Iha hyvä tarina oli 9. En jaksa nyt tämän enempää kommentoida

Arvostelkaa toki muutkin. Omasta mielestäni onnistuin vaihteeksi ihan hyvin.



Onkos keltään tulossa tänään?

Lainaus:02.04.2007 Tape kirjoitti:
Arvostelkaa toki muutkin. Omasta mielestäni onnistuin vaihteeksi ihan hyvin.



Onkos keltään tulossa tänään?

On minulta, Zekkaa seuraava post.

Solid_Cj:iin Kertomuksia: Yhdeksäs Kertomus



I Can Feel You Dead


Sweet kirosi Cesarin autoa, auto oli päättänyt pettää juuri Fort Carsonin vieressä olevan ammunationin eteen. Cesar laskee konepellin paikoilleen ja tuhahtaa "'Paska mikä 'paska". Sweet kääntyy Cesaria kohti ja sanoo "Täällä mitään autoja kule, miten päästään Ghost Towniin saakka" Cesar alkaa vilkuilemaan ympäristöään ja huomaa ammunationin takana olevan Perennialin. "Katos tonne" Cesar sanoo "Joo tollahan me sinne päästään" Sweet vastaa."No joo" Cesar lähti kävelemään kohti Perennialia. Sweet ottaa aseensa mukaan ja lähtee Cesarin perään. Auton ovet eivät olleet lukossa ja avainkin oli keskikonsolissa. He astuivat sisälle ja lähtivät Fort Carsonin läpi ja oikealle. Zoomer Station kohdalla he kääntyivät Acro Del Oestea kohti. Heidän ohi ajoi monta pelastus ajoneuvoa ja poliisiautoa. "Mitäköhän *****a täällä tapahtuu?"."Jaah" Cesar vastaa. He ajavat autojen perässä. Noin minuutin ajomatkan päästä tuli teisulku vastaan. Cesar nousi autosta ja meni juttelemaan poliisille "Mitä täällä on oikein tapahtunut?"."Joku tummaihoinen mies tippui tuolta kalliolta" Poliisi sanoi ja osoitti ylös. Cesar vilkaisi ylös "Ei tainnut selvitä?". "Ei todellakaan selvinnyt"."Kuka tämä heppu sitten oli?"."Carl Johnson" Cesarilta meinasi lähteä jalat alta. "Ihan varmastikko?"."Kyllä". Cesar veti henkeä ja lähti kävelemään autolle, hän istui sisään ja veti henkeä. "Mitä nyt?" Sweet kysyi. Cesar mietti hetken ja sanoi "Cj on kuollut"."Älä nyt mitä sairasta pilaa tämä on?"."Eikun oikeasti" Sweetin suu loksahti auki ja häneltä valui kyynel. "Mutta miten?"."Hän tippui Acro Del Ostelta" Sweet nousi autosta ja juoksi tiesululle "Päästäkää läpi, olen hänen veljensä" Poliisi ei kerennyt sanoa mitään kun Sweet juoksi auton luokse jonka päälle Cj oli tippunut. Sweet alkoi itkemään kun näki hyytyneen veren peitossa olevan konepellin ja sen päällä olevan verisen ruumiin. "Ei tämä ole mahdollista" Sweet karjaisi. Auton ikkunat olivat räsähtäneet rikki ja konepelti oli painunut sisään. Verta oli kaikkialla. Sweet oksensi eteensä. Hän vilkaisi ruumista ja huomasi luodinreiän. Sweet vilkaisi ylös. Hän käänsi katseensa Cj:seen ja lähti autolle. "Minä ajan, on koston aika". Cesar ei kerennyt sanoa mitään kun Sweet heitti hänet pois autosta. Cesar meni takapenkille ja huusi "Mitä helve'ttiä sä oikeen duunaat?". Sweet ei vastannut, vaan kaasutti ylöspäin Arco Del Oestelle vievää tietä pitkin. Ylhäällä Sweet huomasi vielä käynnissä olevan banditon. Hän nousi autosta ja käveli Banditolle. Sen "lattialla" oli Desert Eagle ja pari lipasta. Sweet ei ottanut asetta koska hänellä oli oma autossa. Sweet silmäkulmassa välähti jokin. Hän kääntyi katsomaan mistä välähdys tuli. Se tuli tarkkuuskiväärin linssistä johon aurinko oli heijastunut. Sweet hyppäsi tähtäimestä pois ja ensimmäinen luoti kajahti liikkeelle, se ohitti Sweetin vain senttimetrin päästä. Sweet juoksi sikssakkia autolle ja otti sieltä Ak:oon ja lippaita "Pysy piilossa" hän neuvoi Cesaria. Sweet pyörähti auton takaanta ja ampui Häyhän mökkiä kohti. Siellä ei ollut enään ketään. Sweet lähti kävelemään ase tanassa kohti mökkiä. Yhtäkkiä moottoripyörä hyrähti käyntiin ja hänen ohi kiihdytti viritetty Nrg-500. Nrg kiihdytti vauhtiaan ja ajoi kohti hyppyrin nokkaa. "Ei, 'vitun nössö" Sweet karjaisi ja ampui lippaan tyhjäksi kohti moottoripyörää. Yksikään luoti ei osunut. Simo oli jo hyppyrin nokalla ja ohjasi moottoripyöränsä liitoon. Sweet ei ajatellut vaan hyppäsi Cj:iin Banditon kyytiin ja lähti kiihdyttämään kohti hyppyrin nokkaa. Bandito kiihtyi yllättävän hyvin ja lasissa oli noin sataviisikymmentä kilometriä tunnissa. Sweet kiskaisi neljännen vaihteen päälle ja painoi tallanpohjaan. Hän sai auton kiihtymään kahteensataan kun hän pääsi hyppyrin nokalle. Bandito lähti lentoon...

Cesar nousi pois suojastaan ja ihmetteli minne hel'vettiin Sweet oli kerennyt kadota. Hän nousi suojastaan ja huomasi kasan hylsyjä maassa ja Bandito oli kadonnut. Hän ei jäänyt ihmettelemään vaan lähti takaisin alas Cj:iin ruumiin luo...

