Lainaus:06.05.2007 Xeli kirjoitti:
Voi fanboyismia...

Ensinnäkin; Kaikki FF7'n hahmot ovat ihan palikoita, fyysisesti ja henkisesti. Miksi vaivauta vertailemaan?

Toiseksi; Sephiroth on asteikolla 1-10 yliarvostukseltaan 379*50^10, mikä on tarpeeksi iso luku säteilläkseen joka hemmetin hopea-/valkohiuksiseen pelihahmoon, joka on koskaan luotu. Ikävä kyllä se ei estä häntä olemasta myös FF7'n mielenkiintoisin hahmo ja yksi parhaimmista pahiksista koko pelisarjassa...

Kolmanneksi; Aeris on käsittääkseni vain pelihahmo, joten en nyt varmaan ihan psykopaatti ole, jos en vaivautunut viiltelemään itseäni hänen seivästyksensä johdosta...

Lainaus:Lempi henkilöni on kyllä vincent

Liian lapsi kun olet huomaaman että Vincentillä on persoonallisuutta kuin keskiverto kivellä. Aika kamala tapaus, jopa FF7'n tasolla.

EDIT:
Sori. Tuplapostaus vahingossa. Paitsi että yrittäessäni poistaa tämän saan viestin, jonka mukaan tätä viestiä ei ole olemassa. Ja koska tätä ei ole siis olemassa, kai se on ihan okei.

En tiedä mitä pelejä pelailet, mutta nimeäppä pari syvällisempää stooria / hahmoa kuin FF7:ssa on ?
Ainoa mikä itselläni tulee mieleen on MGS, ja sekin johtuu varmaan siitä että se oli ensimmäinen pelini ikinä
Ja ensimmäiset asiat kolahtavat aina parhaiten

Lainaus:07.05.2007 Bf-2 kirjoitti:
En tiedä mitä pelejä pelailet, mutta nimeäppä pari syvällisempää stooria / hahmoa kuin FF7:ssa on ?

FFVIII (Squall), VI, X , Kingdom Hearts (Riku, Roxas), ja moni muu...

Monimutkainen juoni ei ole yhtä kuin syvällinen (tai edes hyvä). Cloud ei ole syvällinen hahmo (eikä persoonallisuudestakaan voi kehua), hänellä on ainoastaan pirun sekava tarina.

Enkä nyt pelin pääjuontakaan nyt hirveän syvälliseksi kuvailisi, ei sillä että se olisi huono, mutta aika perus hyvä vs. paha tarina on kyseessä. Ei mitään sen ihmeellisempää sanomaa.

Ensimmäisellä kerralla olin tyrmistynyt, hän oli 3. main partyni jäsen...
Ja Aeriksesta saa ihan yhtä kovan ku muista jos sen vaan kehittää.. Hyvä hahmo>

Lainaus:06.05.2007 Xeli kirjoitti:
Ensinnäkin; Kaikki FF7'n hahmot ovat ihan palikoita, fyysisesti ja henkisesti. Miksi vaivauta vertailemaan?

Toiseksi; Sephiroth on asteikolla 1-10 yliarvostukseltaan 379*50^10, mikä on tarpeeksi iso luku säteilläkseen joka hemmetin hopea-/valkohiuksiseen pelihahmoon, joka on koskaan luotu.

Perusteluja, anyone?

Lainaus:Kolmanneksi; Aeris on käsittääkseni vain pelihahmo, joten en nyt varmaan ihan psykopaatti ole, jos en vaivautunut viiltelemään itseäni hänen seivästymisensä johdosta.

Kuka nyt mistään viiltelystä on puhunut? Yleensä tuo kohtaus nyt vain herättää ihmisissä jonkinasteista empatiaa.

Lainaus:
Liian lapsi kun olet huomaaman että Vincentillä on persoonallisuutta kuin keskiverto kivellä. Aika kamala tapaus, jopa FF7'n tasolla.

Tästä olen samaa mieltä kanssasi, mutta koska kyseessä on ns. ylimääräinen hahmo, jonka päätarkoitus on lähinnä tarinan syventämisessä, on pintapuolisuus anteeksi annettavissa.

Lainaus:X, Kingdom Hearts

Ai, että X:n paria poikkeusta lukuun ottamatta täysin paperinukkemaiset ja kehitystä vaille jäävät hahmot parempia kuin VII:n? Missä universumissa? Kingdom Hearts 2:a en ole pelannut, mutta ainakin ykkösessä hahmot jäivät myös niin ontoiksi karikatyyreiksi, jotta huhhuijakkaa.

Lainaus:.Cloud ei ole syvällinen hahmo (eikä persoonallisuudestakaan voi kehua), hänellä on ainoastaan pirun sekava tarina.

Tarinahan, jos mikä, juuri luo syvyyttä hahmoihin. Ja se, ettei hahmo ole X:n tai VIII:n kaltainen kärjistetty arkkityyppi, ei tarkoita, etteikö sillä voisi olla persoonallisuutta.

Lainaus:Enkä nyt pelin pääjuontakaan nyt hirveän syvälliseksi kuvailisi, ei sillä että se olisi huono, mutta aika perus hyvä vs. paha tarina on kyseessä. Ei mitään sen ihmeellisempää sanomaa.

Äärimmäinen yksinkertaistaminen on kivaa, eikö vain? Ontuvanakin sellaisena. VII:ssä nimittäin todellakin kyseinalaistetaan sankarijoukon tekemiset, ja myös pahiksen tarina herättää sääliä sekä tekee hänen toimistaan ymmärrettäviä. Ainoa melkolailla ilman harmaan sävyjä jäävä tekijä tarinassa on mielestäni Shinra, mutta senkin työntekijöistä esimerkiksi Turksit ja Cait Sith tasapainottelevat oikean ja väärän rajamailla. Lopussa kylläkin Shinra myös osallistuu maailman pelastamiseen. Lisäksi, vaikkei pelistä löytyisi täysin näkyvää yhteen lauseeseen tiivistettävää sanomaa, ei se tarkoita sitä, ettei sillä olisi paljon sanottavaa pelaajalle ystävyydestä, itsensä hyväksymisestä ja noin elämästä ylipäänsäkin.

