Kirjoitettu: tiistai, 25. marraskuuta 2008 klo 19.28
Muokattu: 25.11.2008 klo 20.19
Attacking to San Fierro Part 2
Sweet oli rukoillut Jumalan nimeen, ja yrittänyt hepreaksikin, mutta haistatti sillekkin. Pian tilanne oli ohi, ja Ballasit karkasivat kukin omille alueilleen. Hän katsahti viereensä, ja huomasi shokissaan Carlin vatsan kohdalla jopa karmaisevan suuren veriläikän. Sweet karjaisi, ja tunsi hirveää kostoa Ballaseja kohtaan. Hänellä oli mielessään jopa yhden miehen sota, joka olikin vain haaveilua, mutta älysi kaasuttaa kohti sairaalaa.
Sairaalassa vanhahko masentunut viisikymppinen täti oli vastaanottotiskillä, jonka Sweet huomasi raahatessaan Carlia.
"Hei tää kaveri tarvii apuja! Häntä on ammuttu, ehkä jopa useita kertoja osunut!" Hän karjaisi tädin sitruunamaiselle naamalle. "Valitan, mutta meille on tullut uudenlainen systeemi." Vastasi täti tylsistyneisellä . "Mikä vitun systeemi?" Kysyi Sweet, ja alkoi jo tunnustella asettaan taskussa. "Varaus tehdään etukäteen. Välittömät toimenpiteet voidan tehdä vain Liberty Cityn, tai Las Venturasin sairaalassa." Vastasi täti jälleen tylsistyneellä äänellään. Sweet nappasi aseensa, ja rupesi huutamaan laajahkolla sanavarastolla: "Kuules nyt vanha horo, en tullu tänne kuuntelee sun paskapuheita sun työstäs nussia toisia paskiaisia!" Tätihän mahtavilla reflekseillä painautti nappulaa, jolla paikalliset munkkivartijat tulivat takahuoneesta, mutta he eivät sankarityötään kauaan tehneet, sillä heistä valui para-aikaa tummanpunaista verta rintalastan kohdalta, ja heidän katseensa pimenivät. Täti pelästyi tapahtumaa, ja tämäkös aiheutti uhkatilanteen. Muutaman sekunnin sisään Sweet makasi jo sitruuna-tädin alla luut murskana. Kipu oli niin suuri, että Sweet ei edes pystynyt huutamaan. Pian kuului laukaus. Vanha täti lyyhistyi taaksepäin luoti selästä läpi Sweetin jaloille. Sweetin laukaus oli uhkapeliä. Sweet olisi voinut saada itse osuman, mutta hänellä kävi tuuri.
Sweet oli ehtinyt nilkuttaa Carl olkapäänsä varassa kohti kattoa, jossa odotti pelastushelikopteri, kuin tilattuna. Sweet heitti Carlin matkustajatilaan, ja sulki täyden varmuuden vuoksi liukuoven, ja itse hyppäsi kyytiin. Ensimmäinen asia, mikä Sweetiä hämmästytti oli se, että mikä nappula mahtoi olla mikäkin. Painikkeita oli kymmeniä, ja Sweet käytännön miehenä päätti soittaa Zerolle. Sweet sai yhteyden, mutta kuuli kyllä ihan jotain muuta kuin tietokoneen ääntä. Taustalla kuului naisen meluisaa voihkimista, ja oopperamusiikkia. "Zero mitä vittua siellä tapahtuu?" Sweet alkoi tiedustelemaan, mutta kyllä meni äkkiä hiljaiseksi taustalla. Meni hetki, kun Zero vastasi: "Ai terve Sweet, mikä mahtaa olla vikana?" Sweet oli hieman hämmentynyt, mutta sai itsensä selväksi: "Pääsin CJn kanssa helikopterille, mut en oikein tiedä, mitä täs painaa." Zero vastasi erittäin pikaisesti: "Punainen nappula." Meni hetki, kun taas kuului Sweetin ääni: "Mikä vitun punainen nappula?" Zero huokaisi Sweetin taitoja, ja kysäisi: "Onko siellä start -nappulaa?" Sweet katsoi kojelautaan, ja tokaisi: " Kyllähän tässä tämmöinen näyttäisi olevan, mutta sehän on keltainen!" "Ihan miten vain, sen jälkeen..." Sweet keskeytti Zeron: "Joo, joo tiedän, miten tästä jatketaan." Zero toivotti onnea matkaan Liberty Cityyn, ja jälleen alkoi kuulumaan jännittävät äänitehosteet. Sweet oli hetken hiljaa, ja tokaisi itsekseen: "Onko Zerolla muija?" (Todellisuudessa kyseessä oli ryöstö, joka jouduttiin suorittamaan luonnossa.)
Liberty City oli tunnin lentomatkan päässä, ja Sweet ehti kuuntelemaan monenlaisia radiokanavia, mutta kuuli eräältä kanavalta uutisia, mutta ei ottanut taajuutta muistiin: "Liberty Cityn alamaailman johtava persoona Salvatore Leone on kuollut. Murha tapahtui St.Mark -streetin ylämäessä, ja auto suistui alas Portlandin hiekkarannalle. Pääepäiltynä on Claude Speed, ja Yakuza." Hän käänsi rauhoittavaan musiikkin, ja rupesi ajattelemaan: "Libertyhän ei enää turvassa ole. Ukon rahjus on kuollut, ja hänhän jopa antoi CJ:lle aloituspotkun Libertyyn muutettuaan."
Liberty alkoi jo olla lähellä, ja hän pystyi jo näkemään Staunton Islandin korkeat rakennukset, jotka sateisina päivinä saattoi hyvällä tuurilla estää terroristien aikeet hyökätä Vice Cityyn. Sweet alkoi kääntymään Shorside Valea, ja Francis International Airportia kohti, kunnes vaikeudet alkoivat. Sweet ei pahemmin osannut laskeutua, ja joutui pahasti väistämään erästä helikopteria padolla. Sweet menetti hallinnan soittaessaan Zerolle, miten kopteri lasketaan. "Hei Zero, miten tää kopteri lasketaan?" Zero vastasi nyt hiljaisuudesta: "Hetki pieni... Missäs mahtaa herra majailla." Sweet ei kauaa kuunnellut: "Vittu nörtti! Kerro nyt, tai mä ammun sun aivot pihalle!" Zero alkoi pahimmalla mahdollisella hetkellä suuta soittamaan: "Noh "gangsta", miten ajattelit ampua minut sieltä helikopterista?" Sweet kirosi itsekseen, ja pyysi ei tapojensa mukaisesti anteeksi. "Noniin. Eli painat nyt sitä sinistä nappulaa pohjassa, ja alat vain laskeutua." Sweet sai jotenkuten laskeuduttua alas, mutta CJ sai pahan osuman päähänsä. Sweet juoksi padon laitaa Carl eräänlaisessa kärryssä, minkä Sweet löysi padonvalvontahuoneen vierestä. Hän sai tilattua taksin, ja alkoivat lähestyä Shoreside Valen sairaalaa.
Sairaalan lähettyvillä teki erittäin vaikeaa mennä eteenpäin, sillä paikallinen poliisi tunsi hyvin Carlin, ja Sweet päätti pistää häntä hieman matalammaksi. Taksi jätti heidät sairaalan eteen, ja taksikuski sanoi hispaanisella aksentilla: "Se tekee 12 dollaria." Sweet huomasi jättäneensä lompakon kotiin, joten hän päätti ottaa Carlin lompakosta tarvittavat dollarit, ja heitti ne etupenkille, josta rahat kilisivät ja kolisivat ympäri lattioita. "Hei Idíota! Mitä teet?" Sweet jätti Carlin makaamaan maahan, ja juoksi kuskin luokse. "Mitä haluut mulaatti paskiainen? Laitanko sut vittu kebabin kanssa uuniin?" Kuskipa ei ollut mikään eilisen taareen poika: "Kuules ankka, eipäs sinulla paljoa ole varaa paukkua, vai pitääkö lähettää sinut jengikavereitesi drive-by kohteeksi?" Sweet hyökkäsi kuljettajan kimppuun, mutta Carl vain makasi maassa. Lopulta hänet huomasi eräs sairaalanhoitaja, ja hänet vietiin välittömästi leikkauspöydälle.
Sweet oli saanut tappelunsa tapeltua, ja molemmat herrat olivat saaneet aikamoiset matkamuistot. Sweet oli kuullut, että Carl oli selvinnyt leikkauksesta, mutta joutuu lepäämään monta viikkoa. Sweet kyllä tiesi, että suunnitelmaa ei voi keskeyttää, joten hän totesi itsekseen: "Teen sen, mitä CJ olisi halunnut. Hyökkäämme San Fierroon!"
