No heipä hei. Niin paljon on vapaa-aikaa käytettävissä nyt, että voisi melkeinpä taas uutta pistää. :D

"Eh eh eh eh eh! Jou mään, it's OG Loc, ja mulla on loistavia uutisia! Tämä tietenkin koskee pelkkiä violettipaitoja, mä tässä vaan tsiigailen muijien rusketusraitoja, Grove Street on menossa alaspäin, Ballasit valtaa sen aseillaan näin, yhtäkään niistä ei henkiin jää, selviytyjiltä hajalle ammutaan pää, koska tää kaupunki kuuluu nyt Ballaseille, kadunkulmaakaan ei jätetä teille, meillä on Ultorin huippuvarusteet, Grovelaiset ei muuta voi sanoa kuin minkäs teet! Jeeeeee!"

Carbonox Stories:

Double Crossed - Osa 2 - Ballas 4 Life

Heti kun Ballasit olivat aloittaneet laajamittaisen hyökkäyksensä Grove Streetille Ultorin aseita käyttäen, he pistivät myös taktiikkaa pystyyn. He halusivat tietysti varmistaa, ettei kukaan paennut taistelukentältä ennen aikojaan, joten äkkiä heidän Majestic- ja Tahoma-jengiautojaan ilmestyikin melkein joka puolelta Grove Streetin ympärille saartaakseen alueen täydellisesti. Samalla kun Grovelaiset kyykkivät pelokkaina ja äkillisesti moraalinsa menettäneinä (ehkä CJ:llä sitä oli vielä tallella) suojien takana, Ballasit alkoivat tukkia reittiä sillan alta ajamalla monta autoa riviin ja asettamalla monia vaarallisia jengiläisiään niiden väliin pitämään huolta, ettei pakenemisia tapahtunut. Myös syrjemmällä oli liikettä - CJ:n ja Ryderin talojen välinen kuja tukittiin tietysti myös, mutta siihen Ballasit tarvitsivat vain yhden Majesticin ja kaksi miestä pitämään vahtia. Lisäksi CJ:n ja Sweetin talojen välissä oli alue, josta normaalisti pystyi oikaisemaan suoraan sadevesiviemärin yli kulkevalle sillalle, mutta senkin Ballasit tukkivat nopeasti ja laittoivat sinne neljä vartijaa yhden Tahoman ympärille, koska he tiesivät reitin olevan todennäköisesti käytetyin pakoyrityksissä. Lisäksi Ryderin pihaan tehtiin väijytys noin viiden miehen voimalla, koska sen kautta saattoi olla mahdollista kiivetä sillan päälle ja paeta alueelta varomattomampien vihollisten tietämättä. OG Loc tuli mikkeineen pois lavalta ja jatkoi huutojaan naureskellen mielipuolisesti. "Eeeeee! Miltä nyt tuntuu, surkeat vihreätakit? Se räppäri, jonka hyvästä musiikista ette koskaan tykänneet, palaa valtaamaan säälittävän kotinne! Ou JEEEEEE!" hän rääkyi korvia riipivästi ja Smoke tunki sormet korviin ajatellen, että eivät Ballasit olisi tarvinneet mitään moderneja aseita, sillä OG Locin jatkuva huuto mikkiin oli jo tarpeeksi vahingollista. "Okei, nyt riittää! Syteen tai saveen!" CJ tokaisi ja nousi suojan takaa ampuen pistoolillaan lukuisia kertoja lähintä Ballasia keskiruumiin seudulle, kun tämä käveli ohi etsien lisää uhreja. Tämä kavahti hiukan, mutta CJ:n järkytykseksi ei kaatunut maahan, eikä vertakaan valunut ollenkaan. "Mikä hélvetin superjengiläinen sinä olet?! Kuole, mulkero! Kuole!" CJ karjui jatkaen ampumista vielä useamman luodin verran, mutta Ballas vain katseli hänen yrityksiään oudon huvittuneena. "Kiva kun ajattelet noin, herra 'En saa enää edes yhtä vaivaista Ballasia hengiltä'." tämä sanoi lopulta ja tähtäsi vuorostaan CJ:tä aseellaan, mutta tämä vetäytyi äkkiä takaisin aidan taakse.

"Sillä on varmaan luotiliivit tai jotain..." Cesar ehdotti huolestuneena, kun CJ latasi taas pistooliinsa uudet luodit. "Oikein hyvä arvaus, Vialpanda, mutta ei suinkaan mitkä tahansa liivit, vaan Ultorin valmistamat rintapanssarit, jotka pysäyttävät parhaimmillaan jopa rynnäkkökiväärin panoksia!" Ballas nauroi ja kurkisti aidan ylitse siellä piileskelevää nelikkoa kohti. Hän näytti nautiskelevan tilanteesta ja ainoa vaikeus näyttikin olevan se, kumman hän tappaisi ensin, CJ:n vai Cesarin, sillä molemmathan olivat sentään vihollisjengien johtajia. "Mutta miten olisi sitten tämä?" CJ:n vierellä ollut Grovelainen kysyi, ja juuri kun Ballas kääntyi katsomaan, mitä asiaa hänellä oli, mies ampui häntä haulikolla suoraan päähän ja silmänräpäyksessä verta roiskahti ympäriinsä, myös CJ:n ja muiden päälle. Ballas pudotti rytäkässä myös aseensa, ja Smoke nappasi sen kiinni ennen kuin se tippui aidan väärälle puolelle. "Se on muuten Vialpando. Idiootti..." Cesar sanoi vielä ruumiille ennen kuin alkoi tarkastella asetta Smoken kanssa. Se käytti tavalliselle jengiläiselle tuntematonta teknologiaa, kuten lasertähtäintä, mutta ainakin sen käyttö oli muuten samanlaista kuin tavallisenkin aseen - tähtää ja ammu. "No nythän ne tasoerotkin pikkuisen muuttuvat." Smoke naurahti ja nousi väliaikaisesti seisomaan aidan takana. Muutama Ballas kulki ohi ja hän aloitti heti hurjan tykityksen ennen kuin he pääsivät roskapönttöjen takana piiloutuvien Grovelaisten luo, samalla kun CJ puhutteli äsken haulikolla ampunutta jengiläistään. "El Bert palveluksessasi." mies totesi sen enempää esittäytymättä. Hän oli taas niitä kavereita, joka piti lippistä väärinpäin päässään ja pukeutui tarkasti Grove Streetin värisävyä mukailevasti vaaleanvihreään t-paitaan. "No mutta kiitoksia. Jos me selvitään tästä jotenkin, niin tua sipsiä." CJ murahti tirkistäen aidassa olevasta reiästä useampien vihollisten varalta. "Anteeks kuinka?" El Bert kysyi hämmästyen erikoisesta pyynnöstä. "Äh, ei mitään enää. Kunhan vaan nyt selvitään täst..." CJ aloitti, mutta sitten luotisarja lensi hänen päänsä yli ja osui hänen talonsa seinään. Kaikki, myös Smoke, kyyristyivät saman tien. "Paras päästä kohta liikkeelle, ne voivat vaikka piirittää meidät tähän ahtaaseen paikkaan." Cesar ehdotti, kun Smokella kesti hetki ladata uutta asetta, mutta ennen pitkää hän tottui siihenkin, vaikka rakenne oli ainoasta hänelle tutusta raskaammasta aseesta, AK:sta, vähän erilainen. "Ikään kuin ei oltaisi jo muutenkin piiritettyjä. No mutta Cesar on oikeassa. Yritetään päästä autotallilleni." CJ totesi ja ampui sokkona muutaman kerran eteenpäin, vaikkei siitä varsinaista hyötyä ollutkaan, ellei sattunut osumaan jonkun päähän.

Samaan aikaan Sweet oli juuri päässyt pois Ballasien varastosta, jättäen Aidan huutamaan sellistä raivostuneena hänen peräänsä, ja etsi nyt nopeasti autoaan, ettei vahingossakaan myöhästyisi Grove Streetiltä. Tietenkin hänen oli mahdoton tietää, että hyökkäys oli jo käynnissä ja CJ ja kaikki muut hengenvaarassa, mutta ainakin hän aikoi pelastaa sen, mikä pelastettavissa oli. "Jos ne saamarin nekrut ovat vielä varastaneet minun autoni päästäkseen Grovelle, niin minä vedän niiltä kaulat auki víttu... saksilla." hän ärisi havaittuaan, ettei auto ainakaan ollut siellä, minne hän muisti jättäneensä sen. Hän päätti pikaisesti käydä katsomassa vielä varaston takaa ottaen varsin reippaita kävelyaskeleita, mutta tuskin ehti edes rakennuksen takakujalle, kun kuuli kovan kutsuhuudon takaansa, joka kuulosti vähän latinoaksenttiselta, ja melkein páskoi housuunsa jo muuten aivan tarpeeksi kovan paineen takia. Hän hypähti toisinpäin ja osoitteli hätäisesti aseellaan sinne tänne, mutta huomasikin helpotuksekseen vain vaaleanruskean Savannan, jossa oli kyytiläisinä Cesarin Varrio Los Aztecas -jengiläisiä, jotka vihdoin löysivät hänet etsittyään jo kohtuullisen pitkään lähialueilta. "Mitä te haluatte? Tiesitte kai, että Ballasit hyökkäävät Grovelle? Minun pitää päästä sinne heti!" Sweet huusi melko epäselvästi ja laski aseen taas maata kohti välttääkseen antamasta liian vihamielistä kuvaa jengille, johon hän ei aivan sataprosenttisesti luottanut, mutta olipahan sentään hyvän kaverin ja avioliiton kautta tulleen sukulaisen johtama. "Hyökkäävät? Mutta Cesar sanoi meille, että ne aikovat tehdä jonkun liiton keskenään?" ratin takana ollut jengiläinen vastasi lyhyesti ja haroi sotkuista tukkaansa kädellä, joka oli lähes epäluonnollisen näköinen kaikkine tatuointeineen, samalla kun nojasi toisella auton oveen. "Miten vain, minä olen kyllä nyt auttamatta myöhässä! Greenwood, missä olet?" Sweet huusi vieläkin järkyttyneesti ja lähti juoksemaan tehtaan toiselle puolelle, mikä sai autolastillisen Cesarin jengiläisiä lähinnä pöllämystymään. "Pitäisikö meidän mennä taustatueksi?" yksi todella suuriviiksinen kaveri kysyi lopulta takapenkiltä pitkän hiljaisuuden jälkeen sytyttäen ajankuluksi savukkeen, ja muut lähinnä kohottelivat olkiaan ymmärtämättä Sweetin hätiköinnin takia, mistä oli kyse. "Ehkä vois, ehkä ei. Eihän Grovelaiset hirveästi ole tykännyt siitä, kun me ollaan yritetty vaikuttaa niiden asioihin, mutta kai jos Cesar on siellä, niin kai se on se perinteinen velvollisuus." kuljettaja vastasi, ja siitä kaikki olivat ehdottomasti yhtä mieltä. "Soitan taustajoukkoja." pelkääjän paikalla istunut tyyppi ehdotti muiden odottaessa Sweetiä, joka oli toistaiseksi jäljettömissä.

