Jeejee! Se onnistu.

Lainaus:27.10.2008 patzziiz kirjoitti:
Muuten oliko mul paljon virheit tos kirjotukses? Joo muokkasin tota mun tarinaakii kun huomasin kirjotus virheen..Kiitos Scneider neuvoist.

Oli siinä jotain pieniä virheitä siellä täällä.

Btw mäkin aloitin jo tota tarinani jatko-osaa ja kirjotan sen sitten huomenna loppuun.

Lainaus:26.10.2008 Bellic kirjoitti:
Hmm, patziis kyllä repeen sulle jos et osaa spoilereihin tekstiä laittaa. ja onpa tunti tosi paljon että ahertaa huomaa kyllä kun nämä pp jannut eivät osaa kirjottaa Wordille ja sitten siitä kopsata tänne enjoy. Mutta Carbonoxille tiedoksi en ole mokoma, opin kaiken kantapään kautta aww... Ja en trollanut Far Cry 2 aiheessa sanoin vaan että ostan sen huomenna ja sitten kysyin onko hyvä pelattavuus niin joku n00b vastasi että : mikä oli viestin pointti. patziis onnea arvostelen sit tarinas ja tuo äskeinen Carbonoxin tarina oli n: 8 arvonen. Enjoy.

Sori, oon kyl patzziiz, en patziis tai mikä ny olikaa

Mitäs pistit niin vaikeen nimen :D

Tulisikohan kohta Snaideriltakin sitä arvostelua...?

Paluu San Andreakseen- osa 2: Ongelmia

Viime osassa tapahtunutta:

Carl Johnson palaa Liberty Citystä San Andreasiin vuonna 2007. Heti saavuttuaan hänen veljensä Sweet kertoo säikäyttävän asian.
_________________________________________________________________

"M-mitä ongelmia? Ei kai kellekään tutulle ole sattunut mitään?" kysyy Carl. Sweet ottaa alleen tuolin, istahtaa, ja hengähtää syvään. Sitten hän sanoo: "On... nimittäin eräälle jengiläiselle. Sinäkin tunnet hänet." Carl rähähtää: "Kerro nyt hyvä ihminen ketä tarkoitat!" Sweet kertoo koko jupakan: "Tarkoitan Cesaria. Hän ajoi toissapäivänä pahan auto-onnettomuuden. Savanna meni ihan romuksi, ja itse Cesar on tällä hetkellä sairaalassa. Kaikki tietävät, että se ei ollut hänen syynsä, sillä juuri ennen pamahdusta sininen Burrito oli kiilannut hänet pois tieltä. Tiedän sen koska ajoin itse perässä" Carlille nousee naamalle ihmettelevä ilme. "No mutta, jos Cesarille ei kerran käynyt mitenkään erityisen pahasti, miksi olet noin huolissasi?" Sweet käskee Carlia tulemaan lähemmäksi, jotta hän voisi kuiskata tälle asian oikean laidan.

Hän kuiskaa: "Kolariauton takakontissa oli salkku, jossa oli Grove Streetin salainen suunnitelma, joka ei missään nimessä saa joutua vääriin käsiin. Paperinippu sisälsi nimittäin niin luottamuksellista tietoa että edes Cheryl ei tiedä niistä ja jos poliisit tai vihollisjengiläiset saavat ne käsiinsä, me kaikki olemme kusessa niin pahasti että vain päälaki näkyy. Minun tuurillani jokin pilvessä oleva Ballasilainen on vienyt ne, sillä onnettomuuspaikkatutkijat eivät löytäneet takakontista kuin sorkkaraudan."
"Pirulainen, kieltämättä tiukka tilanne" tuumaa Carl, ja juuri kun hän on alkamassa miettimään ratkaisua, Cheryl huutaa keittiöstä Sweetille: "Maito on lopussa! Etkö viitsisi hakea sitä lisää kaupasta?!" Sweet nappaa takkinsa sohvalta ja huudahtaa takaisin: "Olen jo menossa!". Myös Carl tulee mukaan sillä hänellä ja Sweetillä jäi juttu pahasti kesken, ja sitä paitsi, hän haluaa nähdä onko San Andreas samanlainen kuin kaksi vuotta sitten.

Sweet ja Carl istuvat sisään Sweetin Dilettanteen. "Aha, olet näköjään vaihtanut Greenwoodin hybridiin?" Carl vitsailee. "Pakko oli. Cheryl vaati uudemman ja tilavamman auton siltä varalta että me innostuttaisiin jokin päivä...tiedät kyllä mitä tarkoitan." Sweet vastaa hieman hämillään ja käynnistää samalla auton. "Tiedän toki" naurahtaa Carl ja katsoo sivuikkunasta pihalle. Samalla hän toteaa Sweetille: "Ovat näköjään saaneet tuon tienkin valmiiksi." Tiellä hän tarkoitti uutta pientä kadunpätkää entisen Ryderin talon sekä nykyään Kendlin ja Cesarin talon välissä. Sweet karauttaa Dilettantella tielle poliisiauton ja vihreän Futon väliin. Rauhallinen ajelu päättyy marketin pihaan. Carl ja Sweet kävelevät sisälle markettiin, ja suuntaavat maitohyllylle. He ottavat kaksi purkkia maitoa, menevät kassalle maksamaan ja lähtevät ulos. Markettia vastapäätä on Xoomerin bensiiniasema. Carl sanoo Sweetille: "Katso vain, tuo bensa-asema on sentään säilynyt samana!" "Kyllä vain" vastaa Sweet ja laittaa purkit taka-ovesta sisään takapenkillä olevaan kylmälaukkuun. "Voitaisiinkin käydä tankkaamassa. Stadionilla on halvempaa bensaa, mennään sinne." Carl nyökkää vastaukseksi ja parivaljakko istuu autoon.

Sweet ajelee hiljaa kohti stadionia. "Tiedätkö muuten mitä Woozielle kuuluu?" kysyy CJ. Sweet vastaa "Hyvää. Teettää kuulemma remonttia Four Dragonsiin. Caligula's on reilusti tappiolla, mikäli talousuutisiin on uskominen. Hän palkkasi The Truthinkin kasinolle yleismieheksi." Carl nauraa. "Mikä siinä nyt noin hauskaa on?" kysyy Sweet ihmeissään. "Mietin vaan miten hän ähkii nuhjuiset haalarit päällä ja kädet llikaantuu kun Woozien diktatuurinen apulainen pistää hänet siivoamaan vessoja." Sweet raukeaa nauruun. Pian parivaljakko onkin jo stadionilla, tai itseasiassa sitä vastapäätä olevalla kylmäasemalla. "Hei kuule, käy sinä ostamassa stadionin aulasta mulle yksi Sprunk, ota samalla itsellesikin!" sanoo Sweet ja työntää kymmenen dollaria Carlin kouraan. "Tuo loput takaisin tai pidä itselläsi, ihan sama." Carl lähtee kävelemään ja ylittää tien varoen samalla autoja. Matkalla eräs nainen on tiputtanut ostoskassinsa ja Carl auttaa häntä mutta jatkaa sitten matkaansa aulaan.