Itse en Aeriksen kuolemasta välittänyt vaikka se olikin todella dramaattinen kohta ekalla kerralla sitä katsoessani. Ennen sen kuolemaa en pitänyt sitä kuin 2 kertaa partyssa ja nekin oli silloin kun oli pakko.

Lainaus:

Lainaus:06.05.2007 Xeli kirjoitti:
Ensinnäkin; Kaikki FF7'n hahmot ovat ihan palikoita, fyysisesti ja henkisesti. Miksi vaivauta vertailemaan?

Toiseksi; Sephiroth on asteikolla 1-10 yliarvostukseltaan 379*50^10, mikä on tarpeeksi iso luku säteilläkseen joka hemmetin hopea-/valkohiuksiseen pelihahmoon, joka on koskaan luotu.

Perusteluja, anyone?

Et sinä sitten viitsisi osoittaa että niillä on syvyyttä? Odotin vähän niinpäin... Sillä on yleensä vähän hankala osoittaa että jokin ei ole olemassa ennen kuin tietää vastapuolen väitteet sen olemassaolon puolesta (joita en muuten hirveästi löytänyt viestistäsi).

Lainaus:

Lainaus:Kolmanneksi; Aeris on käsittääkseni vain pelihahmo, joten en nyt varmaan ihan psykopaatti ole, jos en vaivautunut viiltelemään itseäni hänen seivästymisensä johdosta.

Kuka nyt mistään viiltelystä on puhunut? Yleensä tuo kohtaus nyt vain herättää ihmisissä jonkinasteista empatiaa.

...Mutta haukkua nyt tunteettomiksi k***päiksi jos ei Aeriksen kuolemaa pitänyt surullisena? Ja sinulta taisi mennä tuo sarkastinen sävy ohi, vai?

Lainaus:

Lainaus:
Liian lapsi kun olet huomaaman että Vincentillä on persoonallisuutta kuin keskiverto kivellä. Aika kamala tapaus, jopa FF7'n tasolla.

Tästä olen samaa mieltä kanssasi, mutta koska kyseessä on ns. ylimääräinen hahmo, jonka päätarkoitus on lähinnä tarinan syventämisessä, on pintapuolisuus anteeksi annettavissa.

Valinnainen hahmo ehkä, mutta silti Vincentillä on Cloudin ja Aerisin jälkeen eniten tekemistä pelin juonen kanssa. Sitäpaitsi Yuffie on myös lisähahmo, mutta silti pelin persoonallisimpien joukossa.

Lainaus:

Lainaus:X, Kingdom Hearts

Ai, että X:n paria poikkeusta lukuun ottamatta täysin paperinukkemaiset ja kehitystä vaille jäävät hahmot parempia kuin VII:n? Missä universumissa? Kingdom Hearts 2:a en ole pelannut, mutta ainakin ykkösessä hahmot jäivät myös niin ontoiksi karikatyyreiksi, jotta huhhuijakkaa.

X - eivät parhaimpia hahmoja, mutta huonompia kuin seiskan? Ei nyt sentään. Kieltämättä X'n hahmojen syvyys rajoittuu lähinnä Yunaan ja Tiduksen ja Jechtin suhteeseen, mutta ainakin pelissä on hahmoja, joilla on syvyyttä. Määrä ei korvaa laatua, ei varsinkaan tässä asiassa.

KH - Rikulla on aika paljonkin syvyyttä, jos osaa yhtään lukea rivien välistä kateutta Soraa kohtaan (minkä hän myöhemmin paljastaakin KH2'ssa). Chain of Memories'ssa vielä selvemmin.

Lainaus:

Lainaus:Cloud ei ole syvällinen hahmo (eikä persoonallisuudestakaan voi kehua), hänellä on ainoastaan pirun sekava tarina.

Tarinahan, jos mikä, juuri luo syvyyttä hahmoihin. Ja se, ettei hahmo ole X:n tai VIII:n kaltainen kärjistetty arkkityyppi, ei tarkoita, etteikö sillä voisi olla persoonallisuutta.

Mutta jos sitä syvyyttä ei tueta muualla kuin taustatarinoissa, homma menee kiville joka tapauksessa.

Eikä Cloudin tarina edes yritä lisätä syvyyttä koko hahmoon, siihen ainoastaan sisälty se jippo itsensä sekoittamisesta Zackiin. Ainoa elementti mikä Cloudille annetaan on häpeä epäonnistumisesta SOLDIERssa, mitä ruoditaankin näyttävästi käyttämällä sitä plot device'na selittämään miksi Tifa ei koskaan tajunnut Cloudin olleen yksi sotilaista. Siinä olisi kyllä ollut potentiaalia.

Mitä persoonallisuuksin tulee, Barret, Cid ja Yuffie ovat ainoat, joilla sitä on, ja sekin on sitä sinun mainitsemaasi stereotyyppisyyttä. Ja kyllä, esim. Squall on myös, mutta häntä ei todellakaan jätetä yksiulotteiseksi.

Lainaus:

Lainaus:Enkä nyt pelin pääjuontakaan nyt hirveän syvälliseksi kuvailisi, ei sillä että se olisi huono, mutta aika perus hyvä vs. paha tarina on kyseessä. Ei mitään sen ihmeellisempää sanomaa.

Äärimmäinen yksinkertaistaminen on kivaa, eikö vain?

No, mikä FF7'n teema sitten on?

FF7'n juoni on hyvä, ehkä koko pelin paras osa, mutta ei siinä mitään ihmeempää syvällistä sanomaa ole, mikä tekisi siitä paljon muuta kuin ketjun tapahtumia.

Lainaus:Ontuvanakin sellaisena. VII:ssä nimittäin todellakin kyseinalaistetaan sankarijoukon tekemiset,

Barretin motiivit Mako Reaktoreiden tuhoamiseen? Totta, mutta ei voi hirveästi puhua koko "joukosta", ja kuten kaikki vähemmän tärkeät hahmot, Barret unohdetaa heti kun hänen sivujuonensa on ohi.

Lainaus:ja myös pahiksen tarina herättää sääliä sekä tekee hänen toimistaan ymmärrettäviä.