Sweet oli ottanut jälleen Carlin taskusta rahoja, koska hänhän sai käydä Carlin omaisuuden luona sairaalassa. weet oli jo lentokentällä, sillä ei ollut pitkä matka sairaalasta päästä sinne. Sweet sai lipun takaisin Los Santosiin, ja konekkin lähti ajallaan.
Matkalla Sweet suunnitteli Carlin keksimää suunnitelmaa. Hän ajatteli soittaa välittömästi Woozielle, mutta nyt hän nautti matkasta.
Kirjoitettu: tiistai, 25. marraskuuta 2008 klo 21.25
Muokattu: 25.11.2008 klo 21.27
Täällä se on!
Carbonox Stories:
I Just Died In Your Arms Tonight - Osa 3 - Sorrow
Lähes hermorauniona ollut CJ pystyi hädin tuskin liikuttamaan jalkaansa sen jälkeen kun hän astui Pegorinon perässä ulos punavalkoisesta Dodosta Los Santosin lentokentällä. Oli jo yö, ja seuraavana oli tiedossa kunnollista biletystä, mutta CJ ei tiennyt, pystyisikö rentoutumaan kunnolla kaikkien tapahtumien jälkeen. Hänen matkansa Grove Streetille Pegorinon kyydittämänä oli tuskallinen vain Pavanoihin liittyvien ajatuksien vuoksi. Hän yritti koota itsensä, mikä oli kyllä vaikeaa, mutta se alkoi ajan myötä tulla helpommaksi, kun kotikonnut lähestyivät Los Santosin köyhemmän pään alueen vilistäessä ohi. Luntakin oli alkanut pyryttää, mikä loi oman tunnelmansa tilanteeseen. Hiljalleen CJ kävi läpi kaikki kohteet, jotka ohitettiin, kunnes Pegorino pysäytti Grove Streetin aukiolle. Siellä oli aivan hiljaista, lukuunottamatta joitakin ääniä, joita kuului muita taloja korkeammalle kohoavan kaksikerroksisen Johnson Housen sisältä. Ne äänet hermostuttivat kuitenkin CJ: tä vain entisestään. Hän astui varovasti autosta ulos salkku kädessään, hengähti kovaäänisesti ja alkoi kävellä taloa kohti. Hän ei ollut kunnolla varautunut ystäviensä kohtaamiseen, mutta kun kerran ei voinut jättää heitä yksinkään, ei ollut vaihtoehtoja. Hän meni vaistomaisesti ovelle ja kolkutti siihen huomattuaan, että se oli näemmä lukossa pummien poissapitämiseksi. Äänet vaikenivat ja hiljaisuus laskeutui. Pegorinon tullessa takaapäin omaa matkalaukkuaan raijaten ovi avautui todella hitaasti raolleen ilmeisesti siksi, koska pummien luultiin tulleen taas kinuamaan tuoppia tai peräti lupaa tulla sisään. Vielä hitaammin kuin ovi oli avautunut, Devilin pää ilmaantui sen takaa näkyville. Se oli tunnistettavissa ympäriinsä repsottavasta tukasta ja varsinkin siitä irronneesta silmästä. Hetken aikaa CJ ja Devil katsoivat suoraan toistensa silmiin syvillä katseilla. Nähtävissä oli, kuinka lievähkö kyllästynyt ja ehkä pelonsekainenkin tunne vaihtui hämmästykseksi ja iloisuudeksi, ja sen jälkeen Devil kuulutti taakseen: "CJ! CJ TULI TAKAISIN! JESSUS SENTÄÄN!" Kuului tuolin raapautumisen ääntä, kun juuri ja juuri näkyvissä ollut Sweet pomppasi pystyyn ja samoin taisivat tehdä muut. CJ näki myös, kuinka Ianin suusta purskahti melkoinen määrä kahvia pöydälle ja Kendl ei edes vaivautunut moittimaan, saati sitten hakemaan rättiä, kun hänenkin katseensa oli lasittunut ovelle. Devil veti oven enemmänkin auki ja tarttui CJ: n matkalaukkuun. "Meikä vie, sä olet varmasti kärsinyt paljon! Mutta menetyksiä näemmä et, ko kerran Jimmykin tuli takas!" hän selosti vaistomaisesti ja alkoi kantaa laukkua yläkertaan jättäen CJ: n katsomaan muuta joukkoa keksimättä mitään kummallista sanottavaa.
Hän huomasi heti aluksi yhden kiintoisan seikan. Sweetillä oli toinen silmä mustana. Ja kun hän vielä käänsi katsettaan sivummalle, ei Danielinkaan silmä yhtään paremmalta näyttänyt. Kummaltakaan sitä ei sentään ollut lähtenyt irti, toisin kuin Devililtä, mutta vaikutti silti siltä, että he eivät olleet jättäneet kiistaansa sanasodaksi eivätkä myöskään vaivautuneet kuuntelemaan siskojensa pyyntöjä rauhoittua suosiolla. He myös istuivat aivan eri päissä huonetta. Sweet oli olohuoneen pöydän ääressä, mutta Daniel melko kaukana hänestä, television vieressä olevalla sohvalla. Lyhyen hiljaisuuden ja CJ: n ympäristöntutkimisen jälkeen alkoi mylläkkä, kun kaikki tajusivat, kuka oli tullut taloon. Daniel hyppäsi ensimmäisenä pystyyn ja muut seurasivat esimerkkiä vaistomaisesti. Pegorino tuntui jääneen vähän statistin rooliin, kun kaikki tungettelivat CJ: n luo ja onnitteluja sateli (Sweet ja Daniel pitivät tässäkin vaiheessa etäisyyttä, mutta Kendl oli sentään asettunut heidän väliinsä muuriksi). Yläkerrasta tuleva Devil huomasi, että juhlinta oli jo alkanut, joten syöksyi hänkin oitis muun joukon mukaan. Pegorino jäi lievästi statistin rooliin, mutta koska hän oli sentään kerännyt kunnioitusta kaikkien niiden mafioiden keskuudessa, jotka osoittivat jonkinlaista yhteistyökykyä hänen kanssaan, hän ei välittänyt, vaikka CJ saikin osakseen kehuja. Daniel ja Ian johdattivat häntä tasaista vauhtia sohvalle samalla kun muut seurasivat perässä, ja he pyysivät häntä kertomaan koko tarinan tilanteesta kokonaisuudessaan. Kun hän siinä kertoi tapahtumista, monet haukkoivat henkeä aina silloin tällöin kuultuaan Adamin yllätyksestä ja sitten Marion ja muiden ilmaantumisesta paikalle. CJ jatkoi tarinaansa ja Packie ja Gerry onnittelivat häntä siinä välissä ("Kiitos, kun valitsit meidän supernitroaineemme!"), ja loppukohtaus oli jo jotain sen tyylistä, että muutamat eivät edes pystyssä pysyneet aivan liian kovan jännityksen vuoksi. Devil pureskeli kynsiään jäykistyneessä asennossa lentokonetilanteen aikana ja pyysi kertomaan tarkemmin yksityiskohtia. CJ kertoi, ja sitä kautta hän herätti ihailua käytännössä koko joukossa.
