä etusormensa pystyyn saaden puheenvuoron. "Haluatko sinäkin siis...tappaa veljesi?" Adriano nyökkäsi ilman epäilyksiäkään. "Enhän minä halua hänen elävän! Kaiken sen jälkeen, mitä hän on minulle tehnyt...Mutta kuule, soittele joskus. Voidaan vaikka tehdä jotain hauskaa..." Hän iski silmää ja palasi helikopterille, jonka kyytiin CJ: kin tuli.
Juhlat pidettiin Tommyn kartanolla. Lance, joka oli melkein koko ajan vain piileskellyt sotaa sisällä, oli taas tullut kysyneeksi Viciltä heidän tavatessaan: "Jäinks mää taas jostain paitsi?" CJ, joka käveli ohi, sanoi hitaasti ja tunnelmallisesti: "Parempi, ettet olisi ollut näkemässä sitä." Hän piti vähiten hauskaa koko joukosta, lähinnä vain Dimitri Rascalovia ja Matthew Lindiä ajatellessaan. Edellinen oli outo, jälkimmäisen hän oli kohdannut vain pari kertaa, ja hänestäkin oli yksi kamalimmista muistoista jäänyt mieleen, kun hän oli räjäyttänyt Derekin ihosta melkein puolet pois. Oli tiedossa, ettei sellaista persoonaa voinut henkiin jättää, mutta toistaiseksi hän ei vielä tiennyt mitään. Oli vain ajan kysymys, koska kaikki selviäisi. Sota oli sentään ohi, ja se oli hänelle tärkeintä.
Kirjoitettu: lauantai, 31. toukokuuta 2008 klo 10.19
Terveppä taas, jos täällä on vielä jotain kirjoittajia aloittelemassa uutta aktiivisuutta kesäloman mukana, niin entistä parempi. Minä taidankin nyt loman alkamisen kunniaksi alkaa kirjoittaa yhtä aktiivisesti kuin viime kesänäkin. Lukekaa ja arvostelkaa, tästähän tulee vain entistäkin parempaa, jos kirjoitusverta löytyy.
Kirjoitettu: lauantai, 31. toukokuuta 2008 klo 12.23
Lainaus:31.05.2008 Carbonox kirjoitti:
Terveppä taas, jos täällä on vielä jotain kirjoittajia aloittelemassa uutta aktiivisuutta kesäloman mukana, niin entistä parempi. Minä taidankin nyt loman alkamisen kunniaksi alkaa kirjoittaa yhtä aktiivisesti kuin viime kesänäkin. Lukekaa ja arvostelkaa, tästähän tulee vain entistäkin parempaa, jos kirjoitusverta löytyy.
Minulta ehkä tulee kesälomalla, vaikka tarinani ovatkin aivan bullshittiä.
Kirjoitettu: lauantai, 31. toukokuuta 2008 klo 12.59
Tulevien tarinoiden juonta:
1. Ensinnäkin, CJ: lle selviää aikas paljon siitä, mitä aiemmin oikeastaan on tapahtunut - sekä hyvää että huonoa.
2. Päähenkilöitä tulee lisää ja Leone-perheen lisäksi muut mafiat sekaantuvat kuvioihin.
3. Myös Nikon kaverit(ja viholliset) ovat pelissä mukana.
4. Tämän takia hahmolistaa karsitaankin sitten jatkossa, eli päähenkilöitä tulee taas kuolemaan.
Kirjoitettu: maanantai, 02. kesäkuuta 2008 klo 13.45
Carbonox Stories:
Link - Osa 1
CJ istui vessanpöntöllä. Kello oli noin viisi yöllä, mutta hän ei ollut saanut ollenkaan nukuttua, ja kun hänen housunsa olivat äkillisesti täyttyneet kusesta, hän oli kävellyt vessaan ja istui siellä jo toista varttia. Hän tuntui aivan liimautuneen kiinni pönttöön ja luki varsin addiktoituneena kuukauden Car Shower-lehteä. Silmiin pisti taas kerran uusia automalleja, kuten New Liberty Cityssä tehty upouusi Infernus Aida V12 '08, joka kuitenkin ylitti hänen budjettinsa aika selvästi. Aseet olivat tärkeämpiä kuin autot, joihin käytettiin rahaa vain silloin, kun johonkin tuli teknistä vikaa tai se romuttui ties missä tilanteissa. Pitkän hiljaisuuden jälkeen hän hyppäsi säikähdyksestä ilmaan, kun kännykän soittoäänenä toiminut rokkibiisi pärähti soimaan. Hän tarttui nopeasti siihen ja painoi vastausnappia jatkaen samalla auton tietojen pänttäämistä. "Moi Siitsei, en kai herättänyt..." Naurua kantautui toisesta päästä. "Kuule, ehtisikkös käydä täällä Wichitassa, minulla on sulle vähän tärkeää asiaa." CJ, jonka fiilis oli lähinnä entistäkin odottamattomampi, mutisi vain: "Liberty Cityssä? Ääh, anna mulle nyt vähän aikaa, yritän nukkua..." Hän haukotteli taas, mutta nyt ei ainakaan sopisi nukahtaa, kun kerran vessassa istuttiin. "No, tule kummiskin tänään. Asia on tärkeä." Soitto loppui siihen ja CJ keskittyi taas lehteen. Di oli päättänyt soittaa hänelle - jotain tärkeää siis oli edessä. Ennen pitkää hän kuitenkin sulki lehden ja nousi viimein, joskin varsin kivuliaasti per*een jäätyä lähes täydellisesti kiinni pönttöön ennen nousemista. Hän veti vessan ja käveli lehti kainalossa yläkertaan yrittäen varoa, ettei hoipertelisi portaista alas. Sweet ja Kendl eivät olleet vielä kuulleet Cesarista - hän ei edes tiennyt, halusiko mainita asiasta vai ei.
Kirjoitettu: maanantai, 02. kesäkuuta 2008 klo 14.30
Muokattu: 02.06.2008 klo 14.31
The Strangers
Kello 02:00 Johnosien talossa
Cj vastaa soivaan puhelimeen: Cj, mitä asiaa?
Puhelimessa: Kello 04:00, laituri 4. *tuut tuut tuut tuut*
Cj jäi tuuttaava puhelin käteensä ihmettelemään soittoa. Hänelle heräsi mielenkiinto, kuka soittaja oli, ja miksi hän soitti. Carl alku pukea päälleen vaatteita, kun huomasi housujensa päällä pistoolin. Cj oli varma, että hän ei ollut laittanut pistooliansa housujen päälle. Enenpää ihmettelemättä hän lähti laitureille päin.
Kello 04:02, laituri 4, Los Santos
Cj: Ei täällä oikein näytä olevan mitään eikä ketään. Pelkkiä veneitä ja vettä. Samalla hetkellä hän huomasi oudon kiillon rakennuksen päällä. Hän katsoi mikä siellä kiiltää. Hän näki siellä ihmisen, mutta heijastus oli Barret M82 .50 kaliperisen tähtäin! Cj äkkiä vierähti laiturin alle, kun tuntematon vihollinen ampui laituriin.
Cj oli ansassa veden ja murhaajan välissä. Cj:eillä ei ollut mitän aseita mukana, ja puhelinkin oli jäänyt kotiin. Murhaaja ampui toisen luodin, joka melkein osui Cj:hin. Hän sai idean, ja lähti sukeltamaan. Murhaaja ei nähnyt Carlia enään missään. Hän ampui yhden luodin veteen, jolloi sieltä tuli jotain punaista, VERTA! Murhaaja keräsi kamppeensa ja lähti rikospaikalta pois.
Four Dragons Casino, Las Venturas
Woozie heitteli tikkaa tikkatauluun, johon oli teipattu Tha Dang Nang Boysien yksi parhaimmista jengiläisistä. Kun Woozie oli heitellyt vähän aikaa tikkaa, hän sai viestin päästä mafialta, että hänen kannattaisi olla varuillaan.
Tästä tuli nyt niin lyhyt, kun ei jaksanut enempää kirjoittaa niin alku?
Kirjoitettu: maanantai, 02. kesäkuuta 2008 klo 14.33
Lainaus:02.06.2008 vainottu kirjoitti: The Strangers
Sou, alusta arvostelua. Mielestäni stooria oli kuvailtu ainakin aluksi ihan hyvin, mutta kirjoitusvirheet tuossa alkupuolella lähinnä haittasivat lukemista. Muuten kyllä odottelen jatkoa.