Epäilen että ymmärrät miten Sephiroth sekosi parin päivän aikana täydeski psykopaatiksi ja pitää sitä valaistumisena... Ymmärrettävä ei ole oikea sana. Sephirothin suosio ei todellakaan johdu siitä että hän oli ymmärrettävissä. Päinvastoin, mutta se että hän ei vain yksinkertaisesti ollut paha (kuten esim. X-Death ja Kefka) on myös osa sitä.

Sephiroth ei aluksi ole paha, mutta sekoaa järkytyksen takia. Tuo itsessään olisi ainoastaan traaginen pahis, mutta kun lisätään se että hän piti hulluuttaan valaistumisena, ja että se lopulta tekee hänestä melkein jumalan?

Lainaus:Ainoa melkolailla ilman harmaan sävyjä jäävä tekijä tarinassa on mielestäni Shinra, mutta senkin työntekijöistä esimerkiksi Turksit ja Cait Sith tasapainottelevat oikean ja väärän rajamailla.

Turksit tekevät vain työtään, heillä ei varsinaisesti ole mitään dilemmaa oikein ja väärin toimimisesta.

Cait Sith eli Reeve taas on alun alkaenkin vastustamassa Shinran tekoja, mutta tekee mitä käsketään, kunnes mahdollisuus kääntyä Cloudin puolella aukenee. Reeve ei missään vaiheessa tee mitään pahaa, lukuun ottamatta avaimen luovuttamista Turkseille, koska hänen asemansa Shinrassa pakotti hänet siihen, eikä se nyt varsinaisesti mitään suoraa vahinkoa aikaansaava teko ollut (tuskin Shinra black materiaa maailman tuhoamiseen olisi käyttänyt).

Lainaus:Lopussa kylläkin Shinra myös osallistuu maailman pelastamiseen.

No eivät ne pahiksetkaan yleensä halua että maailma räjäytettään jalkojen alta. Pelissä ei viitattu mihinkään muuhun kuin että Shinra taisteli oman selviytymisensä puolesta.

Ja kannattaisi ottaa huomioon että se että tarinan hahmo hyppää pahisten puolelta hyvisten puolella ei millään tavalla tee hahmosta vielä harmaansävyisitä. Ilman mitään selitystä se vain saa aikaan epäuskottavuutta.

Lainaus:Lisäksi, vaikkei pelistä löytyisi täysin näkyvää yhteen lauseeseen tiivistettävää sanomaa, ei se tarkoita sitä, ettei sillä olisi paljon sanottavaa pelaajalle ystävyydestä, itsensä hyväksymisestä ja noin elämästä ylipäänsäkin.

Millä tavalla FF7'n tarina kertoo itsensä hyväksymisestä, ystävyydestä tai elämästä? En edelleenkään sano juonen olevan huono, mutta syvällinen se ei ole.

Ja jos et saa FF7'n sanomaa yhteen lauseeseen, niin laita sitten kahteen, tai niin moneen kuin haluat. Kyllä minulla on aikaa lukea.

Lainaus:08.05.2007 Xeli kirjoitti:

Et sinä sitten viitsisi osoittaa että niillä on syvyyttä? Odotin vähän niinpäin... Sillä on yleensä vähän hankala osoittaa että jokin ei ole olemassa ennen kuin tietää vastapuolen väitteet sen olemassaolon puolesta (joita en muuten hirveästi löytänyt viestistäsi).

Minä puolestani odotin, että sinä väitteen esittäneenä perustelet myös kantasi oli kyse sitten olemassaolosta tai -olemattomuudesta. Yritänpä nyt kuitenkin itse selostaa mielipiteeni tarkemmin...

Lainaus:...Mutta haukkua nyt tunteettomiksi k***päiksi jos ei Aeriksen kuolemaa pitänyt surullisena? Ja sinulta taisi mennä tuo sarkastinen sävy ohi, vai?

Tajusin kyllä sarkasmin, mutta se ei vaikuttanut olevan osoitettu kenellekään. En nimittäin sattunut kiinnittämään huomiota vuoden takaisiin viesteihin.

Lainaus:Valinnainen hahmo ehkä, mutta silti Vincentillä on Cloudin ja Aerisin jälkeen eniten tekemistä pelin juonen kanssa. Sitäpaitsi Yuffie on myös lisähahmo, mutta silti pelin persoonallisimpien joukossa.

Vincentin kautta paljastuvissa juonenlangoissa Vincent itse ei kuitenkaan ole kovinkaan merkittävä tekijä. Yuffien persoonallisuus puolestaan on mielestäni vain plussaa, eikä se tarkoita, että kaikkien lisähahmojen olisi oltava persoonallisia.

Lainaus:X - eivät parhaimpia hahmoja, mutta huonompia kuin seiskan? Ei nyt sentään. Kieltämättä X'n hahmojen syvyys rajoittuu lähinnä Yunaan ja Tiduksen ja Jechtin suhteeseen, mutta ainakin pelissä on hahmoja, joilla on syvyyttä. Määrä ei korvaa laatua, ei varsinkaan tässä asiassa.

Mikä tässä hahmojen suhteessa on sitten sellaista hienoa, mitä VII:n hahmoista ei löydy?

Lainaus:KH - Rikulla on aika paljonkin syvyyttä, jos osaa yhtään lukea rivien välistä kateutta Soraa kohtaan (minkä hän myöhemmin paljastaakin KH2'ssa). Chain of Memories'ssa vielä selvemmin.

Kateusko, mitä ensimmäisessä Kingdom Heartsissa aika selvästi alleviivataan, jo yksinään tekee Rikusta syvällisen hahmon?

Lainaus:Mutta jos sitä syvyyttä ei tueta muualla kuin taustatarinoissa, homma menee kiville joka tapauksessa.

Olet oikeassa. Cloudin syvyys tuleekin ilmi mielestäni taustatarinan lisäksi hänen suhteessaan Tifaan, vähittäisessä kehityksessään välinpitämättömästä tyypistä vastuulliseksi (mitä muuten Squall häikäilemättömästi kopioi) sekä itsensä hyväksymisen hiljaisessa oppimisprosessissa.

