Tjoo, aattelin vain, että minusta tuo olisi hienompi, jos se olisi keskellä.

Lainaus:05.02.2008 marqui kirjoitti:
Ensi luokalla sitten 1 kurssi valokuvausta o/

Toivottavasti opettaisivat kunnolla sitä valokuvausta (tehtävien muodossa), eikä vain keksittäisi näin käyttöä sille pimiölle ja suurennuskoneelle. Nykyjään digikuvan aikana voidaan painottaa opetusta noihin kuvan ottamiseen liittyviin teknisiin ja ilmaisullisiin seikkoihin.

Lainaus:05.02.2008 Kivisimppu kirjoitti:

Lainaus:05.02.2008 Janne2 kirjoitti:
Suomen toiseksi korkein asuintalo

Ja vielä panorama samasta paikasta

Oon kanssa itekki käyny kuvaamassa pari kertaa just tuolla altaan läheisyydessä sekä Meritornia että Amfeja... Mahtava paikka kuvata myös merta.
Hieanot kuvat oot kyllä ottanu!

Kappas, aina mukava kuulla että porukkaa samoilla paikoilla pyöriny.
Täältä löytyy vähä enemmän kuviani Meritornista
http://www.skyscrapercity.com/showthread.php?p=18207213#post18207213


Ja mitä tulee tohon^ valokuvauskurssi juttuun, ni itselleni ei ainakaan ollut siitä mitään hyötä. Sitte kun itse oikeasti kiinnostu harrastuksesta, ni kaiken mitä se opettaja yritti opettaa, oppi parissa tunnissa itse.

Lainaus:05.02.2008 Janne2 kirjoitti:

Lainaus:05.02.2008 Kivisimppu kirjoitti:

Lainaus:05.02.2008 Janne2 kirjoitti:
Suomen toiseksi korkein asuintalo

Ja vielä panorama samasta paikasta

Oon kanssa itekki käyny kuvaamassa pari kertaa just tuolla altaan läheisyydessä sekä Meritornia että Amfeja... Mahtava paikka kuvata myös merta.
Hieanot kuvat oot kyllä ottanu!

Kappas, aina mukava kuulla että porukkaa samoilla paikoilla pyöriny.

Itsekkin tulee pyörineeksi aika paljon tuolla suunnalla. Pitääkin seuraavalla kerralla näpsäistä tuosta samaisesta mökistä kuva.

Miulla on hieman hankaluuksia ymmärtää valotusajan, aukon ja polttovälin säädön yhteisvaikutusta. Voisitteko selventää?

Himputin hankala selittää tässä. Pkunk varmaan osaa paremmin, kattoo jos mä saan aikaan jonkun paint söhellyksen aiheesta.

Poistakaa tämä viesti...

Lainaus:08.02.2008 SUR kirjoitti:
Miulla on hieman hankaluuksia ymmärtää valotusajan, aukon ja polttovälin säädön yhteisvaikutusta. Voisitteko selventää?

Toivottavasti jaksat lukea ja ymmärrät :)

Valotusaika - Kuinka kauan kamera ottaa kuvaa. Esim sekunnin valotusajalla(joka on pitkä valotus) täytyy kameran olla sekunnin ajan paikallaan jos haluat siitä terävän. Pitkällä valotuksella kameran kennolle pääseen paljon valoa eli kuvasta tulee kirkkaampi. Käsivaralta kuvattuna valotuksen ei kannata olla pidempi kuin 1/25s. Ulkona valoa on lähes aina sisätiloja enemmän, joten valotuksena voidaan kauniilla säällä pitää helposti vaikka 1/1000s. Näin nopea valotus ei ole kuitenkaan usein tarpeen, joten kuvanlaatua kannattaa parantaa laskemalla ISO-herkkyyttä ja pienentämällä aukkoa.