Tehtaan toisella puolella Sweet onneksi löysi rakkaan autonsa, mutta päästi heti tuntuvia kirosanoja, kun huomasi, missä kunnossa se oli. Ballasit eivät olleet tyytyneet vain siirtämään sitä, vaan olivat hakanneet sen niin pahasti, että jos se ennen oli käyttäytynyt niin kuin vanha huolimattomasti huollettu ja romuttamolta pilkkahintaan saatu auto, nyt se myös varsinkin näytti siltä. Konepeltiä oli hakattu lyttyyn, tuulilasissa oli iso reikä luultavasti pesäpallomailan iskusta ja puskuritkin oli lyöty ja potkittu lähes irti paikoiltaan. Onneksi auto näytti kaikesta vahingosta huolimatta juuri ja juuri ajokelvolliselta, joten Sweet kiskoi housuntaskustaan virta-avaimen, jota Ballasit eivät onneksi olleet ottaneet häneltä pois, ja avattuaan auton rämisevät ovet (jotka sentään olivat aivan yhtä huonossa kunnossa kuin ennenkin) hän käynnisti sen toivoen silmät suljettuina parasta. Ensimmäisellä yrityksellä auto sammui saman tien ja Sweet ärähti raivostuneena, mutta toisella kerralla hän sai muutaman sekunnin väännön jälkeen moottorin lopulta käyntiin. "Kiitos hyvä Chad, että säästit autoni tämän isommalta vahingolta. Palkka vain on verinen, kuten hyvin tiedät." Sweet mutisi ja lähti kiihdyttämään eteenpäin puskurit kolisten. Renkaita ei onneksi oltu myöskään puhkaistu, eli hän pääsi kuin pääsikin tällä autolla varmasti Grovelle asti. Aztecasit kuulivat räminän jo kauan ennen kuin Greenwood tuli varaston takaa jälleen näkyviin, ja Sweet kääntyi nopeasti asvalttialueelle Savannan viereen avaten ikkunan, joka muiden auton osien tapaan reistaili, mutta aukesipahan sentään hiukan, jotta hän sai äänensä kuulumaan auton ulkopuolelle. "Tulkaa perässä! Nyt on kiire nirhata se koko sakki ennen kuin ne tekevät armeijakivääreillään kavereista selvää!" hän käski ja alkoi saman tien ajaa kohti Grove Streetiä jäämättä mietiskelemään sen enempää, mutta Savanna pysyi yhä paikoillaan. "Armeijakivääreillä? Ei meille mitään sellaisista puhuttu!" kuski älähti saman tien ja löi kätensä rattiin. "Mitä tämä siis on, Lopez? Väittävätkö ne, että Ballaseilla on jotain armeijan tavaroita? Minähän en tasan tarkkaan mene tappamaan itseäni sellaisten ristituleen, vaikka kuolema oliskin nopea!" vasemmalla takapenkillä istunut tyyppi huusi ärtyneenä savuke edelleen suussa. "Varmasti kaikki meistä nyt ajattelee samalla tavalla. Mutta onko se nyt niin rohkeaa jättää ne oman onnensa nojaan?" tämän vieressä istunut aurinkolaseja ja huivia pitävä mies kysyi, jolloin kaikki kolme muuta kääntyivät häntä katsomaan. "Eipä ole, mutta olisko meistä mitään apua? Meidät murskataan yhtä lailla kuin Grovekin, jos mennään tuonne taustatuen kera. Parempi pysyä loitolla ja pitää varovasti etäisyyttä Ballaseihin, sitten kerätä hiljalleen voimia niiden syrjäyttämiseen. Mikään muu ei auta." kuljettaja ehdotti ja siihen muut suostuivat yksimielisesti, joskin heillä oli onnea, kun Sweet oli jo kiireissään lähtenyt eikä siksi kuullut, mitä he puhuivat.

Sweet kaahasi silmittömällä tarmolla Idlewoodin läpi kohti kotikontujaan. Hän ei todellakaan edes tiennyt, että Aztecasit eivät edes seuranneet häntä, koska hän oli liian keskittynyt määränpään saavuttamisessa, ajaen Well Stackedin kohdalla kylmästi päin punaisia ja pakottaen lähikauppaa kohti polkupyörällä hiljakseen ajelevan mummelin väistämään hätäpäissään suoraan nurmikolle, missä pitoa ei enää ollut ja pyörä kaatui. Sweetille tällä ei ollut mitään merkitystä, mutta mummo jäi suunnattoman kiukustuneena huutamaan hänen peräänsä ja auto keräsi myös jalankulkijoiden katseet kääntyessään rajusti vasemmalle ja ylittäessään rautatien. Sweet kääntyi heti uudestaan vasempaan kuntosalin kohdalla ja sitten oikealle seuraavasta risteyksestä. Nyt hän oli vihdoin siellä, minne oli halunnut päästä maailman paikoista eniten siitä lähtien, kun hänet oli kaapattu, mutta vielä oli viimeinen spurtti jäljellä. Suoraan edessäpäin, East Los Santosiin johtavan sillan alla, hän näki valtavan vihreää ja violettia väriä sisältävän julisteen, joka peitti lähes kokonaan näkyvyyden ulottuen lähestulkoon katutasoon asti. Sweet näki jonkin verran julisteen reunojen ohi, kuinka luoteja viuhui siellä täällä kadun keskeltä kohti talojen pihoja, erityisesti CJ:n ja Ryderin talojen, ja aitojen takana suojassa kyyristyneet, selvästi taistelutahtonsa menettäneet hahmot eivät voineet olla muita kuin Grovelaisia. "Nyt, Sweet, sinulta kysytään suurta rohkeutta. Pakko vain syöksyä keskelle, muuten tovereille voi käydä pahasti. Kuolen ehkä siinä samassa, ja mikä pahinta, autonikin voi tuhoutua, jos ne käyttävät räjähteitä tai osuvat bensatankkiin, mutta tässä on nyt perheen kunnia pelissä. Minä vien heidät mukanani!" Sweet ajatteli keräten metri metriltä lisää itseluottamusta. Vaikka se olikin huonokuntoinen romu, Greenwood kiihtyi silti kelvolliseen nopeuteen, ja Sweet arveli pystyvänsä liiskaamaan melko monta Ballasia, jos yllättäisi heidät keskellä ammuskelua. Hän painoi jalan täysillä kaasupolkimelle, kotialueensa tullessa hetki hetkeltä lähemmäksi. Hän huomasi ohimennen, kuinka Ryderin pihassa yksi jengiläinen sai luotisuihkusta suoraan yläruumiiseensa ja lensi taaksepäin veriroiskeen saattelemana ilman mitään mahdollisuuksia. Tämä suututti Sweetiä entistä pahemmin.

Se todellakin tapahtui aivan ilman varoitusta. OG Loc kiljui vieläkin alaisilleen ohjeita hyökätä joka talon kimppuun säälittä kadun keskellä olevalta palliltaan, kun vaaleansininen Greenwood ilmestyi julisteen takaa lähes täysin tyhjästä esiin. Ballasit olivat kuulleet moottorin pauhun tulevan yhä lähemmäs, mutta kuvittelivat tyypillisellä vähäisellä älykkyydellään sen tulevan viereiseltä moottoritieltä, mutta tämä rynnäkkö tuli täytenä yllätyksenä. Sweet rysäytti läpi kummastakin autosta, jotka blokkivat tietä, osumalla suoraan niiden väliin ja tönäisemällä näin kätevästi molemmat pois alta, ja näin OG Locia ympäröineet Ballasit, joista osalla ei ollut mitään muuta suojaa vastustajien aseilta kuin luotiliivit, olivat suoraan tulilinjalla ja vain osa heistä ehti väistää ajoissa. Ainoastaan yksi ei tehnyt väistöliikettä, vaan tämä osoitti kiväärinsä suoraan kohti autoa tietäen, että ei tulisi selviytymään hengissä, mutta aikoi viedä Sweetin hengen mennessään. Sweet huomasi onnekseen tämän nopeasti ja kumartui alaspäin juuri ennen kuin Ballas ampui, mutta enempää kuin kaksi laukausta ei ehtinyt tuulilasin läpi mennä, kun Sweet jo liiskasi niin hänet kuin monta muuta, joita eivät luotiliivit tällä kertaa pelastaneet samalla tavalla kuin pistooleita ja Uzeja vastaan. Varsin pelottavasti kummatkin luodit osuivat juuri siihen osaan penkkiä, johon Sweetin pää oli hetki sitten nojannut, mutta sitä hän ei ehtinyt ajatella, vaan tämä oli ainoastaan kertojan näkökulmasta yleisesti tiedossa. Heti Ballas-joukon takana olikin sopivasti Grovelaisten rakentama lava, jota päin Sweet törmäsi yhtään enempää epäröimättä, ja OG Loc ei ehtinyt ajoissa reagoida, vaan menetti äkillisen törmäyksen myötä tasapainonsa ja kaatui suoraan päin autoa, joka tosin oli jo ehtinyt pysähtyä. Hän lässähti vatsalleen konepellille pudottaen oman kiväärinsä johonkin sinne, missä oli nyt vain hajonnutta puuta Sweetin tuhoisan kolarin jäljiltä, eikä juuri liikuttanut muuta kuin sormiaan. Sweet huohotti ohjaamossa ja oli kiitollinen siitä, ettei vaikeasta asennostaan huolimatta lentänyt päin kojelautaa ja hänellä oli yhä mahdollisuus tappaa vihollisia rynnäkkökiväärillään, jota hän oli sivumennen sanoen pitänyt etupenkillä "pelkääjän paikalla", mutta joka oli nyt pudonnut lattialle turvavöiden puutteen takia. Hän kurottautui nostamaan sitä, samalla kun hurjasti loukkaantunut OG Loc nosti päätään. "En suosittele... tekemään yhtään mitään." tämä sanoi ja yski heti perään lujasti, mutta vähitellen hänen hengityksensä tasaantui ja tilanne alkoi välittömästi näyttää Ballasien kannalta paremmalta. "Jos tapat Suuren OG Locin, nuo kaverit eivät tyydy tappamaan sua niin kuin kaneja, vaan ne kiduttavat ja häpäisevät sua vuosikaudet ja saat katsella pienestä häkistä niiden panoja." tämä sanoi yskien vielä monta kertaa sanojen välissä, kun Sweet sai juuri samaan aikaan aseensa näkyviin. "Runosuoni heikentymässä jo? Aika onnetonta, vaikka pidänkin räpistä aivan sikana." Sweet murahti itsekin kehnossa kunnossa törmäyksen jäljiltä.