Hän suuntaa kioskille, ottaa kylmätiskistä kaksi Sprunkia, ja menee maksamaan. Selvästi työhönsä tylsistynyt myyjä vastaa hieman alakuloisella äänellä : "Se tekee sitten 4,50 dollaria." Carl työntää myyjän kouraan setelin, ja myyjä antaa haukotellen rahaa takaisin. Lähtiessään kioskilta hän nappaa mukaansa esitteen jossa kerrotaan stadionin tulevista tapahtumista. Kävellessään kohti ovea niistä ryntää sisään kolme mustaan smokkiin pukeutunutta miestä aurinkolasit päässään. He jorisevat keskenään ja vilkuilevat ympärilleen pelokkaasti. CJ ei kuitenkaan kiinnitä heihin kummempaa huomiota vaan suuntaa stadionin oven edessä odottavan Sweetin autoon. "Tässä olisi janoiselle juomaa." Sweet kiittää hiljakseen ja käskee Carlia katsomaan edessä olevalle parkkipaikalle. "En näe yhtään mitään outoa. Mitä ihmeellistä yhdessä asvaltoidussa parkkipaikassa on?" Sweet käskee katsomaan sinistä pakettiautoa ja osoittaa sitä sormella. "Tuo sininen Burrito kiilasi Cesarin tieltä. Siinä oli juuri tuollainen logo kyljessä!" Carl kaivoi jo taskustaan kännykkää soittaakseen Cherylille mahdollisesta myöhästymisestä kun stadionin ovesta ryntäsi ulos ne kolme pukumiestä jotka menivät äsken sisään stadionille Carlin tullessa ulos. Ja mikä ironisinta, he suuntasivat kohti sinistä Burritoa. "Perkele! Nuo pukumiehet siis omistavat tuon pakun!" sanoo Carl Sweetille. Sweet vastaa takaisin "Soita vaan sille Cherylille että me myöhästytään. Minä nimittäin aion lähteä varjostamaan noita tyyppejä vaikka se olisi viimeinen tekoni!" vastaa Sweet ja käynnistää auton...

To be continued

Lainaus:27.10.2008 Dude619 kirjoitti:
Paluu San Andreakseen- osa 2: Ongelmia

Hyvin pärjäilet kirjoitusalalla. Tämä tarina oli edellistäkin parempi hyvällä kerronnalla sun muulla varustettuna. Toimintaa ei nyt vielä ollut, mutta lupaavalta näyttää senkin suhteen.

+ Kuvailu ja tunnelma toimii
+ Aikamuodot tällä kertaa näyttäis olevan kunnossa

- Pituus vieläkin aika vähäinen

8 -

Lainaus:27.10.2008 Dude619 kirjoitti:
Paluu San Andreakseen- osa 2: Ongelmia

Viime osassa tapahtunutta:

Tässä on kaikki kohdillaan lukuun ottamatta muutamaa pientä kirjoitusvirhettä. Aikamuodot sun muut juuri niin kuin pitääkin ja jne... Lyhyt, mutta menkööt!

+ Hyvin kuvailtu, kivasti soljuva - mukava lukea.

- Lyhyt.

8

Paluu San Andreakseen- osa 3: Ajojahti 1/2
_________________________________________________________________
Viime osissa tapahtunutta:

Carl Johnson muutti Liberty Cityyn vuonna 2005 ja palaa takaisin San Andreakseen vuonna 2007. Heti alkuun Sweet kertoo Cesarin ajaneen kolarin ja sanoo myös että Grove Streetin salaiset suunnitelmat on varastettu.
_________________________________________________________________

Pakettiauto lähtee ajamaan hiljalleen stadionin viereistä moottoritietä kohti Red Countya. Sweet ja Carl seuraavat tiukasti perässä ja tarkkailevat auton takatilassa jotakin väkertävää kätyriä. He kuitenkin uhkaavat jäädä jälkeen, sillä Sweetin Dilettante ei pärjää turboahdetulle Burritolle. Kuitenkin he saavat pidettyä edes jonkinmoisen välimatkan pakettiautoon. Autossa ei kuulu puhetta- Sweet keskittyy ajamiseen ja Carl taasen tarkkailee autoa mahdollisten äkkiliikkeiden vuoksi. Ajojahti jatkuu San Fierroon asti. Auto kaartaa kalliotunnelin jälkeen jyrkästi kohti Dohertyä. Maisema on muuttunut rajusti sitten vuoden 1992. Wang Carsia vastapäätä kohoaa juna-asemaan maanalaisesti kytketty suuri kauppakeskus ja sen vieressä on kunnostettu ja täysin muuttunut Zip. Pakettiauto suuntaa vanhaan Pleasure Domeen eli tätä nykyä varastokäytössä olevaan rakennukseen otettuaan ensin kyytiin neljännen smokkimiehen kauppakeskuksen takapihalta. CJ ja Sweet jättävät Dilettanten Juniper Hillin tielle puun taakse ja juoksevat varovasti rantatietä pitkin lähemmäs parkkipaikkaa.

Parkkipaikalle on parkkeerattu kaksi mustaa Sentineliä, yksi Landstalker sekä viisi mustaa Cognoscentiä. Nyt parkkipaikalla kököttää myös sininen Burrito. Sweet sanoo Carlille hiljakseen: "Jokin ei täsmää. Tuo vanha klubi on näet venäläisen ja italialaisen mafialohkon käytössä oleva varastorakennus, ja sen omistajat, eli mafia, ei käytä koskaan sinisiä autoja. Mustat autot ovat nimittäin jokin kunnioituskysymys. Eli ainoa vaihtoehto on että mafia on nyt tekemisissä jonkin Grove Streetin vihollisjengin kanssa." Carl laittaa merkille myöskin terävän huomion. "Tosi on. Ja katsopas tuota yhtä vartijaa. Toinen vartijoista on samanlainen smokkimies kuin se mitä näimme aikaisemmin, mutta toinen...hetkinen! Toinenhan on pukeutunut violettiin! Tuo toinenhan on ilmiselvä ballasilainen!" Sweet tajuaa tilanteen vakavuuden. "Jos tuo toinen on ballasilainen, niin se tarkoittaa vaan yhtä asiaa. Ja se asia on se, että Grove Streetin suunnitelmat ovat yhä enemmän ja enemmän joutumassa liian vaarallisiin käsiin...Perhana! Nyt tuli kiire!" Carl kysyy: "Miksi?" johon Sweet vastaa: "Jos osaan laskelmoida asiat oikein, tiedän että Cheryl, Kendl sekä Cesar ovat suuressa vaarassa." Parivaljakko juoksee kohti autoa. Matka tuntuu kummastakin miehestä todella pitkältä ja jokainen menetetty sekuntti on pahaksi. Carl ryntää sisään autoon, samoin Sweet ja auto on liikkessä ennemmin kuin kukaan arvaakaan.