Aukko - Kameran objektiivin tai linssien valovoima, joka ilmoitetaan kirjaimella F ja joku numero perässä. Mitä pienempi numero sen suurempi aukko. Mitä suurempi aukko, sitä enemmän kameran kennolle pääsee valoa eli kuvasta tulee valoisampi. Objektiiveja himmennettäessä(aukkoa pienennettäessä) kuvista tulee yleensä terävempiä, kuin suurilla aukoilla. Laaduttomammissa objektiiveissa aukon himmentäminen aiheuttaa rumaa kromaattista aberraatiota. Suurella aukolla kuvattaessa kuvan terävyysalue pienenee ja aukkoa pienennettäessä kuvasta tulee terävä suuremmalta alueelta. Esimerkki suuresta aukosta voisi olla vaikka F2.8. Joissakin linsseissä valovoima on huikeat F1.2, mutta usein näiden linssien hinnat ovat pilvissä. Jos objektiivin suurin maksimiaukko on F5.6 tai pienempi, objektiivi on melkoisen valovoimaton eli pimeä. Objektiivia zoomattaessa maksimiaukko pienenee.

Kromaattinen aberraatio
Terävyysalue

Polttoväli - Polttoväli ilmoittaa millimetreinä objektiivin ulottuvuutta. En tiedä mistä nuo millimetrit on laskettu, mutta mitä suurempi luku, sen suurempi ulottuvuus. Telepäällä eli pitkillä polttoväleillä saat kaukaiset kohteet hyvin näkyviin. Laajakulmapäällä saat vaikka ahtaassa sisätilassa koko kaveriporukan mukaan kuvaan. Yleisesti laajakulmaiseksi objektiiviksi lasketaan alle 28mm kinovastaavat(selitän myöhemmin) polttovälit. Muotokuvaukseen käytetään usein noin 50mm polttoväliä. Siitä polttovälit kavavat telepäähän eli suuriin polttoväleihin. Käytännössä telepää alkaa jostain 150mm kohdilta ja jatkuu suurempiin.

Jos ostat kameran, jossa linssi on kiinni kamerassa eikä erillisenä, kuten järjestelmäkameroissa, kamera on aina varustettuna jonkinlaisella zoomattavalla objektiivi. Järkkäreihin saa ostettua lukemattomia erillisiä ja eri polttovälillä "varustettuja" objektiiveja. Jotkut ovat kiinteäpolttovälisiä eli niitä ei voi zoomata ja jotkut zoomattavia. Kiinteäpolttovälisten kuvanlaatu on lähes aina zoomattavia parempi, mutta zoomattavat ovat käteviä yleikuvauksessa.

Yleensä markkinakikkana käytetty zoomikerroin on vain objektiivin laaajakulmaisimman ja pisimmän polttovälin suhde. Esim. kaverini Olympus UZ-550 SP -kamerassa zoomikerroin on todella suuri, 18x. Tämä kerroin 18 on saatu jakamalla suurin polttoväli(tässä kamerassa 504mm) pienimmällä polttovälillä(28mm), josta saadaan siis noin luku 18. Kiinteäpolttovälisten kameroiden "zoomikerroin" on aina 1, sillä niillä on kokoajan sama polttoväli. Tästä huolimatta kiinteäpolttoväliset objektiivit voivat olla paljon pidemmälle ulottuvia kun esim tuo kaverini kamera, joka on kyllä jo supertelezoom -luokkaa.