"No mutta... terve, Sweet! Eh eh eh eh eh, miten pääsit pois meidän hyvin suojatusta vankilastamme? Meininki on aivan kauheaa, mutta OG Locin musiikki se yhä pauhaa, Sweet juuri minua päin ajoi..." Loc aloitti aina yhtä rasittavan korkeaäänisen räppinsä, mutta Sweet huitaisi häntä lopullisen kyllästyneenä kiväärillä päähän. "NYT SAA RIITTÄÄ! En tajua, miten pääsit Ballasien johtajaksi, koska vaikutat liian epäkelvolta jopa siihen tuon kiimaisen mökäsi perusteella! Et ole edes ansainnut tulla kutsutuksi OG:ksi, sáatanan verenpetturi! Miksi siis antaisin sun elää?!" hän tivasi Locin perääntyessä hiukan kauemmaksi maaten kuitenkin yhä kokonaan konepellin päällä. "Et ymmärrä, poikaseni! Te Grovella ette koskaan arvostaneet musiikkiani! Ette halunneet auttaa minua nousujohteisella urallani, ja teidän takianne vaivuin takaisin epäsuosioon! Ballasit ovat toista maata! He rakastavat tätä tavaraa ja haluavat lisää! Tämä on vain bisnestä, Sweet hyvä, hautakuoppasi tulee olemaan todella syvä, ou raaaaaaaait..." Loc kirkui päästyään jälleen riimittelyn makuun ja Sweet ei edes ehtinyt todeta, millaista hulluutta hänen puheensa olivat, kun kuskin puoleiselta ikkunalta kantautui luja koputus rystysellä, eikä ollut vaikea arvata, että selviytyneet Ballasit olivat taas paikalla. "Ulos autosta ilman niskurointia, viherhomo." yksi heistä sanoi tuimasti kivääri olallaan, eikä Sweet kauhukseen kuullut mistään taistelun ääniä. "Mitä te olette tehneet CJ:lle? Ja muille?" hän kysyi kiivastuneena ja hakkasi nyrkillä tööttiä sen verran äkkiarvaamatta, että OG Loc rääkäisi kauhusta ja melkeinpä hyppäsi pois auton päältä kaatuen perseelleen maahan ja lyöden kaiken hyvän lisäksi lopuksi päänsä katuun. "Olet nyt hyvin, hyvin suurissa vaikeuksissa." sama Ballas sanoi, joka äskenkin oli ollut äänessä, kun hän väkisin veti oven auki Sweetin vastusteluista huolimatta ja heti paikalla oli kaksi muuta, valkoisiin paitoihin ja violetteihin huiveihin pukeutunutta miestä, jotka näyttivät siltä, että aikoivat taatusti kiskoa Sweetin vaikka väkivalloin ulos. "Unohditte jotain, mulkerot. Minun lahjani teille ihan vain liiton kunniaksi." tämä sanoi hymyillen kohtalokkaan näköisesti puolustaen itseään potkimalla toisella jalallaan Ballaseja kohti, kun hän kurotti nostamaan jälleen viereiselle etupenkille laskemansa XM8 Carbinen. Kumpikaan raavaista miehistä ei ehtinyt huomata tilanteen vakavuutta ajoissa, vaan Sweet ampui epäröimättä sarjan suoraan heitä päin eikä kauaa kestänyt, kun koko lähellä ollut joukko kaatui kuoliaiksi, ja hän hämmästyi avoimesti huomatessaan, kuinka tehokkaasta lelusta oikein oli kyse. Rekyyliä oli paljon vähemmän kuin tavallisesti katujengiläisten käyttämässä AK-47:ssa ja käyttö tuntui muutenkin mukavammalta kevyemmän koon takia. "Nyt alkoi tasoitusta tulla! Katsotaanpas, miten tämä puree..." Sweet sanoi itsekseen tullen jo hallitsemansa tehon ansiosta kovin verenhimoiseksi.

"Niin se vain on, että velipoika on yhä hengissä." CJ tokaisi ylpeänä. Hän oli kavereidensa kanssa päässyt autotallinsa luokse, mutta Ballasien joka puolella olevien tiesulkujen takia poispääsyä ei vieläkään näyttänyt olevan. Tallin takana oli sentään kelvollinen suojapaikka, mutta sekään ei välttämättä kestäisi kauaa Ballasien rynniessä joka puolelle etsimään Grovelaisia, jotka enimmäkseen yrittivät paeta paikalta alueensa puolustamisen sijaan. "Annetaanko Sweetille taustatukea vai mitä?" Cesar kysyi ja muut olivat tästä yhtä mieltä, joten he alkoivat taas tulittaa Ballaseja, jotka eivät olleet onneksi aivan vielä rynnistäneet CJ:n tai Sweetin taloon hajottamaan paikkoja. Sweet ampui kaikkea lähistöllä liikkuvaa kuin Johnny Gat konsanaan, ja pysähtyi ainoastaan silloin, kun ase piti ladata, mikä ei ollut tarpeellista kovin usein sen normaalia isomman lipaskoon takia. "Tämä leluhan on täydellinen! Vielä parisataa lisää, niin ehkä vain tämä pérkeleen taistelukin tasoittuisi meidän eduksi!" Sweet ärjyi puolivihaisesti ampuessaan reilut 10 luotia erään OG Locin vanhan talon taakse yrittävän Ballasin selkään, jolloin tämä lysähti monien toveriensa tapaan elottomana maahan. "AAAAAAAAA! TUOKAA NYT LISÄVOIMIA, ETTE TE VOI YHDELLE TYYPILLE HÄVITÄ, TÄSSÄ ON NYT KÄYNNISSÄ HURJA SÄPINÄ..." OG Loc kiljui jo tavaksi tulleella tavallaan, ja Chad ja Bruce, jotka parhaillaan ampuivat Grovelaisia, jotka yrittivät paeta Sweetin talon viereisen koripallokentän kautta, kuulivat oikein hyvin OG Locin huudot jatkuvasta räiskinnästä huolimatta. "Minkä ihmeen takia meidän pitääkään kestää tuommoista johtajaa?" Chad mietti ääneen potkaisten yhtä kuoliaaksi ampumaansa ruumista, jonka taskuista putosi muutamia pikkukolikoita. "Se on jännä pointti, poju, mut mie aattelin kyl, et meil on tärkeempiiki asioit mist huolehtii, kato ne vítun Johnsonit pitäis tappaa niinku sukupuuttoon et vältyttäis ongelmilta, muuten ne vaan tulee jollai vítun keinolla takas, ekkö muista viime kertaa?" Bruce kysyi takaisin ja poimi kolikot Grovelaisen vierestä, tonkien myös taskut täysin tyhjiksi parantaakseen ainakin omaa elintasoaan. "Niin no, aivan miten vaan. Kunhan totesin, että en pidä tuon räpistä..." Chad murahti ärtyneenä nojaten viereisen talon seinään. "Ohan se vähä nii ja näi, mut palkka juoksee ja tää jätkä diggaa." Bruce naurahti ja latasi aseensa uutta rynnäkköä varten.

"Tappakaa kaikki, ketkä näette! Panttivankeja ei oteta näin vakavassa tilanteessa!" CJ karjui ohjeita niille miehilleen, jotka vielä jaksoivat yrittää Sweetin kasvatettua heidän taistelumoraaliaan yllättävällä ilmaantumisellaan. CJ, Cesar, Smoke ja El Bert menestyivätkin varsin hyvin, kun alkoivat epävarmoilla, mutta tutuksi tulleilla aseillaan tähtäämään enemmän Ballasien päihin ja aseita piteleviin käsiin. Smoke ampui jo XM8 Carbinella kuin paraskin sotilas, mutta hän olikin luultavasti saanut aiemmin elämässään paljon harjoitusta sotkeuduttuaan monenlaisiin hankaluuksiin. Muutama Ballas nousi kadun keskiosan lavalle antamaan OG Locille suojatulta, sillä tämä ei mitenkään pärjännyt yksin ampuen epävakaasti vähän minne sattui, ja osui melkein muutamaan omaan apuriinsa, jotka olivat tyhjentämässä erään läheisen talon takapihaa piileskelevistä Grovelaisista. "Annan teille kymmenenkertaisesti samalla mitalla takaisin jokaisesta jengiläisestäni, jonka te kylmäverisesti surmaatte!" Sweet karjui juostessaan kohti CJ:n taloa ja ampuessaan sarjaa lähestyvää Ballasia kohti, joka ei ehtinyt edes asettaan kohottaa, kun oli jo hetken kuluttua täynnä reikiä ja edes panssari ei kunnolla suojannut heidän omia aseitaan vastaan. CJ, joka huomasi reitin olevan melko lailla selvä OG Locia ja hänen henkivartijoitaan lukuun ottamatta, heilutti kättään Sweetille, joka loikkasi ketterästi aidan yli ja latasi aseeseen uuden lippaan makuuasennossa. "Oikein mukava nähdä taas, veli. Onko ehdotuksia, miten päästään näistä hulluista eroon ennen kuin Grove alkaa näyttää siltä kuin olisi pyörremyrskyn jäljiltä?" CJ kysyi pudottaessaan taas yhden Ballasin, joka tuli hänen autotallinsa takaa, siistillä pääosumalla. "Jee Heedshotti!" Cesar huusi, mikä sai kaikki tuijottamaan häntä hölmistyneinä. "Äh, ei mitään, holmes, se on yhdestä tarinasta vain." hän huomautti nopeasti sillä välin kun El Bert heitti käsikranaatin suoraan päin sitä, mitä OG Locin lavasta oli jäljellä, mikä sai sekä pomon että hänen apurinsa juoksemaan äkkiä suojaan Ryderin talon ja sillan väliin, jossa muut Ballasit pitivät edelleen asemiaan vankasti. "CJ, jos me selviämme tästä hengissä, tiedäkin että saat kuulla kunniasi siitä, että koskaan edes harkitsit yhteispelaamista näiden kanssa." Sweet sanoi äärimmäisen vihaisena korottaen ääntään taustalla viuhuvien luotien takia, jotka tulivat epätoivoisten Grovelaisen vanhoista ja ruosteisista pyssyistä.