Sweet kiihdyttää auton äärirajoilleen, pujottelee katuja ja ajaa päin punaisia valoja niin rajusti että on vain ihme miten poliisit eivät lähde hänen peräänsä. "Koko ajojahti oli vain pelkkää hämäystä! Nyt Cheryl ja koko Grove Street on niiden paskiaisten armoilla!" Taivaalle kasaantuu tummia pilviä, ja pian puhkeaa armoton ukkosmyrsky. Sweet ei anna sen häiritä vaan ajaa teitä pitkin niin kovaa kuin Dilettante vain kulkee. Matka keskeytyy yllättäen kun myrsky kaataa suuren männyn keskelle tietä. Sweetille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin kiertää mänty. Kuinka ollakaan, terävä kivikko puhkaisee Dilettantesta renkaan. Sweet raivoaa pahemmin kuin ukkosmyrsky sillä välin kun Carl ehti jo rynnätä vaihtamaan rengasta.

Samaan aikaan Cheryl on autuaan tietämätön kaikesta, mutta kun ovesta ryntää sisään mustaan nahkatakkiin pukeutunut hahmo, tajuaa Cheryl jonkin olevan vinossa. Hän kuitenkin tunnistaa tämän uudeksi naapuriksi, Rogiksi. "Mikä hätänä, naapuri?" Rog vastaa tyynenä "Menikö teiltä sähköt?" Cheryl vastaa iloisesti "Ei, kuten näet, meillä palaa kaikki lamput ja kyllä tuo televisiokin tuolla pauhaa." "Hyvä, minun meinaan täytyy sanoa eräs juttu. Katsos, ikävä kyllä, en ole ehkä niin puhtoinen kuin ulkoapäin vaikuttaa." Rog kaivaa povestaan pistoolin ja sanoo Cherylille: "Kaksi vaihtoehtoa. Joko tulet mukaani tai et. Jos et, voit olla varma että miehesi...hmm...sanotaan nyt vaikka, että hän ei ilahdu näkemästään kunhan pääsee kotiin San Fierrosta." Cheryl jähmettyy pelosta eikä voi kuin myötäillä tämän psykopaatin pyyntöjä. Kuitenkin, Rogin pakotettua Cheryl ulos talosta, toisen talon ikkunasta katsovan Kendlin vaistot heräävät ja hän kävelee varovasti ulos ovesta terassille. Kendl huutaa "Cheryl, onko kaikki hyvin?!". "Ei" vastaa vaimea miesääni. Sitten on sekunnin verran hiljaista. Kunnes hiljaisuuden rikkoo Cherylin kirkaisu ja laukaus. Cheryl haukkoo henkeään: "S-s-sinä a-a-aa-ammuit K-k-kendlia". Rog vastaa: "Kyllä ja samoin käy sinulle mikäli et noudata käskyjäni. Kendl makaa henkihieverissään maassa. Luoti on tosin vain osunut hänen jalkaansa, mutta verta vuotaa. Sade vain yltyy. Kadulla käynnistyy ruosteinen Albany ja auto lähtee kiihdyttämään pitkin Ganton Streetiä renkaat ulvoen, jättäen taakseen Sweetin ja muiden Grovelaisten talot ja verta vuotavan Kendlin.

Samaan aikaan Carl on saanut vaihdettua renkaan Dilettanteen ja he pääsevät vihdoinkin jatkamaan matkaa. Carl utelee uudesta naapurista saadakseen Sweetin rauhoittumaan. "Millainen tämä uusi naapuri on?" Sweet vastaa sen minkä kiihdyttämiseltään kerkeää "Ai Rog? Kävi eilen meillä iltaa istumassa, mukava tyyppi. On kai töissä jossain arkkitehtuurifirmassa." Carl sanoo: "Kuule Sweet, en usko että kukaan on mitenkään suuressa vaarassa. Cheryl on valpas nainen ja osaa kyllä puolustaa itseään. Ja asuuhan Kendlkin naapurissa, ja se Rog. Kyllä he pärjäävät." "Aivan sama, olemme jo Los Santosin tunnelissa."

Kun Sweet ja Carl saapuvat Ganton Streetille, tai itse asiassa Grove Streetille, on sade yltynyt mahdottomaksi, se on melkein kuin monsuuni. Kendl on pahasti vilustunut, ja hän on melkein menettämässä tajuntansa. Carl huomaa ikkunan läpi jotain outoa. "Miksiköhän teidän ja Kendlin talon ovi on auki?" "Ei kai?" Sweet säikähtää ja näkee maassa makaavan Kendlin. "Carl, katso!" Sweet pysäyttää auton ja veljet ryntäävät elvyttämään sisartaan. "Kendl, kuka tämän teki? Kendl? Kendl?" kyselee Carl jo tajuttomalta Kendliltä. Sweet ärähtää: "Ja sinä sanoit että kellään ole mitään hätää!" Kendl herää muutamaksi sekunniksi ja sanoo tokkuraisena: "Hän vei Cherrrrrrryyllllinnn...." ja vaipuu taas tajuttomuuteen. "KUKA VEI? VASTAA!! KENDL!" huutaa Sweet. Carl on jo soittamassa ambulanssia. "KENDL! KUKA KAAPPASI CHERYLIN!?" huutaa Sweet "Turhaan huudat, ei hän pysty vastaamaan." toteaa Carl.

To be continued.

Lainaus:27.10.2008 Dude619 kirjoitti:
Paluu San Andreakseen- osa 3: Ajojahti 1/2

No tulipas nopeaan seuraava osa. Oot kyllä sieki melekonen työmyyrä.



Taitaapa olla niin, että tarinasi ovat parantuneet tarina tarinalta. Pikkuhiljaa tuo pituuskin alkaa olla kohdallaan, tai oikeastaan se onkin juuri nyt melko passeli... Tässä on selvää juonta ja kaikki nämä tarinasi (ykkösen alkua lukuun ottamatta) ovat loistavia esimerkkejä siitä, kuinka tarina kerrotaan preesensissä. Pointsit sulle, my friend.

+ Hyvin kuvailtu, kivasti soljuva - mukava lukea.

- Ehkä pikkuisen liian lyhyt...?

8

Joo no, en tiedä, iski vaan tänään sellainen kauhea inspiraatio. Toivotaan sen jatkuvan huomennakin. Niin ja, kiitoksia kaikille vain kommenteista.

Lainaus:27.10.2008 Dude619 kirjoitti:
Paluu San Andreakseen- osa 3: Ajojahti 1/2

Mukavasti teet kyllä tarinoita. 8) Eipä mitään, hyvää työtä alusta loppuun, paitsi että liian lyhyt oli taaskin. No, katotaas seuraavaa osaa.

+ Kerronta, kuvailu ja kaikki muu, mitä ennenkin

- Se sama lyhyys

8

Muokkaan tarinaani tiistaina, kun pääsen koulusta yhdeltä, niin siinä on hyvää aikaa. Informoin kun se on tuotu uuteen valoon.

Kyl mäkii kasii työnnän. Oisko mahollist saada parempi numero jos tekisin jotaan siistii? Ehdottakaa hyvä ihme, mutta sellaista "gangstamaista".

Lainaus:27.10.2008 patzziiz kirjoitti:
Kyl mäkii kasii työnnän. Oisko mahollist saada parempi numero jos tekisin jotaan siistii? Ehdottakaa hyvä ihme, mutta sellaista "gangstamaista".