Banditon lento oli lopussa, Sweet valmistautui tälliin. Eturenkaat osuivat ensin maahan, ja noin sekunninmurtoosan jälkeen takarenkaat. Iskunvaimentimen imi hyvin iskun ja Sweet kiihdytti tielle. Hän vaihtoi ensimmäiselle vaihteelle ja kiihdytti vauhdin neljäänkymmeneen ja vaihtoi kakkosen pesään. Auto jatkoi kiihdytystään ja Sweet vaihtoi kolmosen. Nyt nopeutta jo 120 km/h. Kiihtyvyys tasouittui kun Sweet vaihtoi neljännen vaihteen. Nopeutta nyt 215 km/h ja Sweet tunsi adreanaalin virtaavan veressään. Viimeinen vaihde sisään ja talla pohjaan. Adreanaalin tunne oli Sweetistä mahtavaa. Hän alkoi jo saavuttaa Simoa. Sweet hapuili jalko tilasta Desert Eaglen ja alkoi ampumaan yhdellä kädellä kohti Simoa. Deaglen rekyyli oli mahtava ja Sweetin oli vaikea ampua yhdellä kädellä. Simo huomasi Sweetin ja kiihdytti vauhtiaan. Sweet kurotti toisen lippaan ja laittoi sen Desertiin. Hän tähtäsi kunnolla ja jysäytti. Luoti repi Simon moottoripyörän takarenkaaseen reiän ja simon pyörä alkoi vispata. Näin kovassa vauhdissa se oli kohtalokasta. Vispaus oli niin suurta että Simon Nrg:een etu rengas meni poikkiteloin ja matka stoppasi siihen, Simo lensi näyttävästi sarvien yli suoraan Cluckin Bellin ikkunasta läpi...

Cluckin Bellissä oli ollut hiljainen aamu. Kaikki istuivat kettiössä kahvilla kun yhtäkkiä kuulu rysähdys ja tumpsahdus. Koko henkilökunta juoksi ruokailu tilaan katsomaan mitä oli tapahtunut. Kaikki veti syvään henkeä ja yksi otti astmapiipun esille ja veti pari annosta. "Hui helv'etti" yksi kiljaisi. Lattialle oli jo lentänyt veriroiskeita ja ruumin alle alkoi levitä verilätäkkö. Nyt vasta yksi Clucing Bellin työntekiä soitti 911 - hätänumeroon. Hän sopersi puhelimeen mitä oli tapahtunut ja vastaukseksi kuului, lähetämme yksiköt heti...

Sweet mietti mielessään että sai kostonsa. Hän jarrutti ja kääntyi Clucking Bellin pihaan. Sweet sammutti Banditon ja otti virta-avaimen mukaansa. Hän astui sisälle Cluckin Belliin ja katsoi paljonko vahinkoa oli saanut aikaan. Sweetiltä pääsi melkein oksennus kun näki kuinka verinen tilanne itseasiassa oli. Hän muisti veljensä ja juoksi ulos Banditolle. Sweet käynnisti Banditon ja kiihdytti kohti Arco Del Oeastea...

Kun hän saapui paikalle tilanne oli jo ohi. Cesar odotti häntä ja katseli kun hinausauto vie valkoista Sultania pois paikalta. "Mitä täällä on tapahtunut?"."Yksi suuri asia, yksi poliisi meni kuitenkin vielä kokeilemaan Cj:iin pulssia ja huomasi että se tuntui, mutta heikosti, häntä viedään parhaillaan Counrty General sairaalan Teho-Osastolle" Sweet alkoi kyynelehtiä onnesta.Hän halasi Cesaria ja lähti kohti Country Generalia Banditollansa...

The End

Saatta olla hiemana sekava...

Lainaus:02.04.2007 Solid_CJ kirjoitti:
Solid_Cj:iin Kertomuksia: Yhdeksäs Kertomus



I Can Feel You Dead

Mahtavaa jälleen kerran! Sen kyllä sanon, että olet minusta Solid_CJ paras kirjoittelija täällä. Voittaa jopa Tottin minun listoillani, mutta vain niukasti.

9


Äläkä SliCe tule kirjoittelemaan mitään tyylin: GTA-tarinat, laimeaa luettavaa, kuten aina.

Lainaus:02.04.2007 Tape kirjoitti:

Lainaus:02.04.2007 Solid_CJ kirjoitti:
Solid_Cj:iin Kertomuksia: Yhdeksäs Kertomus



I Can Feel You Dead

Mahtavaa jälleen kerran! Sen kyllä sanon, että olet minusta Solid_CJ paras kirjoittelija täällä. Voittaa jopa Tottin minun listoillani, mutta vain niukasti.

9


Äläkä SliCe tule kirjoittelemaan mitään tyylin: GTA-tarinat, laimeaa luettavaa, kuten aina.

Kiitos kiitos,

Tuleeko keltään tänään? Iteltä ehkä tänä iltana tai huomenna.

Lainaus:05.04.2007 Tape kirjoitti:
Tuleeko keltään tänään? Iteltä ehkä tänä iltana tai huomenna.

Hmm eihän sitä koskaan tiedä......katsotaan ehtiikö.

Tähän väliin pari arvostelua.

Sekä Tapen että Solid_CJ: n edelliset tarinat olivat 9 1/2 arvoisia. Hyvin kirjoitettuja, ei paljoa virheitä, ja mukavasti toimintaa.

SIITSEIN SEIKKAILUT: Stein um Stein OSA 2/3




Kello on 14.57. Carl makaa selällään talon pohjarakenteilla miettien surullisena, kuinka tästä voi selvitä. Sweet muuraa yhä tiilejä paikoilleen hiljaa. Carl avaa suunsa:
"Sweet, olisiko jo aika miettiä, miten pääsemme pois?" Sweet huokaisee syvään ja laskee lastan maahan. "Emme me voi enää paeta. Katsoppa tuonne noin.", Sweet kertoi haikeana ja osoitti ylös kukkulalle, joka näkyi vasemmalla.
Kukkulan harjalla näkyi Monster Truck ja mies kiiväärin kanssa vartiossa.
Carl kirosi ja löi nyrkkinsä maahan. Siitä alkoi nyt vuotaa hiukan verta. "Aah! Onhan joku keino pakko olla!", Carl raivosi ja yritti kiskoa jalkaansa pois tiilien välistä. Sweet näytti nyt siltä, kun meinaisi ruveta itkemään ja sanoi: "Kendl... mitähän kauheuksia hänellekkin tulee tapahtumaan?! Jos tästä mitenkään ihmeen kaupalla selviämme, tiedät mitä teemme niille kytille! Nyt meidän on pakko rakentaa taloa, tai tuo munaton ****** ampuu meidät tähän paikkaan, eikä meillä ole mitään mahdollisuuksia!" Carl nyökkäsi ja katsahti tarkka-ampujaa kukkulalla. Tämä tähtäsi nyt veljeksiä kiväärillään, kuin meinaisi ampua...