Lainaus:Eikä Cloudin tarina edes yritä lisätä syvyyttä koko hahmoon, siihen ainoastaan sisälty se jippo itsensä sekoittamisesta Zackiin. Ainoa elementti mikä Cloudille annetaan on häpeä epäonnistumisesta SOLDIERssa, mitä ruoditaankin näyttävästi käyttämällä sitä plot device'na selittämään miksi Tifa ei koskaan tajunnut Cloudin olleen yksi sotilaista. Siinä olisi kyllä ollut potentiaalia.

Mielestäni Cloudin taustatarinan tärkein pointti onkin juuri se, ettei hän kykene hyväksymään itseään juuri sellaisena kuin on. Tämä juontaa juurensa hänen ylemmyydentunteestaan muita kohtaan, huomionkipeydestään sekä epäonnistumisestaan SOLDIER:ssa. Se myös selittää hänen välinpitämättömyytensä muita kohtaan pelin alussa, sillä se on hänen henkinen suojautumiskeinonsa. Itse asiassa suurin syy, miksi pidän Cloudista hahmona, on juuri hänen henkinen heikkoutensa.

Lainaus:Mitä persoonallisuuksin tulee, Barret, Cid ja Yuffie ovat ainoat, joilla sitä on, ja sekin on sitä sinun mainitsemaasi stereotyyppisyyttä. Ja kyllä, esim. Squall on myös, mutta häntä ei todellakaan jätetä yksiulotteiseksi.

Totta, stereotyyppisyyttä löytyy myös VII:n persoonista, mutta mielestäni hahmot ovat kaikkea muuta kuin paperinohuita. Barretissa mielenkiintoista on hänen suhteensa Dyneen ja Marleneen, Cidissä puolestaan hänen suhteensa Sheraan ja hänen hajonneet unelmansa. Yuffieta voisi ehkä jonkinasteisesta yksipuolisuudesta moittia, mutta toisaalta taustalla vaikuttaa hänen kotikylänsä kunnian vaaliminen.

Mielestäni on kuitenkin aika omituista väittää, että VII:n persoonallisuudet rajoittuvat vain Barretiin, Cidiin ja Yuffieen, sillä mielestäni Aeris ja Tifa ovat koko sarjan persoonallisimmat naishahmot. Aeriksessa minua viehättää hänen arvoituksellisuutensa, eräänlainen lapsellisuutensa sekä muuten vain positiivinen asenteensa. Tifassa puolestaan erityistä ovat hänen huolehtivaisuutensa, kätketyt tunteensa Cloudia kohtaan sekä sisäinen vahvuutensa.

Lainaus:No, mikä FF7'n teema sitten on?

FF7'n juoni on hyvä, ehkä koko pelin paras osa, mutta ei siinä mitään ihmeempää syvällistä sanomaa ole, mikä tekisi siitä paljon muuta kuin ketjun tapahtumia.

Minun näkemykseni mukaan FFVII:n teema ja sanoma ovat nuo edellisessäkin viestissä mainitsemani ystävyys, itsensä hyväksyminen sekä kaikkein oleellisimpana itselleen tärkeiden asioiden löytäminen elämässä ja niiden puolesta taisteleminen. Ystävyys käy mielestäni ilmi jo päähahmojen keskeisessä toiminnassa, itsensä hyväksyminen puolestaan Cloudissa itsessään. Viimeinen pointti taas näkyy Aerisin kuoleman merkityksessä, siinä, miten hahmot ottavat sen vastaan, ja lisäksi pelin lopussa juuri ennen Northern Caveen lähtöä.

Lainaus:Barretin motiivit Mako Reaktoreiden tuhoamiseen? Totta, mutta ei voi hirveästi puhua koko "joukosta", ja kuten kaikki vähemmän tärkeät hahmot, Barret unohdetaa heti kun hänen sivujuonensa on ohi.

Lisäksi on muistettava, että myös Cloud ja Tifa osallistuivat Mako Reaktorien pommituksiin. Hahmojen tekemisten kyseenalaistamisella viittasin kuitenkin myös Huge Materioiden metsästyksen jälkeen tapahtuvaan pohdintaan siitä, oliko Shinran toiminnan estäminen heiltä oikeutettua.

Lainaus:Epäilen että ymmärrät miten Sephiroth sekosi parin päivän aikana täydeski psykopaatiksi ja pitää sitä valaistumisena... Ymmärrettävä ei ole oikea sana. Sephirothin suosio ei todellakaan johdu siitä että hän oli ymmärrettävissä. Päinvastoin, mutta se että hän ei vain yksinkertaisesti ollut paha (kuten esim. X-Death ja Kefka) on myös osa sitä.

Sephiroth ei aluksi ole paha, mutta sekoaa järkytyksen takia. Tuo itsessään olisi ainoastaan traaginen pahis, mutta kun lisätään se että hän piti hulluuttaan valaistumisena, ja että se lopulta tekee hänestä melkein jumalan?

Sephirothin sekoaminen on ymmärrettävissä hyvin, kuten sanoit, järkytyksen seurauksena. Myös hänen valaistumisensa voi ymmärtää tavllaan luonnollisena psykologisena puolustusreaktiona. Hänen "huomattuaan", ettei kuulu siihen lajiin, mihin luuli kuuluvansa, hän uskottelee itselleen oman lajinsa olevan sata kertaa parempi kuin ihmiset, melkein jumalan asemassa niihin verrattuna.

Lainaus:Turksit tekevät vain työtään, heillä ei varsinaisesti ole mitään dilemmaa oikein ja väärin toimimisesta.

Niin, oikeastaan ei. Tarkoitinkin, ettei heitä voida pitää varsinaisesti pahiksina tai hyviksinä. Huonosti ilmaistu minulta.

Lainaus:Cait Sith eli Reeve taas on alun alkaenkin vastustamassa Shinran tekoja, mutta tekee mitä käsketään, kunnes mahdollisuus kääntyä Cloudin puolella aukenee. Reeve ei missään vaiheessa tee mitään pahaa, lukuun ottamatta avaimen luovuttamista Turkseille, koska hänen asemansa Shinrassa pakotti hänet siihen, eikä se nyt varsinaisesti mitään suoraa vahinkoa aikaansaava teko ollut (tuskin Shinra black materiaa maailman tuhoamiseen olisi käyttänyt).