Siistiys on tietenkin hyvä, mutta kerronta ja syvällinen juoni on kaikkein upeimmat asiat, mitä tarinassa voi olla. (Snaider voi selittää enempi, se on parempi selittelijä...)

Yay, mukavan vilkas tää tarina-aihe tänään. 8) Tämä on varmaan uusi paras aikakausi aiheen historiassa, jos multa kysytään.

-

-

Lainaus:27.10.2008 MrToro kirjoitti:
Carbonox:

+Peruskehut
+Juoni muuttuu paremmaksi

-Ei mitään

10

Dude619 tarinat ovat kaikki samaa tasoa joten arvostelen kaikki samalla:

+Peruskehut
+Kiinnostava juoni

-Hieman liian lyhyt mutta muuten ihan onnistunutta tekstiä

9 puol

Hei, määhän sanoin että ei arvosteluja vielä...Ilmottelen kyllä kun on tapahtumat muokattu uudempaan valoon.

Double Cross:

Mielestäni viimesen päälle onnistunut tarina. Tapahtumia kerrottiin taas aika hyvin, vaikka se ihmeellinen syvällisyys ei niin suuresti loistanutkaan, ja toimintaakin riitti. Harmi kun minun on vain vaikea pysyä enää kärryillä, että ketkä elävät ja ketkä eivät, mutta eiköhän tämä selviä ajan myötä paremmin.

+ Kerronta
+ Toiminta
+ Pituus

- Juonesta en ole ihan täydellisesti selvillä, mutta wotevö...

9 -

Muokattuani edellistä tarinaani alan tehdä uutta. Valmistautukaa toimintaan.

Bulletproof Stories:

Field Of Death - Osa 2

''Laskekaa aseenne.'' Dup sanoi toverijengiläisilleen veren lähestulkoon virratessa hänen nenästään. Hän kaivoi taskustaan pienen nenäliinan palasen, jolla tukki vuotavan nenänsä. Hiljalleen aseet laskeutuivat takaisin Ballasien taskuihin ja Lee helpottui syvästi. ''Voisitko, tuota noin, toistaa mitä sanoit juuri äsken?'' Dup kysyi hämmästellen. ''Minä, kuten monet muutkin, mukaanlukien Los Santosin asukkaat, haluan tämän meidän keskeisen sodan päättyvän. Se on jatkunut liian kauan. Se, että tapoit Sweetin ja CJ:n oli liikaa. Miksi? Miksi sinun täytyi tehdä se?'' Dup katsoi miestä hetken, hymähti ja purskahti nauruun. ''Ahahahah! Se on luonnon laki, poika. Sinun täytyy tappaa jotta voit selviytyä.'' ''On hassu juttu että se tuli puheeksi, sillä jouduin juuri leikkelemään nuorta sinun kätyriäsi ja tappamaan hänet. koska hän uskalsi pettää sinut.'' Lee sanoi hymy suupielissä. Dupin vastaus oli ankara: ''Näytänkö siltä, että minua kiinnostaa yhden onnettoman Ballasin henki? Yhden miehen menetys on minulle kuin pisara meressä.'' Monien Ballasien naama venähti. ''H*lvettiäkös siinä toljotatte?!'' hän huudahti. ''Ja mitä siihen sinun pikku haasteeseesi tulee, luulen että voisin hyväksyä sen. Itse asiassa, siitä voikin tulla todella hauskaa. Käytämmekö tuliaseita?'' Lee ei kauaa miettinyt: ''Ehdottomasti, mutta ei mitään isoja aseita. Pistoolit käyvät hyvin. Ja paikaksi sopii varmasti Verdant Meadowsin hylätty lentokenttä. Ylihuomenna, kello seitsemältä aamulla tapaamme siellä. Kaikilla voimillamme. Sopiiko tämä?'' ''Sehän on sitten sillä selvä. Häivy nyt täältä! Minulla on tärkeämpääkin tekemistä kuin katsella sinun rotannaamaasi.'' Lee astelee takaperin muutaman askeleen taaksepäin ja nostaa aseensa. ''Katsokkin että ilmestyt paikalle, muuten tulee hieman yksinäistä.'' Lee sanoo sanottavansa ja on juuri poistumassa, kunnes Dup vielä avaa suunsa: ''Sinä saat luvan katsoa että en näe sinua täällä enää, ja jätät vartijani rauhaan! Sillä jos näen sinut täällä, ammun sinut henkilökohtaisesti niin tohjoksi, että sinusta jää vain kasa p*skaa jäljelle!'' Lee ei välittänyt. vaan poistui rauhallisesti savuisesta asunnosta.

Poistuttuaan asunnosta Lee käveli portaat alas ja vilkaisi Ballaseja joiden henget hän oli juuri suruttomasti riistänyt. Hän ei tuntenut mitään katsoessaan, joten hän jatkoi matkaansa. Ajamisen sijasta hän päätti valita terveellisemmän vaihtoehdon, kävelemisen. Yö oli juuri pimeimmillään, ja ainoa valo mitä kadulle tuli oli jokseenkin epäkunnossa olevien katulamppujen valoa. Kävellessään pitkin Santosin katuja hän katseli kuin monet kodittomat nukkuivat kadunkulmissa, suojinaan takki ja pieni pahvilaatikon palanen, josta he kovan tuulen kourimina pitivät kiinni. Hän päätti olla palaamatta vielä kotiin Grovelle, ja ajatteli mennä käymään vanhan ystävänsä, Emmetin luona. Emmet oli aina tukenut Groveja henkeen ja vereen, vaikka ei pitkään aikaan ollut koko jengiin kuulunutkaan. Saavuttuaan Emmetin luokse pitkähkön kävelymatkan jälkeen Lee koputti oveen, mutta kukaan ei tullut avaamaan. Saattoi olla että Emmet oli nukkumassa tai ei ollut muuten vaan kotona. Yhtäkkiä kuitenkin hän sai pienen muistikuvan siitä, kun Emmet antoi hyvän tahdon eleenä vara-avaimen taloonsa, jos Lee kenties tarvitsisi jotain, juttuseuraa, ruokaa, tai muuta. Hänellä välähti. Hän otti avaimen taskunsa pohjalta ja avasi narisevan oven. ''Emmeeeet? Ootsä täällä?'' Vastausta ei kuulunut vaan talon täytti ahdistava, paksu, lähes veitsellä viillettävä ilmapiiri. Kylmät väreet nousivat Leen selkärankaa pitkin. Hän kutsui vielä Emmetiä, mutta riipivä hiljaisuus jatkui. Hän painoi katkaisijasta valot päälle ja huomasi lattiaa pitki kulkevan leveän verivanan. Lee säikähti, ja seurasi veristä vanaa, joka johti ilmeisesti makuuhuoneeseen. Käveltyään pikkuhiljaa makuuhuoneeseen hänen sydän melkein pomppasi kurkkuun, kun hän näki tämän järkyttävän teon. Emmet oli todellakin huoneessa. Hirtettynä, kurkku auki viillettynä ja vasen käsi irti leikattuna mies roikkui katosta. ''Terveiset Groven uudelle johtajalle.'' Näin luki seinällä Emmetin verisen sängyn vieressä. Lee kaatui maahan järkytyksestä. Hän nosti kätensä verilammikosta ja kokosi itsensä. Nopeasti hän juoksi ulos ja oksensi koko mahansa sisällön Emmetin nurmikolle. Hän tunsi sisällään paljon vihaa mutta ei halunnut tehdä mitään, koska pelkäsi liikaa sen seurauksia. Hän ei halunnut enää nähdä rakkaiden ystäviensä kuolevan. Hän rauhoitti itsensä ja jatkoi matkaa kotia kohti.