CJ vain nyökkäsi ymmärtävästi ja koetti seuraavaksi keskittyä Sweetin pihan koripallokenttään, jossa hän huomasikin pari uutta Ballasia (harmillisesti vain ne eivät olleet Chad ja Bruce - hänen teki ehdottomasti mieli tehdä heille jotain sellaista, mikä ei sovi lasten korville), mutta kun hän tähtäsi lähempänä olevaa, joka oli kyyryssä katsoen hänestä poispäin, CJ:n talosta kuului yhtäkkiä karmea kirkaisu, joka kuului helposti luotienkin yli. "Voi páska! KENDL!" Sweet älähti ymmärrettyään salamannopeasti, mistä oli kyse, ja tuossa tuokiossa hän hypähti aidan yli vaaratilanteesta huolimatta, eikä Cesarkaan jäänyt edes kahdeksi sekunniksi miettimään, vaan hyppäsi Sweetin perään tämän jo rynnätessä ovelle, vaikka CJ katsoikin huolestuneena heidän peräänsä. Ovi oli lukossa - tietenkin sen oli pakko olla lukossa silloin kun käynnissä oli hätätilanne - mutta Sweet ei turhaan ollut tunnettu yhtenä katujen kovimmista sälleistä, vaan astui taaksepäin ja potkaisi sitten oven näyttävällä kiertopotkulla saranoistaan irti, jolloin se kaatui sisällä olevan "Tervetuloa jos olet uskollinen" -maton päälle - siitä suorituksesta Chuck Norriskin olisi kaiketi ollut kateellinen. Sweet ehti mennä eteenpäin vain pari askelta, kun Cesar nousi hänen vierelleen ja antoi katseensa kiertää ympäri taloa - ainakaan keittiössä tai olohuoneessa ei näkynyt ketään, mutta keittiön ikkuna oli rikottu, eli ainakin nyt oli selvinnyt, miten Ballas (vai oliko niitä useampia) pääsi sisälle. "Yläkerta, Sweet! Pidä varasi portaikossa..." Cesar suositteli kääntyen pikaisesti kannoillaan sen varalta, että joku yrittäisi hiipiä taloon heidän perässään täysin huomaamatta. "Kannattaisiko viskata kranaatti? Jos vaikka joku väijyy?" Sweet kysyi punniten vaihtoehtoja, mutta Cesar pudisti välittömästi päätään. "Pakko kai vetää täysrynnäkkö päälle. Ensin sinä, sitten minä?" hän ehdotti eikä raaskinut edes kuvitella ajatusta, että Kendl olisi sokkona heitetyn kranaatin tulilinjalla. Sweet nyökkäsi, varmisti vielä toistamiseen että karbiinikivääri oli ladattu, ja koetti tarkasti kuunnella portaiden alapäässä, puhuttiinko yläkerrassa mitään, mutta ei saanut sotimisen äänien alta mitään irti. "Okei, antaa mennä. Yksi, kaksi..." Sweet aloitti laskemisen, mutta jähmettyi sitten äkisti paikoilleen ennen kolmosta, kun jostain kauempaa alkoi kuulua epämieluisaa, jylisevää ääntä.

Hän ei ollut ainoa, joka kuuli sen - myös CJ höristi nyt korviaan ja tarkkaili ympärilleen melko hätääntyneenä, vaikka ei halunnut näyttää sitä omille jengitovereilleen. Hänellä oli paha aavistus siitä, mistä ääni oli peräisin, varsinkin kun se kuului pikemminkin taivaalta kuin maasta, voimistui hetki hetkeltä ja kuulosti jonkinlaisen saalistajan kirkumiselta. "Voiko se olla..." Smoke aloitti, mutta CJ kohotti kätensä vaientaakseen hänet. Lännestä, Groven yli kulkevan sillan yläpuolelta alkoi vähitellen lähestyä kolme pientä, mutta jatkuvasti kasvavaa hahmoa, jotka olivat juuri niitä, mitä CJ ei olisi missään tapauksessa halunnut kohdata ollessaan jo muutenkin alakynnessä - hävittäjiä. Kolme hopeanharmaata ja lähes identtistä hävittäjää, jotka näyttivät sen vähän perusteella, mitä CJ ehti niistä erottaa, huomattavasti modernimmilta kuin mitkään aiemmin kohdatut sotavarusteet Ballasien kivääreitä lukuunottamatta. Ne lensivät muodostelmassa, keskimmäinen kahta muuta edempänä, suoraan Grove Streetin yli ja saivat sellaisen metelin aikaan, että jopa sodan ääniin tottunut CJ tunki sormet korviinsa. Hävittäjät eivät ainakaan vielä hyökänneet päälle, mutta ensimmäisen ohilennon tarkoitus olikin taas viedä vastustajalta taistelutahto... El Bert nielaisi äänekkäästi niiden lennettyä ainakin väliaikaisesti pois näkyvistä, ja Smoken kädet tärisivät, kun hän varmisti hermostuneena, oliko ase aivan varmasti täyteen ladattu. "Ratsuväki on saapunut ajallaan." Chad murahti Brucelle jonkin matkan päässä erään talon takapihalla, johon CJ:n ja muiden aseiden kantamat eivät ylettyneet - Bruce nauroi vastaukseksi kimakkaa pahisnaurua katsellen aitiopaikalta, kun hävittäjät hajaantuivat East Beachin areenan yläpuolella kääntyäkseen taas kohti Grovea.

To Be Continued.

Mä on aina miettiny, et kuka vittu näit jaksaa kirjottaa ja lukee...

Lainaus:28.03.2013 white kirjoitti:
Mä on aina miettiny, et kuka vittu näit jaksaa kirjottaa ja lukee...

Tämä, varsinkin nyt kun pp on aikas lailla kuollut.

Lainaus:30.03.2013 LoweredHawk kirjoitti:

Lainaus:28.03.2013 white kirjoitti:
Mä on aina miettiny, et kuka vittu näit jaksaa kirjottaa ja lukee...

Tämä, varsinkin nyt kun pp on aikas lailla kuollut.

Pitäähän sitä elämää jotenkin tänne saada :)

Mutta joo, kuten sanoin eräälle toiselle YV:llä, tämä GTA-alue on nykyään vähän semmoinen, että siellä on muutama tyyppi istumassa tuppisuuna piirissä, ja aina välillä muutaman päivän/viikon välein joku sanoo "vau dildo", toinen vastaa "jaa" ja sitten ollaan taas hiljaa. :S

reps

vau dildo

JOO BOST HUNDERS

Nice story, bro

Vau, tarina-aiheessa on elämää. Ainutkertaista.

Lainaus:10.04.2013 Pude kirjoitti:
Nice story, bro

Cool story, brah.

moi

Lainaus:14.04.2013 white kirjoitti:
moi

Sama

Lainaus:14.04.2013 LoweredHawk kirjoitti:

Lainaus:14.04.2013 white kirjoitti:
moi

Sama

Iltaa.
Pakko vaan katsoa jos Carbo vastaisi. jäi mieleen tuo viimeisellä sivulla oleva tarina. Ultor?? niinkuin saint's rowssa? Että nappasitko sinä siitä sen vai tuliko jostain muusta mieleen

Lainaus:22.04.2013 Irwin87 kirjoitti:

Lainaus:14.04.2013 LoweredHawk kirjoitti:

Lainaus:14.04.2013 white kirjoitti:
moi :)

Sama

Iltaa.
Pakko vaan katsoa jos Carbo vastaisi. jäi mieleen tuo viimeisellä sivulla oleva tarina. Ultor?? niinkuin saint's rowssa? Että nappasitko sinä siitä sen vai tuliko jostain muusta mieleen

Totta munassahan minä vastaan. Ja joo, onhan se Saints Rowista :D

The cousins Bellic


Tarina jatkuu


On kulunut tasan kaksi kuukautta siitä, kun Niko ja Roman saapuivat Los Santosiin. Tuona aikana serkukset ovat tutustuneet moniin uusiin ihmisiin, eikä Francis McReary ole heitä enää häirinnyt. Grove Streetin taloudellinen tilanne parani huomattavasti edellisen huumekeikan myötä ja Sweet ja CJ saivat ostettua uudet aseet jengilleen. Myöskin pienehkö kerhotila on tullut heidän omistukseensa, kiitos siitä kuuluu Cesarille ja Big Smokelle.

Roman on perustanut jälleen uuden taksiyrityksen saadakseen edes vähän tuloja. Valitettavasti Romanilla ei ole enää hienoja Cadillac-maastureita, vaan hän teki tarjouspyynnön eri autonvalmistajille ja huokeimman tarjouksen antoi Chevrolet Impala Eco -mallistaan, joka lupaa pienempiä päästöjä ja taloudellisemman polttoaineen kulutuksen. Autoja tuli Romanille yhteensä 15 ja väriksi hän valitsi samaisen mustan.
Myös Niko on alkanut etsiä töitä itselleen, yrittääkseen taata tulonsa. Vaikka hän voittikin lotossa, suurin osa rahoista on kulunut muutamiseen Los Santosiin, uuteen asuntoon ja autoon. Hän kokeili pikaisesti eri aloja, mutta ilmeisesti voiton vei, yllättäen poliisin ammatti. Hän haki poliisikouluun ja Nikosta valmistui kiitettävin arvosanoin konstaapeli. Hän toimii useimmiten parinsa kanssa, mutta on ollut silloin tällöin yksinkin partioimassa poliisiautollaan. Sweet, CJ, Ryder, Cesar ja Big Smoke eivät oikein pitäneet Nikon tulevasta ammatista, mutta sen sijaan Kendl on iloinen Nikon puolesta. Vähitellen myöskin edellä mainitut kaverukset ovat alkaneet pitää Nikon ammatista, etenkin kun Niko ei piinaa Grove Street Familiesta, eikä Cesarin johtamaa Varrios Los Aztecasia läheskään niin paljoa kuin Ballasien jengiä.


