Joo, mutta kukapa tietää, millä kaikilla muilla tavoilla äly voisi kehittyä? Mielenkiintoinen kysymys on se, että jos muutakin älyllistä elämää voi olla olemassa ja semmoista on mahdollisesti kehittynyt jossain kauan ennen meitä, miksi emme ole kuulleet näistä mitään? Tämä on tietysti innoittanuk kaikkia maailmanlopun tarinoiden kirjoittajia. Kenties jokainen sivilisaatio tarpeeksi pitkälle päästessään väistämättä kehittää ennenpitkää sellaisen pelin, että kaikki viettävät kaiken aikansa sen pelaamiseen ja yhteiskunta romahtaa takaisin kivikaudelle. Omega-piste.

Lainaus:13.03.2006 perato kirjoitti:

Lainaus:13.03.2006 Sgulz kirjoitti:
Erittäin tyhmä kysymys: Voiko aurinko räjähtää aikojen saatossa?

Ei mitenkää äärimmäisen typerä kun en itsekkään muista mikä oli auringon tulevaisuus. Kutistua hiljalleen vaiko poksahtaa. Muistaakseni aurinko räjähtää.

Aurinko on jättimäinen kaasupallo joka aikojen saatossa räjähtää ja lopuksi siitä tulee pieni kääpiötähti. Se imaiseen sisäänsä lähimmät Planeetat (Ainakin Merkuriuksen, Venuksen, Maan ja Marssin.)

PS: Lisään vähän! Kun Auringosta loppuu palava aine, niin se muuttuu jättimäiseksi. Sen huomaa itsekkin viimeistään sitten, kun kaikki elollinen kuolee ja meret kuivuvat. Kun se on imaissut nuo pari Planeettaa sisäänsä, se räjähtää ja tuhoaa kaikki muut Planeetat, Planeettojen kuut ja kaiken mitä siinä pienellä välimatkalla on (Auringosta Plutoon ja varmaan kauemmaksikin.

<E> Olen nyt lisännyt nuita usein kysyttyjä kysymyksiä tuohon aloitusviestiin aika monta. Lisään niitä vielä huomenna lisää.

Lainaus:13.03.2006 perato kirjoitti:
On erittäin epätodennäköistä ensinnäkään löytää mitään. Toiseksi on erittäin epätodennäköistä löytää elämää, sekun ei ole mikään automaattinen toimenpide joka syntyy veden kanssa. Kolmanneksi on erittäin erittäin epätodennäköistä löytää älyllistä elämää, koska evoluution tapahtuminen muualla samoin tavoin kuin täällä olisi erittäin epätodennäköistä. Kehäpäätelmä, mutta ei ny voi mitää, yritä ymmärtää.

On erittäin epätodennäköistä, että löydän kaatopaikalta nuppineulan jonka heitin jäteautoon. Tarkoittaako tämä sitä, etteikö se olisi siellä? Lisäksi se, että jonkun tapahtuman todennäköisyys tietyssä paikassa on häviävän pieni tarkoittaa kuitenkin sitä, että kun näitä paikkoja otetaan mielettömästi, kasvaa todennäköisyys tapahtuman esiintymiselle ainakin joissain ko. paikoista varsin suureksi.

Äärimmäisen epätodennäköistä, mutta silti mahdollista...

Muistaakseni jossain toriassa laitettiin 100 apinaa hakkaamaan kirjoituskoneita, ja jossain välissä olisi mahdollista syntyä virheetön versio hamletista, pelkästään kirjoituskonetta hakkavaavan apinan toimesta. Epätodennäköistä, mutta silti mahdollista.

Lainaus:Joo mutta paras planeetta on Peliplaneetta.Mut on aika epätoden-näköistä että muualla on elämää...

:o

No kyllä näitä yleensä kiinnostaa lukea, mutta nyt ei päässä liiku omia teorioita...

Lainaus:14.03.2006 TOK kirjoitti:

Lainaus:Joo mutta paras planeetta on Peliplaneetta.Mut on aika epätoden-näköistä että muualla on elämää...

:o

No kyllä näitä yleensä kiinnostaa lukea, mutta nyt ei päässä liiku omia teorioita...

Peliplaneetta, paras planeetta

no juu, hauskaa näitä on lukea.

Lainaus:13.03.2006 mig89 kirjoitti:
Äärimmäisen epätodennäköistä, mutta silti mahdollista...

Muistaakseni jossain toriassa laitettiin 100 apinaa hakkaamaan kirjoituskoneita, ja jossain välissä olisi mahdollista syntyä virheetön versio hamletista, pelkästään kirjoituskonetta hakkavaavan apinan toimesta. Epätodennäköistä, mutta silti mahdollista.