Väsyneenä Lee käytti vähäisimmätkin voimansa kävellääkseen kotiin. Uupuneella miehellä ei ollut enää yhtään energiaa jäljellä kehossaan ja hän päätti vain luovuttaa ja kaatua. Kuitenkin huomattuaan saapuneensa jo näinkin nopeasti Grove Streetille, hän tunsi kuinka raskas taakka nousi hänen harteiltaan. Päästyään kotiin asti hän istahti vanhalle rikkinäiselle sohvalleen ja painoi television päälle. Hän katseli hetken aikaa ostoskanavaa, josta tuli kiviäkin kiinnostava mainos, jossa mainostettiin Proactiv-tuotetta. Hiljalleen Leen silmät menivät kiinni ja mies vaipui syvään horrokseen.

''Terve, Lee. Hei, herätys!'' Cesar työnsi istualtaan nukkuvaa Leetä. Lee hyppäsi kuin olisi saanut suuren sähköiskun. ''Häh? Mitä? Kuka? Jaa sinä. Mitä sä?'' Mies kysyi totaalisen tokkurassa. ''Tulin kattomaan kuinka sä voit. Mitä sä teit yöllä? Miksi sä lähdit niin nopeasti? Olitko sä B Dupin luona?'' Cesar kysyi arveluttavan näköisenä. Lee vastasi edelleen yhtä hämmentyneenä: ''Hmm...Jooo...Mitä sä teit sille ruumiille?'' ''Heitin mereen, niinkuin sä käskit. Siivosin myös ton kellarin.'' ''Hyvä, hyvä...Olisiko mitenkään mahdollista että sä saisit kaikki Grovet kokoontumaan johonkin?'' ''Luulisin kyllä'' Cesar vastasi mietteliäänä. ''Mutta minne? Ja miksi?'' ''Tuota noin, tehdäänkö sittenkin niin, että sä kerrot Groven suurimmille vaikuttajille tästä asiasta, ja ne saa sitten luvan viedä sen asian eteenpäin.'' ''Kyllä sekin kelpaa, mutta mikä asia?'' Lee alkoi selittää yöllisiä tapahtumia hämmentyneelle Cesarille. Kerrottuaan suunnitelmistaan päättää tämä sota Ballasien ja heidän välillään valtavalla joukkotaistelulla, Cesar pelästyi. ''Missä tämä taistelu tullaan pitämään?'' Hän kysyi. ''Verdant Meadowsilla, jos ei tule mitään suunnitelmien muutoksia. Saathan sinä tämän tiedon vietyä eteenpäin?'' ''Kyllähän minä. Voisinkin varmaan lähteä tästä saman tien. Koska tämä tullaan pitämään?'' ''Huomenna.'' Lee vastasi. ''HUOMENNA??! Voihan helevettiläinen! Täytyykin lähteä. Terve!''
Cesar käveli ulos talosta ja soitti Jordanille, Groven pitkäaikaisin jäsen Leen jälkeen. Hän kertoi Jordanille huomenna koittavasta taistelusta ja mies oli yhtä hämillään ja peloissaan kuin Cesar kun hän sai tietää. Cesar jatkoi soittamistaan ja soitti viidelle muulle jengin vahvalle vaikuttajalle ja kokeneelle jäsenelle. Kaikki nämä olivat myös peloissaan taistelun seurauksien johdosta. Mutta he lupasivat kuitenkin välittää viestiä eteenpäin kaikille jengin jäsenille. Kun ilta koitti, koko Grove tiesi taistelusta. Vaikka nuorimmat jäsenet pelkäsivätkin paljon, olivat he silti valmiina puolustamaan itseään ja jengiään tässä sodassa.

Grove Street - 4:00AM - Taistelupäivä

Yö sujui hiljaisissa ja rauhallisissa merkeissä, kunnes aamu koitti ja kaikki h*lvetti pääsi Grovessa valoilleen. Sadat autot lähtivät jo kohti Verdant Meadowsia, jonne on täältä noin 2,5-3 tunnin ajomatka. Vain muutamat kymmenet ihmiset jäivät hetkeksi vielä odottamaan. Yksi näistä oli Lee. ''Ei Cesar, sinun täytyy jäädä tänne, Kendlin ja teidän tyttärenne vuoksi. Et kai halua uhrata itseäsi jengin vuoksi, johon et edes kuulu?'' ''Kendlin ja Maryn tänne vuoksi minä tänne voin jäädä. Mutta katsokkin että tulet takaisin. Jo CJ:n kuolema oli minulle liikaa. Ja Kendlkin on kaikkea muuta kuin toipunut hänen ja Sweetin kuolemasta.'' Lee hymähti. ''Olen pahoillani, mutta tiedät että en voi luvata mitään tuollaista. Tämä on sotaa, ja tässä sodassa ei tunneta sanaa armo.'' Lee katsoi täysin pilvetöntä taivasta kohden, naurahti, kätteli Cesaria ja käveli autoaan kohti. Hän avasi autonsa ja oven ja astui sisään. Kolme isokokoista, hampaisiin asti aseistautunutta miestä astuivat myös autoon, joista yksi istui kuskin paikalle. Cesar käveli vielä Leen ikkunalle ja koputti ikkunaan. Lee avasi ikkunan. ''Se on aika. Pidä huolta itestäs ja tapa ne k*sipää-Ballasit.'' Cesar sanoi. Lee naurahti perään: ''Siksihän me sinne ollaan menossa.'' Cesar purskahti nauruun ja hyvästeli Leen. Harmaa Cognoscenti lähti kohti Las Venturasin aavikkoa ja Verdant Meadowsia.

Verdant Meadows - 6:49AM

Cognoscenti saapui lentokentälle jossa oli jo parisen sataa muutakin autoa, mutta Ballaseja ei näkynyt vielä missään. Paikalla oli hiostavan kuumaa. Normaalisti aamulla ei ole edes näin kuumaa, mutta nyt oli erikoistapaus. Lee katseli ympäriinsä epäröivästi, kun paikalla näkyi vain kolmisensataa grovelaista. ''Miksi täältä puuttuu näin paljon porukkaa? Meillä on paljon enemmänkin jengiläisiä.'' ''Monet ihmiset pakenivat takaisin Santosiin ja jotkut menivät jopa San Fierron suuntaan. Liian peloissaan, luulisin.'' Vastaus kuului. Yhtäkkiä paikalle alkoi tulla valtava määrä autoja. Joka ikinen täynnä Ballaseja. Heitä oli aivan liikaa. Leen leuka loksahti auki kun hän katsoi Ballasien järkyttävää määrää. Ensimmäisenä autoista astui ulos B Dup, joka käveli Leen suuntaan. ''Täällä siis päätämme tämän vuosia kestäneen sodan? Sopii minulle. Miehet, kerääntykää taakseni. On aika.'' B Dup huudahti. Lee viittoi miehiään tekemään saman. Kun kaikki olivat kerääntyneet yhteen, hiljaisuus iski. Kukaan ei liikahtunutkaan, eikä sanonut sanaakaan.