Niko on lähdössä juuri lähdössä aamuvuoroon kun hän astuu ovestaan ulos. Hän on siis ostanut uuden auton itselleen ja tallissa seisoo vuoden 1970 Buick GS; 7,5 litrainen V8:n kyyditettävänä ja 4-vaihteisen manuaalin käskettävänä. Väri on punainen mustalla vinyylikatolla ja mustilla vauhtiraidoilla. Niko on auton toinen omistaja ja hän osti sen keräilijältä.
Hän avaa autonsa oven ja istuu nahkaiselle penkille. On aurinkoinen aamu ja hänen tekisi mieli avata katto, jos se vain sattuisi olevaan avattavaa mallia. Sen sijaan hän tyytyy avaamaan ikkunan ja sovittaa avainta virtalukkoon kääntäen sitä samalla. Ilmoille murahtaa mahtavat äänet ja Niko kytkee peruutusvaihteen päälle. Hitaasti auto valuu ulos tallista kadulle, vaihtaa 1:sen ja kaasuttaa kohti työpaikkaansa. Matkalla Nikon auto saa ihailevia katseita, etenkin naispuolisilta henkilöiltä. Niko nauttii autonsa pehmeästä, mutta jämäkästä kyydistä ja ison moottorin murinoista.
Poliisiasemalle päästyään, hän ajaa autonsa poliisien talliin ja parkeeraa sen sinne. Nikolla ei ole hajuakaan, minkälainen työpäivä on tiedossa, koska jokainen päivä on erilainen. Joskus on tosi rauhallista ja joskus on sitten vähän vaarallisempaa; hurjia takaa-ajoja ja rajuja tulitaisteluita. Toistaiseksi Nikolle ei ole käynyt mitään vakavampaa, tosin kerran eräs pienen jengiläisen jäsen ampui Nikoa katkaistulla haulikolla yläselkään, mutta Nikon onneksi, hänellä oli luotiliivit. Nyt tuo kyseinen jengiläinen istuu elinkautista vankeustuomiota liittovaltion vankilassa törkeästä huumausainerikoksesta, törkeästä virkavallan vastustamisesta ja törkeästä ampuma-aserikoksesta.

Niko vaihtaa työvaatteet päälleen ja lähtee kuuntelemaan poliisipäälliköä, mitä sanottavaaa tällä olisi alaisilleen. Poliisipäällikkö, nimeltään Frank Miller, saapuu kokoushuoneeseen ja toivottaa kaikille hyvät huomenet. Hän kertoo, mitä on tapahtunut milläkin alueilla lähiaikoina ja millä alueilla saattaa mahdollisesti liikuskella etsintäkuulutettuja. Lopuksi hän ilmoittaa, ketkä olisivat tänään työpareja ja Nikon yllätyksekseen hän tulee työskentelemään tänään yksin. Kun tilaisuus on päättynyt, Miller toivottaa kaikille mukavaa työpäivää. Nikolla tulee tänään olemaan 12 tunnin työpäivä autolla ajaen ympäri Los Santosia. Tai eihän sitä koskaan tiedä mitä tulee tapahtumaan. Niko nappaa avainkaapista työkalunsa avaimet ja viereisestä kaapista haulikon, jonka jälkeen lähtee kävelemään kohti ulko-ovea. Hän saapuu autonsa, Ford Crown Victrorian viereen, joka hankittiin viime viikolla käytettynä San Fierrosta. Auto on kuitenkin yllättävän hyvässä kunnossa, palvellettuaan 3 vuotta poliisissa. Niko avaa auton ovet ja laittaa haulikkonsa paikalleen kuljettajan penkin viereen ja samalla käynnistää auton. Turvavyö kiinni ja R -päälle. Hitaasti auto nytkähtää liikkeelle ja Niko peruuttaa auton pois ruudustaan. D -päälle ja auto ulos tallista. Ulos päästyään aurinko sokaisee hetkeksi, mutta onneksi Nikolla on aurinkolasit, jotka hän laittaa päähänsä suojatakseen silmänsä ja nähdäkseen minne on ajamassa.

"A-35. Koti-ilmoitus Roldan Avenuella Idlewoodissa." Keskus ilmoittaa Nikolle ja hän kaasuttaa kohdettaan kohti.

Tällä välin Roman on pelaamassa koripalloa Sweetin, Ryderin ja CJ:n kanssa kanssa Big Smoken neuvoessa Romania vierestä.

"Käy päälle, älä anna Sweetille yhtään tilaa. Estä oikealta!" Smoke huutaa ja hörppää E-Colaa.

Sweet syöttää pallon Ryderille ja Ryder heittää pallon kohti koria, mutta se pongahtaakin takaisin ja CJ syöksyy palloon kiinni. Hän syöttää Romanille ja Smoke huutaa:

"Ihan rauhassa, katso paikka ja heitä koriin!"

Roman tekee parhaansa, mutta kompastuu Sweetin jalkaan ja kaatuu maahaan. Pallo vierii Ryderille joka on juuri heittämässä pallon kohti koria, kun Smoke viheltää pelin poikki.

"Mitä sä oikeen meinaat, yrität saada Romanin sairaalaan? Missä sä niggapoika oikee opit pelaamaa?" Smoke ärjyy Sweetille, joka katsoo hämmentyneenä Smokea.

"Älä viitsi, se oli vahinko. Sori Roman." Sweet sanoo.

"Äh, eihän tuo mitään, leikkiähän tämä vain on. Jatketaanko?" hän kysäisee ja pyyhkii pölyt paidastaan.

"Kiitä onneas, että Romanille ei käyny mitää, koska jos olis käyny, sä olisit tarjonnu kaikille pitsat ja kahdet oluet!" Smoke sanoo naurahtaen ja halaa Sweetiä.

"Hehehe, mähän oon tarjonnu jo muutenkin, etenkin sulle, kun ei sulla läskiperseellä oo koskaa rahaa. Ja heti kun sä saat jostaa rahaa, sä syöt ne kurkustas alas." Sweet sanoo ja repeää nauruun CJ:n ja Ryderin kanssa. Roman on jo pallo kädessä valmiina jatkamaan peliä.

"Hehe, olipa hauskaa. Jatketaa!" Smoke sanoo loukkaantuneena.

Roman ei tiedä, että hänen vaimonsa Mallorie on tulossa huomenna Los Santosiin. Niko päätti järjestää Romanille yllätyksen pyytämällä Mallorieta muuttamaan heidän kanssaan Losiin huomatessaan, kuinka Roman ikävöi Mallorieta.

Niko saapuu määränpäähänsä ja astuu ulos autostaan. Kyseessä on rivitalon päätyasunto, josta ilmoitus tuli. Niko on käynyt täällä aiemminkin rauhoittamassa pariskunnan riitoja, jotka on usein äitynyt liiankin rajuiksi. Ulkoa kuuluu vaimeaa huutoa:

"Lopeta kiljuminen, avaa korvasi ja tuki turpasi!" Niko koputtaa asunnon ovea ja nainen tulee avaamaan Nikolle oven.

"Hyvä kun tulit! Toi on hakannu mua ja huutanut mulle koko ajan." nainen ilmoittaa Nikolle.

Mies huutaa koko ajan jotain, mistä Niko ei saa mitään selvää. Hän painuu asuntoon sisälle ja alkaa rauhoitella miestä.

"Hei. Hei! Turpa kiinni, turpa kiinni nyt heti! Missä lapset ovat?" Niko kysyy vihaisena mieheltä.

"Koulussa. Missä h*lvetissä luulisit heidän olevan?" mies kysyy Nikolta katsoen tätä vihaisesti.

"Nyt saa riittää. En tule tänne enää takaisin. Niko tuijottaa syvälle miehen silmiin, joka katsoo hämmentyneenä takaisin.

"Pakkaa laukkusi ja painu v*ttuun täältä!" Niko sanoo miehelle, joka katsoo Nikoa hölmistyneenä.

Nainen tönäisee miestä käskien häntä poistumaan. Mies ottaa laukkunsa ja lähtee ovesta ulos. Niko kysäisee vielä naiselta, onko tällä kaikki hyvin ja kun vastaus myönteinen, Niko pyytää naista soittamaan uudelleen hätäkeskukseen, jos mies palaa.
Lopulta Niko nousee autoonsa, ja lähtee uudelleen partioimaan Los Santosin katuja. Hän päättää käväistä Gantonilla moikkaamassa kavereitaan.

Nikon päästyä perille, hän näkee, kuinka Smoke ja Sweet kinastelevat jostakin. Niko nousee autosta ja samantien Ryder huutaa:

"Hei! Gestapo on täällä! Hajaantukaa! Äkkiä karkuun!" Niko nappaa auton kovaäänisen mikrofonin ja huutaa:

"Sinä ruma idiootti mustassa lippiksessä; pysähdy, tai lasken vihaisen susikoiran irti!" Ryder lopettaa heti juoksemisen ja kysäisee pelokkaana Nikolta:

"Eikai sulla sentään mitää rakkia siellä oo? En nimittäin tykkää niistä yhtää!"

"Hehheh, ei sentään, mutta sainpahan sinut ainakin pysäytettyä." Niko vastaa nauraen hieman ilkikurisesti ja jatkaa kysyen Smokelta:

"Mitenkäs teillä on mennyt? Näin kuinka te kaksi kinastelitte jostakin."

"Äs, tää tumma ja tulinen musta mies kaato sun serkkus ja päätin hieman kouluttaa sitä, mut sitte kun sinivuokko Niko saapui paikalle, ajattelin, että on parempi antaa olla." Smoke vastaa.

"Heh, en minä kuitenkaan teitä raaski pidättää, koska ette kumminkaan pysy naihoissanne putkassa. Etenkään, jos siellä sattuu olemaan muutama Ballas. Huumeyksikkö kuulemma ratsasi heidän huumeluolansa ja sieltä lähti useampi rättitukka putkaan miettimään tekosiaan." Niko vastaa heille.

"Onkos sinulla ollut paljonkin töitä?" Roman kysäisee Nikolta ottaen pitkän huikan vesipullostaan.

"Eipä juuri, Idlewoodista tuli koti-ilmoitus, sama pariskunta riiteli ties kuinka monetta kertaa. Seuraavalla kerralla vien äijän putkaan ja lasken pois vasta sitten, kun on vähintään metrinen parta. Hänen kaltaiset k*sipäät pitäisi laittaa pimeään selliin, antaa jokaiselle aseet ja ammuksia, lukita ovi ja antaa Jumalan miettiä, mitä tehdä." Niko vastaa vihaisena ja hörppää vettä Romanin vesipullosta.

"Ai, Bonnie ja Clydekö siellä taas riiteli? Seuraavalla kerralla sieltä lähtee toinen varmaankin ruumissäkissä. Bonnie nimittäin oli ostamassa meiltä jonkin näköistä pyssyä turvatakseen selustansa, mutta en suostunut myymään sitä hänelle. Mutta voipi olla, että hän on ostanut sen jo Ballaseilta." CJ tietää kertoa.

"Mahtavaa. Tässä A-35, onko ketään Idlewoodissa." Niko kiroaa ja kysäisee radiosta.

"A-47 on juuri lähdössä tauolta. Oliko jotain mielessä?" radiosta kuuluu.

"Hyvä, Roldan Avenuella asuu riidanhaluinen pariskunta ja kuulin, että nainen on mahdollisesti ostanut jonkin aseen. Voisitteko käydä katsomassa?" Niko kysäisee A-47:ltä.

"Selvä, onnistuu. Ilmoittelemme sitten, mikä on tilanne." A-47 kuittaa.