Eli tuosta kinovastaavuudesta. Tämä asia täytyy huomioida vain järkkäreissä. Täysikokoisen kuvakennona pidetään samaa kokoa mitä on yhden kinofilmin "ruutu". Tämä on 24x36 mm kokoinen alue. Kuvakenno on siis digitaalisissa kameroissa filmiä vastaava osa, jolle linssit heijastavat valoa ja kenno piirtää siitä kuvan. Vain ammattilaiskäyttöön tarkoitetuissa digijärkkäreissä kuvakennon koko on täysikokoinen. Pokkarikameroissa eli kameroissa, joissa linssi on kiinteästi kiinni kamerassa, kuvakennon koko on todella pieni. Usein noin 4x3mm. Perusjärkkäreissä kuvakenno on täysikokoista pienempi, mutta pokkarikameroita todella paljon suurempi. Jos linssin läpi heijastuva kuva osuu juuri täydellisesti kuvakennolle(näin käy täysikokoisilla kennoilla varustetuissa kameroissa), objektiivin polttoväli on juuri se mitä objektiivissa lukee. Jos käytössä on sama objektiivi, kuin äskeisessä esimerkissä, mutta kameran kenno ei ole täysikokoinen, kerrotaan polttoväli jollakin luvulla. Luku riippuu siitä, kuinka monta kertaa pienempi kennon pinta-ala on täysikokoiseen kennoon verrattuna. Eli siis jos linssi piirtää kuvan josta vain osa osuu kennolle, kenno näyttää täysikokoisesta piirtoalasta osan, jolloin linssin piirtämä kuva suurenee kennolla. Tätä on todella hankalaa selittää ilman kuvaa ja tuo syy miksi polttoväli kerrotaan jollain luvulla, vaatii hieman älyä ilman selkeää kuvaa.

Tätä polttovälin kertomista hankaloittaa vielä kuvakennon koon riippuminen eri kamerarungosta. Jokaisella merkillä on myös omat kertoimensa, jotka muistaakseni vaihtelevat noin 1,3:sta 2:een.

Vielä lisäisin tähän viestiin ISO-herkkyyden. ISO-herkkyys ilmoittaa kuinka herkkä kenno on valolle. Mitä suurempi luku, sen herkempi kenno on valolle, ja siis sen kirkkaampi kuvasta tulee. ISO-herkkyyden nostaminen kuitenkin tuo taas kuvanlaatuun ongelmia. Kuva alkaa puuroutumaan isoilla herkkyyksillä. Jos otat kuvan tiheästä heinikosta vaikka ISO100-herkkydellä(pieni herkkyys) kuvasta tulee terävä, jos muutkin asetukset ovat kunnossa. Jos nostat herkkyyden vaikka ISO1600:aan(todella suuri herkkyys. Ei mahdollista kaikissa kameroissa.) ja otat kuvan samasta heinikosta, kuvassa olevien yksittäisten heinien raja on "puuroutunut" eli on vaikea havaita mistä menee heinän raja.

Herkkyyden kasvattaminen aiheuttaa myös digikameroissa, varsinkin pokkareissa, virhepikseleitä eli artefakteja. Ne ovat usein punertavia tai vihreitä kohtia kuvassa, erityisesti varjoissa tai pimeissä kohdissa. Virhepikseli aiheutuu siitä kun kuvakennon pikseli ei osaa tunnistaa väriä, joka siihen heijastuu ja heittää kuvaan väriksi joko vihereän tai punaisen. Se miksi näitä esiintyy huomattavasti enemmän pokkareissa, johtuu siitä että pokkareissa yhden pikselin koko on monia kertoja pienempi järkkäreiden pikselihin. Järkkäreissä ja pokkareissa voi molemmissa olla 12 megapikseliä eli kenno koostuu 12 miljoonasta erillisestä pikselistä, mutta alue, jolle ne on aseteltu on järkkäreissä kymmeniä kertoja suurempi. Tällöin yksittäisen pikselin koko on suurempi ja sen on helpompaa tunnistaa siihen osuva valo. Ota kuva kokeiluksi eri ISO-herkkyyksillä, kuitenkin niin että kuvasta tulee yhtä valottunut niin huomaat mitä vaikutusta sillä on. Jalusta on oiva apu testeihin.

Nonni. Siinä melkoisesti kaikenmaailman tietoa noista asioista omasta päästä. Lisää voi kysyä ja voin selventää jos(ja kun) jotain jäi epäselväksi.

Manuaalisesti kuvasäätöjä säädettäessä pelataan sopivan valotuksen saamikseksi kolmella asialla: Aukolla, valotusajalla ja ISO-herkkyydellä.