Sitä yötä seurannut päivä, joka oli viimeinen ennen klubi-iltaa, oli kyllä toistaiseksi CJ: n elämän paras, olkoonkin että aiempina päivinä, esimerkkinä nyt vaikka Hyman Memorialin kisapäivänä, hän oli saanut koston tyydytystä purettuaan vihansa Martineziin. Mutta nyt hän vasta ymmärsi, että kosto ei ollut elämän tärkein asia, vaan lähinnä siitä nauttiminen. Devil ja Derek tuntuivat kunnioittavan häntä jonkinlaisena jumalana, vaikka se ehkä oli enemmänkin vitsi kuin mitään totista. Ainakin melko aidon näköisesti he polvistuivat CJ: n eteen ja pyysivät häneltä anteeksiantoa, mikä viimeisteli ajatukset jutun vitsikkyydestä. McRearyillakin oli omaa huumoriaan, sillä Francis oli taas saanut porukohtauksen yhtenä päivänä ja veljekset olivat yrittäneet piristää häntä poliisivitseillä, jotka kyllä CJ: tä naurattivat oikein kovasti, mutta Francisia ne eivät piristäneet, vaikka Packie ja Gerry vaihtoivatkin roiston paikalle Matthew Lindin ja poliisin paikalle Francisin itsensä (jos poliisi oli vitsissä tyhmä, silloin tämän paikalla oli McLaggen). Sweetillä oli omat kehunsa myös annettavana, ja oli ilo nähdä, ettei hän ainakaan vielä suhtautunut CJ: hin kielteisesti, ei ainakaan kovin paljon. Silti hän mulkoili nyreänä aina silloin, kun Diana lyöttäytyi mukaan mihin tahansa keskusteluun, jossa CJ oli osallisena, liittyi keskustelu sitten Pavanoihin tai etanoiden MM-juoksukilpailuturnaukseen. Devil ja Derek eivät meinanneet tajuta Sweetin suhtautumista sitten yhtään, ja Daniel keskitti oman mulkkauksensa huoneen toiselta laidalta aika äkäisen näköisenä. Sweet vastasi siihen keskisormella, jonka jälkeen Kendl kiihtyi taas kerran, kun rauhaa ei kaksikon välille saatu. Hänen saarnaansa kesti niin pitkän aikaa, että tuohtunut Sweet ei ollenkaan huomannut sitä, että Diana supatti jotain CJ: lle ja molemmat katosivat hetken päästä yläkertaan, eikä myöskään sitä, että Devil oli alkanut penkoa hänen omaa pornolehtikokoelmaansa, joka ei ihan hänen omassa huoneessaan ollut, vaan vähän liian näkyvällä paikalla. Derek sattui myös paikalle ja alkoi hörähdellä katsellessaan kuvia. Kendlin kiljunta kiinnitti kaikkien huomiot suhteellisen pitkäksi aikaa, ja kun se viimein loppui, kaikki vain jatkoivat tekemisiään aivan normaalisti, paitsi että Daniel alkoi pelata CJ: n uusinta videopeliä, josta hän kyllä itse piti. Sweet alkoi taas mököttää, ja se saattoi johtua puhtaasti siitä, että hän ei ollut päässyt pelissä edes ensimmäistä kenttää läpi, mutta Daniel huitoi omassa tallennuksessaan jo yhdennessätoista. Se tuntui kyllä sivuseikalta verrattuna siihen, että McRearyt selailivat vitsikirjaa ja kirjoittivat ylös vitsejä omina muokattuina versioinaan ja esittivät ne sitten muille illan samalla hämärtyessä.
Kun oli jo aikansa kestänyt, oli aika lähteä. Ihmiset puhuivat poskettomasti samalla kun Sweet ohjasi heitä autoihin. CJ: n tuunattu Slamvan ja kaikki muutkin autot olivat sentään riittävän tilavia koko väelle, olkoonkin että Sweet yritti väen vängällä saada hänet johonkin sellaiseen autoon, jossa ei ollut yhtäkään Deadguyta, mutta viimein hän joutui antamaan periksi ja menemään Stallioniinsa, kun CJ ohjaili omaa lava-autoaan. Daniel kokeili auton eri ominaisuuksia kiinnostuneena, sillä edes Sindaccon asemassa hän ei ollut saanut mitään tällaista ajokkia ajaa jostain kummallisesta syystä. Tasaisen hitaasti autot lipuivat letkassa lumisia katuja pitkin pois Grove Streetiltä samalla kun lunta myös pyrytti tasaiseen tahtiin kaupungin yläpuolella. Matkalle ei mahtunut mitään sen kummempaa kuin se, että CJ esitti (lähinnä siksi, koska Daniel, Diana ja Ian sitä vaativat) kunnon driftin eräässä kurvissa ja Sweetin katse oli odotusten mukaisesti hapan. CJ: n kyytiläisillä kyllä oli hauskaa, ja lähinnä huvin vuoksi hän poltti vähän kumia ja ampaisi sitten renkaat sutien liukuen myös seuraavassa kurvissa. Muuten matka oli niin perusjuttu kuin vain ajomatka saattoi olla, ja itse mielenkiinto alkoi vasta, kun joukko astui sisälle klubiin. Sisällä oli näemmä jätetty tunnelmalliset koristelut päälle edellisten käyjien jäljiltä ja pinkit diskovalot täyttivät paikan. Ketään umpikännipäätä ei lojunut missään, joten klubi näytti kerrassaan upealta. Muutama ihminen kyllä oli jo valmiiksi paikalla. Yksi heistä oli DJ (ei CJ), jonka levyihin tosin varmasti tällä kertaa lukeutui vähän hitaampaa menoa ja tavallisesti kuvioihin lukeutuva diskomusiikki oli ehkä alustavasti korvattu täysin hitaalla tanssimusiikilla. Devil tosin näytti siltä kuin sellainen suunnitelma ei ollut hänen alaansa, ja hän kävikin jututtamassa miestä, joka kyllä näytti vähän vastahakoiselta, kun ei ollut luvassa minkäänlaista menoa ja meininkiä, mutta miehen suu vääntyi oitis hymyyn, kun Devil kuiski hänelle jotain. Toinen tiloissa ollut henkilö oli pappi, joka oli sonnustautunut parhaimpiinsa, toisin kuin useimmat muut, mikä herätti hänessä paheksuntaa. Oikeastaan Cesar ja Kendl taisivat olla ainoat, joilla oli siisti juhlapuku, Danielilla sitä vastoin oli Sprunk-tahroja omassa paidassaan, joka ei muutenkaan moiseen tilaisuuteen ehkä normaalisti sopisi, mutta koska Kendl ja Cesar olivat molemmat viettäneet koko elämänsä gangstamaailmassa, he eivät ainakaan valittaneet ihmisten reaktioista. Vielä kolmaskin mies oli paikalla, eli baarimikko, jonka puheille puolestaan suunnistivat ensimmäisinä McRearyt. "Parit tuopit kaljaa tänne näin heti aluks, tässähän meinaa tulla jano!" Packie hörähti ja löi rahaa pöytään. Baarimikko vilkaisi veljeksiä vähän ennakkoluuloisesti, mutta kaatoi kuitenkin kaljat miesten lasiin, ja he alkoivatkin saman tien ryypätä itseään elämänsä känneihin.
Nikolla ja Romanilla sitä vastoin oli juomat omasta takaa. Jälkimmäisen omassa matkalaukussa oli pari vodkapulloa, joista kyllä riitti sisältöä, mutta ainut ongelma oli se, että amerikkalaiset eivät varmaan pitäneet juomasta niin kauheasti, joten he varmaan päätyivät juomaan vodkat sitten itse. Niko kylläkin loi virnisteleviä katseita väkeen, kun joukko alkoi seisoskella siellä täällä ja pappi oli nähtävästi sitä mieltä, että vihkiminen oli paras tehdä jo nyt. McRearyt olivat ainoat, jotka eivät liikahtaneet paikaltaan, he vain kittasivat olutta ennätysmäärissä taustalla. DJ alkoi pistää jo peliin urkujen soittoa, kun ovea koputettiin todella äänekkäästi ja jo paikoilleen asettuneet ihmiset vilkaisivat säikähtäneinä, mutta siinä vaiheessa ovi jo aukesikin ja kaikkien edessä sisälle asteli jo vähän päälle eläkeiässä olevan näköinen mummo, joka näytti todella kärttyisältä ja hänen punainen käsilaukkunsa näytti pelottavalta, varsinkin jos tämä alkaisi huitoa sillä. Cesar löi melkein äänettömästi kämmenensä otsaa vasten ja hivuttautui CJ: n luo kuiskaten: "P*rkele, ehdin jo valmistautua siihen että tuo ei tulekaan, mutta tuli sittenkin! Toi on siis mun mummo, joka tykkää valittaa niinku kaikesta! Yritä olla välittämättä siitä, seuraukset v*ttuilusta voi olla aika kauheat. Edes hyvä käytös ei riitä vakuuttamaan sitä, nää bileet on sen mielestä vaan kasa p*skaa, ja se tulee tänne vaan siksi, koska se vaan haluaa nähdä ainoan pojanpoikansa menevän naimisiin. Pyh!" Hän kuitenkin kääntyi nopeasti poispäin CJ: stä, kun pappi kröhäisi kovaäänisesti. Cesarin mummo nilkutti aggressiivisen näköisesti (Devilin katseesta näki sen, että hänen mieleensä taisi palata hänen oma kävelytyylinsä Liberty Cityn kaduilla sairaalasta karkaamisen jälkeen, jonkin verran ennen Armando Mendezin kuolemaa) väkijoukon ohi jupisten jotain senkuuloista kuin "Nuo Johnsonitkaan eivät sitten osaa edes ryhdikkäästi seistä", mutta vain Cesarin kuiskaus esti CJ: tä valittamasta takaisin äänekkäästi. Sweetin katse oli raivoisa, mutta hän nousi seisomaan suoraksi (tosin aivan kuin hänen p*rseeseensä olisi yritetty tunkea vesimelonia, niin vastahakoinen hänen ilmeensä oli). Kuului tumpsahdus jostain läheltä, mutta CJ ei siitä nyt välittänyt, hän vain yritti pitää katseensa Cesarissa ja Kendlissä, jotka astelivat aika hitaan oloisesti papin eteen samalla kun sivusilmällä erottui, kuinka Packie hoippui olutpullo kädessään hälyttävän huonotasapainoisena ja Gerry kömpi pystyyn möristen jotenkin oudosti, kuin mikäkin karhu. CJ tyrskähti ja Cesarin mummo näytti vihaiselta ("Ei mitään käytöstapoja!").