Mutta kaikesta huolimatta hänellä on moraalinen ristiriita ystäviensä ja työnsä velvollisuuksien välillä. Häntäkään ei mielestäni voida siis pitää täysin mustavalkoisena hahmona.

Lainaus:No eivät ne pahiksetkaan yleensä halua että maailma räjäytettään jalkojen alta. Pelissä ei viitattu mihinkään muuhun kuin että Shinra taisteli oman selviytymisensä puolesta.

Toki, mutta kuitenkin maailmanpelastuspuuhat tuovat Cloudin & kumppanit ja Shinran ikään kuin samalle puolelle, ja tekevät samalla Shinrasta vähemmän selkeän pahan pelin tarinassa.

Lainaus:Ja kannattaisi ottaa huomioon että se että tarinan hahmo hyppää pahisten puolelta hyvisten puolella ei millään tavalla tee hahmosta vielä harmaansävyisitä. Ilman mitään selitystä se vain saa aikaan epäuskottavuutta.

Ei tietystikään. Mielestäni Cait Sithin hyppääminen Cloudin puolelle on silti hyvin perusteltavissa ystävystymisen kautta sekä sen, että hän ihailee muiden päähahmojen omistautumista aatteelleen, kuten hän itsekin toteaa.

*Huokaus*

Pitäälö tässä nyt taas mennä seiska pelaamaan läpi, kun kerran jo olen mielipidettäni muuttanut...

Lainaus:Olet oikeassa. Cloudin syvyys tuleekin ilmi mielestäni taustatarinan lisäksi hänen suhteessaan Tifaan, vähittäisessä kehityksessään välinpitämättömästä tyypistä vastuulliseksi (mitä muuten Squall häikäilemättömästi kopioi) sekä itsensä hyväksymisen hiljaisessa oppimisprosessissa.

Oletko nyt ihan varma ettet itse lisäile mielessäsi asioita? Vaikuttaa aika vahvasti siltä, kun tätä sinun viestiäsi lukee.

Cloud ei todellakaan rupea vastuulliseksi vähitellen. Se on juuri yksi naurettavimmista asioista Cloudin hahmossa: Aivan pelin alussa hänen asenteensa on: "Hitot Avalanchesta ja maailmasta, anna vain ne rahat", mutta parin pelitunnin jälkeen Shinra Buildingissa: "Voi ei! Sephiroth! Planeetta on pulassa, mennään heti pelastamaan maailma ennen kuin on liian myöhäistä!".
Tämä ei aivan vastaa käsitystäni vähittäisestä (tai uskottavasta henkilöhahmosta).

Loput ajasta Cloudilla nyt vain pelataan ilman mitään kummempaa kehitystä.

Ja jos viittaat siihen kohtaukseen Lifestreamissa (kun Tifa ja Cloud putoavat), ei siinä kyllä Cloudin tunneongelmista ole kyse, ainoastaan muistojen sekavuudesta.

Ja mitä Tifan ja Cloudin suhteeseen tulee, he pysyvät siinä FF'lle tyypillisessä "melkein pari, mutta ei ihan" -vaiheessa siihen asti kun he jäävät kahdestaan Highwindille, jolloin suhde liikkuu epämääräisesti johonkin suuntaan.

Lainaus:Minun näkemykseni mukaan FFVII:n teema ja sanoma ovat nuo edellisessäkin viestissä mainitsemani ystävyys, itsensä hyväksyminen sekä kaikkein oleellisimpana itselleen tärkeiden asioiden löytäminen elämässä ja niiden puolesta taisteleminen. Ystävyys käy mielestäni ilmi jo päähahmojen keskeisessä toiminnassa, itsensä hyväksyminen puolestaan Cloudissa itsessään. Viimeinen pointti taas näkyy Aerisin kuoleman merkityksessä, siinä, miten hahmot ottavat sen vastaan, ja lisäksi pelin lopussa juuri ennen Northern Caveen lähtöä.

Se että jokin asia tapahtuu tai sisältyy tarinaan, ei vielä tee siitä sen teema. Cloud haluaa kostaa Sephirothille, mutta tekee se "kostosta" pelin teemaa? Jos luulet niin, meneppä katsomaan Spider-Man 3. Teema on jotakin joka on läsnä tarinassa pitemmänkin päälle, ja asia jota yleensä vähän syvemminkin tutkitaan.

Lainaus:Lisäksi on muistettava, että myös Cloud ja Tifa osallistuivat Mako Reaktorien pommituksiin. Hahmojen tekemisten kyseenalaistamisella viittasin kuitenkin myös Huge Materioiden metsästyksen jälkeen tapahtuvaan pohdintaan siitä, oliko Shinran toiminnan estäminen heiltä oikeutettua.

Heetkineeenn.... Missä välissä? Itse kyllä ihmettelin miksi hitossa he halusivat estää sen, mutta ei sitä itse pelissä mainittu, lukuun ottamatta sitä että Cid ylistää tieteen voimaa (ilmeisesti viitaten että taikuus, eli Huge Materia on uhrattavissa), mutta missä hahmot pohtivat tekivätkö he oikein estäessään Shinraa käyttämästä Huge Materiaa? Itse ainakin yritin viimeksi löytää kohtaa, jossa niin kävisi.

Lainaus:Kateusko, mitä ensimmäisessä Kingdom Heartsissa aika selvästi alleviivataan, jo yksinään tekee Rikusta syvällisen hahmon?

Se että hän antaa manipuloida itseään kateutensa kautta niin pitkälle että on tuhota ystävyytensä Soraan kokonaan, ja kuinka se saa hänet lopulta unohtamaan jopa Kairin pelastamisen ja keskittymään kokonaan voimakkaammaksi tulemiseen.



Ehkä on kuitenkin väärin sanoa että VII'n hahmoja ei ole missään määrin yritetty tehdä uskottaviksi, mutta valitettavasti hyvin ohut kerros syvyyttä ja moniulotteisuutta.