Vielä pari todella hyvää linkkiä, joissa on arvosteluja objektiiveista ja kameroista, tietoa kameran toiminnasta ja neuvoja kuvaukseen.

www.dpreview.com/

Erityisesti jos neuvoja ja tietoa kaipaat niin tämä paikka:
www.dpreview.com/learn/?/Glossary/

www.photozone.de/

Aurajoki

Lainaus:21.02.2008 Kuvaaja kirjoitti:
Aurajoki

Muistaakseni olen nähnyt tämän aikaisemmin. Eniten kuvassa häiritsee sen vinous. Kun vinoutta vähän suoristaisi ja valottaisi ruutua vähän lisää niin kuva olisi varsin tyylikäs. Kuvan etuala kaipaisi eniten pidempää valotusta. Toki tummalle taivaalle kaipaisi myös jotain. Suomen joutsenesta..vai mikä nyt onkaan (laiva) olisi voinut tehdä selkeämmin kuvan pääkohteeen.

No varmaan suunnilleen samaa sanoin silloin.

Huomasin pari päivää sitten, että kasvitkin ovat yllättävän kuvauksellisia.

Kuva 1
Kuva 2

Kamerana toimi Konica Minolta z5.

Lainaus:26.02.2008 Drawer- kirjoitti:
Huomasin pari päivää sitten, että kasvitkin ovat yllättävän kuvauksellisia.

Kuva 1
Kuva 2

Kamerana toimi Konica Minolta z5.

Olisit kuvannut pienemmällä aukolla tuon Kuva 2:n. Olisit saanut juuri kasvin kukinnon näkyviin, taustan ollessa kuitenkin mukavan pehmeä.

Lainaus:26.02.2008 SorwiS kirjoitti:

Lainaus:26.02.2008 Drawer- kirjoitti:
Huomasin pari päivää sitten, että kasvitkin ovat yllättävän kuvauksellisia.

Kuva 1
Kuva 2

Kamerana toimi Konica Minolta z5.

Olisit kuvannut pienemmällä aukolla tuon Kuva 2:n. Olisit saanut juuri kasvin kukinnon näkyviin, taustan ollessa kuitenkin mukavan pehmeä.

Tuo jäi hieman itseänikin häiritsemään että se jäi epätarkaksi, mutta kai tuollainenkin tarkennus voidaan luokitella joksikin tekotaiteelliseksi yritykseksi.

Lainaus:26.02.2008 Drawer- kirjoitti:

Lainaus:26.02.2008 SorwiS kirjoitti:

Lainaus:26.02.2008 Drawer- kirjoitti:
Huomasin pari päivää sitten, että kasvitkin ovat yllättävän kuvauksellisia.

Kuva 1
Kuva 2

Kamerana toimi Konica Minolta z5.

Olisit kuvannut pienemmällä aukolla tuon Kuva 2:n. Olisit saanut juuri kasvin kukinnon näkyviin, taustan ollessa kuitenkin mukavan pehmeä.

Tuo jäi hieman itseänikin häiritsemään että se jäi epätarkaksi, mutta kai tuollainenkin tarkennus voidaan luokitella joksikin tekotaiteelliseksi yritykseksi. :D

No onhan se ihan hieno kyllä :) Tiedätkö mikä kasvi kyseessä?

Paimion Sairaala 20.02‏

http://www.kuvaboksi.fi/julkinen/28e59+tommi-kankaala-paimion-sairaala.html
Luulin Rakennusta hienoksi, vaikka on Alvar aallon Suunnittelma.
No, Jugend tyyli on minun makuuni.
http://www.kuvaboksi.fi/mediaobjects/orig/pub/2008/01/19/8143010478535428809orig.jpg
http://www.kuvaboksi.fi/mediaobjects/orig/pub/2008/01/19/8143010478535429032orig.jpg
http://i113.photobucket.com/albums/n207/PowerShot_2006/Turun%20Kulttuurikeskus/Juselius_002.jpg

Länsiväylä illan hämärtyessä.