"Tahdotko sinä Cesar Adrian Johnson ott..." pappi aloitti, mutta vaikeni heti, kun hänen vierestään kuului mörähdys ja tuuppaisu, ja pappi kompastui päästäen samalla ulos kirosanoja, jotka olivat varmasti pyörineet mielessä vaikka kuinka pitkään, mutta jotka hän vasta nyt viitsi täydellä voimalla karjaista, kun kännissä roikkuva Gerry seisoi hänen yläpuolellaan kieli pihalla ja kaataen taas lisää kaljaa suuhunsa. Jos johonkuhun alkoholi vaikutti nopeasti, niin erehtymättömästi noihin kahteen, jotka ehkä vain joivat turhan kovalla vauhdilla. Yhtä kaikki sekin vihkiminen meni sekasorroksi, kun Packie hoiperteli osuen Cesariin, joka kyllä päätti tällä kertaa ojentaa auttavan kätensä, mutta katui sitä melkein heti perään, kun Packie, joka kakoi hetken aikaa ja huokaisi sen jälkeen, käänsi kasvonsa häneen päin. Silmät olivat aivan tyhjät, kun hän kysyi vinosilmäisesti virnistäen: "Kiitos, neiti! Suotteko minulle seuraavan tansssssin..." Loput siitä jutusta jäi kuulematta, kun hän kompastui parkettiin ja horjahti taaksepäin kaatuen melkein pää edellä, mutta ei sentään ihan, ainoastaan selälleen. Kännissä hän ei kuitenkaan voinut tietää olleensa hengenvaarassa, ja siksi hän alkoikin nauraa. "Älä nyt viitsi, mä vaan yritin olla kohtelias!" hän sammalsi maasta ja muutamat, kuten Devil, tirskuivat. Pappi kompuroi pystyyn, olkoonkin että hän yhä jupisi kiukkuisena ja Cesarin mummo löysi siitäkin valituksen aihetta. "Okei, te olette nyt mies ja vaimo!" hän kärisi nopeasti ja lähti oitis kauemmas McRearyista, suorinta tietä vessaan. Francis katsoi veljiään tapansa mukaan paheksuvasti ja heti alkoi liikehdintä, kun Niko ja Roman nappasivat ensimmäisen vodkapullon esille ja ottivat lasit erään pöydän äärestä. Kummatkin kaatoivat melkoisen lastin venäläisten janojuomaa omiin laseihinsa ja kohottivat ne korkealle niin, että monet varmasti kiinnittivät huomionsa heihin, ja sen jälkeen molemmat joivat yhdellä huikalla lasit tyhjiksi. Gerry ja Packie eivät kiinnittäneet huomiota, sillä he hoippuivat taustalla ympäriinsä, mutta sen sijaan Derek Diablo näytti kiinnostuneelta, kuten myös Daniel, joka mutisi sarkastisesti ja mukadramaattisesti kovaan ääneen: "Minä uhraudun teidän kaikkien ihmisten edessä ja juon lasillisen tuota venäläisten ikiomaa alkoholia!" Ian nauroi, mutta Niko sai itsensä pidettyä vakavana ja kaatoi uuteen lasiin jonkin verran vodkaa. Daniel näytti siinä vaiheessa itsevarmalta. "Tämähän menee helposti alas!" hän tokaisi ja muutamat ihmiset katselivat jännittyneinä ympärillä, kun hän kittasi kurkkuun niin paljon kuin meni, mutta puolen lasin kohdalla hän laski lasin äkkiä pöytään ja näytti kummallisemmalta kuin koskaan. Ohi kulkenut CJ vilkaisi kummastuneesti, kun taas Sweet tuijotti halveksuvasti, kun Daniel juoksi suorinta tietä vessaan tyrkäten samalla yhä kännissä heiluvan Packien kumoon. Ian ja muut ympärillä seisoneet puhkesivat nauruun.
Muutamat muut uskaltautuivat kyllä liittyä Nikon ja Romanin haastejuontiin (juo ainakin lasillinen vodkaa ja voita koko pullo!), mutta ei kenelläkään kovin hyvin sujunut. Sweet joi liian hitaasti eikä ehtinyt kuin vähän aikaa, jonka jälkeen hänellekin tuli kummallista kiirettä vessaan. Ian, joka kyllä epäröi, mutta jonka Devil lievästi tyrkkäsi eteenpäin, sai alas peräti puolet, kunnes hän oli laskenut lasin ja siitä sitten pärskäyttänyt kaiken juomansa nesteen näyttävässä kaaressa lattialle. Cesarin mummo marssi kiukkuisena paikalle, antoi Ianille korvapuustin (ei tosin mitään syötävää sellaista) ja komensi ärsyttävällä ja valituksen täyttämällä sävyllä siivoamaan sotkun. Cesar pyyteli anteeksi mummonsa puolesta, mutta Ian vain jupisi äänekkäästi. Derek kyllä sai juotua kaiken, mutta hänen silmänsä jotenkin kummallisesti vilkkuivat koko juonnin ajan aivan kuin ne olisivat olleet pienikokoiset diskovalot. Kun muut joutuivat lähtemään pois ympäriltä lyötyinä, Niko ja Roman saivat vodkan alas aivan helposti ja Derek kantoi hölmistyneenä pulloa, jolla hän ei kyllä tekisi mitään, ellei venäläisiä vieraita sattuisi johonkin hänen luokseen. Vähän ajan kuluttua vähän matkan päässä McRearyt oli viety mahdollisimman kauas kaljatiskiltä ja heitä yritettiin jollain ilveellä virkistellä. Ainakaan he eivät olleet mitenkään umpikännissä, joten homma oli odotettua helpompi. Francis tuijotti veljiään paheksuvasti ja hänen lähellään CJ oli päättänyt ajan kuluksi uppoutua keskusteluun Devilin kanssa, joka kyllä löysi valittamisen aihetta ja tuijotti vain kattoon huutaen äänekkäitä sanoja: "Mistelinoksa? Siis mitä v*ttua, mistelinoksa? Nyt ei p*rkele vieköön edes ole joulu! Helevetti mitä sakkia!" Katossa kyllä tosiaan roikkui mistelinoksa, mutta CJ ei käsittänyt, mitä ihmeen järkeä oli tuollaisessa kiihtymisessä. Hän ei kyllä sen enempää mietiskellyt, sillä Devilin manailut naurattivat häntä suunnattomasti, ja ehkä ainut asia, mikä hänet sai lähtemään siitä hauskasta seurasta, oli se, että taustalla alkoi musiikki soida ja vessasta jo tullut Daniel väänteli diskovalovipuja muutellen kätevästi värejä. Kendl näytti kyllä vähän närkästyneeltä, kun hänen mielestään kunnollisen tunnelman ylläpitämiseksi ei tarvittu mitään vaaleanvihreää syvänsinisillä pilkuilla varustettua valosävyä taustalle. Siinä mielessä Packie ja Gerry olivat jo kunnossa, että heitä näytti suunnattomasti kiinnostavan tuo masiina, joka sääteli diskovaloja ja vähän muutakin, mutta ainakin vielä tasapainon ylläpitäminen oli vaikeaa, joten ihan heti eivät veljekset valojen kimppuun päässeet. Niko vilkaisi CJ: tä sellaisella merkitsevällä katseella, joka kysyi: "Tuunataanko tanssimista vähän?" CJ: n huomaamaton nyökkäys johti siihen, että Niko lähti jo saman tien keltavihreinä vilkkuvien valojen keskelle.