Kirjoitettu: maanantai, 02. kesäkuuta 2008 klo 19.32
Aika hyviä stooreja. Miten Helve*ssä jaksatte kirjottaa noin paljon?
Carbonox, sun näppis mahtaa olla aika kulunut noiden jälkeen
Arise, arise, Riders of Théoden! Fell deeds awake: fire and slaughter! Spear shall be shaken, shield be splintered, A sword-day, a red day, ere the sun rises! Ride now, ride now! Ride to Gondor!
Kirjoitettu: maanantai, 02. kesäkuuta 2008 klo 19.39
Kiitos kehuista, tuohan vaan parantaa motivaatiota kun tietää, ettei täällä pelkkiä trolleja jatkuvasti ramppaa. =)
Pitkällä kokemuksella alkaa jaksaa tehdä pidempiä stooreja. Muistan yhä, kuinka kirjoitin kolme peräkkäin 1. syyskuuta 2006, ne olivat ensimmäisiäni ja lyhyitä kuin mitkä. Sitten vasta paljon myöhemmin aloin tehdä pidempiä, mutta nykyään laiskuus on niin suurta, ettei niitä jaksa kirjoittaa yhteen putkeen, vaan pitää tehdä aina muutama kappale kerrallaan. Uuvuttavaa puuhaa...huhhuh.
Kirjoitettu: maanantai, 02. kesäkuuta 2008 klo 20.25
Itsekki miettinyt, että miten pää kestää rustata tällaisia litanioita. Itse en pääse tällaisissa asioissa ensimmäistä riviä pitemmälle ja siiten, kun lukee näitä sivun mittaisia kyhäelmiä niin ensimmäinen ajatus on WTF!
Kirjoitettu: maanantai, 02. kesäkuuta 2008 klo 21.52
The Strangers
Kello 02:00 Johnosien talossa
Cj vastaa soivaan puhelimeen: Cj, mitä asiaa?
Puhelimessa: Kello 04:00, laituri 4. *tuut tuut tuut tuut*
Cj jäi tuuttaava puhelin käteensä ihmettelemään soittoa. Hänelle heräsi mielenkiinto, kuka soittaja oli, ja miksi hän soitti. Carl alku pukea päälleen vaatteita, kun huomasi housujensa päällä pistoolin. Cj oli varma, että hän ei ollut laittanut pistooliansa housujen päälle. Enenpää ihmettelemättä hän lähti laitureille päin.
Kello 04:02, laituri 4, Los Santos
Cj: Ei täällä oikein näytä olevan mitään eikä ketään. Pelkkiä veneitä ja vettä. Samalla hetkellä hän huomasi oudon kiillon rakennuksen päällä. Hän katsoi mikä siellä kiiltää. Hän näki siellä ihmisen, mutta heijastus oli Barret M82 .50 kaliperisen tähtäin! Cj äkkiä vierähti laiturin alle, kun tuntematon vihollinen ampui laituriin.
Cj oli ansassa veden ja murhaajan välissä. Cj:eillä ei ollut mitään aseita mukana, ja puhelinkin oli jäänyt kotiin. Murhaaja ampui toisen luodin, joka melkein osui Cj:hin. Hän sai idean, ja lähti sukeltamaan. Murhaaja ei nähnyt Carlia enään missään. Hän ampui yhden luodin veteen, jolloi sieltä tuli jotain punaista, VERTA! Murhaaja keräsi kamppeensa ja lähti rikospaikalta pois.
Four Dragons Casino, Las Venturas
Woozie heitteli tikkaa tikkatauluun, johon oli teipattu Tha Dang Nang Boysien yksi parhaimmista jengiläisistä. Kun Woozie oli heitellyt vähän aikaa tikkaa, hän sai viestin mafialta, että hänen kannattaisi olla varuillaan. Viesti ei ollut tunnetulta, vaan mafialta, jonka nimi oli: The Strangers. Woozie jäi vähäksi aikaa paikalleen seisomaan, mutta sitten jatkoi töitään.