Hiljaa Leen käsi liikkui asetta kohti, ja kun se ylettyi siihen, hän veti sen ylös ja ampui kaksi B Dupin vieressä seisovaa miestä. Yhtäkkiä alkoi valtava luodisade joka tiputti todella monta jengiläistä siihen paikkaan. Mutta Lee selvisi naarmuitta. Hän juoksi Grove-joukon läpi ja hyppäsi ensimmäiseen autoon joka sattui tielle. Hän lähti ajamaan kohti kaupunkia ja Dup ei voinut olla huomaamatta tätä. ''AAARRGH!'' hän huusi. Hän otti Sanchezin jolla yksi Ballaseista oli tullut, ja lähti täyttä päätä Leen perään. Muut jengiläiset jäivät ampumaan toisiaan kiitoradalle, kun Lee ja Dup jahtasivat toisiaan, luotien lennellen molempiin suuntiin. Lee ei tajunnut yhtään keskittyä ajamiseen samalla kun yritti ampua Dupia. Tämän seurauksena mies ajoi täysissä vauhdeissa suoraan päin tolppaa ja lensi rajusti läpi tuulilasin. Haavoittuneena hän ryömi maassa tavoitellen asettaan. Dup pysäytti pyöränsä ja nousi pois. Hän käveli Leen luo ja tähtäsi aseensa hänen kasvoihin. ''Sano hyvästit tälle julmalle maailmalle, Leroy.'' Kuului napsahdus. Aseen lipas oli tyhjä. Nopeasti Lee tajusi tämän ja käytti sitä hyväkseen. Hän kamppasi Dupin ja repi pistoolin hänen kädestään. Hän otti miehen kurkusta kiinni ja väänsi niin lujaa kuin ikinä pystyi. Hetken kuluttua Dup oli kuollut, mutta hän vain jatkoi. Pian hän tajusi miehen kuolleen, ja lopetti. Hän nousi ylös ja otti aseensa. Ikään kuin varmistaakseen Dupin kuoleman, Lee ampui kaksi laukausta hänen päähänsä, jättäen pahaa jälkeä. Hän hyppäsi Dupin pyörän selkään, koska hänen tuhoamansa Rancher ei ilmiselvästi ollut enää ajokunnossa. Hän ei uskaltanut enää palata Los Santosiin, koska tiesi omiensa hävinneen taistelun.

Hän soitti Cesarille käskeäkseen heidän poistua Santosista mahdollisimman nopeasti. Hän mietti hetken ja lähti matkaan. Hän ajoi Las Venturasin lentokentälle ja juoksi sisään. ''Tahtoisin ensimmäiselle lennolle joka lähtee. Kohteella ei ole merkitystä.'' Lee sanoi hengästyneenä. ''Katsotaas. Kahden tunnin päästä lähtisi lento Vice Cityyn portilta 5. Kelpaako se?'' ''Ehdottomasti!'' Lee maksoi ja juoksi portille. Hän odotti kärsivällisesti päästääkseen koneeseen. Päästyään koneeseen hän yritti väkisin rentoutua mutta ei pystynyt, sillä hän ei saanut ajatuksiaan irti päivän tapahtumista. Koneessa hetken istuskeltuaan perämies ilmoitti koneen nousevan. Lee luuli jo kaiken olevan kunnossa, ja Vice Cityn olevan paikka jossa hän saisi vähän mietiskeltyä asioita läpi. Mutta hän ei kuitenkaan tiennyt, että oli tekemässä suuren virheen lähtiessään sinne.

The End.

Ihan näin tiedoksi, että tarina jatkuu, mutta eri nimellä. Field Of Death ei välttämättä oikein sovi siihen enää.

Mielestäni tämä tarina onnistui paremmin kuin aikaisempi. Actionia on enemmän, eikä aikamuotojenkaan enää pitäisi kusta niin pahasti kuin ekassa. Kirjoitusvirheitä korjailen piakkoin jos niitä sieltä löytyy. Arvostelkaa ihmeessä.

E: Nyt korjasin pari virhettä ja lisäsin sinne pienen jutun lisää.

Paluu San Andreakseen- osa 4: Ajojahti 2/2

Aiemmin tapahtunutta:

Carl ja Sweet näkevät LS Stadionin parkkipaikalla kolmen pukumiehen ohjaaman sinisen Burriton, mutta heidän saavuttuaan pakettiauton määränpäähän, Sweet tajuaa pakettiautojahdin olleen huijaus. Samalla selviää ketkä touhussa on mukana. Kun Sweet ja CJ ovat lähdössä takaisin Los Santosiin kovalla kiireellä, ukkosmyrsky kaataa tielle männyn ja Sweetin autosta puhkeaa rengas. Samaan aikaan uusi psykopaatti-naapuri Rog kaappaa Cherylin ja ampuu Kendliä jalkaan.
_______________________________________________________________________

Ambulanssi ajaa hätäsireeni päällä Grovelle. Sweet ja Carl auttavat ambulanssimiehiä nostamaan Kendlin sisälle ambulanssiin, mutta eivät pysty selvittämään heille tilannetta koska he eivät itsekään tiedä sitä. Ambulanssin mentyä Carl sanoo Sweetille "Aja Dilettante parkkiin, niin mennään sisälle pohtimaan tilannetta. Kyllä kaikki vielä hyväksi kääntyy." Sweet tekee työtä käskettyä, ja Carl kävelee sisään. Pian veljekset ovat vaihtaneet päälleen kuivat vaatteet. He pohtivat asiaa Carlin keittämän kahvikupposen ääressä. Sweet vaipuu itsesyytökseen: "On minun vikani että joku *****pää vei Cherylin ja ampui Kendliä. Jos en olisi lähtenyt..."
Carl keskeyttää puheen: "Voi hyvä mies, ei mikään tapahtuma ole sinun vikasi! Teit vain mitä jengin johtajan täytyy; puolustaa jengiään ja lähimmäisiään!" Sweet vastaa normaaliin tapaan, nyökkäämällä. Sitten hän hörppää kahvia.