Enemmänkin ajatusleikki. Ääretön määrä kirjoituskoneita hakkaavia apinoita saa pakostakin aikaan Hamletin.

Lainaus:14.03.2006 Shadow-Angel kirjoitti:

Lainaus:14.03.2006 TOK kirjoitti:

Lainaus:Joo mutta paras planeetta on Peliplaneetta.Mut on aika epätoden-näköistä että muualla on elämää...

:o

No kyllä näitä yleensä kiinnostaa lukea, mutta nyt ei päässä liiku omia teorioita...

Peliplaneetta, paras planeetta

no juu, hauskaa näitä on lukea.

Hups, quoten vitsi meni minun *****n lainaukseni takiani ohi kaikilta (veikkaan).

Tällein tarkoitin:

Lainaus:14.03.2006 TOK kirjoitti:
[quote]
Joo mutta paras planeetta on Peliplaneetta. Mut on aika epätoden-näköistä että muualla on elämää...

Että muualla kuin Peliplaneetassa ei ole elämää?

Se oli se vitsi.

Nyt naurakaa.

hahaahhaahaa.

Eli vitsi meni tuon *****n quoteni takia piloille.

-.-

E:Tai no bb-koodit pois. Koeta miettiä tota sun lausettasieliplaneetta on paras planeetta. Mutta minusta on epätodennäköistä, että muualla on elämää.

Lainaus:13.03.2006 Sgulz kirjoitti:
Erittäin tyhmä kysymys: Voiko aurinko räjähtää aikojen saatossa?

Aurinko räjähtää muutaman miljardin vuoden kuluttua.

Aurinko kutistuu n. Maapallon kokoiset, ja räjähtää, joka ulottuu Plutoon saakka. Jupiterista palaa kaikki paitsi sen ydin. Maapallo, Venus, kaikki pienet planeetat palavat käryiksi. Posahtaessaan se paisuu Maapallon kohdalle, ja posahtaa hienosti. Muutaman päivän kuluttua, se imee kaiken itseensä, Plutonki. Räjäyttää uudestaan, jolloin lähettää kaiken Aurinkokunnan hiukkaset avaruuteen.

Aurinko supistuu Maapallon kokoiseksi -> Paisuu Maapallon kohdalle -> Posahtaa -> Imee kaiken sisäänsä -> Posahtaa -> Me lennämme.

Versio 2.

Aurinko kutistuu Maapallon kokoiksi, jollon se paisuu Maapallon kohdalle. Paisuessa Aurinko posahtaa, joka polttaa kaiken, paitsi Saturnuksen ja Jupiterin. Posauksen jälkeen Aurinko imee kaikensa sisään, jolloin se posahtaa ja lähettää kaiken hiukkasen Auringonkunnasta avaruuteen.

Versio 3.

Aurinko paisuu Maapallon kohdalle, ja kutistuu Maapallon kokoiseksi.

Ihan mukava FAQ. Kyllähän tuo Maailmankaikkeus on aina kiinnostanut. Fysiikkakin oli koulussa 10.

Tuohon aloitusviestiin voisit vielä lisätä muutaman kysymyksen. Tässä pari kysymystä:

- Montako Maapalloa mahtuu Aurinkoon?
- Mikä on lähin tähti Aurinkoa lukuunottamatta?
- Kuka oli ensimmäinen ihminen, joka astui Kuun pinnalle?
- Mikä on Linnunrata?

Montako tähteä on avaruudessa?

Vitut Aurinko räjähdä supernovana, koska sillä ei ole tarpeeksi massaa siihen. Aurinko vaan paisuu punaiseksi jättiläiseksi, jolloin se nielaisee muutaman sisimmän planeetan ja jonka jälkeen se kutistuu valkoiseksi kääpiöksi.

Lainaus:14.03.2006 StrongerX kirjoitti:
Ihan mukava FAQ. Kyllähän tuo Maailmankaikkeus on aina kiinnostanut. Fysiikkakin oli koulussa 10.

Tuohon aloitusviestiin voisit vielä lisätä muutaman kysymyksen. Tässä pari kysymystä:

- Montako Maapalloa mahtuu Aurinkoon?
- Mikä on lähin tähti Aurinkoa lukuunottamatta?
- Kuka oli ensimmäinen ihminen, joka astui Kuun pinnalle?
- Mikä on Linnunrata?