Kello 04:05, laituri 4, Los Santos
Cj nousee pärskähtäen pintaan. Cj:hin ei ollut osunut luoti, vaan repi punaisesta paidastaan äkkiä palasia, jotka näyttivät kaukaanta verelle.
Cj: Hitto! Kuka hän oikein oli, ja miksi hän halusi ampua minut? Taidan aavistaa, ettei tämä jäänyt ainoaksi tapaamiseksi.
Cj ui turvallisuuden vuoksi rantaan, ja lähti takaisin kotia kohti. Vartin ajamisen päästä hän huomasi varjossa olevan miehen jolla oli ase kädessä. Ase osoitti jotakuta, tai jotakin. Cj älysi, melkein kun oli liian myöhäistä! Hän laittoi päänsä alas, kun luoti meni suoraan hänen päänsä yläpolella osuen tuulilasiin. Carl otti oikeuden painaa kaasun pohjaan, ja lähteä mahdollisimman nopeasti karkuun. Varjoissa oleva mies yritti ampua uudestaan, mutta se osui Clucking Belling seinään.
Cj: Minä luulen, että joku on palkannut murhaajan perääni. Minun on pakko saada hänet pois päiviltä. Muuten en voi liikkua enää ulkona.
Samana päivänä San Fierrossa
Cesar piti San Fierrosta, niinpä hän meni sinne uudelleen. Hän tuunaa autoansa Cj:ein korjaamolla.
*Puhelin soi*
*piiip* *piiip* *piiiip* Cesar tässä! Mitä asiaa Cj?
Cj: Pistä tilaa sinne korjaamolle! Minulla on asiaa, mitä ei voi puhelimessa sanoa. Joku saattaisi kuunnella meitä!
Cesar: Selvä se. Olenkin jo täällä, kun ajattelin tulla tänne lomalle.
Cj: Hyvä! Tulen 2 tunnin kuluttua.
2 tunnin päästä San Fierrossa
Cj: Luulisin, että on perustettu uusi mafia tai jotakin! Woozie kertoi, kun olin matkalla tänne, että hän sai viestin joltain The Strangers nimiseltä mafialta. Yksi heistä luultavasti yritti tappaa minua, joten kannattaa olla varuillaan.
Cesar: Kiitos tiedosta. Aijotko lähteä San fierrosa saman tien, vai jäätkö vähäksi aikaa?
Cj : Voisin jäädä. Olisin täällä ehkä turvassa, kunnes Los Santosissa on taas turvallista.
Kirjoitettu: tiistai, 03. kesäkuuta 2008 klo 12.54
Muokattu: 04.06.2008 klo 09.41
Carbonox Stories:
Link - Osa 1
CJ istui vessanpöntöllä. Kello oli noin viisi yöllä, mutta hän ei ollut saanut ollenkaan nukuttua, ja kun hänen housunsa olivat äkillisesti täyttyneet kusesta, hän oli kävellyt vessaan ja istui siellä jo toista varttia. Hän tuntui aivan liimautuneen kiinni pönttöön ja luki varsin addiktoituneena kuukauden Car Shower-lehteä. Silmiin pisti taas kerran uusia automalleja, kuten New Liberty Cityssä tehty upouusi Infernus Aida V12 '08, joka kuitenkin ylitti hänen budjettinsa aika selvästi. Aseet olivat tärkeämpiä kuin autot, joihin käytettiin rahaa vain silloin, kun johonkin tuli teknistä vikaa tai se romuttui ties missä tilanteissa. Pitkän hiljaisuuden jälkeen hän hyppäsi säikähdyksestä ilmaan, kun kännykän soittoäänenä toiminut rokkibiisi pärähti soimaan. Hän tarttui nopeasti siihen ja painoi vastausnappia jatkaen samalla auton tietojen pänttäämistä. "Moi Siitsei, en kai herättänyt..." Naurua kantautui toisesta päästä. "Kuule, ehtisikkös käydä täällä Wichitassa, minulla on sulle vähän tärkeää asiaa." CJ, jonka fiilis oli lähinnä entistäkin odottamattomampi, mutisi vain: "Liberty Cityssä? Ääh, anna mulle nyt vähän aikaa, yritän nukkua..." Hän haukotteli taas, mutta nyt ei ainakaan sopisi nukahtaa, kun kerran vessassa istuttiin. "No, tule kummiskin tänään. Asia on tärkeä." Soitto loppui siihen ja CJ keskittyi taas lehteen. Di oli päättänyt soittaa hänelle - jotain tärkeää siis oli edessä. Ennen pitkää hän kuitenkin sulki lehden ja nousi viimein, joskin varsin kivuliaasti per*een jäätyä lähes täydellisesti kiinni pönttöön ennen nousemista. Hän veti vessan ja käveli lehti kainalossa yläkertaan yrittäen varoa, ettei hoipertelisi portaista alas. Sweet ja Kendl eivät olleet vielä kuulleet Cesarista - hän ei edes tiennyt, halusiko mainita asiasta vai ei.