Kyllä Barretilla on sivujuonensa Dynen kanssa ja Cidillä Sheran, mutta niissä ei niinkään lisätä tasoja hahmoihin. Esim. Cidistä ei paljastu mitään pinnan alla olevia tunteita Sheraa kohtaan, hän vain myöntää olleensa väärässä.
Verraten esimerkiksi VIII'n kohtauksiin kuten Irvine murtumassa paineen alla, Zell pelkäämässä että hänen lipsautuksensa saisi Galbadian hyökkäämään Gardeniin, Squall yrittämässä muistaa kuka Ellone on - niissä kaikissa paljastuu uusia piirteitä. Irvinen mahtailun alla onkin paljon epävarmuutta, Zellin huoli vilahtelee jatkuvasti kunnes hän kuule Gardenin olevan turvassa, Squall kaipaakin jossain sisimmässää toista ihmistä lähelleen...

Ihan niin syvälle FF7'ssa ei vain mennä, ja kuten sanoin, kaikki vähänkin merityksettömät hahmot unohdetaan heti kun heidän lyhyet sivujuonensa ovat ohi.

Lainaus:27.01.2006 Taccu kirjoitti:
Kiva kun spoilaat kaikilta jotka tätäkin katselee. Ja minun mielipiteeni:

1. Aeris on tyhmä
2. Aeriksella on pienet rinnat
3. Huono tappelija
4. Aeriksella ei ole ihqua minihametta
5. Aseena keppi...-_-

Ja sitten aiheen nimen muokkaamista...

Ei muuta lisättävää.

Lainaus:08.05.2007 Xeli kirjoitti:

...Mutta haukkua nyt tunteettomiksi k***päiksi jos ei Aeriksen kuolemaa pitänyt surullisena?

... Tämä taitaa viitata minun viestiini. Tuo oli aikamoinen extreme-kommentti minulta, mutta se oli kylläkin kohdistettu toisen puolen ääripään mielipiteille, niille, jotka nimenomaan toivoivat Aeriksen kuolevan. En vain jaksa käsittää, miten joku voi toivoa Aeriksen kaltaisen hahmon kuolemaa, vaikka olisikin ärsyttävä. Ymmärtäisin kyllä, jos pahisten kuolemaa toivotaan, mutta Aeris? Itse vihasin Selphietä ja Zidanea varmasti samassa määrin kuin Aeriksen vihaajat Aerista, mutta en toivonut heidän kuolevan, sillä minusta tuntuu hirveän väärältä toivoa kuolemaa hyville ja oikeamielisille hahmoille, vaikka olisivatkin kuinka ärsyttäviä.

Ja olkootkin vain pelkkiä pelihahmoja. Silti.

No jaa. Miten kukin ajattelee.

Ja jos tuo varsin hyökkäävä kommentti loukkasi joitakin, niin pyydän anteeksi. Olen joidenkin asioiden suhteen tosikko, tyhmä ja hullu.

Ihanaa pätemistä :D<3

Lainaus:08.05.2007 Xeli kirjoitti:

Cloud ei todellakaan rupea vastuulliseksi vähitellen. Se on juuri yksi naurettavimmista asioista Cloudin hahmossa: Aivan pelin alussa hänen asenteensa on: "Hitot Avalanchesta ja maailmasta, anna vain ne rahat", mutta parin pelitunnin jälkeen Shinra Buildingissa: "Voi ei! Sephiroth! Planeetta on pulassa, mennään heti pelastamaan maailma ennen kuin on liian myöhäistä!".

Vastuuntunto maailman kehityksen osalta syntyy hänessä kieltämättä melko nopeasti, vaikka tietysti osavaikuttajana on myös tunneside Sephirothiin. Hänen kehityksensä vastuulliseksi johtajatyypiksi on kuitenkin mielestäni hyvinkin vähittäistä. Toiset hahmot hyväksyvät Cloudin johtajakseen jo alkuvaiheessa peliä, mutta Cloud suhtautuu tähän lähinnä vaivaantuneesti ja olkiaan kohauttamalla. Johtajan asemaan hän itse mielestäni asettuu vasta Lifestream-kohtauksen jälkeen.

Lainaus:Ja jos viittaat siihen kohtaukseen Lifestreamissa (kun Tifa ja Cloud putoavat), ei siinä kyllä Cloudin tunneongelmista ole kyse, ainoastaan muistojen sekavuudesta.

Mielestäni syy tähän muistojen sekavuuteen onkin nimenomaan hänen tunneonglemissaan. Koska hän ei kykene hyväksymään itseään, hän ajautuu omaksumaan itselleen toisen, mahdollisesti ihailemansakin persoonan, Zackin menneisyyden.

Lainaus:Ja mitä Tifan ja Cloudin suhteeseen tulee, he pysyvät siinä FF'lle tyypillisessä "melkein pari, mutta ei ihan" -vaiheessa siihen asti kun he jäävät kahdestaan Highwindille, jolloin suhde liikkuu epämääräisesti johonkin suuntaan.

Mutta mitä väliä sillä on, kun asiaa kerran on käsitelty sata kertaa monipuolisemmin kuin yhdessäkään muussa FF:ssä? Heidän yhteisen menneisyyden lisäksi hyvänä esimerkkinä toimii kohtaus Mideelissä, kun Cloud on pyörätuolissa (siis ennen Lifestreamia). Cloudin tunteet Tifaa kohtaahan ovat myös yksi suurimmista syistä hänen henkisiin ongelmiinsa. Lisäksi Aeris kolmantena pyöränä sekoittamassa pakkaa ei tee kuviosta aivan noin yksinkertaista. Myös se, että suhteen kohtalo jätetään avoimeksi, on mielestäni vain hyvä juttu.

Lainaus:Se että jokin asia tapahtuu tai sisältyy tarinaan, ei vielä tee siitä sen teema. Cloud haluaa kostaa Sephirothille, mutta tekee se "kostosta" pelin teemaa? Jos luulet niin, meneppä katsomaan Spider-Man 3. Teema on jotakin joka on läsnä tarinassa pitemmänkin päälle, ja asia jota yleensä vähän syvemminkin tutkitaan.

No, mielestäni kaikkia mainitsemiani asioita todellakin käsitellään lähes koko pelin juonen läpi, ja kahteen jälkimmäiseen perehdytään myös tarkemmin, vaikkei ehkä kovin alleviivaten.