Samaan aikaan Los Santosin poliisiasemalla. Kendl istuu itsekseen kuulusteluhuoneessa odottamassa, että Tenpenny tulisi. Kendlillä on haikea mieli ja hän miettii, tulevatko Sweet ja Carl koskaan takaisin ja kuinka hänelle itselleen käy. Samassa Tenpenny ja Pulaski tulevat huoneeseen. "Tervehdys kaunotar. Mitäs mietit?", Tenpenny kysyi "muka" ystävällisesti.
Kendl ei vastannut, vaan katsoi heistä pois päin. "Nooh, mikä nyt on? Onko veljiäsi ikävä, vai?", Tenpenny kysyi virnistäen istuutuessaan Kendliä vastapäätä. Tämä ei vastannut vieläkään. Pulaski käveli kahvikuppi kädessään Kendlin taakse ja sanoi: "Tiedätkös mitä nainen? Sanoin veljillesi, että pidämme sinulla vähän hauskaa heidän rakentaessaan itselleen pikku kotia. Saavat olla siellä huolissaan ja itkeä, kun heidän rakas siskonsa peuhaa meidän kanssamme." Silloin Kendl hätkähti ja huudahti: "Siis mitä?! Minä en suostu semmoiseen! Tehän olette kyttiä! Ette te voi tehdä tuollaista veljilleni tai minulle!" Pulaski nauroi. Tenpenny katsoi tätä ihmeissään hetken ja sanoi: "Vai että semmoisia olet mennyt heille kertomaan. Hyvä homma että heistä vihdoin eroon pääsemme ja Grove Streetin jengi hajoaa. Saavatpahan kunnon tuskat siellä rakentaessaan. Nainen on sitten ensin minun!" Hän nousi hymy huulillaan ja tarttui Kendliä ranteeseen. "Mitä nyt?! Mihin viet minua?" Kendl huusi rimpuillen hieman. Tenpenny ei vastannut, vaan lähti taluttamaan Kendliä pois huoneesta nauraen. Pulaski joi kahvinsa loppuun ja jätti kuppinsa pöydälle. He kaikki kolme lähtivät käytävään. Kendl oli hiukan hädissään, mutta pysyi hiljaa ja kulki kiltisti heidän mukanaan. He menivät miesten vessaan, joka oli tyhjä. Tenpenny tarttui Kendliä käsistä ja tuuppasi tämän vasten seinää. Hän tuli lähemmäs ja alkoi puhua: "Nyt kerrot nainen mistä löydämme Carlin ja Seanin rahat?! He varastivat henkilöltä nimeltä "Woozie" ison summan rahaa ja me haluamme ne itsellemme nyt!" Kendl oli ymmällään siitä, mistä he olivat saaneet tietää asiasta. "Kerro heti tai poraan sinua pèrseeseen!", Tenpenny huusi. Pulaski nauroi vieressä. "Painu sinä ****** víttuun siitä käkättämästä!" Pulaskin hymy hyytyi ja hän lähti yrmeänä pois huoneesta. "Ei tullut pìllua ei.", hän totesi itsekseen kävellessään kahville. Kendl oli yhä hiljaa ja katsoi vain Tenpennyä, joka oli nyt hyvin ärtynyt. Hän ei kehdannut kertoa mitään, sillä sitten he olisivat puilla paljailla ilman rahoja. Nyt Tenpenny sai ilmeisesti tarpeekseen ja päästi Kendlistä irti. Hän meni hiukan taaemmas ja otti yllättäen pampun vyöltään. Kendl näki sen ja tajusi suututtaneensa helposti päreensä polttavan Tenpennyn pahasti... liian myöhään. Tämä löi häikäilemättömästi Kendliä kylkeen ja vasempaan käteen. Kendl huusi ja kaatui kyljelleen lavuaarien viereen. "Tuntuiko se mukavalta?! Häh?!" Tenpenny potkaisi tätä päähän ja käänsi tämän selälleen. Kendlin päässä olevasta haavasta tuli hiukan verta. Tenpenny tarttui Kendlin vihreän topin solmukohtaan, aukaisi sen ja kiskaisi topin pois. Kendl kirkaisi ja yritti pysytellä mahallaan kylmällä lattialla, jotta kukaan ei näkisi hänen rintojaan.
Tenpenny nauroi nyt kovaa ja painoi jalkansa kendlin päähän. "Onkos nyt sitten hauskaa? Jos et nyt ala puhua, vien sinut käytävään ranteet sidottuna ja saat siellä hyppiä rinnat paljaana miesten nähden!", Tenpenny uhkasi yhä nauraen. Kendliä alkoi paleltaa ja raivostuttaa. Hän kuitenkin pysyi paikallaan, vaikka mieli tekisi kuristaa Tenpenny hitaasti. Tenpenny otti jalan pois Kendlin pään päältä ja katsoi tätä odottavaisena virne naamallaan.
"Hyvä on, hyvä on! Minä kerron! Rahat ovat Grove Streetillä Ryderin pihassa olevassa kuopassa! En muista kuoppaa tarkalleen, mutta kyllä sen sieltä pitäisi löytyä kunhan kaivatte hetken!", Kendl luovutti lopulta ja alkoi itkeä. Tenpenny hymyili ja lähti pois laittaen oven lukkoon mennessään. Kendl nousi nopeasti ja nappasi toppinsa. Hänen puettuaan hän jäi nurkaan istumaan ja odottamaan apua surullisena.

Kahviossa Pulaski joi jo kolmatta kahviaan odotellessaan Tenpennyä. Tämä saapui juuri paikalle. "Tiedätkö mitä veli? Me olemme jo käytännössä rikkaita!", hän kertoi iloissaan. Pulaski joi kahvinsa loppuun ja he lähtivät molemmat tyytyväisinä ulos autolleen.