Vihdoin parin tunnin päästä, kun hän tajusi, että mitään unta ei enää tulisi, hän alkoi hoippua sängystään ylös ja alakertaa kohti. Kendlin huoneesta kuului äänekästä haukottelua, mutta Sweet kuorsasi sikeästi. CJ käveli portaisiin, kunnes astui vahingossa liikaa ja rysähti pari rappua alaspäin, päästen kuitenkin polvilleen. Kendl kirkaisi huoneessaan ja ryntäsi ovi paukkuen ulos, Sweetinkin jo herätessä. CJ kömpi hitaasti pystyyn, ja juuri lyöntiasennossa ollut Kendl melkein ehtikin tehdä vahinkoa. "Mitä sinä täällä keskellä yötä..." Nyt toisesta makuuhuoneesta Sweetkin juoksi paikan päälle ja näki CJ: n, joka käveli jo portaita alas. "Missä murtovarkaat on? Jumankauti, jos ne koskee meiän sukuperintöihin, niin siinä on sitten ruumiita maassa!!!" Kendl käveli hihittäen hänen ohitseen ja CJ haki keittiöstä muroja Sweetin vain tuijottaessa ympäri huonetta hölmistyneenä. "Hei muuten, missäs Cesar on?" hän keksi kysyä aivan sattumalta, kun hän istui pöytään. CJ vaikeni melkein heti. Hän ei halunnut kertoa - hän tiesi molempien reaktion - mutta kun olohuoneesta kantautui kova ja äkäinen: "HÄ!?", hän tuli kahvikuppi kädessään saman pöydän ääreen ja paiskasi kupin pöydälle niin kovaa, että kahvia läikkyi. Kendl haki paperia ja CJ alkoi puhua niin vihaisella äänellä kuin suinkin pystyi: "Se - oli vanha tuttavamme - Armando Mendez." Äänessä alkoi tuntua synkkyyttä, ja Sweetkin katsoi jo huolestuneena, mikä oli todella harvinaista. "Hän ampui Cesaria haulikolla, ja..." Hetkessä Kendl pudotti juuri nostamansa lusikan lattialle kilisten. "Ei, ei, ei...Soitin lääkäreille, mutta siellä vastasikin Devil, ja ehdin kertoa asian vasta kun olin jo Bayshore Avenuella..." Sweetistä tuntui kuin hän ei huomannutkaan yhtä epäkohtaa äsköisessä lauseessa - jos pelastusryhmä ei ehtinyt paikalle kovin nopeasti, Cesar oli varsin vakavasti loukkaantunut. CJ: n kädet tärisivät, kun hän nosti kahvikuppiaan uudestaan, ja hetken päästä hän ei voinut kuin nousta seisomaan. "Se sai riittää. Minä lähden Liberty Cityyn. Nyt." hän tokaisi päättäväisesti. "En Armandoa jahtaamaan, vaan koska pitää hoitaa yksi tapaaminen..." Kendl yritti saada äänensä vielä kuuluville CJ: n mennessä ovesta ulos. "E-enkö minä voisi tu-tulla mukaan?" hän kysyi, mutta vastausta ei ainakaan tullut, mikä merkitsi sitä, että hän jäi Sweetin seuraksi Grove Streetille.