"Noinko ne hommat poliisissa hoidetaan? Kuullaan, että joku on ostanut aseen ja sitten pyydetään toista partiota vilkaisemaan?" kysäisee naisääni kauempaa. Niko katsahtaa kysyjän suuntaan ja huomaa tämän olenva Kendl.

"Noh, päätin kysäistä kuitenkin ja nyt kun kerran lähellä oli partio, ajattelin, että ehkä he voisivat käydä vilkaisemassa. Tietysti olisin itse mennyt, jos siellä ei olisi ollut partiota." Niko selittää hieman takerrellen ja nojaa samalla autoonsa.

"Okei. Tässä olisi pojille kylmää juotavaa, mutta sinulle Niko en viitsi tarjoilla, kun olet töissä." Kendl ilmoittaa kantaen olutkoria.

"Kyllä olut maistuisi, mutta töitäkin on tehtävä. Roman, mitenkäs taksibisnes sujuu, saitko Mohammedin palkattua?"

"Äh, Mohammed sai kuulemma paremman pestin pitsataksin kuljettajana. Tai ainakin näin hänen vaimonsa kertoi, mutta tiedä sitten..." Vastaa Roman mietteliäänä, katsoo taivaalle, ja hörppää oluestaan.

"Kyllähän olut tekee hyvää näin kuumana päivänä, vaan uimaan tekisi mieli mennä." Ryder tokaisee pyyhkien hikeä otsaltaan. Yhtäkkiä Nikon radiosta kuuluu naispoliisin ääni:

"Laukauksia ammuttu Denver Streetillä. Pyydetään apujoukkoja."

Taitaa keikkaa pukata." Smoke sanoo ilkkuen. Niko on juuri kuittaamassa ilmoitusta kun radiosta kuuluu uudelleen samaisen poliisin hätääntynyt ääni:

"Poliisia ammuttu! Pyydetään apujoukkoja ja ambulanssi!"

"Hitto, nyt tuli kiire!" Niko huudahtaa ja hyppää autoonsa.

"Nähdään myöhemmin!" Hän huutaa vielä autonsa ikkunasta, ennenkuin lähtee Gantonilta kohteeseensa sireenit ulvoen ja renkaat huutaen armoa.


Nikon päästyä paikalle, hän on ensimmäinen apuun tullut partio. Ammutun poliisin auto on kadun varressa pysäköitynä kuskin ovi auki ja naiskonstaapeli makaa auton takana suojassa painaen työparinsa kaulaa tyrehdyttääkseen verenvuodon. Mieskonstaapeli on vuotanut paljon verta ja Niko hyppää nopeasti autostaan ulos napaten samalla aseensa kotelosta ja käyden makaamaan autonsa taakse. Samassa erään talon ikkunasta ammutaan haulikolla kohti Nikon autoa.

"S*atana!" Niko huutaa saadessaan päälleen lasinsiruja.

Nopeasti hän kurkkaa kohti asunnon ikkunaa, jossa ei näy ketään. Kaukaa alkaa kuulua vaimeaa sireenin ääntä ja samassa Nikolle tulee mieleen loukkaantunut poliisi.

"Kuinka paha tilalle?" Niko kysyy naiselta.

"Verta tulee todella paljon." Nainen vastaa peloissaan ja hätääntyneenä.

Niko kurkistaa uudelleen kohti ikkunaa, jossa näkyy vaaleaihoinen mies lataamassa haulikkoaan. Niko nappaa autostaan mikrofonin ja huutaa siihen:

"Pudota ase!"

Miehen vastaus on uusi laukaus kohti Nikon autoa. Hän näkee ambulanssin kääntyvän parin korttelin päästä kohti heitä. Niko kurkistaa uudelleen auton suojasta kohti taloa ja samassa huomaa autonsa tuulilasissa ison reiän. Miestä ei kuitenkaan taaskaan näy missään.
Ambulanssi pysähtyy aivan Nikon auton viereen. Ensihoitajat nappaavat autostaan luotiliivit ja nopeasti ottavat paarit auton takaosasta. Niko kurkistaa jälleen kohti taloa, ja huomaa ampujan tähtäävän kohti toista ensihoitajaa. Salamannopeasti Niko nousee ylös ja ampuu useamman kerran kohti ampujaa, joka suojautuu välittömästi.

"P*rkeleen piripää!" Niko huutaa mikrofoniin.

Tällä välin ensihoitajat saavat nostettua loukkaantuneen poliisin paareille, ja kuljettavat tämän paareilla kohti ambulanssin takaosaa. Vasta nyt paikalle saapuu toinen apujoukkko. Kun ensihoitajat saavat potilaan ambulanssiin sisään, he lähtevät kuljettamaan tätä kohti lähintä sairaalaa.
Toisen apuun tulleen partioauton kuljettaja ajaa autonsa Nikon auton viereen. Tällä kertaa ampuja tulittaa heitä kohti konepistoolilla. Loukkaantuneen poliisin työpari ottaa omasta autostaan haulikon ja ampuu tällä kaksi kertaa kohti ampujan ikkunaa. Tästä ampuja tuntuu suuttuvan vielä enemmän ja tulittaa konepistoolillaan täyden lippaan kohti naispoliisin autoa. Autosta puhkeaa takarengas, takalasi hajoaa tuhansiksi siruiksi ja katolla olevat vilkut ottavat osumaa myöskin ampujan luodeista. Viimeisenä apuun tullut poliisipartio alkavat molemmat tulittamaan pistooleillaan kohti ampujan ikkunaa. Niko nappaa käsiinsä uudelleen autonsa mikrofonin ja huutaa siihen:
"Pudota ase ja tule ulos kädet ylhäällä!" Mies ei vastaa käskyyn millään lailla ja hetkeen onkin aivan hiljaista. Varovasti Niko vilkaisee kohti talon ikkunaa, jossa ei näy ketään. Naiskonstaapeli ryömii autonsa takaa kohti talon porttia. Kun tämä toteaa, että reitti on turvallinen, hän juoksee kohti talon ulko-ovea.

"Hulluko tuo on?" Niko kysyy ääneen itseltään.

Hänkin kuitenkin nousee ylös ja juoksee talon ulko-oven viereen. Nainen laskee sormillaan kolmeen ja avaa oven. Ovi aukeaa kohti Nikoa, eikä tämä näe ollenkaan taloon sisään. Niko lukee naisen nimilaatasta tämän nimen olevan Wesley. Nainen tähtää aseellaan kohti talon sisään ja huutaa:

"Pudota ase!

Samassa talosta kuuluu kova laukaus ja Wesley syöksyy takaisin ovenpieleen suojaan. Asunnosta kuuluu vielä kolaus ja sitten on täysin hiljaista. Nainen vilkaisee Nikoa pelokkaana ja tokaisee:

"Se oli siinä."

Tästä Niko on täysin hämillään ja kun Wesley nyökkää kohti ikkunaa, josta mies oli hetki sitten tulittanut, Niko tajuaa ja kurkistaa ikkunasta varovasti sisään. Ampuja makaa lattialla selällään jalat kohti ikkunaa ja haulikko vierellään. Mies ampui haulikolla itseään päähän ja verta on lentänyt kaikkialle.
Kymmenen minuutin päästä koko katu on suljettu ja poliisin rikostutkijat haastattelevat ammuskelussa mukana olleita poliiseja, myös Nikoa, joka selittää tilanteen niin hyvin, kuin vain muistaa. Samalla tutkijat tutkivat asuntoa ja miehen ruumista. Niko katsoo kelloaan, joka näyttää puolta yhtätoista.

"Hienosti alkoi tämäkin päivä." Niko tokaisee Wesleylle, joka esittelee itsensä Annaksi.

"Niinpä. Ensimmäinen päivä poliisissa ja heti työpariani ammutaan ja auto tulitetaan siinä sivussa reikiä täyteen. Oletko muuten kuullut Kolmen Koplasta?" Anna kysyy Nikolta.

"Siitäkö, joka kaatoi hinausautolla raha-auton ja ryösti sen väkivaltaisesti?" Niko kysyy katsoen samalla autoaan.

"Niin. Heidän huhutaan majailevan jossakin päin aavikkoa." Anna tokaisee Nikolle."

"Mistäs sinä tuollaista huhua olet kuullut?" Hän kysyy hämmentyneenä?"

"Näin huhutaan, mutta se todellakin on vain huhu." Anna vielä ilmoittaa Nikolle hyvästellen tämän samalla.

"Vai niin". Niko ajattelee ja nousee rikostutkijoiden autoon, joka kuljettaa tämän asemalle hakemaan uutta autoa.




Nikolla nyt allaan samanlainen Ford, kuin aamulla. Hän on taas partioimassa LS:n kuumia ja aurinkoisia katuja, kun huomaa kadulla nuoren miehen ahdistelevan pientä tyttöä.

"Mikäs h*lvetti sinua vaivaa? Eikö oma emäntä pysty sinua tyydyttämään, kun olet täällä ahdistelemassa pientä tyttöä?" Niko kysyy vihaisena mieheltä, joka heti keksii tekosyyn, jonka mukaan olisi tämän isä.

"Ei mene minun ymmärrykseen, että mustalta mieheltä tulisi valkoista jälkikasvua." Niko vastaa miehelle ja lapsen äiti tulee samalla hetkellä ulos viereisestä kioskista vieden tytön mukanaan.

"Sinähän olet Niko. Etkö olekin?" Mies kysyy.

"Tunnemmeko me muka toisemme? En ole koskaan nähnytkään yhtä rumaa pedofiiliä kuin sinä. Taidat tosissasi tykätä miehistä?" Niko sanelee miehelle.

Tällä välin Niko laittaa miehen käsirautoihin ja tutkii tätä mahdollisten aseiden ja huumeiden varalta

"Etkö muista? Tapasimme... Hetkinen. Miten niin miehistä?" Mies ihmettelee.

Niko ei löydä mieheltä mitään nenäliinaa vaarallisempää ja haastettelee nyt miestä:

"Niin. Vankilassahan tykätään todella paljon pedofiileistä ja nyt kun siellä muuttui suihkukäytäntö, pääset todenteolla nauttimaan miehistä."

"Ä... Älä viitsi. Kuule... Minulla on tietoja... Kolmen Koplasta... Haluat varmasti kuulla." Mies alkaa inttämään.

"Niinkö? Ja minkähän asteisia tietoja herralla olisi? Niko kysyy ilkikurisesti.

"Arvasinhan, kiinnostuksesi heräsi. Mutta kerron vain, jos lupaat laskea minut vapaaksi." Mies ilmoittaa sanellen ehtoja.

"Et ole siinä asemassa, että voisit asettaa minulle ehtoja." Konstaapeli Bellic ilmoittaa tummalle miehelle tylysti.