"Hitaat helevettiin sillon ko tehdään näin!" hän opasti ja muutamat, kuten Devil, kääntyivät häntä kohti. Hän syöksyi polvilleen parketille ja alkoi siinä sitten vääntää epäseisoma-asennossa jotain todella kummallista liikettä, olkoonkin että taustamusiikki oli aika hidasta. Hänen ympärillään alkoi tulla liikettä, kun muutkin halusivat päästä jammailemaan, mutta Niko oli ainut, joka väänsi yksin. Devil vilkaisi paria hänen huomaamattaan paikalle saapunutta Kendlin ystävää toiveikkaan näköisenä ja otti jo pari askelta kohti, kun Derek tyrkkäsi hänet sivuun. "Äläs hätäile, merirosvo!" hän murahti viitaten ehkä Devilin oikean silmän peittäneeseen silmälappuun, jonka oli tarkoitus vain peittää se ruma, musta kohta, ei mitenkään tehdä miehestä kovemman näköistä. Hänen kävellessään pettyneenä poispäin hän onneksi sattui CJ: n ja Sweetin väliin, sillä kohta veljesten katseet kohtasivat eivätkä näyttäneet mitenkään erityisen ystävällisiltä. Ehkä syy oli vain se, että CJ oli (Danielin supatettua hänelle jotain) itsekin päättänyt sittenkin liittyä tanssijoiden sekaan mukanaan Diana, jota Sweet silmäsi epäluottavaisella ilmeellä, mikä antoi ymmärtää, että jonkinlaista Deadguy-vihaa hänessä kyllä esiintyi, sitä ei vain voinut kieltää. Devil kyllä esitti Sweetiin rauhallista katsetta, mutta sai vastaukseksi vain äänekästä murinaa, joka kuulosti tiikeriltä. Mutta takaisin CJ: ihn - hänen todellinen hupinsa alkoi vasta silloin, kun Niko oli vääntänyt itselleen vaikka kuinka omituisia asentoja aivan eri tahdissa kuin taustalla soiva kappale, ja nyt hän oli lopulta tehnyt virheen ja liukastunut kaataen samalla Derekin kumoon, jonka jälkeen Cesarin mummon petolintumainen olemus oli ilmaantunut näkyville ja hän oli jäätävästi kiljunut: "Iso mies ja tanssii kuin pikkupoika!" Kun hän käänsi selkänsä, CJ ei voinut sitä estää, mutta hän sanoi Nikolle muka toruvalla äänellä: "Niin, Niko! Iso mies ei osaa tanssia!" Se oli kyllä sarkastista, kuten myös ehkä se, että Niko nappasi pöydältä appelsiinin ja heitti sen kohti CJ: tä, mutta ei osunut häneen, vaan Gerryyn, joka oli juuri saanut säädettyä diskovalot näyttämään jotain lievästi tuhmia kuvia. Hän hyppäsi jonkinlaisen piruetin ilmassa, osoitti Nikoa ja nappasi banaaninkuoret, joilla hän yritti tehdä vastapommituksen, mutta kuoret lensivätkin parketille ja todella näyttävästi sen poikki kulkenut Ian heitti komean voltin ja laskeutui jaloilleen kohottaen kätensä iloissaan ylös ja vastaanottaen suosionosoituksia. Kun Cesarin mummo kääntyi taas kiukkuisena katsomaan (Niko oli muuten viskannut tässä vaiheessa Gerryä kohti omenan, joka osuikin kätevästi mahaan), CJ jatkoi pikaisesti tanssimista vihellellen niin kuin hänellä ei olisi ollut mitään osuutta hommassa.
Hupia kesti pitkälti pari tuntia, eikä edes Sweetin huono luonne, joka oli lievästi pilannut tunnelmaa, haitannut kaiken hauskan rinnalla. Nyt hän lähinnä seisoskeli ja katseli ympärilleen. Kukaan ei tehnyt mitään erityistä, ja hänen huomionsa keskittyi vasta silloin, kun ovi alkoi paukkua. Monet kohottivat häkeltyneinä katseensa. Kaikki kutsuvieraat olivat kyllä paikalla, joten kuka ihme nyt oli tulossa? Ehkä se vain oli joku, joka ei tiennyt, että paikka oli varattu, joten CJ varautui kohteliaasti estämään pääsyn ja kulki ovelle, olkoonkin että Danielin ilme oli sellainen kuin hän olisi mieluummin tullut avaamaan. CJ kuitenkin vetäisi ovea hitaasti raolleen aivan kuten Devil silloin Johnson Housella. Hänen järkytyksensä kohosi sillä sekunnilla, kun hän näki, kuka oven takana seisoi. Siinä oli Adam Dimayev, perässään innokkaan näköisiä Pavanoja lisää. Mario Venturella, Joe Corrola, Arthur Zepulla ja pari apuria, paljon oli väkeä oven takana. CJ kirkaisi ja yritti tönäistä oven auki, jolloin Diana kavahti jossain hänen takanaan ja Devil hivuttautui vilkaisemaan. Adam kuitenkin piti jalkaansa oven välissä ja tarttui CJ: tä kauluksesta kovistellen. "Pääsit käsistämme äskettäin, joten et kai kuvittele, että homma jää tähän? Sulla ei ollut missään vaiheessa kunnon mahdollisuutta paeta, kontaktejamme on vaan kaikkialla! Sun onnekses ei tarvinnu vainota teikäläistä tämän pidempään, tultiin tekemään sinusta selvää! Ja Pegorinosta kanssa." hän lisäsi ja tuuppasi CJ: n voimakkaasti parketille tullen samalla oviaukosta näkyviin ase ojossa ja Mario, Joe ja Arthur kannoillaan, mutta siinä vaiheessa hämmästynyt ihmisjoukko, joka aluksi vain tuijotti vähän aikaa, alkoi sitten rynniä päälle. Ensimmäisinä tulivat Sweet, Pegorino, Daniel ja Devil, jotka kaikki karkasivat mielipuolisina Pavanojen kimppuun. CJ: tä ilahdutti nähdä, kuinka hänen ystävänsä häntä suojasivat, ja Adam, joka oli yrittänyt tähdätä häntä aseellaan, lensi nyt Sweetin kaatamana lattialle ja Pegorino toisti tempun Mario Venturellaa vastaan erittäin innokkaaseen sävyyn. CJ ei nähnyt, mitä tapahtui, mutta Sweet huikkasi hänelle potkaistessaan Adamia kylkeen: "Älä ota turhia liikkeitä, anna kun me!" Siinä mielessä oli tietenkin valitettavaa, että Pavanot eivät olleet mitään heikkoja, ja Joe Corrola, jota Devil kyllä hakkasi minne ylsi, kävi Sweetin kimppuun ja tönäisi hänet kaikella voimalla pois Adamin päältä. Pavanojen apureita alkoi tulla paikalle, mutta niin alkoi myös CJ: n ystäviä. Hän näki, kuinka Ian Mitchell nappasi keittiöveitsen mukaansa ja alkoi heilutella sitä vaarallisesti lähestyessään Pavanoja, ja myös Derek oli tosissaan. Hän heilutteli palokirvestä.