CJ osti lentolipun Juank Airin matkustajakoneeseen ja nousi muiden mukana kyytiin. Hän ei tarvinnut melkein mitään muita matkatavaroita paitsi aseen, joka hänellä oli kaiken varalta takintaskussa. Hän istahti penkille melko lihavan miehen viereen eikä sanonut mitään, kunnes mies puhui varsin oudolla murteella: "Mikskös sää Libertyyn meet?" Hän hätkähti hiukan, mutta vastasi kohteliaasti: "Yksi kaveri pyysi käymään, sillä on jotain tärkeää asiaa..." Mies nyökkäsi ja tilasi hotdogin, jota hän sitten söi niin kauan kuin sitä oli jäljellä. CJ katseli vain eteensä, kunnes Francis INTL Airport tuli näkyviin ja sitä kautta koko Shoreside Vale. Uudessa Libertyssä hän ei ollut vielä käynyt, mutta ainakin Di oli uskaltautunut takaisin vanhaan, jonka erottivat uudesta vain meri ja vuoret, ja kaupunkien välillä kulki yksi autotie Liberty Cityn rakennusviraston tekemän valtavan tason päällä aina Alderneyhyn asti. CJ vihelsi taksikuskille, joka pysäytti tien reunaan, ja nousi kyytiin. "Wichita Gardensiin, ja...öö...taloon numero 16." hän sanoi jo pari Libertyn sijaintia unohtaneena. Kuski nyökkäsi ja ajoi Porter Tunnelin kautta Wichitaan, josta sitten ennen pitkää pysähtyi kerrostalon kohdalle. CJ maksoi taksikyydistä, jottei joutuisi mihinkään turhiin vaikeuksiin, ja käveli porraskäytävään. "Asunto numero...mikäs se nyt olikaan?" hän tuskaili ärsyyntyneenä ja tuijotti ovia ympärillään. Jossain päin ensimmäistä kerrosta se kyllä oli, mutta oveen ei luonnollisestikaan oltu kiinnitetty "Deadguy Suite"-kylttiä, muutenhan paikka vilisisi Sindaccoja. Se teki paikan löytämisestä vaikean myös hyville tyypeille - mutta pian hän muisti sen, kyseessä oli toinen ovi vasemmalta, ja sinne hän sitten meni sisään.
Huoneisto oli oikea - sinne koko porukka oli vähän aikaa sitten kokoontunut lähinnä piileskelyn merkeissä. Di puhui kännykkään huoneiston toisella laidalla. "Ai shoppailemaan? No jaa, miksei...oho, en voikaan! Katsos kun CJ tuli tänne...niin mitä? Carl Johnson sen oikea nimi on..." CJ istui sohvalle odottamaan puhelun loppumista. "Ääh, älä viitsi, Jill, en minä seurustele!" Di nauroi hetken ja alkoi taas puhua. "No, mennään vaikka joskus huomenna, kun nyt pitää tehdä vähän...noh, miten sen nyt sanoisi...no, keskustella!" Hänessä näkyi ärtynyttä iloa, kun hän käveli jääkaapille ja otti sieltä kaksi Sprunk-tölkkiä. Toisen hän viskasi CJ: lle, joka alkoikin heti avata. "Noh, miksi kutsuit mut tänne?" hän kysyi yrittäessään väen vängällä saada tölkkiä auki. Lopulta hän onnistui siinä, mutta samalla juomaa tippui hänen housuilleen, ja olosta tuli suoranaisesti epämukava. "No katsos...minä olen tässä ajatellut, että kun kerran tunnetaan toisemme paremmin kuin ennen, niin voisin kertoa pari tärrrkeää juttua." CJ hörppäsi niin paljon juomaa kuin suuhun mahtui, nielaisi koko roskan ja röyhtäisi päälle kuin mikäkin sika. "Ääh, älä nyt oikeasti, ei tuo ole hauskaa...Niin, mitäs minun pitikään kertoa? Ootko koskaan miettinyt, miksi Devil ei päästänyt minua satamasotaan?" CJ kohautti olkiaan. "Koska se ei usko suhun?" Hän joi taas, eikä pystynyt pidättelemään röyhtäystä. "Sika...No ei, oikeastaan se johtui vain siitä, että minä olen nainen. Uskot kai tuota? Niiden paikka on turvapaikoissa hoitamassa arkipäivän asioita ja odottamassa sitten jätkiä, jotka tulee ennen pitkää himaan joko voittajina tai häviäjinä. Minä olisin voinut pelastaa sen silmäpuolen hengen tappamalla Armandon heti, kun olisin vain voinut! Mutta en voinut! Minun piti vain varmistaa, ettei kukaan saa tietää turvapaikasta! Vaikkei kuolleita saisi pilkata, minä sanon kyllä sen, että tämä on liian epäreilua..." CJ nyökkäsi kerta toisensa jälkeen, mutta kuuli sitten, kuinka ovi narisi hitaasti auki - joku oli tulossa sisään kesken kaiken, ja se joku ei ainakaan ollut kukaan ystävä...