Kello on jo 20.38. Sweet on aivan uupunut ja on saanut rakennettua hikisesti taloa jo noin puolivalmiiksi. Hänen on pakko levätä. Carl on saanut maasta kaivettua pienehkön kiven, jolla yrittää hakata tiiltä, jotta saisi jalkansa irti. "EI SAMPERI!", Carl huutaa raivoissaan ja viskaa kiven päin seinää. "Älä veliseni! Jos teet jotain tuollaista, tarkka-ampuja saattaa ampua meidät. Sitä ei koskaan tiedä mitä noiden päässä liikkuu.", Sweet kehotti katsoessaan vedet silmissä kukkulaa, jossa palkkamurhaaja kyttäsi heitä. "ME Ei PÄÄSTÄ IKINÄ TÄÄLTÄ POIS!", Sweet huusi ja alkoi itkeä. Carl nousi istumaan ja yritti lohduttaa veljeään, mutta tämä ei rauhottunut, vaan jatkoi pillittämistään.
Carlillekkin alkoi tulla hyvin ikävä olo. "Ööh... Sweet? Tarkka-ampuja alkaa varmaan hermostua, kun emme tee hommia.", hän sanoi yrittäen tukahduttaa itkunsa. "O-olet oo-oikeassa!", Sweet yritti puhua, mutta ei saanut selvää puhetta suustaan itkiessään. Hän kuitenkin nousi ja alkoi muurata jälleen. Silloin tapahtui jotain hirveätä... Ilman halki sujahti luoti, joka upposi Sweetin oikeaan reiteen. "AAARGH!!" Sweet kaatui ja pudotti lastan Carlin päälle. "Mitä ´helvettiä?!", hän huusi ja meni entistäkin matalammaksi. Sweet sätki maassa ja piteli haavaansa. Carl näki tarkka-ampujan seisovan ase kädessään kukkulalla. "Sinä senkin...", Carl aloitti hiljaa. Sweet nousi seisomaan ja repäisi hihastaan palan siteeksi. "MIKSI TEIT TUON?! HÄN TYÖSKENTELI NIINKUIN PITIKIN! SÀATANAN ´MULKKU!", Carl huusi nyt todella raivoissaan. Tarkka-ampuja käveli kauemmas, niinkuin ei mitään olisi kuullut. Sweet sai siteensä paikoilleen ja tarttui lastaan. Carl huusi jälleen saman, mutta Sweet hiljensi hänet: "Carl, minä olen ihan kunnossa. Älä huuda, jos et halua saada luotia jalkaasi."
Sitten hän jatkoi hommia normaalisti. Carl oli todella, todella raivoissaan ja alkoi jälleen miettiä Kendlin kohtaloa katsoen aurinkon laskua.


Kello on 21.00. Tenpenny ja Pulaski ovat nyt Grove Streetillä rahojaan noutamassa. Katu on ihan tyhjä, ei ketään. "Mainiota!", Tenpenny toteaa ja nousee autosta. Pulaski tekee samoin. He lähtevät Ryderin pihaan. Sekin on tyhjä. Takapihalle päästyään he näkevät useita tyhjiä kuoppia maassa, lapion ja keinutuolin. "Hyvä homma kun ei omaa lapiota tarvinnut mukaan raahata!", Pulaski sanoi ja ryntäsi ensimmäiselle reiälle. He alkoivat kaivaa innokkaina. Noin vartin kaiveltuaan Pulaski löysi yhdestä reiästä säkin. "Frank! Tule tänne!" Tenpenny säntäsi tämän luo innoissaan. Pulaski kiskoi kuopasta säkin kahisevaa. "JEAH! ME OLLAAN RIKKAITA!", he huutavat ja sieppaavat säkin. Huuto kuitenkin herättää aidan takana oleilevan Grove Street-jengin huomion. He lähtevät lähestymään pihaa varuillaan, sillä he tietävät rahojen olevan siellä. Kytät eivät huomaa mitään kävellessään etupihalle tyytyväisinä "palkkioonsa".


JATKUU...

Hyvä oli. Jatkoa vaan.

10-

Lainaus:07.04.2007 Tape kirjoitti:




SIITSEIN SEIKKAILUT: Stein um Stein OSA 2/3




Pitkä TEksti

JATKUU...

Mitä ny sanois, 9 +. Tarina oli hyvä juoni jees...

Tänään minulta tulee jatkoa. Keltään muulta?

Eipäs tullutkaan. No eiköhän tänään...

Ehkä tulee tänään uus, juoni on varmaan tällainen: Vic ja Lance possauttavat Sharksien aselaivan, mutta joutuvat pakenemaan Liberty Cityyn, sillä Sharksit hyökkäävät joka suunnasta. LC: ssä Vic menee Salvatoren hommiin, kun Lance päättää ryhtyä pankkirosvoksi.

Aika lapsellinen aihe. ILmeisesti tän takia GTA:ssa on K18 leima.

SIITSEIN SEIKKAILUT: Stein um Stein OSA 3/3




Kello on 21.02. Tenpenny ja Pulaski kävelevät hymy huulillaan pois Ryderin pihasta autolleen. Grovelaiset tarkkailevat näitä aidan takana 9mm:n kanssa.
"Aaah! Eikö tunnukkin mahtavalta olla rikas?", Tenpenny kysyy Pulaskilta istuutuessaan autoon. "Jep! Ja kun vielä asemalla odottaa hyvän näköinen akka.", Pulaski vastaa. Tenpenny käynnistää auton ja aikoo peruuttaa vähän Sweetin pihaan päästäkseen paremmin pois. Samassa he huomaavat 8 Grovelaista ysimillisten kanssa edessään. Nämä alkavat ampua kiivaasti autoa.
"No pèrkele!", Tenpenny ärähtää ja nappaa haulikkonsa takapenkiltä pää matalana. Pulaski yrittää myöskin hädissään suojautua luodeilta. Luodit repivät ikkunan sirpaileiksi ja etuvalot hajalle. Tenpenny lataa haulikon pikaisesti ja pamauttaa suoraan kohti jengiläisiä. Kaksi haavoittuu ja kaatuu. Loput alkavat perääntyä hieman ampuessaan. Tenpenny kiroaa hampaat irvessä ja ampuu uudelleen tappaen tällä kertaa jopa kolme. Loput kolme pakenevat kadulta. Tenpenny hymähtää hiukan hengästyneenä ja sanoo: "Nyt takaisin asemalle panemaan sitä akkaa ja vähän äkkiä! Haluan päästä Vice Cityyn vievään junaan vielä tämän illan aikana, jotta olen siellä aamulla!" Pulaski nostaa päänsä esille ja sanoo virnuillen: "Ai niinkuin sellainen pikapano vai?" Tenpenny nyökkää hymyillen ja kaasuttaa kujalle. Päästyään kujalta pois he näkevät kolme kunnossa olevaa Grovelaista kadulla ja ajavat näiden päälle kylmäverisesti nauraen ilkeästi.

Grove Streetillä kaksi haavoittunutta nousee ylös maasta. Toinen sanoo toiselle: "Vìttu! Ne saivat rahat! Me ollaan kusessa kaikki!" Toinen vastaa: "Totta! Meidän olisi kerrottava muille!" He lähtevät sitten nilkuttamaan muualle.


Samaan aikaan Kendl istuu nurkassa poliisiaseman miesten vessassa, johon hänet teljettiin. Hän toivoo kovasti, että joku tulisi ja auttaisi hänet pois. Hän miettii, ovatko Tenpenny ja Pulaski saaneet rahat käsiinsä ja mitä hänen veljillensä kuuluu. Hän alkaa melkein taas itkeä, mutta sen sijaan hän saakin raivokohtauksen ja nousee ylös. Hän nappaa lavuaarin vierestä roskapöntön ja viskaa huutaen sen päin peiliä, joka särkyy välittömästi.
Sitten hän lysähtää takaisin nurkkaan itkemään.