"ÄLKÄÄ TE MUUT VAARANTAKO ITSEÄNNE!" Sweet käski, sillä McRearyt ja Little Jacob olivat ottaneet kiukkuisen näköisinä askeleita kohti paikalle hyökänneitä Pavanoja, jotka olivat silkkoja hylkiöitä heidän silmissään. Nyt he kuitenkin jähmettyivät, mutta Jacob karjaisi: "SWEET, OTA KOPPI!" ja heitti sorkkaraudan ilman halki. Arthur syöksähti pois Danielin otteesta ja yritti napata sen itselleen, mutta tismalleen samalla hetkellä Devil potkaisi häntä mahaan ja hän lensi kierrevoltilla ilman halki lentävän sorkkaraudan yli samalla kun lyömäase laskeutui siististi Sweetin käteen. CJ yritti ryömiä kauemmas Adamista, jonka kädet hapuilivat villisti hänen jalkojaan ja hän arvasi, että tämä ei kaihtaisi mitään keinoja, kunhan vain saisi hänet hengiltä sen tukikohdan tuhon jälkeen. Myös Mario Venturella näytti kostonhimoiselta ja yritti hiippailla CJ: n kimppuun, mutta Pegorino esti häntä. "SINULLE EI TULE ONNISTUMISTA TÄLLÄ KERTAA!" hän mylvi suoraan tämän korvaan, kun taustalla eräs Pavano (tosin pelkkä apuri) menetti korvansa Ianin huitoessa villisti jättikokoisella keittiöveitsellään. Mario iski Pegorinoa kasvoihin ja syöksyi Adamin yli suoraan kohti CJ: tä näyttäen siltä kuin olisi tosissaan, mutta tarkalleen samalla hetkellä Sweet karjaisi hulluna ja hyppäsi häntä kohti sorkkarauta ojossa. Hän upotti murtovarkausvälineen suoraan jalkojensa alle pompatessaan Marion päälle ja kuului ehkä maailman ällöttävin ääni CJ: n huohotuksen seassa. Ihmiset olivat vain kerääntyneet katsomaan, mitä tapahtui, ja Diana kuiskasi lähimmälle tyypille, eli Nikolle: "Minähän sanoin, että Elizabeta olis pitänyt kutsua, se tekee selvää tämmösistä saman tien!" Sweetin sorkkarauta oli uponnut suoraan Marion selkään, ja todella hyvin erottuva verinoro valui nyt moneen suuntaan liikkumattoman Pavanojen johtoportaan jäsenen ruumiista. Järkytys muutti hetkessä Adaminkin kasvot valkoisiksi, kun hän älysi, että Mario Venturella oli kaatunut siinä. Tämä oli kuollut nopeammin kuin kukaan oli edes aavistanutkaan, oltuaan väärässä paikassa väärään aikaan ja väärän henkilön kimpussa. Huohottava Sweet juoksi CJ: n luo ja alkoi vetää häntä kauemmas Adamista, joka alkoi taas hapuilla ja nousi pystyyn kenenkään huomaamatta. Arthur Zepulla ja Derek olivat nyt vastakkain, kuten myös Joe Corrola ja Daniel. Kun Adam seisoi, hänellä oli ase kädessään, ja Sweet säikähti, kun hän tähtäsi oikein huolellisesti keskelle CJ: n kasvoja. "EI! EI! EIIIII!" hän mylvi ja yritti suojata CJ: tä omalla ruumiillaan, mutta ei päässyt kunnon kohtaan ajoissa. Adam oli juuri ampumassa, kun hänen sivultaan kuului sotahuuto ja Ian Mitchell iskeytyi suoraan hänen kylkeensä, jolloin luoti lensi suoraan diskovaloon, joka räsähti hetkessä pois päältä. Adam iski Iania toisella nyrkillään suoraan kasvoihin, kohotti aseensa uudelleen Johnsoneihin ja ampui sen enempää tähtäilemättä.
Mutta se ei osunut. Ei Sweetiin, ei CJ: hin, se tosin viuhui vaarallisen läheltä veljeksiä, mutta ei aiheuttanut minkäänlaista vahinkoa kumpaankaan, lensi vain ohi ja vastakkaista seinää kohti. Siinä vaiheessa CJ tunsi tömähtävänsä taas parketille, kun Sweet irrotti otteensa hänestä ja ryntäsi uudelleen tappeluun. Raivo siksi, että Adam oli aikonut ampua aseetonta, ylitti kaiken muun, ja vihan täyttämä mätkintä jatkui aina ulko-ovelle asti, kun Sweet, Pegorino, Daniel, Ian ja Diablot tekivät kaikkensa hakatakseen Pavanoja kuoliaiksi oikein urakalla. Adam otti ainakin vastaan potkun munilleen, mutta enempää CJ ei nähnytkään, kun hän jo kömpi todella vaivaantuneesti pystyyn. Hän ei tuntenut verta missään ruumiinosassa, mutta jalat tärisivät silti suunnattomasti. Ovi oli aukinainen ja tappelua ja mätkimistä kuului joka puolelta, mutta hän ei enää ollut liittymässä siihen. Hän yritti sen sijaan piristää tilannetta puhumalla jollekulle toiselle. "Sepäs oli tiukkaa, Diana, vai mitä?" hän kysyi, vaikka katsoikin aivan väärään suuntaan. Kun ei kukaan vastannut, hän tiesi sanoneensa liian hiljaa ja poispäin, joten hän kääntyi sivuuttaen Kendlin ja Cesarin ylisympaattisilta näyttäneet katseet. Tai ainakin ne olivat ylisympaattisia sekunnin murto-osan ajan, mutta kyllä CJ ne ymmärsi silloin, kun pää kääntyi kokonaan toiseen suuntaan. Hänen silmiensä edessä aukeni aivan ensimmäiseksi se, että Diana otti tukea pöydästä ja jokin oli välittömästi vinossa. Hänessä oli pahannäköinen veriläiskä siinä kohtaa, mihin Adam Dimayevin luoti oli osunut, ja ainetta valui läiskästä maahan asti valkoisen paidan tahriintuessa siinä samalla punaiseksi. Yhtään sen enempää ajattelematta, välittämättä ulkona kuuluvista helikopterin propellin äänistä, jotka kielivät siitä, että Pavanojen pakokulkupeli oli hommattu, hän syöksyi sinne, missä Diana seisoi, tai ei enää seisonut enää, sillä jalat antoivat periksi ja hän olisi rysähtänyt suoraan parketille, ellei CJ olisi ollut riittävän nopea. Hän itse vaipui polvilleen pelonsekaisissa tunnelmissa ja otti vaistomaisesti vastaan. Hänen olotilansa oli silti kauhea, vaan kenelläpä ei olisi, kun hän kannatteli enää vain omien käsivarsiensa varassa jotakuta, josta hän oli ennen välittänyt niin paljon, mutta joka oli nyt kuolemassa olemattomiin. "Ei, ei, ei saa olla mahdollista!" hän vakuutteli itselleen, mutta ei tiennyt, mitä tehdä. Salvatore ja Gary olivat aikoinaan kuolleet heti, mutta he eivät olleet kuten Diana, joka kakoi ja yritti pitää itsensä kasassa niin kauan kuin se oli mahdollista. "Carl - Johnson -" hän aloitti vaivaantuneesti, yskäisi taas ja mieleen tuli jotenkin kammottavasti Dardan, jonka poismeno ei kyllä ollut yhtään liikuttanut CJ: tä, mutta nyt ei vain voinut ajatella mitään sellaista positiivistakaan, ei ainakaan sen jälkeen kun "Ei, älä kuole..." tyylisten maanittelujen lopputulos oli vain se, että Dianan pää valahti taaksepäin ja siihen hän jäi. Ja se ei tietenkään ollut tarpeeksi, vaan Danielkin oli sivumennen sanoen tullut jo ovesta sisään mutisten äänekkäästi jotain Pavanojen paosta ja raukkamaisista idiooteista.
Adam Dimayev oli jättänyt ikuisen arven CJ: n elämään.
Kirjoitettu: keskiviikko, 26. marraskuuta 2008 klo 16.24
Lainaus:25.11.2008 Carbonox kirjoitti:
Täällä se on!
Carbonox Stories:
I Just Died In Your Arms Tonight - Osa 3 - Sorrow
Tältä tulikin odoteltua melkoisen paljon, eikä odotuksia petetty. :) Parannusta on tapahtunut oikeastaan joka puolella, ja kauan kaivattua kuvailua onpi tullut lisää sinne tänne.
Juoni on hyvä ja etenee kivasti. Tarinaan mahtuu yllättävänkin suuri joukko enemmän tai vähemmän hupaisia kohtia. Tokihan McRearyjen toilailut ja... hiukan erikoinen pappi. ;P Cesarin mummon estraadille astuminen on myöskin toteutettu sopivan koomisesti.
Loppua kohden sujuva ja melko keveä tunnelma alkaa muuttua jopa painostavaksi, mitä kuvailu tukee hienosti. Menoon tulee mukaan sopivan rajua toimintaa (esim. Sweetin sorkkarauta Marion selkään) ja dramatiikkaa. Loppu on melko yllättävä ja aivan ylivertaisen hyvin kerrottu.
Saa liikuttuneeksi. :)/:( Näin sujuva tarinakokonaisuus, jossa on sekä keveää ja hauskaa, huoletontakin menoa, mutta myös rajua kamppailua elämästä ja kuolemasta - kosketusta. Yrittäkääpä muut tehdä sama!
+ Kerronta, kuvailu - sujuvaa ja moniulotteista tekstiä.
+ Monipuolinen juoni ja sen kulku.
+ Tunnelma.