"AHA! Mistäs arvattiin, että kyseessä on vanha tuttavamme, CJ?" kuului kova huuto ovelta, eikä äänen aiheuttajaa kauaa tarvinnut arvuutella. Vincent Westwood käveli huoneiston poikki SMG kädessään. "Me saatiin kuulla ystävältämme Matthew Lindiltä, että te pidätte majaa täällä. Ei nyt saatu koko sakkia kiinni, mutta kyllä sinustakin hyvä saalis saadaan..." Hän ei kyennyt hillitsemään vahingoniloaan. "Mutta toisaalta - jengitoverisi Ryder sai jo kärsiä, nyt minä taidan tietää..." Ja ennen kuin CJ ehti tehdä mitään, Vincent hyökkäsi päälle ja alkoi kuristaa häntä. "DI, TEE JOTAIN!" hän rääkyi tuskissaan, mutta mitään ei tapahtunut. Ei ammuskelua, ei mätkimistä, ei mitään. Di ei tiennyt, mitä tehdä - hän piti kaksin käsin kiinni pesäpallomailasta, joka oli pöydällä, mutta hän ei tiennyt, mitä hänen piti tehdä. Kun CJ: n ääni alkoi vain muuttua karheammaksi ja hän huusi vielä vähäisillä voimillaan: "A...PU...AAA...", Di tiesi, ettei niin saanut tehdä, ja hän viskasi mailan syrjään ja potkaisi Vincentiä täysillä päähän. Hän irrotti otteensa ja paiskautui seinää vasten vähän niin kuin Dirk Drake aiemmin. CJ oli melkein sininen ja veti syvään henkeä katsoen sitten yhtä pahimmista vihollisistaan, joka kömpi hiljalleen ylös. "Minä...EN JAKSA ENÄÄ!" Hän tönäisi CJ: n tieltään ja juoksi ovelle, mutta Di otti vielä revolverin ja ampui Vincentiä kämmeneen saaden mukavasti vahinkoa tuotettua. Verta jäi ovensuulle, mutta silti haparoivat juoksuaskeleet kuuluivat portaikosta - ja sitten kaatumisen ääni. Vincent ei kestänyt loppuun saakka ja jäi sinne makuulle, mutta pääsi pian pystyyn ja alkoi taas mutista: "Pitää...päästä...sairaalalle..." CJ juoksi talosta ulos ja katseli ympärilleen, mutta ei enää löytänyt Vincentiä. "Se pysyy ainakin vähän aikaa poissa kuvioista. Tiedä sitten, oliko se kuolettavaa vai ei..." hän mietti ja kiipesi portaat takaisin Deadguy Suiteen. Hän istui taas sohvalle ja kysyi uudestaan: "Niin, mitäs kerrottavaa sulla olikaan?"