"Sitten en kerro mitään." Mies kertoo ja on hyvin ylimielisen oloinen.

"Tiedätkö mitä? Minäpä kerron sinulle jotain. Jos minä menen tapausta tutkivien etsivien juttusille, jotka muuten taitavat olla FIB:stä, ja kerron heille, että muuan mies kertoi minulle tietoja Kolmen Koplasta. Sitten he kysyvät minulta, että kuka tämä mies on ja missä hän nyt on ja minä vastaan heille, että en kyllä nyt tiedä, kuka p*rkele se oli, mutta olin pidättänyt hänet, koska hän ahdisteli pientä tyttöä. Päästin hänet kuitenkin vapaaksi, koska hän lupasi vastaisuudessa käyttäytyä hyvin. Hehän nauravat itsensä tärviölle ja minä saan nuhtelut, koska käyttäydyin vastoin lakia! Kuinka p*rkeleen isona idioottina minua pidät?" Niko karjuu miehen korvaan ja ohikulkijat ihmettelevät tapahtumaa.

"Jos viet minut nyt asemalle, minä en kerro yhtään mitää kenellekkään." Mies kertoo tylysti Nikolle.

"Selvä on. Sen lisäksi, että saat syytteen lapsen törkeästä hyväksikäytön yrityksestä, saat myös syytteen avun annosta törkeään ryöstöön, koskien juuri Kolmen Koplaa." Niko sanoo miehelle ja istuttaa tämän autonsa takapenkille ja lähtee ajamaan kohti poliisiasemaa.

"Tiedossa on taas lisää paperitöitä, mutta saadaanpahan taas yksi sinunlaisesi saasta pois kaduilta." Niko toteaa takapenkillä istuvalle, surkean näköiselle nuorelle miehelle.

"Miten vain." Mies sanoo.

"Joudut muuten nyt joka tapauksessa kertomaan FIB:n etsiville tiedoistasi, tai saat syytteen avun annosta törkeään ryöstöön. Eikös siinä muuten kuollutkin kaksi vartijaa? Heidän kuolemansa tulee myöskin sinun kontollesi, jos et kerro "tietojasi" etsiville." Niko ilmoittaa ja kaartaa poliisiaseman pihalle.

Hän auttaa miehen ulos autosta ja taluttaa tämän poliisiaseman sisään ja edelleen suurehkoon huoneeseen jossa hänet tutkitaan perusteellisemmin.

"Olikos hänellä papereita?" Vastaanoton virkailija kysyy Nikolta.

"Ei ollut, mutta toivotaan, että hänen tietonsa löytyisi tietokannasta." Niko vastaa virkailijalle.




Nikon työpäivän olessa ohi hän vaihtaa pukuhuoneessa siviilivaatteet päälleen ja astelee vastaanoton tiskille.

"Bellic!" Naisääni huudahtaa Nikon takaa.

Niko kääntyy ympäri ja huomaa naisen olevan FIB:n etsivä.

"Kiitos. Mies puhui ja Kolmen Kopla todellakin majaili aavikolla eräässä pikkukylässä. Mutta heidän lymypaikassaan ei ollut ketään ja aivan kuin olisivat tienneet tulostamme. Lisäksi mies kertoi, että Kolmen Koplan seuraava mahdollinen ryöstökohde on koruliike Downtownissa."

"Eipä mitään, työtähän minä vain tein. Vai että koruliike. Luulisi heidän tyytyvän jo saatuihin rahoihin. Summahan taisi olla 4 kertaa minun vuosipalkka." Niko vastaa ihmetellen.

"Niinpä. Mies muuten vapautettiin, eräästä sattuneestä syystä. Lisäksi, meillä ei ole mitään tietoa, kuka hän on. Hänen sormenjälkiään ei löytynyt tietokannasta ja nimensäkin hän varmaan kertoi vääräksi. Hänet onkin nyt etsintäkuulutettu." Nainen vastaa surullisena.

"Minkä hän kertoi nimekseen? Minä en silloin saanut hänestä mitään irti." Niko kysäisee.

Nainen kaivaa sylissään olevia papereita ja selaa niitä hetken:

"Ööh... ... ... Tässä: Sukunimekseen sanoi Mussilini. Mutta ketään sen nimistä ei löytynyt ja epäpätevä etsivä laski hänet vapaaksi, kun hänen nimeään vielä tarkistettiin. Ja etunimekseen sanoi... Tässä. Franklin."

Taidanpa nyt tähänkin aiheeseen vielä jättää viimeisen viestin, onhan kyseessä sentään juuri se aihe, joka motivoi mut rekkaamaan tänne. :D Omia alkuaikojani ei tarvinnut kyllä kauaa lukea, kun löysin jo sellaista tuubaa, että ihmettelen, miten en saanut banneja siitä.

Joo mutta hauskaa oli, varsinkin silloin kultaisina aikoina kesällä 2007 ja syksyllä/talvella 2008-2009. Sittemmin kyllä hiljeni aihe aika tavalla, ja saattoi osasyynä tietenkin olla aika raju offtopicin puolelle meno. :/

Muuten hyvä lopetustarina tähän aiheeseen TarantulaGuylta. Yksityisemmin lähetin jo palautteet tuosta, mutta päätinpä kuitenkin julkisestikin tämän todeta.

Moido. :)

Pahoittelen, jos tarinani ehti "hieman" myöhässä joukkoon, mutta ajattelinpa pistää sen tänne.


Kaikki alkoi eräänä päivänä, kun CJ heräsi Grovella ja käväisi pistämässä kahvinkeittimensä päälle. Hän kurkkasi ikkunasta ulos ja huomasi, että lähes jokaisella ohikulkijalla oli jonkinlainen ase mukanaan, jotkut kantoivat tuiki tuttua 9mm pistoolia, toiset tyytyivät moottorisahaan, muutamilta löytyi bazooka, rikkaimmilla oli M14 -rynnäkkökiväärit, pumppuhaulikot tai Minigunit, jotka he olivat käyneet ostamassa asekaupasta, jopa poliisitkin olivat ryhtyneet väkivaltaisiksi, joten niiltä ei ainakaan saisi taustatukea, eikä Kendl:ltä, Cesarilta, Smokelta tai Sweetiltä, eikä omilta jengiläisiltäkään saisi apua, koska he olivat lähteneet kauas San Andreasista.

Aamukahvit juotuaan CJ ihmetteli, mikä meteli ulkoa kuuluu ja siinä samassa talon kaikki palohäyttimet rupesivat ulvomaan.

"Tämä ei voi olla totta", hän tokaisi ja avasi kaihtimet.

Se olikin totta, mitä hän ei koskaann voinut edes ajatella, koko San Andreas oli kaaoksen vallassa, talot palaa, liikennevalot vaihtelee valoja oman tahdon mukaan ja kukin tekee, mitä huvittaa, ei lakia eikä järjestystä.

Siinä samassa hän huomasi jonkun Elviksen sahailevan hänen talonsa seinää, joku toinen torvelo oli ehtinyt ladata bazookansa ja ampui ohjukse päin CJ:n taloa. Ampuja oli kuitenkin huolimaton ja ampui metrikaupalla ohi talon.

Onneksi CJ muisti, että hänellä on asekomerossaan vaimennettu 9mm, pummpuhaulikko, MP5 loputtomilla ammuksilla, AK-47 loputtomilla ammuksilla, tarkkuuskivääri, Minigun, satoja kappaleita kaukoräjähteitä, kamera ja metrin pituinen, kaksipäinen dildo, jotsta voi olla hyötyä pahimmassa tapauksessa, valmiina kädessä oli kuitenkin miekka.

Tästä tulikin CJ:lle vaikea homma, koska hän halusi juuri sinä päivänä matkustaa Las Venturasiin kasinolle pelaamaan. Ensiksi hänen piti laatia suunnitelma, miten päästä Los Santosin lentokentälle, josta lentää Dodolla Venturasiin ja sieltä edelleen Four Dragonsin kasinolle. Hän raapusti ajatuksia vartin verran ja toiminta oli seuravanlainen:

1. Ota auto kadulta ja aja tlla pohjassa lentokentälle.

2. Ota lentokone ja lennä Ventruasin kentälle.

3. Venturasin kentältä ota auto ja ajele lämä tiskissä kasinolle.

Tuo suunnitelma toimi aluksi hyvin kohtaan yksi, johon se myös jäikin, koska juuri kun hän oli ottamassa autoa kadulta, joku maalaisteemaan pukeutunut äijä ampui singolla täysosuman Sweetin Greenwoodiin ja matka tyssäsi siihen. CJ joutui odottelemaan kärventyneessä autonromussa 5 minuttia, ennenkuin hänet kärrätiin luodin-, tulen- ja räjähdyksenkestävässä ambulanssissa Jeffersonin sairaalaan. Tästä kyydistä ja sairaalahoidosta tuli 100 dollarin lasku, sen hän pstyikin maksamaan helposti, koska rahaa oli tuolloin 160 miljoonaa.

CJ:n herättyä uudelleen elävien kirjoihin, aloitti hän uudelleen auton etsimisen, lähin sattui olemaan ambulanssi ja samantien kun hän pääsi kyytiin ja käännettyä avainta, joku rakennustyöläinen ampui haulikolla suoraan bensatankkiin. Ja uudelleen sairaalan sisätiloihin paikattavaksi.

"Tämä alkaa olla yksitoikkoista", CJ sanoi, ja niin se kieltämättä olikin, koska matkustaminen oli jäänyt jo kaksi kertaa siihen, kun hän saa auton niin sairaalareissu edessä. Nyt hän päätti muokata suunnitelmaa ja tilasi rakettirepun, jolla hän lensi tarpeeksi korkean talon katolle, jossa voi rauhassa tilata helikopterin.

Helikopterin saatuaan hän hyppäsi ohjaamoon ja käynnisti sen. Vaikkei suunnitelmaan kuulunut se, että hän lentäisi matalemmalla kuin normaalisti, niin silti hän lensi matalemmalla, koska hän ajatteli, että siellä ylempänä voisi olla joku ääliö, joka sitten hajottaa hänen kopterinsa ja grillaantunutta CJ:tä olisi ruokalistalla. Hän lensi suurin piirtein palmujen korkeudella ja ainakin bazookalla ampuvat äijät eivät osuneet, koska ohjukset eivät olleet lämpöhakeutuvia, ka koska ne ampuivat kolme metriä kopterin taakse, toisin kuin siinä toisessa singossa, jossa ne on lämpöhakeutuvia, mutta pistoolisankarit, rynnäkkökivääriheput ja haulikko cowboyt osuivat suurin piirtein vehkeen keskelle ja alhaalta katsottuna se näytti enemmän reikäjuustolle kuin helikopterin pohjalle. Ja kuinka ollakaan, hänen päästyä juuri Los Santosisata Palomino Creekin alueelle, joku samperin haulikkokaveri osui siihen ja siihen paikkaan tämäkin kulkupeli räjähti ja CJ:stä tuli kuin tulikin käristystä. Se oli jo kolmas kerta, kun matka tyssää, mutta ainakin puoliväliä matkaan hän pääsi.