Kirjoitettu: keskiviikko, 26. marraskuuta 2008 klo 17.00
Tulin tossa pari päivää sitte siihen tulokseen, että mun kannattaa alottaa tarinat puhtaalta pöydält. patzziiz stories 1. Miniguns, pistols and rockets.. osa 1
CJ heräili aamulla, hän oli todella väsynyt koska ei ollut nukkunut tuskin yhtään koko yössä. Hän vilkuili ulos, oli aivan tavallinen aamu. Kohta hän puki päällensä, ja meni alakeraan. Ei hän kauan ehtinyt siellä olla kun iski tappava pa*kahätä. hän kirosi vessassa, paperi oli lopussa ja vessaraikastetta ei ollut. Niin hän joutui tekemään kauhean asian.: HÄN JUOKSI MUNASILLAAN SWEETILLE LAINAAMAAN VESSAPAPERIA!!! Sweet kysyi häneltä.: Hyi *******! Miks sulla ei oo housui? CJ kertoi totuuden ja painui kotiinsa pyyhkimään pe*seensä. Pe*seen pyyhkimisen jälkeen CJ veti housut jalkaan, ja lainasi Sweetin autoa ja lähti kauppaan. Kaupasta hän osti ainoastaan vessaraikastetta. Kohta hän pääsi kaupasta pois ja näki kauhukseen että Ballas-jengiläinen huristaa Greenwoodilla tiehensä. CJ lähti kiroillen kävelemään kotiinsa. Kun hän saapui Bingolle niin se samainen Greenwood ajaa hänen ohitsensa. Niin hän tiputti vessaraikastimen maahan ja avasi tulen Tec9 aseellaan. Ballasi makasi autossa kuolleena, mutta hänen jalkansa oli kaasulla ja auto kulki kovaa. CJ huomasi kauhukseen, että auto oli menossa kohti Sweetin taloa. Nopealla toiminnalla hän ampui sillalla olleesta autosta kuskin kuoliaaksi, auto lensi sillan kaiteesta läpi ja pysäytti Greenwoodin. Tapahtui hirveä räjäsys. CJ soitti palokunnalle nimettömänä, ja meni kotiinsa asettamaan vessaraikastimen. Tämän jälkeen CJ vietti aivan tavallisen päivän, kävi Burger Shotilla ja illalla Ten Green Bottlessa.
Alkoi uusi päivä CJ kävi aamu pa*kalla, ja oli tyytyväinen oloonsa. Sen jälkeen hän söi aamupalaa, ja soitti Sweetille ja Cesarille että haluaa tavata Cluckin' Bellillä. CJ polki sinne BMX-pyörällä, Cesar tuli Savannalla ja Sweet jonkuun kaverinsa kyydillä. CJ pisti pyöränsä seinän viereen, ja meni Sweetin kanssa Cesarin autoon. Cesar ja Sweet kysyivät yhteen ääneen että mikä on homman nimi? CJ kertoi suuresta varkaudesta joka tehtäisiin Ballasien tiloihin. Cesar ja Sweet kysyivät taas: Mitä he*vettiä haemme sieltä? CJ vastasi ylpeänä hullunkiilto silmissään Miniguneja, pistoleeja ja rakettaja... Cesarille ja Sweetillekin tuli hullunkiilto silmiin... Mutta pian he palasivat kaikki normaaleiksi, ja menivät syömään sisälle Clukin' Belliin. Kaikki tilasivat kanahampurilaisen kokiksella. Syödessään he miettivät suurta kuprua. CJ:lle valkeni karu totuus.: He eivät selviäisi ilman taitavia lisämiehiä. Heti kun CJ oli sen sanonut tuli Cluckin' Bellille tärkeän näköisiä miehiä. Cesar katsoi heitä ja huomasi, että heillä oli Ballasin tatuointi vasemmassa kädessään. Kaikki nousivat heti pöydästä ja lähtivät. Ulkona oli violetti Tahoma Savannan vieressä. CJ sanoi.: Otan tuon auton ja käyn laitattamassa siihen pommin. Jos he tulevat ulos viivyttäkää heitä. CJ ajoi hirveää vauhtia pommikauppaan, siellä oli hirveä jono. Kohta hän keksi lähteä hakemaan pommin asekaupasta. Toisaalla: Sweet katsoo ikkunasta, ja huomaaa kauhukseen että miehet tulevat. Sweet käski lyömään toiselta tajun kankaalle kun hän sanoo nyt. Ovi aukesi Sweet sanoi NYT!, ja Cesar kolkkasi vanhan mummon. He näkivät että miehet ostivatkin lisää sapuskaa.
Toisaalla: CJ oli joutunut poliisin puhuteltavaksi ylinopeudesta poliisi polotti kaikenlaista soopaa, kunnes CJ:n puhelin soi, siellä oli Sweet hän käski pitämään kiirettä. CJ sai äkkireaktion hän sanoi kytälle että anna mielummin mummollesi sakot ylinopeudesta, ja lähti kumit vinkuen. Kohta hän saapui asekauppaan, osti pommin ja asensi sen autoonsa. Toisaalla: Nyt miehet olivat oikeasti tulossa ulos ja Sweet selvensi vielä Cesarille että tiedät mitä tehdä. Ovi aukesi Sweet ja Cesar kolkkasivat miehet, ja riisuivat heidät aseista.
Toisaalla: CJ oli ajanut pienenlaisen kolarin, ja hänen autostaan irtosi rengas. Eikun vaan vararengasta vaihtamaan ja menoksi. Tuossakin episodissa kesti n.5 min aika oli loppumaisillaan. Kun CJ saapui Cluckin' Bellille niin miehet olivat heräämässä. Siinä ei ehtinyt sanoja vaihdella kun kaikki olivat jo autossa. Cesar ajoi nopeasti pienelle kujalle, ja niin he katsoivat kun pommiauto meni poispäin. Kun pommiauto oli n.100 metriä kaukana niin CJ painoi napista, tapahtui komea räjähdys. Niin he menivät Sweetille suunittelemaan suurta "keikkaa". CJ antoi suurelle "keikalle" nimen Miniguns, pistols and rockets... Lisää selviää seuraavassa jaksossa.
To be continued...
Oma arvosana tästä on että tässä tarinassa ei tapahtunut vielä mitään. Se oli nähkääs tarkoituskin, sillä suunittelin että todellinen juttu alkaa vast osassa 2.
Kirjoitettu: keskiviikko, 26. marraskuuta 2008 klo 18.27
Muokattu: 26.11.2008 klo 18.45
Lainaus:26.11.2008 patzziiz kirjoitti:
patzziiz stories 1. Miniguns, pistols and rockets.. osa 1
Aika hyvä juttu, että päätit pyyhkäistä kaiken aiemmin tapahtuneen pois ja aloittaa alusta. Hommassa on jo hieman uutta ulottuvuutta... ;)
Ensialkuun mainittakoon, että tarina on melkein täynnä kirjoitusvirheitä ja tekstiasu muutenkin edelleenkin hädin tuskin tyydyttävä. Dialogit on merkitty epäselvästi ja ne ovat kauttaaltaan täyttä p*skaa. Tätä on hauska lukea, mutta realismia tässä ei juuri ole ja tapahtumia kuvataan liian nopeasti. Siellä täällä on ihan hauskoja oivalluksia (sillalta autoilija kuoliaaksi ja auto kaiteen läpi Greenwoodia kohti :D), mutta niitä ei voi pitää kovin uskottavina. Kaikki, kuten sekin sitä paitsi ohitetaan pelkällä olankohautuksella. CJ tai kukaan ei jää miettimään mitään juttuja, vaan jatkaa vain porhallustaan.
Hölmönä kohtana voidaan myös pitää sitä, että CJ menee aamup*skalle, eikä vessapaperia ole. Jätkä sitten lähtee munasillaan palloilemaan Sweetin luokse "lainamaan" paperia. :P Tuntuu kanssa tyhmältä, että sen jälkeen lähdetään kauppaan pelkän ilmanraikastajan vuoksi. :]
Juonipuoli on melko tylsä, eikä siitä minkäänlaista syvällisyyttä löydy. Vaan taitaapi olla niin, että turhaan minä yritän hakata kalloosi, patzziizi, tätä tai mitään muutakaan, koska olen vain niin tottunut lukemaan Carbonoxin, MrToron ja muiden... sanotaanko, että hyvin eritasoisia tarinoita. En siis näin ollen voi odottaa mitään sen suuntaistakaan sinulta tai oikeastaan keneltäkään muulta. Mutta joo...
+ Hauska lukea.
+ Ei ainakaan liian pitkä.
- Vähän liian lyhyenläntä.
- Kirjoitusvirheet, aikomuotojen pienet heittelyt - tekstiasu.
- Kerrontapuoli kuvailuineen ei kovin kummoista.
- Melko päätöntä poukkoilua ja epärealistista menoa ilman mitään ihmeellisempää...