Carl saa idean: "Voisimmehan me käydä kysymässä onko uusi naapuri nähnyt mitään epätavallista." Sweet myöntelee, ottaa sohvalta takkinsa ja ryntää Carlin kanssa ulos. He hölkkäävät koputtamaan naapurin ovea. Ei elon merkkiäkään. He koputtavat uudestaan. Sama juttu. Sweet naljailee: "Olipa hyvä idea! Eihän tuossa perhanan pytingissä ole kotona kissaakaan!" Samaan aikaan Carl koputtaa oveen vielä kerran ja kääntää vahingossa ovenkahvaa. "Se on auki." hän kuiskaa Sweetille. "Ehkä mies ei vain kuullut. Voimme kai mennä sisään." Veljet astuvat sisään taloon ja sulkevat oven. Edessä näkyy pitkä ja kapeahko eteiskäytävä jossa on neljä ovea; kolme ovenkarmia ja yksi ovi, ilmeisesti käynti WC:seen. Carl ja Sweet menevät sisään ensimmäisestä ovenkarmista. Näky on tavallisen olohuoneen näköinen: nuhjuinen ruskea kangassohva, vaalea divaani jonka vieressä jökottää lähes antiikkinen kirjahylly. Hyllyssä on reilusti kirjoja, sekä alemmalla osalla myös DVD- ja VHS-elokuvia. Carlia ihmetyttää huoneen siisteys, missään ei näet ole pölynhiukkaakaan. Sohvan edessä olevassa takassa räiskyy lämmin takkatuli. "Rog? Haloo? Onko täällä ketään?" Sweet huhuilee hiljaa. Ei vastausta. "Pitäisikö meidän mennä? Jos joku tulee, en kyllä ala selittelemään outoa käytöstämme." puhuu Carl ja vilkuilee kärsimättömän näköisenä eteiskäytävään. "Hetki vain." sanoo Sweet ja etenee olohuoneen perälle. Kirjahyllyn vieressä on ruskea pähkinäpuuovi. Sweet aukaisee oven varovasti ja takaa ilmenee portaat. Sweet kävelee portaat alas kärsimätön, ehkä hieman pelokaskin Carl vanavedessään.

Kellarissa veljiä odottaa tyrmäävä näky. Avonainen vaatekaappi, josta näkyy mustia nahkatakkeja ja smokkipukuja. Sweet alkaa hieman epäillä. Hän kävelee varovasti harmaata betoniseinää vasten olevan työpöydän luo. Pöydällä on työlamppu, pieni matkaradio, kyniä ja pyyhekumeja, sekä suuri pino paperia, kirjeitä ja kaavoja. Carl seuraa edelleen Sweetiä ja hänen mennessä tutkimaan työpöytää, hän kaataa vahingossa paperipinon. "No voi hyvä ihminen, katso nyt mitä teit!" toruu Sweet ja alkaa keräämään papereita. Lattialle levähtäneestä pinosta pistää pahasti silmään reunoista repaleinen kirje, johon on niitattu kaksi kuvaton puoli ylöspäin olevaa valokuvaa, sekä jonkin autoliikkeen kuitti. Sweet alkaa tutkia kirjettä ja on lähellä, ettei hän kaadu lattialle istuvilteen. Vaikka kirjeen teksti onkin hieman nuhjaantunut ja pyyhkiytynyt paperipinon välissä, alhaalla olevassa kohdassa lukee selvästi: "...ja olen näin tullut siihen tulokseen että yhteistyö Ballasien kanssa kannattaa. He voivat erittäin helposti urkkia tämän Grove-johtaja Sweet Johnsonin salaisia tietoja kunhan vain käyttävät sinun ehdottamaasi salaista asetta, eli operaatio Red Eaglea. Näin myös mafia pääsee isompiin rahoihin käsiksi Liberty Cityn saati sitten San Andreaksen päässä ja mikä parasta pystymme nujertamaan yhden johtavista porukoista. Ne törkyturvat eivät mahda meille mitään kun kaappaamme jotain joka on heidän johtajalleen erittäin tärkeää. Yhteistyöterveisin Jay Bendino.. Sweet näyttää kirjeen vieressä seisovalle Carlille. Carl haukkoo henkeään, ja katsoo varovasti valokuvaa. Se on Cherylin kuva! Veljekset nappaavat kirjeen mukaansa, lähtevät pois talosta ja hyppäävät suoraan Dilettanten kyytiin.

Carl kysyy: "Minne olemme menossa?" Sweet vaihtaa vaihdetta ja sanoo: "Shopcenter Los Santosiin. Siellä on nettikahvila. Etsimme tietoja tästä Jay Bendinosta ja siitä Rogista." Kun he saapuvat nettikahvilaan, Sweet varaa käyttöönsä viidentoista minuutin ilmaiskäyttöön tarkoitetun yleisökoneen. Hän kirjoittaa SA News Siten hakukoneeseen Jayn nimen ja löytääkin CrimeClub.sa-sivuston linkin. Kun hän klikkaa linkkiä, sivu redirectaa Sweetin sivulle johon on skannattu lehtileike. Leikkeen otsikko on "Jay Bendino syytettynä rikoksista." Nyt Sweet lukee leikkeen. Siinä kerrotaan: "San Andreas SocialCrewin varapuheenjohtaja Jay Bendino on tuomittu kahden vuoden ehdolliseen vankeuteen varojen kavaltamisesta SocialCrewin kassasta, petoksesta sekä erittäin lievästä ampuma-aserikoksesta. Bendino jäi kiinni rikkeistään maantantaina 11.7 silminnäkijän ilmoitettua erikoisesta autojonosta Idlewoodin sillalla. Kävi ilmi että autot olivat salakuljettamassa aseita. Bendinon pidätys johti myös SocialCrewin pitkäaikaisen jäsenen, Roger "Rog" Walkersbergin eroamiseen. Walkersberg perusteli eroamistaan klubista San Andreas Newsille siten "että hän ei halua jatkaa hyväntekeväisyys- ja avunantotyötään klubissa, jonka varapuheenjohtajan ansiosta klubin maine mustaantui liikaa." San Andreas News pitää sinut ajan tasalla rikosjupakasta." Sweet tulostaa lehtileikkeen, ja lähtee koneelta. Hän käy kirjakaupasta ostamassa kansion johon hän laittaa kirjeen ja tulostetun kuvan sivustosta.

"Mitä me nyt teemme?" ihmettelee Carl. Sweet vastaa: "Menemme kotiin miettimään miten edetä." sanoo Sweet, ja ottaa kaiken varalta kuvan lehtileikekuvasta kamerakännykällään. "Kaiken varalta." kommentoi Sweet Carlille. Veljekset laskeutuvat hissillä parkkihalliin, kävelevät autolle, ja ajavat ulos parkkihallista. Sweet laittaa puhelimen taskuunsa. Matkalla he ajavat pitkin Los Santosin kanaalien viereistä tietä. Yht'äkkiä heidän taakseen kurvaa musta Sentinel. Carl katsahtaa taakseen ja näkee Sentinelin apumiehen paikalla istuvan henkilön lataavan sniperiä. "Sweet, katso taakse, mutta älä käännä päätäsi. Ja mene matalaksi tai he ampuvat sinut." Sweet on jo huomannut heitä varjostavan auton, muttei snipermiestä. Yht'äkkiä Sentinel lähtee kiihdyttämään. Sweet huomaa tämän ja kiihdyttää Dilettanten äärirajoille, mutta Sentinel pysyy tiukasti perässä. "Perkeleen Dilettante! Kiihdy!" kiroaa Sweet. Hän ja Carl kääntävät päänsä taaksepäin suoraan kohti Sentineliä. Ja se koituukin kohtaloksi. Sweet menettää auton hallinnan ja he iskeytyvät kaiteen läpi suoraan tyhjään kanaaliin. "VARO!!" huutaa Carl, mutta aivan liian myöhään. Pudotus on suuri; auto iskeytyy kanaalin betonipintaan ja menee aivan rusinaksi. Sentinel pysähtyy ulosajopaikan kohdalle. Kaksi pukumiestä astuu ulos. Toinen kysyy toiselta; "Pitäisikö minun vielä ampua autonromua?" Toinen vastaa ja naurahtaa; "Älä suotta, he ovat aivan varmasti delanneet. Ei kukaan voi selvitä tuollaisesta pudotuksesta." "Jäädään kuitenkin vielä odottelemaan." sanoo ensimmäinen. Sweet ja Carl ovat kuitenkin kunnossa muutamaa haavaa ja mustelmaa lukuunottamatta. Sweet kysyy veljeltään: "Oletko kunnossa?" CJ vastaa: "Olen kai. Ei ainakaan satu mitenkään paljon. Oli onni matkassa kun selvittiin." Pilvet väistyvät taivaalta pikkuhiljaa ja sää muuttuu aurinkoiseksi. Carl ja Sweet kömpivät ulos autonromusta. He istahtavat auton pohjan päälle. "Taidamme joutua kävelemään kotiin." toteaa Carl. Veljet eivät ole huomanneet ylhäällä seisovia pukumiehiä. Toinen heistä, snipermies, on nimittäin huomannut veljekset. "Katos! Mitä minä sanoin!" toteaa sniperillä varustaunut mies toiselle, asettaa tähtäimen silmilleen ja sormen liipaisimelle.