Hänen herättyä jo kolmatta kertaa liiankin tutulta Jeffersonin sairaalalta, hänen mielessään kävi, että voisi mennä junalla sinne, mutta viime metreillä muisti, että sehän juna pysähtyy Linden Sationilla ja sieltä on jonkin verran matkaa Four Dragonsille, ja todennäköisesti hänestä tulisi grillitavaraa heti kättelyssä, joten olisikohan hävittäjä parempi vaihtoehto, ja eikun tilaanan rakettirepua ja hävittäjää, hänen noustua taas kerrostalon katolle, hän hyppäsi hävittäjän puikkoihin. Hänen oli lennettävä korkeammalla, jottei pamauttaisi lentokonetta puita päin, sillä hänellä oli liikaa kokemusta puita päin lentämisestä lentokoneella.

Suunnitelma toimi Four Dragonsille asti odotettua paremmin, mutta laskeutuminen tuotti pientä päänvaivaa. Vaihtoehtoina oli joko hypätä ja laskeutua sekamelskan sekaan turvallisesti tai tehdä kamikaze syöksy ja viime tingassa oikoa kone ja hypätä pihalle ohjaamosta. CJ valitsi kamikaze -vaihtoehdon turvallisuussyistä, koska siellä maassa saattaisi olla bazookamies valmiina ilotulitukseen, kamikazella se voisi onnistua, koska siinä hän kierisi maata pitkin, ja ohjukset menisivät ohi ja hyvällä säkällä hävittäjä räjähtäisi niin, että se tappaisi pahimman rynnäkön, joka olisi oven edessä.

Se suunnitelma toimi kuin toimikin odotetusti, tosin CJ:n puku kärähti hieman, mutta hän ei välittänyt siitä, asteltuaan kasinon sisälle meininki olikin hurjaa, jopa ruletti- ja Blackjack-pöytien pitäjät olivat bazooka tuulella ja ampuivat sen minkä kerkesivät ja ohjussade olikin mitä mahtavin. Lopulta yksi heistä tähtäsi liian alas ja puolet pöytien pitäjistä kuoli siihen pamahdukseen ja toisella puolella ilotulitus jatkui. Kasinon omistaja oli ilmeisesti lähtenyt liian kiireellä pois, koska musiikki kuului jotenkin melun keskeltä ja biisinä oli Dropkick Murphys'in esittämä Rose Tattoo. Seuraava biisi soikin hetken tulittelun jälkeen ja CJ ihmetteli, miksi ihmiset tanssivat biisin mukana, kunnes tajusi, että kyseessähän on Gangnam Style ja rupesi itsekin tekemään kuuluisan kappaleen koreografiaa. Hän kuitenkin kyllästyi tanssimiseen nopeaa ja siinä tulikin oivallinen, suorastaan täydellinen tilaisuus käyttää Minigunia ja kaataa joukko ihmisiä ja niin CJ tekikin, jokaisesta ihmisestä tuli reikäjuustoa, Minigunihan ampuu 3000 luotia minuutissa eli 50 sekunnissa. puolen minuutin ammuskelun jälkeen tuli hiljaista, paitsi Gangnam Style soi edelleen taustalla ja sehän sopi CJ:lle.

Nyt hän pystyi ainakin rauhassa pelailemaan Jokeripokeria, koska ei ollut ihmisiä, kuunnes yllättäen maalaisukkopieru päätti jysäyttää pelikoneen *****ksi bazookalla. Tämähän satutti CJ:tä niin maan *******esti ja hänelle jäi mittarin mukaan millin veran healthia jäljelle ja sitten, kun hän äki ukon lataavan seuraavaa kutia, hän päätti tilata megalyöntivoimat itselleen ja täräytti tämän sinko ukkelin hengiltä, ja näytti siellä muutenkin olevan sigoilla ampuvia ihmisiä sisällä aivan tarpeeksi, joten ei muuta kuin tuli perseen alle ja pihalle, jossa rynnäkkökivääritulitus jatkui, mutta tilauksessa on ollut pitkään jo loputtomat elämät, niin ne eivät vaikuttaneet häneen mitenkään. Tämä riitti hänelle Venturasissa oleskeluun, ja päätti mennä lentokentälle keinolla millä hyvänsä, mutta San Andreasin sota 1 hankaloitti tilannetta, joten uutta rakettireppua piti tilata ja sehän onnistui, joskin pari ohjusta ammuttiin, mutta Cj ehti kevyesti pois niiden tieltä ja lenteli kaikessa rauhassa lentokentälle.

Lentokentälle saavuttuaan hän meni hangaarin luokse ja otti sen sisällä olleen AT-400 -lentokoeen ja päätti käydä katsastamassa tilannetta San Fierrossa.

Lentomatka sujui hyvin, mutta kun se lentokone oli selaainen järkäle, se eii kääntynyt ihan niin tiukkaa kurvia, kuin CJ oli kuvitellut ja niinpä hän joutui lentämään Area 69:n ylitse ja sai roppakaupalla SAM-ohjuksia perään, ainakin puoli tusinaa.

CJ oli kuitenkin oppinut aikoja sitten lentokoulussa Loop-the-Loop -tempun ja hyödynsi osittain sitä väistääkseen ohjukset ja sohaisi samalla The Big Earilla sijaitsevaa antennia, joka kaatui ja rikkoi toisen ohjauslavoista ja nyt piti lentää kieli keskellä suuta, jotta saisi sen vielä SF:n lentokentälle.

Loppumatka sujui hyvin, vaikka kone keikkui puolelta toiselle, mutta CJ sai sen sentään melkein ehjänä kentälle ja rullasi sen kiitoradan päätyyn asti, ja tiputti sen sitten siihenn pieneen rotkoon ja lopun voikin arvata, taas käristystä ruokalistalla.

CJ:n tyttöystävä Katie tuli poimimaan tämän lentokentältä ja hoiti hänet kuntoon ja herätteli, ja lopulta onnistuikin.

Heti herättyään CJ sai lastillisen ohjuksia, mikä tarkoitti sitä, että bazooka ukkeleilla oli nälkä ja niiden teki mieli käristystä, joten CJ oli ainoa "makoisa" kohde tälle ruoalle. Hän päätti juoksumatkallaan käydä läheisessä McDonald'sissa syömässä perävaunullisen Euron juustoja, koska ei ollut ehtinyt syömään maratonin takia ja ei päässyt ilotulitksen takia syömään ajallaan, joten nälkä olikin sen myötä hirveän kova. Syömästä päästyään hän kuuli jumalattoman kovan pamahduksen. Pikaisen rakettirepputilauksen jälkeen hän näki, mistä savu nousi ja lenteli paikan pääle katsomaan tilannetta. Easter Basinin alueella, lähellä tuontiauto laivaa oli huonekalutehdas räjähtänyt, tiilien paloja ja kaikkea muuta kärventynyttä rojua oli levinnyt 2 kilsan sätellä joka paikkaan, eräs tiilikasa oli lävistänyt kolmivaunuisen matkustajajunan, joten ainakin tuuletus pelasi siinä vaunussa, josta se oli mennyt läpi, San Fierron raitiovaunukin oli saanut osansa posahuksesta, koska savupiippu törrötti sen perässä. ja autokoulun katto oli myös lävistetty, jonkin sortin kone makasi palasina lattialla. Seuraavana kuului sihinää ja Cj kääntyi ja näki, kuinka ******* iso kaasupullo nousi ilmaan kuin mikäkin raketti ja pamahti sitten sopivalla korkeudella ja se, mihin se pullon rämä tippui, oli vähän huono, nimittäin suoraan CJ:n päälle ja sehän ei ollut mikään pieni isku, ainkain kaasupullo teki headshotin ja lävisti vielä jonkun Perennialin tuulilasin, joka oli hylätty kadulle.

Tämä oli liikaa CJ:lle ja päätti lähteä takaisin Grovelle kotiin "turvaan". Hän tilasi vielä yhden hävittäjän autokoulun harjotteluradalle ja lensi öljyläikkien seasta Grovelle, poistuen taas koneesta aikaisemmin mainitulla kamikaze -tyylillä. Hän teki oikein pikapyrähdyksen ovelle ja asteli turvaan taloonsa, sammutti noin 14 tuntia huutaneet palohälyttimet ja meni sängyn alle piiloon ja hetken päästä kuului *******en kova pamahdus ja kuinka ollakaan, joku paukapää oli ampunut ohjuksen talon seinän läpi ja nyt siinä sitten ammotti mukavan kokoinen reikä keittiön seinässä, ja kohta possahti katolla, tämä viittasi siihen, että sinkoäijä oli kiivennyt katolle ja yrittänyt sieltä tappaa CJ:n mutta onnnistui vain saamaan välikaton näkyviin ja tappamaan itsensä, lopulta joku tampio oli levittänyt tietoa, että CJ:n talo oli suurin piirtein ohjuksen kestävä ja sen läpäisemiseen tarvittaisiin järeämpää kalustoa.

CJ näki olihuoneen ienestä ikkunasta, kuinka ne maalaisteemaan pukeutuneet mulkut kokoontuivat ja ampuivat ohjuksensa yhtäaikaa, siinä sitten oli taas hieno reikä talon kyljessä, ja viimeinen ohjuksista tuli talon sisälle ja pamahti suoraan yhden palohälyttimen kohdalla, ja nyt oli alakerran katossa *******nmoinen reikä, jota ei pikkurahalla korjata.

CJ alkoi kyllästymään ja kaivoi Lumia-puhelimensa ja hänen onnekseen puhelinhteys oli tallella, joten hän soitti armeijan apuun ja kohta rymisi ja paukkui koko San Andreasissa yöhön asti ja seuraavana päivänä laki ja järjestys oli palannut kaduille ja kaikki toimi niinkuin niiden pitikin.

Poliisikaksikko päätti vierailla kahvilla CJ:n luona ja hän kertoi koko tarinan juuriaan myöten, mitä muisti ja poliisit lupasivat, että Los Santosin kaupunko korjaisi talon ja asennuttaisi taloon ja pihaan mitä ikinä CJ toivoi ja näin tuli tapahtumaan.


Tälläinen tarina irtosi tällä kertaa, seuraavan yritän miettiä tarkemmin, mutta pistäkää ihmeessä kommenttia