Kello on 21.15. Carl ja Sweet ovat saaneet talon jo miltei valmiiksi. Molemmat ovat haikeissaan ja väsyneitä. Hikisiäkin vielä. Tarkka-ampuja on kadonnut kokonaan näkyvistä. Veljekset pitävät taukoa ja alkavat suunnitella jonkinmoista pakosuunnitelmaa. "Oletko huomannut, että sitä palkkamurhaajaa ei ole näkynyt enää vähään aikaan?", Sweet kysyy. "Jep, mutta hän on ollut näkymättömissä vasta jotain vartin. Se ei vielä kerro, että hän on lähtenyt pois. Autokin on yhä siellä.", Carl vastaa. "Nyt taitaisi kyllä olla aika keksiä pakosuunnitelma. Meidän on pakko pelastaa Kendl. Tiedä mitä nekin siat hänelle tekevät.", Sweet sanoo yrmeänä ja katsoo karun näköistä rakentamaansa hökkeliä, johon heidän olisi tarkoitus kuolla. "Jep. Mutta mitä me enää voimme keksiä? Sekin tarkka-ampuja on varmaan tulossa tännee telkeämään sinut sisään luokseni. Minusta alkaa jo tuntua, että emme koskaan pääse pois. Alan jo luopua toivosta. Me olemme epäonnistuneet Johnsonien perheen kasassa pitämisessä ja siskomme suojelemisessä.", Carl haikeilee. "Eiköhän Kendl osaa pitää huolen itsestään. Hänhän on aikuinen tyttö." Samassa talon takaa loikkaa palkkatappaja kiväärinsä kanssa. Veljekset säikähtävät ja Sweet nousee ylös lastan kanssa.
"RUVETKAA TAKAISIN HOMMIIN!", murhaaja karjuu. Sweet seisoo paikallaan ja näyttää keskisormea. "HALUATKO ETTÄ AMMUN TOISEENKIIN JALKAAN?!"
"No jo on kovaääninen sälli.", Carl miettii ja huutaa: "Sweet! Älä viitsi vastustella! Menetät vielä henkesi!" Mustaan nahka-asuun pukeutunut kalju palkkatappaja katsahtaa Carlia ja sanoo naurahtaen: "Heh! Sinä todella rakastat veljeäsi!" Sweet katsoo ensin Carlia ja sitten palkkatappajaa vihaisesti ja alkaa sitten muurata oven ympärystää loppuun. "Hyvä homma! Pääsen vielä tänä iltana rikkaana Ranskaan!", Palkkatappaja sanoo ja kääntää heille selkänsä. Veljekset tietävät, etteivät enää voi paeta.



Kello on 21.35. Tenpenny ja Pulaski saapuvat poliisiasemalle tyytyväisinä rahat mukanaan ja auto edestä päin romuna. He kävelevät keskustellen sisälle. Sisällä ei enää ole juuri ketään. Vain muutamat ovat iltavuorossa.
Kyttäkaksikko morjenstaa työkavereitaan aulassa ja kävelee kohti vessaa.
"Hehehhee! Pian saadan nùssia pitkästä aikaa oikein kunnolla!", Pulaski käkättää innoissaan. "Jepulis. Muista, akka on ensin minun. Panen sitä suunnilleen puoli tuntia ja sitten on sinun vuorosi." Kendl nukkuu kopin takana kun kytät tulevat vessaan. Hän havahtuu, kun Tenpenny läpsäisee häntä kevyesti takamukseen. "No niin tyttöseni. Nyt on aika pitää vähän hauskaa.", Tenpenny sanoo lempeästi ja nostaa Kendlin ylös. Tämä on vihoissaan, mutta ei rimpuile tai sano mitään. Vain näyttää äkäiseltä. Pulaski naurahtaa ja sanoo: "Varohan veliseni! Akka saattaa purra!" "No niin, menehän ulkopuolelle odottelemaan. Äläkä päästä ketään sisään ennenkuin olen lopettanut.", Tenpenny käskee. Kendl on nyt entistäkin vihaisempi. Pulaski iskee Kendlille silmää ja lähtee ulos. Sitten Tenpenny laskee kädessään olleen rahasäkin maahan ja aukaisee vyönsä. Kendl huomaa säkin ja keksi idean. Tenpenny alkaa nyt räpeltää Kendliä vähän joka puolelta ja kiskoa jälleen tämän toppia pois. Silloin Kendl mottaa tätä kyynerpäällä vatsaan ja kiepauttaa nopeasti niskalenkillä ympäri. Tämä iskeytyy maahan pää edellä. Sitten Kendl potkaisee tätä pariin kertaan päähän. Hän sitoo nopeasti toppinsa paremmin kiinni, ottaa Tenpennyn pistoolin ja nappaa rahat. Ulkopuolella kuunteleva Pulaski ajattelee, että heillä on varmaankin melkoisen rajut leikit. Samassa ovi lennähtää auki ja Kendl ryntää ulos. Pulaski tarttuu tätä vasemmasta kädestä kiinni. "Luulitko, että pakeneminen olisi niin helppoa?", hän kysyi virnuillen ja katsahti vessan lattialla makaavaa Tenpennyä. Se oli hänen kannaltaan virhe. Kendlillä oli nyt tilaisuus paeta ja hän ampuikin Pulaskia olkapäähän. Luoti lävisti Pulaskin olkapään ja hän kaatui. Kendl osoitti tätä sitten aseella päähän ja piteli tämän suuta, jottei huuto kuuluisi. "Kerro heti missä Carl ja Sweet ovat!", Kendl huutaa ja ottaa kätensä pois hänen suultaan. "En minä nyt sentään sinulle sitä kerro!" Kendl painaa aseen piipulla luodin tekemää haavaa. "AAAMPH!" Kendl laittaa kätensä jälleen huutavan Pulaskin suulle.
Pienen hetken kuluttua hän ottaa sen taas pois. "He o-ovat aavekaupungissa nimeltä El Castillo Del Diablo!", Pulaski kertoo kauhuissaan lopulta. "Oletko nyt ihan varma?", Kendl kysyy ja painaa aseen piipun uudelleen haavaan. "Olen, olen!", Pulaski huutaa kivusta ja ottaa iskun aseen perästä. Taju on kankaalla. Kendl raahaa hänet vessaan ja lukitsee oven Tenpennyn avaimella. Sitten hän lähtee rahojen ja aseen kanssa kohti ulko-ovea toivoen, ettei olisi myöhässä. Kaikki poliisit ovat menneet kahvioon katsomaan raveja, eivätkä kuule tai huomaa mitään erikoista.