Lainaus:Heetkineeenn.... Missä välissä? Itse kyllä ihmettelin miksi hitossa he halusivat estää sen, mutta ei sitä itse pelissä mainittu, lukuun ottamatta sitä että Cid ylistää tieteen voimaa (ilmeisesti viitaten että taikuus, eli Huge Materia on uhrattavissa), mutta missä hahmot pohtivat tekivätkö he oikein estäessään Shinraa käyttämästä Huge Materiaa? Itse ainakin yritin viimeksi löytää kohtaa, jossa niin kävisi.

Raketin törmättyä meteoriin Cait Sith ja Red XIII ovat huolissaan siitä, ovatko he ehkä tehneet väärin kaiken aikaa. Tuo pohdinta jää kyllä melkolailla muutamaan hassuun vuorosanaan, ja muistelinkin sitä hieman syvälllisemmäksi, mutta kaikesta huolimatta se on siellä. :P

Lainaus:Se että hän antaa manipuloida itseään kateutensa kautta niin pitkälle että on tuhota ystävyytensä Soraan kokonaan, ja kuinka se saa hänet lopulta unohtamaan jopa Kairin pelastamisen ja keskittymään kokonaan voimakkaammaksi tulemiseen.

Myönnetään, että hahmossa on enemmän yritystä kuin muissa pelin päähenkilöissä. Itseäni kuitenkin häiritsee hänessä suunnattomasti hänen ennalta arvattavuutensa. Heti ensimmäisistä välivideoista voi jo sanoa, että tuossapa on sitten tuleva "pahis". Toiseksi hänen pimeän puolelle astumisensa oli toteutettu jotenkin niin kliseisesti, etten voinut ottaa sitä vakavasti. Tosin tämähän saattaa olla enemmänkin minun ongelmani kuin hahmon.

Lainaus:Kyllä Barretilla on sivujuonensa Dynen kanssa ja Cidillä Sheran, mutta niissä ei niinkään lisätä tasoja hahmoihin. Esim. Cidistä ei paljastu mitään pinnan alla olevia tunteita Sheraa kohtaan, hän vain myöntää olleensa väärässä.

Mielestäni Barretin sivujuoni juuri syventää hyvin hahmon suhdetta Marleneen ja tuo hänet paremmin esille vastuullisena isähahmona, joka kuitenkin joutuu taistelemaan planeetan puolesta. Se humoristisuus, millä Cidin ja Sheran suhdetta käsitellään, tuo puolestaan mielestäni hyvin ilmi sen, että Cid pohjimmiltaan välittää Sherasta, vaikka teeskenteleekin ankaraa häntä kohtaan.

Lainaus:Verraten esimerkiksi VIII'n kohtauksiin kuten Irvine murtumassa paineen alla, Zell pelkäämässä että hänen lipsautuksensa saisi Galbadian hyökkäämään Gardeniin, Squall yrittämässä muistaa kuka Ellone on - niissä kaikissa paljastuu uusia piirteitä. Irvinen mahtailun alla onkin paljon epävarmuutta, Zellin huoli vilahtelee jatkuvasti kunnes hän kuule Gardenin olevan turvassa, Squall kaipaakin jossain sisimmässää toista ihmistä lähelleen...

Irvineä pidän itsekin kohtuullisen toimivana hahmona. Valitettavasti ne kohtaukset, joissa hänet päästetään pelissä esille, ovat laskettavissa yhden käden sormilla. Toiseksi pidän hiukan epäloogisena sitä, että hänenlaisensa pelkuria pidettäisiin koko Gardeninsa taitavimpana tarkka-ampujana. Zell puolestaan jää mielestäni täysin yksiulotteiseksi hahmoksi, josta en saa irti juuri muuta kuin satunnaisia onlinereita. Minä en ole oikeastaan koskaan edes kiinnittänyt huomiota hänen huolehtimiseensa Gardenin puolesta, sillä pidän sitä jokseenkin itsestään selvyytenä, mitä jokainen hahmoista vastaavassa tilanteessa tekisi. Squallista minulla ei sen sijaan ole mitään pahaa sanottavaa, vaikka hän onkin omaksunut itseensä tiettyjä elementtejä Cloudilta.

Lainaus:Ihan niin syvälle FF7'ssa ei vain mennä, ja kuten sanoin, kaikki vähänkin merityksettömät hahmot unohdetaan heti kun heidän lyhyet sivujuonensa ovat ohi.

Eikö asia ole sitten näin VIII:ssä, paitsi kymmenen kertaa pahempana? Quistiksen en muista esimerkiksi inahtaneen sanaakaan pelin alun jälkeen, ja jos inahtikin, niin se oli jotain hyvin merkityksetöntä. VII:ssä hahmoille suodaan sentään mielenkiintoista dialogia sivujuonien käsittelyn jälkeen. Enkä nyt yhtäkkiä onnistu sovittamaan tuohon väitteeseesi muita VII:n hahmoista muita kuin Yuffien, Vincentin, joiden sivuhenkilöluonteen takia sen hyväksyn, sekä Barretin, joka ei kaikesta huolimatta alistu pelkäksi taustalla seisoskelijaksi.

Lainaus:09.05.2007 Banneri kirjoitti:

Lainaus:08.05.2007 Xeli kirjoitti:

Ihan niin syvälle FF7'ssa ei vain mennä, ja kuten sanoin, kaikki vähänkin merityksettömät hahmot unohdetaan heti kun heidän lyhyet sivujuonensa ovat ohi.

Eikö asia ole sitten näin VIII:ssä, paitsi kymmenen kertaa pahempana? Quistiksen en muista esimerkiksi inahtaneen sanaakaan pelin alun jälkeen, ja jos inahtikin, niin se oli jotain hyvin merkityksetöntä. VII:ssä hahmoille suodaan sentään mielenkiintoista dialogia sivujuonien käsittelyn jälkeen. Enkä nyt yhtäkkiä onnistu sovittamaan tuohon väitteeseesi muita VII:n hahmoista muita kuin Yuffien, Vincentin, joiden sivuhenkilöluonteen takia sen hyväksyn, sekä Barretin, joka ei kaikesta huolimatta alistu pelkäksi taustalla seisoskelijaksi.