"Niin!" Di aloitti ja mietti hetken, ikään kuin ei keksinyt, mitä voisi sanoa ensiksi. "Tuota noin...no, ennen kuin olin 13, elämäni oli melkoista h*lvettiä. Minulla ei ollut kavereita, ja Danny kiusasi joka välissä - ääääh! Vanhemmatkin oli huomanneet mussa jotain outoa, kun niin pahasti syrjivät ja pitivät aina Danin puolia - mutta kun tultiin yläkouluun, niin jotkut ysit siinä sitten alkoivat minua kiusata. Hakkasivat kuin raukat, ja juuri silloin melkein kaikkialla tunnettu 'D&I'-kaksikko saapui paikalle. Eivätkä ne jättäneet mitään jossittelun varaan, vaan saivat semmosen yllätyksen aikaan vielä opettajien edessä, että kaksi seiskaa hakkas viittä ysiä. Yksi niistä meinasi kuolla, kun löi päänsä lokerikkoon, ja erityisesti Dania nuhdeltiin väkivaltaisuudesta. Mutta arvaapas mitä? Vanhemmat teki täyskäännöksen ja vastasi opettajalle: 'Jos joku Deadguyta vahingoittaa, niin se ei ainakaan ansaitse elää, ja jos annatte Danille jälki-istuntoa, me tullaan hakemaan se sieltä ja haukutaan koko skole maanrakoon.' No näin kävikin, ja opet oli hämmästyneitä, kun ne kuskasi minut ja Danin pois sieltä - jäljelle jäi vain Ian, mutta ei sekään jäänyt sinne homehtumaan." CJ keskeytti. "Sori vaan, mutta jos en saa jo puheenvuoroa, niin minä alan tylsistyä..." Di oli kuin ei olisi kuullutkaan. "No sitten siellä oli kovis nimeltä Harrison, jolla oli vähän niin kuin oma jengi kasassa. Ja arvaa ketä se alkoi kiusata?" CJ esitti villin arvauksen. "Da..." Di puuskahti taas väliin. "NO EI, vaan minua tietysti! Mutta se sai katua sitä loppuelämänsä, D&I Company ehti taas paikalle ja Harrisonilta lähti kaksi etuhammasta ja se joutui sairaalaan kahdeksi viikoksi vammojen seurauksena. Ja taas Dania ei rankaistu - mutta hän ja Ian eivät kuitenkaan mulle puhuneet melkein mitään, ne vaan hakkasi kiusaajat. Aina kun yritin sanoa niille jotain, ne vain jatkoivat kuin olisin ilmaa - mutta enpä ollut, kun joku oli kimpussa." Taas CJ keskeytti. "Mikä ihmeen väkivaltakoulu teillä oli?"
Di kaivoi esiin vanhan valokuvan, jossa olevaa hahmoa CJ ei tunnistanut. Kyseessä oli melko varmasti täysi-ikäinen nainen, joka ei kuitenkaan ollut edes kahtakymmentä täyttänyt. "Oliko tuo sitten sun...kaverisi?" hän kysyi. Kyseessä oli kyllä tummaihoinen henkilö, mutta ei se Kendl ollut, hän olisi varmasti maininnut Di' n aiemmin, jos he olisivat tavanneet. "Jepulis jep, me tavattiin kun minä olin neljätoista. Hän oli kyllä neljä vuotta vanhempi, mutta hän tutustutti minut aivan uusiin ulottuvuuksiin. Valitettavasti ei olla enää tavattu kymmeneen vuoteen..." "Mitä tapahtui?" CJ kysyi. "Hän kuoli?" Taas kerran Di näytti siltä, että hän oli tympääntynyt villeihin veikkauksiin. "Ei, vaan hän ryhtyi huumediileriksi. Jo muutaman viikon päästä saatiin tieto, että bohanilainen 46-vuotias John Creek on kuollut jonkun jengin ampumana, ja hetkessä Liz otti koko bisneksen haltuunsa tapettuaan sitä ennen vielä muutkin kilpailijat..." CJ ei voinut tajuta, että joku ylipäätään kehtaisi tehdä tuollaista. "Se oli huumepäissään, oli ostanut joltakulta vähän ja jäänyt koukkuun - se on äärimmäisen vainoharhainen kuulemma nykyään, eikä halua varsinkaan poliiseja lähelleen. Minä olen kylläkin saanut selville, missä hän asuu...ja jos vaikka lähdettäis käymään sen luona kylässä?" Tämä säikähdytti CJ: n täysin. "Ei, ei, ei...se varmaan luulee minua poliisiksi ja tappaa..." Tuo ei saanut Di' ssa muuta aikaan kuin nauramista, ja viimein CJ alkoi suostua - hänen piti vain ajaa uuteen Libertyyn ensin.
Juuri kun hän poistui ovesta, hän ei tiennyt, että puskassa istui mies, joka tarkkaili häntä. Tämä kuiskasi hiljaa radioonsa: "Kohde lähdössä sinisellä Sentinelillä ilmeisesti kohti Cedar Grovea. Olkaa koko ajan valmiina ja ottakaa tuuli huomioon, muuten voitte osua ohi!"