Kello on 22.28. Sweet muuraa viimeisen tiilen paikoilleen oviaukon vierestä.
Palkkatappaja kävelee heidän luokseen ja sanoo: "Hyvää työtä! Nyt, sinä saat mennä sinne sisälle ja sinä saat muurata teidät sisään itse." Sweet katsahtaa Carlia ja Carl häntä. Sitten palkkatappaja katkaisee Sweetin jalassa olevan kettingin ampumalla ja heittää tämän sisään. "Se on loppu nyt!", hän sanoo Carlille. Palkkatappaja antaa Carlille purkin sementtiä ja lastan, sekä Sweetille taskulampun. Tappaja käskee Carlin alkaa muurata. Tämä tottelee.


Kello on 22.30. Carl on muurannut jo melkein oven umpeen. Enää yksi tiili. "No, se on sitten morjens.", tappaja sanoo ja lähtee kävelemään poispäin.
Carl laittaa viimeisen tiilin paikoilleen ja laskee lastan maahan. Tulee pimeää ja hiljaista. Hiljaisuus kestää noin viisi minuuttia, kunnes Sweet avaa suunsa ja sytyttää taskulampun: "Täällä sitä nyt ollaan... kuolemassa. Miltä tuntuu?" Hän osoittaa valolla Carlia, joka istuu hiljaa paikoillaan ja katsoo maahanpäin. "Noh, eipä kummoiselta. Vieläkö sinulla on toivoa?" Sweet miettii vähän aikaa ja sanoo sitten: "On. Uskon, että joku meidät vielä täältä pelastaa. Uskon myös, että Kendl on ihan okei." Carl nyökkää ja rupeää selälleen makaamaan.


Ulkona palkkatappaja kävelee kaupungin ulkopuolelle kohti Monster Truckiaan. Kohta hän kuulee takaansa auton ääntä. Ääni kovenee ja lähenee kokoajan. Hän kääntyy ja näkee Poliisiauton tulevan päälle. Liian myöhään... hän jaa alle ja kuolee. Veljekset kuulevat auton myös. "Hei! Joku tulee!", Carl huudahtaa. He ovat hetken ajan hiljaa ja kuulevat askelia pian ulkoa. Kohta joku alkaa hakata seinää. Veljekset ovat onnessaan ja alkavat huutaa apua. Pian seinään tulee aukko lapion iskusta. Kendlin naama kurkistaa siitä sisään. Veljekset ovat pyörtyä ilosta ja onnesta. Kendl myös. Hän hakkaa reikää isommaksi ja Carl ja Sweet auttavat myös. Parissa minuutissa reikä on kyllin iso. He halaavat kaikki toisiaan ja alkavat itkeä jokainen, mikä on harvinainen tapahtuma nykyään heidän kesken. Siinä hetken oltuaan he päättävät lähteä ja vähän äkkiä. Silloin Carl kuitenkin muistaa hänen jalkansa ollevan muurattu tiilien väliin. "Kendl, yritä rikkoa nuo tiilet tuosta!" "Selvä! Minä yritän!", Kendl vastaa ja alkaa hakata tiiltä lapiolla. Hetken kuluttua Carl on vapaa. Kaikki kolma lähtevät sen jälkeen vapauteen. He juoksevat niin nopeasti kuin pystyvät Carlin Turismolle ja ajavat pois aavekaupungista Grove Streettiä kohti.


Samaan aikaan poliisiasemalla. Tenpenny ja Pulaski heräävät vessan lattialla. Tenpenny kiroaa kovaa ja nappaa housunsa maasta. Pulaski pitelee haavaansa ja kertoo: "Ei sàatana! Menin kertomaan sille akalle CJ:n ja Sweetin sijainnin! Nyt he ovat varmaan vapaana!" "SIIS MITÄ TEIT?!" Vessaan tulossa oleva kyttä kuulee Tenpennyn huudon ja aukaisee oven avaimella. "Mitä hittoa te tääl..." Kyttä vaikenee nähdessään Tenpennyn boksereillaan maassa ja Pulaskin pitelemässä ammuttua kättään. "Mitä ihmettä on tapahtunut?" Tenpenny kiskoo housut jalkaansa ja nappaa Pulaskin mukaansa. He kävelevät ulos sanomatta mitään. Kyttä jää hölmistyneenä tölläämään heitä. Tenpenny käskee Pulaskia menemään hoidettavaksi ja sanoo itse menevänsä Grove Streetille kostamaan heille.


Kello on 23.09. Sisarukset pääsevät vihdoin uupuneina kotiinsa ja astuvat sisään Johnsons houseen. Heti sisälle päästyään he kuulevat poliisi auton pillien ulinaa. "Ei voi olla totta!", Kendl raivoaa. Carl ja Sweet käskevät tämän mennä yläkertaan, mutta tämä haluaa tulla mukaan. Carl ja Sweet käyvät hakemassa itselleen Tec9:t. Kendl käyttää Tenpennyltä pöllimäänsä 9mm:stä. Ulkona Tenpenny odottaa haulikon kanssa heitä hyvin, hyvin vihaisena. Sisarukset katsovat silmän reiästä Tenpennyn sijainnin ja päättävät sittenkin kiertää yläkerran kautta. He menevät yläkertaan ja loikkaavat ikkunasta takapihalle. Tenpenny odottelee yhä autollaan, eikä osaa ollenkaan aavistaa sisarusten tulevan takaapäin. He hiipivät auton taakse, eikä Tenpenny huomaa mitään vieläkään. Silloin Kendl ei enää malta odottaa lupaa iskeä, vaan nousee auton takaa ja ampuu...


Tenpenny kaatuu elottomana maahan. Luoti osui häntä yläselkään. Carl ja Sweet säikähtivät kovasti ja kysyivät miksi Kendl hyökkäsi ilman lupaa."Kuolihan se pervo sika vihdoin! En malttanut odottaa. Minun oli pakko kostaa meidän kaikkien puolesta. Hän yritti raiskata minut poliisiaseman vessassa!" Veljekset katsahtavat tätä epäluuloisina ja kysyvät yhteen ääneen: "Yritti tehdä mitä?!" Kendl nousi ja lähti sisälle taloon. Veljekset tulivat perässä jättäen Tenpennyn maahan autonsa viereen. Hänen allensa alkoi levitä verilätäkkö. Eräs naapurissa asuva oli kuullut laukauksen, katsonut ikkunasta ja nähnyt Tenpennyn maassa. Hän oli kutsunut ambulanssin...