To Be Continued

Anteeksi myöhäisistä arvosteluista, en ollut äsken oikein lukutuulella.

BulletProofMonk:

Tykkäsin. Kerronta soljui sujuvasti ja tapahtumia riitti. Aikamuoto-ongelmat ovat ohi, ja mitään erityisen huonoa puolta ei löydy, paitsi edelleen se lyhyys, mutta arvosana kuitenkin kohoaa ekasta osasta huomattavasti.

+ Hyvä kerronta
+ Ongelmia ei enää juurikaan ole

- Pituus vieläkin alhainen

8

Dude619:

Tykkäsin taas. Tarinasta oli kiinnostunut, joten sitä jaksoi lukea, ja tämän perusteella sinusta on kehittynyt nopsaan tahtiin melkoisen lupaava tyyppi. Plussat ovat suunnilleen samat kuin ennenkin, ja niin on myös miinus.

+ Kutakuinkin samat plussat kuin ennenkin
+ Kiinnosti

- Lyhyt

8

Molemmille siis yleisenä vinkkinä, että pituuteen kannattaa panostaa. En halua olla leija, mutta aiemmin tekemäni Assassination - Osa 3 on vielä pidempi kuin nuo yhteensä :P

Eiiiih... mä oon surkee . Noh, pitää viel yrittää tehä jotaki sellast mikä kiinnostaa teit lukioit. Olisko mitään ideaa keksiä mitään uusia hahmoja Ryderin ja Smoken tilalle?

Jos se Carbonoxille niin tärkeä asia se pituus on niin teen sitten seuraavasta tarinastani niin pitkän kuin jaksan.

Huomenna tulee multa sitten jatkoa todennäköisesti.

Lainaus:27.10.2008 Schneider kirjoitti:

Lainaus:27.10.2008 patzziiz kirjoitti:
Vaarallinen päivä osa 2

SEN PITUINEN SE

Selvää parannusta edelliseen. Tätä oli hauska lukea, mutta eipä mistään syvällisestä voida puhua. Edelleen on suhteellisen läsnä sellainen tietty "amatöörimäisyyden" tunne. Kirjoitusasu on parempi kuin viimeksi, mutta ei lähellekään täydellinen. Mitään selvää juonta tässä ei taida olla, että juonenkuljetuksesta ei oikein voidakaan puhua... Kuvailua ei juuri yhtään, mikä ei tietenkään ensinnäkään auta kokonaistilanteen hahmottamista. Toiseksikaan tunnelmaa ei välity oikeastaan minkäänlaista. Siellä täällä on hölmönpuoleisia sanontoja, jotka naurattivat hiukan.

Joka tapauksessa selvä parannus!

+ Ihan hauska lukea.
+ Parannusta vähän joka osa-alueella.

- Lapsellista tekstiä kirjoitusasun, tapahtumisen nopean kelaamisen ja kuvailun puutteen vuoksi.

6-

Niiku mikä sua nauratti?

^No minua nauratti esimerkiksi se, että The Truthilla oli lapio mukanaan ja hän vain alkoi kaivaa maata. Sitten heti koko porukka olikin jo pihalla...

Mikseivät Ballasit ottaneet lapiota pois ja minnekä TT olisi sen muka tunkenut, ettei sitä olisi huomattu? Tyyliin tämmöset jutut nauratti.

BulletProofMonk: Field Of Death - Osa 2

Kyllä tämä on aika rautaista tavaraa, varsinkin ottaen huomioon sen, että olet vasta toisen tarinasi julkaissut. Ainoaksi huomauttamisen arvoiseksi asiaksi löydän tästä nämä aikamuotojen pienet heittelyt. Mutta ihan sama - eivät ne lukua haittaa.

+ Hyvin kerrottu.
+ Dialogi.

- Aikamuodot edelleen vähän heittelevät.

8+

Dude619: Paluu San Andreakseen- osa 4: Ajojahti 2/2

Sullakin on kyllä selvästi tarinankirjoitus veressä. Vasta aloittanut olet, ja noin kovanlaatuisia tarinoita teet. Tunnelmallinen ja hyvin kerrottu sekä juonellisesti toimiva. Jännitystä tässä on jne... Lyhyehkö, mutta what eva. Pituus minusta aika simppeli, koska tarinoita ainakin toistaiseksi ilmestynee melko tiuhaan...?

+ Hyvin kuvailtu, kivasti soljuva - mukava lukea.
+ Juonipuoli vahvistuu.

- Lyhyehkö...

8+

Lainaus:28.10.2008 BulletProofMonk kirjoitti:
Jos se Carbonoxille niin tärkeä asia se pituus on niin teen sitten seuraavasta tarinastani niin pitkän kuin jaksan. :wink:

Huomenna tulee multa sitten jatkoa todennäköisesti.

Ole kyllä sitten tarkkana, ettet kadota koko stooria, koska se v*tuttaa. Sen takia olen tehnyt Mercenariesista eteenpäin kaikki Wordilla, ja kehotan kaikkia pidempien tarinoiden tekijöitä tekemään samoin.

Lainaus:28.10.2008 Carbonox kirjoitti:

Lainaus:28.10.2008 BulletProofMonk kirjoitti:
Jos se Carbonoxille niin tärkeä asia se pituus on niin teen sitten seuraavasta tarinastani niin pitkän kuin jaksan.

Huomenna tulee multa sitten jatkoa todennäköisesti.

Ole kyllä sitten tarkkana, ettet kadota koko stooria, koska se v*tuttaa. Sen takia olen tehnyt Mercenariesista eteenpäin kaikki Wordilla, ja kehotan kaikkia pidempien tarinoiden tekijöitä tekemään samoin.

Huomasin itekkin tota tarinaa tehdessäni et Wordi auttaa asioita kummasti.