Kirjoitettu: keskiviikko, 26. marraskuuta 2008 klo 19.07
Muokattu: 26.11.2008 klo 19.08
Lainaus:26.11.2008 patzziiz kirjoitti:
patzziiz stories 1. Miniguns, pistols and rockets.. osa 1
No plussaa tulee siitä, että aloitit puhtaalta pöydältä, mutta ei lukeminen kuitenkaan niin kovin mukavaa ollut, ja tämä johtuu yksinkertaisesti kirjoitusvirheistä, joita on vähän liikaakin siellä täällä. Myös joitain typeriä kohtia löytyy, vaikkakin ei niin typeriä kuin parissa aiemmin lukemassani sekundatarinassa... Liian nopeastikin mennään.
Mutta löytyy sitä hyvääkin, koska tarina sentäs on kappaleisiin jaettu.
Enempää sitten en oikein valitettavasti keksi. Kuten DI sanoikin jo, se syvällisyys tuntuu puuttuvan juonesta, mikä on valitettavaa.
+ Kappaleet sentäs...
+ Ei liian pitkä
- Typeriä kohtia
- Kirjoitusvirheitä
- Liian nopea
- Juonipuoli vähän tylsä ja epäsyvällinen, vaikkakin kaikilla oma tyylinsä
6
Minä sitten jatkan kohta eteenpäin "biisitarinoissani", joskin en nyt ainakaan tänään, kun en alkuunkaan ole ehtinyt... Mutta tulee tässä jotain yllättävää joka tapauksessa tapahtumaan jossain seuraavista tarinasarjoista, sehän on aivan varmaa! :]
Kirjoitettu: keskiviikko, 26. marraskuuta 2008 klo 20.46
Lainaus:26.11.2008 MrToro kirjoitti:
Lainaus:26.11.2008 Carbonox kirjoitti:
[quote]
Mutta tulee tässä jotain yllättävää joka tapauksessa tapahtumaan jossain seuraavista tarinasarjoista, sehän on aivan varmaa! :]
Tuleeko päähenkilöitä kuolemaan vai?
Meikän pakko vastata tähän, että tulee kyllä paljon muuta(kin) erittäin mielenkiintoista. ;) Carbonoxin kanssa ollaan juteltu tulevasta, että tiedän suurin piirtein, mitä on tulossa. Tai no itse asiassa en loppujen lopuksi lähellekään, mutta sanotaanko, että jotain tiedän... ;P
Pian saanen oman tarinanikin käyntiin. Ja pitäs vihdoin viimein alkaa arvioimaan siun stoorejasi, Toro. : /
Kirjoitettu: keskiviikko, 26. marraskuuta 2008 klo 20.46
Lainaus:26.11.2008 MrToro kirjoitti:
Lainaus:26.11.2008 Carbonox kirjoitti:
[quote]
Mutta tulee tässä jotain yllättävää joka tapauksessa tapahtumaan jossain seuraavista tarinasarjoista, sehän on aivan varmaa! :]
Tuleeko päähenkilöitä kuolemaan vai?
Minä en voi kommentoida, mutta yllättäviä tapauksia kuitenkin luvassa.
Kirjoitettu: keskiviikko, 26. marraskuuta 2008 klo 22.08
Lainaus:26.11.2008 patzziiz kirjoitti:
Oon yllättyny ja onnellinen tosta arvosanast. Olinko sun mielestä parempi kun Ege?
Rupeet haastaa tarinasta? Voin mäkin yhden "kunnon" tarinan tehdä, josta noikin antais 9. Joten mieti ensi kerralla mitä kirjotat. Ok? (Tiedän temperamentti on aika helposti rikkoutuva.)
Kirjoitettu: keskiviikko, 26. marraskuuta 2008 klo 22.12
Ja tästä se lähtee oikeestaan jännittävin osa koko ATSF -sarjasta. Siinä tulee olemaan kaikkea korjauksia, mitä olette halunneet: Pituutta, kuvailua ja pari yllätystäkin.
Kirjoitettu: torstai, 27. marraskuuta 2008 klo 13.59
Muokattu: 27.11.2008 klo 14.27
Lainaus:26.11.2008 Ege94 kirjoitti:
Ja tästä se lähtee oikeestaan jännittävin osa koko ATSF -sarjasta. Siinä tulee olemaan kaikkea korjauksia, mitä olette halunneet: Pituutta, kuvailua ja pari yllätystäkin.
Arvostelisin ton sun tarinas nyt
+Ei mikään liian pitkä.
+Ihan jännä joo.
-Ylenpalttista kiroilua
-Ei mikään maailman paras stoori.
7-
Kiva kuulla jos parannusta on tulossa. Koitan itekki parantaa jonkuun verran.
Kirjoitettu: torstai, 27. marraskuuta 2008 klo 14.56
Lainaus:27.11.2008 patzziiz kirjoitti:
Lainaus:26.11.2008 Ege94 kirjoitti:
Ja tästä se lähtee oikeestaan jännittävin osa koko ATSF -sarjasta. Siinä tulee olemaan kaikkea korjauksia, mitä olette halunneet: Pituutta, kuvailua ja pari yllätystäkin.
Arvostelisin ton sun tarinas nyt
+Ei mikään liian pitkä.
+Ihan jännä joo.
-Ylenpalttista kiroilua
-Ei mikään maailman paras stoori.
7-
Kiva kuulla jos parannusta on tulossa. Koitan itekki parantaa jonkuun verran.
Öh.. Mitä järkeä arvioida stoori Ennen kuin se on ilmestynyt?
Kirjoitettu: torstai, 27. marraskuuta 2008 klo 15.17
Lainaus:27.11.2008 Antzaa kirjoitti:
Lainaus:27.11.2008 patzziiz kirjoitti:
Lainaus:26.11.2008 Ege94 kirjoitti:
Ja tästä se lähtee oikeestaan jännittävin osa koko ATSF -sarjasta. Siinä tulee olemaan kaikkea korjauksia, mitä olette halunneet: Pituutta, kuvailua ja pari yllätystäkin.
Arvostelisin ton sun tarinas nyt
+Ei mikään liian pitkä.
+Ihan jännä joo.
-Ylenpalttista kiroilua
-Ei mikään maailman paras stoori.
7-
Kiva kuulla jos parannusta on tulossa. Koitan itekki parantaa jonkuun verran.
Öh.. Mitä järkeä arvioida stoori Ennen kuin se on ilmestynyt?
Kirjoitettu: perjantai, 28. marraskuuta 2008 klo 07.35
Muokattu: 28.11.2008 klo 07.37
Lainaus:19.11.2008 MrToro kirjoitti:
MrToro Stories 19 - Season 2:
Out of Control
Katsokaa, sain arvostelun tehtyä kahden sivun takaisesta tarinasta! :D Juuh, jotenkin kummasti tuntui lyhyeltä, vaikka kappaleita olikin reilut kahdeksan, en sitten tiiä miksi, ja Derrickin kuolema liian nopea, mutta muuten toimii. Tosin tässä vaiheessa alkaa, mikäs se termi nyt on, tajuavaisuus karista, ko en tiedä melkein mitään Saintsin hahmoista melkein kuukauteen. :S Mutta hyvä tarina joka tapauksessa.
+ Vaikka tuntui lyhyeltä, kyllä tämä silti sopivan pitkä on
+ Toimintaa...
- Liian nopea Derrickin kuolema
- Nyt enää en ymmärrä paljookaan hahmokaartista...
8 +
Ja tavan mukaan arvostelun loppuun pukahdan jotain omista stooreistani, tällä kertaa sen verran, että tänään saatte nauttia uudesta tarinasta. Varoituksen sana: vielä ei taida toimintakohtauksia näkyä, mutta kakkososassa niitä kyllä on tiedossa...
Kirjoitettu: perjantai, 28. marraskuuta 2008 klo 21.31
Muokattu: 28.11.2008 klo 21.33
Lainaus:26.11.2008 DirgeInferno kirjoitti:
Lainaus:26.11.2008 patzziiz kirjoitti:
patzziiz stories 1. Miniguns, pistols and rockets.. osa 1
Hölmönä kohtana voidaan myös pitää sitä, että CJ menee aamup*skalle, eikä vessapaperia ole. Jätkä sitten lähtee munasillaan palloilemaan Sweetin luokse "lainamaan" paperia. Tuntuu kanssa tyhmältä, että sen jälkeen lähdetään kauppaan pelkän ilmanraikastajan vuoksi.
No juu! Se siinä ehkä oli vähä tarkotuskin lähtee kauppaan pelkän ilmanraikastajan takii.