LOPPU

Shark Madness

Vice City, 23. 55. Kaksi tummaa hahmoa hiipii sataman jalkakäytävää pitkin kyyristyneinä laivaa kohti. Ihmisiä ei juuri ole kaduilla, joten todistajia tuskin on tälle hommalle. Laivalle saapuessaan toinen heistä menee luukulle, jonka löysi sattumalta muutama vuosi sitten, ja he astuvat sisään. Nämä kaksi ovat nimeltään Vic ja Lance. Heillä on mukanaan reppupommit, veitsi ja sniper.
"Okei, Lance, hajaannutaan! Äläkä hanki itsellesi vaikeuksia!" Vic sanoi ja lähti kohti eteläsiipeä. Lancen tie vei pohjoiseen.
Vic selviytyi helpolla, sillä kukaan ei kuullut hänen avaavan ovea, ja pian alueen ainoa vartija olikin kuollut. Hän saapui käytävään, jonka molemmin puolin oli kymmenittäin ovia. Vic avasi varovasti yhden ovista eikä nähnyt ketään, mutta hän kuuli käytävällä olevien vartijoiden äänet. Hän piiloutui äkkiä huoneessa olevaan kaappiin pitämättä ääntäkään.....

Lance oli tukalassa tilanteessa. Joku vartijoista oli melkein nähnyt hänet, ja hänen tiensä oli vienyt huoneeseen, joka sisälsi runsaasti vessoja. Hän oli lukinnut kaikkien vessojen ovet ja mennyt itse yhteen niistä. Lance kuuli, kun kaksi vartijaa tuli huoneeseen. "Mitä v*ttua?" toinen vartijoista sanoi.
"Nämä ovethan on lukittu!" Toinen tuli hänen luokseen ja sanoi: "Haetaan avaimet neljännestä kerroksesta ja avataan nämä. Epäilen, että se roisto on jossain näistä." Kun he olivat menneet, Lance tuli ulos ajatellen: "Ääliöt. Itse olisin jättänyt jonkun vahtimaan näitä vessoja." Hän ei kuullut ketään käytävältä, joten hän äkkiä poistui huoneesta ja meni vastapäiseen.

Huoneessa oli tietokonepöytä, kaappeja ja......tiedemies. Lance ei halunnut paljastaa itseään, ja hän otti maljakon pöydältä, hiipi tiedemiehen taakse ja iski maljakon hänen päähänsä. Sitten hän meni tietokonepöydän alle laittaen tuolin itsensä eteen. Vartijat saapuivat vessahuoneeseen ja kokivat järkyttävän yllätyksen katsottuaan jokaiseen vessaan: kukaan ei ollutkaan paikalla. Lance kuuli, kun joku avasi hänen huoneensa oven.

"Hel*etti, nyt täällä kyllä on joku käynyt!" vartija sanoi nähtyään pyörtyneen tiedemiehen makaamassa lattialla. Onneksi kukaan ei käynyt katsomassa pöydän alle, ainoastaan kaappeihin. Tiedemies jäi huoneeseen, kun muut lähtivät. Lance asetti pommin pöydän alle ja ampui äänenvaimennetulla sniperillaan tiedemiehen kuoliaaksi. Sitten hän meni huoneesta pois ja hiipi käytävän toiseen päähän löytäen asevarastot. Lance löysi TNT-tynnyrin, johon hän kiinnitti pommin. "Tuon räjähdys tekee koko pohjoissiivestä historiaa." hän sanoi tyytyväisenä ja lähti kohti länttä, mutta hän sai loisteliaan ajatuksen.

Lance palasi huoneeseen, missä oli viimeksi, ja riisui tiedemieheltä vaatteet. Sen jälkeen hän puki ne itsensä päälle. "Onni, että tämä tyyppi on minun kokoiseni." hän ajatteli ja käveli rauhassa vartijoiden ohi.

Vic oli asettanut eteläsiipeen pommit ja lähti itäsiipeen. Hänen päänsä ei tällä kertaa valitettavasti ollut niin terävä kuin Lancen, sillä vaikka hän oli tappanut tiedemiehiä, ei hän ollut älynnyt laittaa heidän pukujaan itsensä päälle. Tullessaan itään, Vic huomasi varsin tarkkaa vartiointia. Siitä oli aivan mahdoton päästä ohi, joten hän teki yksinkertaisemmin, ja asetti vain pommeja alueelle, ja häipyi.

Lancen ongelma oli, että vartijat eivät saisi nähdä tiedemiehen asettamassa pommeja. Niinpä hän käveli erään vartijan taakse, katkaisi hänen kaulansa puukolla, riisui tiedemiesvaatteensa ja vartijan vaatteet laittaen vartijan puvun itsensä päälle ja tiedemiespuvun vartijalle. Sen jälkeen hän vielä otti vartijan aseen ja karjui: "TIEDEMIES KUOLLUT! TIEDEMIES KUOLLUT!" Vartijat tulivat paikalle ja kysyivät Lancelta: "Miten hän kuoli?" Lance keksi ovelan vastauksen: "Jostain tuon ikkunan takaa ammuttiin luoti hänen niskaansa! Menkää ikkunasta, niin ehkä saatte sen kiinni!" Vartijat menivät ikkunasta ja huomasivat kauhukseen, että sen toisella puolen oli vettä, mutta liian myöhään. Kaikki hukkuivat ja Lance sai pommit asetettua helposti.

Hän ja Vic tapasivat 101 Bayshore Avenuella. Siellä Lancella oli vieläkin päällä vartijan vaatteet, ja Vicin oli pakko kehua Lancen älykästä suunnitelmaa. Mutta oli aika laukaista pommit. Eräs vartija käveli pohjoissiivessä TNT-tynnyrin ohi ja näki oudolta näyttävän kapistuksen. Hän otti sen käteensä, ja juuri silloin.......BUUUMMMM! Kohtalo oli kauhea kyseiselle tyypille, ja laivan pohjaan tuli kymmeniä reikiä, jotka aiheuttivat sen uppoamisen.

Kun Lance ja Vic ajoivat kohti Prawn Islandia, Sharksit hyökkäsivät heidän kimppuunsa. Yhdestä autosta kuului: "TE! Te tuhositte aselaivamme! Nyt saatte maksaa!" Lance alkoi tulittaa vihollisia ja huusi: "Kaasu pohjaan, Vic! Nuo tuhoavat auton kohta!" Vic raivosi Lancelle: "Ei tällä romulla pääse lujempaa!"