VIII:n kannalta pahemmaksi tätä seikkaa tekee vielä sekin, että siinä oli vain kuusi hahmoa, joten luulisi, että hahmojen kehittämiselle olisi ollut tilaa enemmän kuin VII:ssä. Mietin tässä, että olisi hienoa, jos ainakin kerran jossain tulevassa FF:ssä palaisivat taas ensimmäisten NES-FF:ien tyyliin tässä asiassa ja laittaisivat peliin vain 3-4 pelattavaa hahmoa (älkääkä sanoko sanaakaan X-2:sta, se oli mielestäni vain epämiellyttävä X:n sivutuote eikä kuulu varsinaiseen pelisarjaan). Siinä kyllä uskoisi, että hahmoista kyettäisiin saamaan kiinnostavia ja moniulotteisia. Tosin minimihahmomääräisessä systeemissä olisi myös yksipuolisuuden vaara. Se vaatisi kaiketi nerokkaammanpuoleisen käsikirjoituksen.

Lainaus:06.05.2007 Xeli kirjoitti:
Voi fanboyismia...

Ensinnäkin; Kaikki FF7'n hahmot ovat ihan palikoita, fyysisesti ja henkisesti. Miksi vaivauta vertailemaan?

Toiseksi; Sephiroth on asteikolla 1-10 yliarvostukseltaan 379*50^10, mikä on tarpeeksi iso luku säteilläkseen joka hemmetin hopea-/valkohiuksiseen pelihahmoon, joka on koskaan luotu. Ikävä kyllä se ei estä häntä olemasta myös FF7'n mielenkiintoisin hahmo ja yksi parhaimmista pahiksista koko pelisarjassa...

Kolmanneksi; Aeris on käsittääkseni vain pelihahmo, joten en nyt varmaan ihan psykopaatti ole, jos en vaivautunut viiltelemään itseäni hänen seivästymisensä johdosta.

Lainaus:Lempi henkilöni on kyllä vincent

Liian lapsi kun olet huomaaman että Vincentillä on persoonallisuutta kuin keskiverto kivellä. Aika kamala tapaus, jopa FF7'n tasolla.

OHO!Kirjotin vahingossa että Vincent!Lempihenkilöni on kyllä Cid.

Hyvää väittelyä !
Tätä on ihan oikeasti mielenkiintoista lukea

Carry on

Aerishan on ihan selvä suunnittelumoka. Asiahan meni varmasti näin:

Pääsuunnittelija: Kuka hemmetti tähän teki tähän peliin lättänärintaisen, liian pitkähameisen hahmon. Eihän tuommoinen kukkahattutäti tätä peliä myy. Silikonit ja minihame niin kuin olis jo.

Koodaaja: Ei onnistu. Pelin videot on jo tehty puoleen väliin. Ei mahda mitään.

Pääsuunnittelija: No sitten nirri pois.

Koodaaja: Roger!

Lainaus:11.05.2007 pohynnin kirjoitti:
Aerishan on ihan selvä suunnittelumoka. Asiahan meni varmasti näin:

Pääsuunnittelija: Kuka hemmetti tähän teki tähän peliin lättänärintaisen, liian pitkähameisen hahmon. Eihän tuommoinen kukkahattutäti tätä peliä myy. Silikonit ja minihame niin kuin olis jo.

Koodaaja: Ei onnistu. Pelin videot on jo tehty puoleen väliin. Ei mahda mitään.

Pääsuunnittelija: No sitten nirri pois.

Koodaaja: Roger!

Näin se ei mennyt, mutta huvittava se oli. Mutta itse jumalamme, ff:n isä halusi muistaakseni draamattisen kohan peliin, hän keksi kesken pelinteon, että aerikselta otetaan henki. jotenkin noin. Korjatkaa jos olen väärässä. Ei voi millään muistaa

Kasin hahmot persoonallisia? /laugh

Heh, hauskaa pätemistä tosiaan =D

Itse en tähän joukkoon kuulu, harmitti jo ekalla pelikerralla Aerithin kuolema, vaikka en silloin pelin juonesta tajunnut käytännössä mitään (niin, ikäähän oli silloin 9 vuotta :)). Nykyään jos VII:n aloitan alusta, niin pelaan Aerithilla niin paljon kun vaan mahdollista, viime kerrallakin tuli kehitettyä sinne ~lvl80 tienoille =D

Antakaa nyt ihmeessä niitä Tissueita (Battle Arenalta) Diolle, jos haluatte Aeriksen selviävän...

Lainaus:24.05.2007 Materia kirjoitti:
Antakaa nyt ihmeessä niitä Tissueita (Battle Arenalta) Diolle, jos haluatte Aeriksen selviävän...

Lopettaisitteko jo hyväuskoisten ihmisten huijaamisen, kiitos.

henk. koht on ihan sama kuoleeko aeris vai ei
surkea hahmo eikä kolahda meikäläiseen mitenkään, toisaalta lv4 limitin olen sillä kerran saanut ja muistaakseni se oli aivan 'h3lvetin hyvä'.
tekikö kaikista omista hahmoista kuolemattomia+fully restore hp/mp, tuo on ainoa asia mikä aeriksessa on hyötynä, tosin alkupään vihulaisissa muutenkaan ole niin paljon haastetta että pitäis jotain kuolemattomuuksia käyttää.

En mie ainakaan halunnu Aerisksen kuolevan.

Lainaus:27.01.2006 Red_XIII kirjoitti:
Spoilaa Final Fantasy seiskaa.

Kertokaa tänne miksi melkein kaikki haluavat Aeriksen kuolevan.

Mä haluasin ainakin,että Aeris ei kuolisi koska sille voisi hankkia sitten kaikki sen limit breakit ja ei olisi turhaa hankkia sitä jos käyttää Aerista.

Tiesitkö sitä et sen voi herättää henkiin toope mulla on se ja sil on se viimenen limit jossa se antaa kuolemattomuuden tai jotaki.En jaksa alkaa selittää ku se on niin vaikeasti sanottu.Tai se on niin pitkä juttu