Kuin ihmeen kaupalla he selvisivät, ja he menivät äkkiä Mendezien rakennuksen katolle. Sieltä he löysivät helikopterin, jota he käyttivät mennäkseen lentokentälle. Matkalla muutama vene ja auto kävivät heidän kimppuunsa, mutta onnekseen he pääsivät koneeseen ajoissa ilman mitään vihollisia.

Oli aika ottaa rennosti lentomatkan ajan. Kun he saapuivat Liberty Cityyn, he hajaantuivat. Vic päätti etsiä töitä joltain paikalliselta jengiltä, kun Lancea kiinnosti enemmän ryöstely ja poliiseilta pakeneminen. Hän tapasi kolme miestä, joiden kanssa hän päätti lähteä ryöstämään pankkia. Vic ei halunnut olla mikään pikkurikollinen, vaan isompi gangsteri.

Sattumoisin, hän sai puhelun kännykkäänsä(Tarinani sijoittuvat 2000-luvulle). Toisessa päässä oli Salvatore Leone.

"Victor Vance?"
"Minä olen. Mitä asiaa?"
"No, nimeni on Salvatore Leone, ja tarvitsisin pientä apua. Olen kuullut sinun ja veljesi edesottamuksista Vice Cityssä. Tiedän, että te olette täydellisiä henkilöitä auttamaan. Johdan Leone Mafia Family-nimistä jengiä Portlandin itäosissa. Sieltä löydät myös kartanoni. Tule sinne veljesi kanssa, niin pistetään show käyntiin vihollisjengejä vastaan."
"Kuule, veljeni lähti muihin hommiin. Pankkiryöstöihin."
"Ei haittaa. Vaikutat siltä paremmalta ja älykkäämmältä."

Vic kertoi ostavansa ensin jonkun asunnon ja tulevansa sitten paikalle. Hän löysi aika sopivan näköisen huoneiston Torringtonista ja osti sen bisneksistä ansaitsemillaan rahoilla. Sen jälkeen hän makoili sängyssään ennen Salvatoren luo menemistä.

Lainaus:09.04.2007 shadowdude73 kirjoitti:
Shark Madness

Jeps. Ihan hyvä. Juoni on nyt mitä on, mutta toimintaa riitti ja dialogia oli ihan hyvää. Minuun vain eivät hirveän hyvin iske nämä VC:hen sijoittuvat stoorit.



7 puol.

Tape, 8+, ei oikeen iskeny. Shadowdude, 7 1/2, tarinan kerronta vähän niin ja näin...

THE GTA: KUKA OLISI USKONUT. Osa 1

Eräänä tavallisena päivänä Liberty Cityssä noin 20 ja 30 ikävuoden väliltä oleva tumma ihoinen henkilö heräsi kerrostalo asunnossaan. hän meni keittiöön syömää. Tämän henkilön nimi oli Carl Johnson, hän käytti myös nimitystä CJ. Cj syötyään vastasi sohavalla pirisevään puhelimeen hän kuuli sieltä äänen sanovan "kuuntele minua tai sinä kuolet". Kuka s****na sinä ole Cj vastasi soittajalle epämielyttävään äänen sävyyn. "Minä olen ainoa joka voi auttaa sinua, katso vaikka ulos siellä on viisi poliisia ja yksi tumma pukuinen mies" soittaja sanoi. Cj katsoi ulos ja näki nämä 5 poliisia ja oudon tumma pukuisen miehen. "Voi hel***ti mitä noi kusiaiset haluu"Cj huusi puhelimeen."Ne haluavat sinut elävänä tai kuoleena, joten sinuna lähtisin pakoon" mies puhelimessa vastasi . "Mutta mistä ne on jo portaikossa ja se on ainoa tie ulos" Cj sanoi. "Ei se ole joten, kuuntele nyt tarkkaan keittiön ikkunasta pääset paloportaille mene niistä ulos" soittaja sano rauhalliseen äänen sävyyn . "Mutta mä pelkään korkeita paikkoja" Cj sanoi melkein paniikissa. "Niinkö? No voin lyödä vaikka vetoa että pelkäät myös luoteja, joten ala mennä" soittaja sanoi jo aika vihaisesti. "Okei mä lähen, mutta älä lyö Vetoa siihen voi sattua" Cj sanoi ja lähti kömpi ulos ikkunasta ja samaan aikaan soittaja sanoi puhelimessa hiljaa " mikä idiootti".Kadulle päästyään Cj:tä kehotettiin juoksemaan oikealla olevalle sivukujalle, mutta samassa kaksi kadulla olevaa poliisia huomasivat Cj:n ja alkoivat tulittaa häntä poliisien perus 9mm pistooleillaan. "Voi p**ka!" Cj huusi juostessaan kujalle ja siinä samassa hänet vedettiin kujan päässä olevaan mustaan Pony pakuu. Cj ei nähnyt vielä mitään, mutta kuuli poliisien luotien osuvan pakenevaan pakuun." Vihdoin tapamme herra Johnson " ääni paketti autossa sanoi. Kukas pe***le sinä olet?" Cj sanoi todella ärtyneeseen äänen sävyyn. "Minä voisin olla kyllä tämä pe***le mutta sinuna käyttäisin nimitystä Tommy Vercetti"Tommy sanoi. "Olit kuka tahansa mitä sinä tahdot minusta ja miksi poliisit ovat perässäni!" Cj karjui Tommylle ja siinä samassa Cj tunsi raskaan iskun takaraivoonsa ja meneti tajunsa.Mutta juuri ennen sitä hän kuuli Tommyn sanovan "Sinä tulet tietämään ne aivan piaan".....Jatkuu jos haluatte

Joo jatka vaan. 9+

Lainaus:10.04.2007 King_Player91 kirjoitti:
THE GTA: KUKA OLISI USKONUT. Osa 1

Sinänsä hyvä idea laittaa Tommy ja Carl samaan tarinaan, mutta toteutus mättää. Kirjoituksesta oli välillä vaikea saada selvää ja juoni oli melkoisen kliseisen tuntuinen. Katsotaan mitä seuraavassa stoorissasi tapahtuu.


6

Lainaus:10.04.2007 King_Player91 kirjoitti:
THE GTA: KUKA OLISI USKONUT. Osa 1

Eräänä tavallisena päivänä Liberty Cityssä.......

No jaa, ihan ok, mutta aika lyhyt. Sanoisin että 7.

Lainaus:10.04.2007 shadowdude73 kirjoitti:

Lainaus:10.04.2007 King_Player91 kirjoitti:
THE GTA: KUKA OLISI USKONUT. Osa 1

Eräänä tavallisena päivänä Liberty Cityssä.......

No jaa, ihan ok, mutta aika lyhyt. Sanoisin että 7.

Ihan hyvä itseasiassa. Sanoisinko 8-... Jatka toki...