Tässä enemmän tai vähemmän suoria lainauksia, tosin ykkönen on kokonaan omaa tekstiä:

1.Jos laskettaisiin tilavuuden perusteella(eli että Maapallot "sulatettaisiin" ja kipattaisiin auringon kokoiseen muottiin, niin silloin yhteen aurinkoon menisi n. 1303784.78 maapalloa.

2.Seuraavaksi lähin tähti on Proxima Centauri, joka on 270 000 kertaa kauempana ja jonka etäisyys on 4,27 valovuotta eli 1,31 parsekia.

3.Heinäkuun 20. päivä vuonna 1969 Neil Armstrong oli ensimmäinen ihminen, joka astui Kuun pinnalle.

4.Linnunrata on galaksi, jossa oma Aurinkokuntamme sijaitsee. Se on litteä pyöreä tähtirykelmä, jonka spiraalihaaroissa on satoja miljardeja tähtiä. Linnunrata kuuluu Paikalliseen ryhmään, jossa on kolme suurta ja yli 30 pientä kääpiögalaksia. Näistä 2,9 miljoonan valovuoden etäisyydellä sijaitseva Andromedan galaksi on suurin ja Linnunrata toiseksi suurin, mutta mahdollisesti massiivisin jäsen. Linnunradalla on seuralaisenaan useita kääpiögalakseja, joista tunnetuimmat, Suuri ja Pieni Magalhãesin pilvi, näkyvät eteläisen pallonpuoliskon yötaivaalla paljain silmin.

Lainaus:13.03.2006 TommyH kirjoitti:
MUUTA FAQTAA: (omaa tekstiä!)

Valovuosi: Aika, jonka valo kulkee vuodessa, eli noin 9,46 biljoonaa kilometriä.

Valominuutti: Harvemmin käytettävä sana. Valominuutti on aika, jonka valo kulkee minuutissa. 300 000 km <kertaa> 60 = 18000000km/min. Eli valo kulkee 18000000 kilometriä minuutissa.

Valosekunti: Aika, jonka valo kulkee sekunnissa. (300 000 kilometriä. Metreinä 299.792,458m/s.)

Niponipo, valosekunnin ja -minuutin yksikkö on ihan vaan metriä, ei metriä/sekunti. Ne ei ole nopeuden yksiköitä, vaan pituusmittoja (etäisyysmittoja).

Lainaus:Mitä ovat Mustat aukot?

Mustat aukot ovat massakeskittymiä, joiden painovoima on niin suuri, että niiden pakonopeus ylittää valonnopeuden. Edes valo ei kulje niin nopeasti, että se pääsisi pakenemaan Mustasta aukosta. Tämän takia se näyttää mustalta.

Ei, vaan mustat aukot ovat näkymättömiä, mutta ne voidaan havaita tutkimalla valon kaartumista avaruudessa.

Lainaus:14.03.2006 Flackstaff kirjoitti:
*paljon muilta kopsattua tekstiä*

Ja ne lähteet oli? Jos kehtaa kopsata suoraan, niin pistää ne lähdetiedot mukaan...

Lainaus:14.03.2006 gobbelord kirjoitti:
Vitut Aurinko räjähdä supernovana, koska sillä ei ole tarpeeksi massaa siihen. Aurinko vaan paisuu punaiseksi jättiläiseksi, jolloin se nielaisee muutaman sisimmän planeetan ja jonka jälkeen se kutistuu valkoiseksi kääpiöksi.

Ja sen jälkeen vielä mustaksi kääpiöksi.

Äh, tuli vahinkopostaus, mutta kokeilkaapa vaikka tällaista, tosin se on mielestäni varsin helppo.

Lainaus:14.03.2006 Flackstaff kirjoitti:

Lainaus:14.03.2006 gobbelord kirjoitti:
Vitut Aurinko räjähdä supernovana, koska sillä ei ole tarpeeksi massaa siihen. Aurinko vaan paisuu punaiseksi jättiläiseksi, jolloin se nielaisee muutaman sisimmän planeetan ja jonka jälkeen se kutistuu valkoiseksi kääpiöksi.

Ja sen jälkeen vielä mustaksi kääpiöksi.

Kunhan viimeisetkin polttoaineen ja kuumuuden rippeet ovat hävinneet, unohtui.

TommyH, kaipailet kysymyksiä?
Mikä on AU ja kuinka pitkä se on?
Mikä on gravitaatiolinssi?
Miksi ihmiset ovat pöljiä luullessaan tuhoavansa Texasin kokoisen asteroidin parilla ydinpommilla?
Mitä eroa on asteroidilla ja meteoroidilla?
Miksi ihmiset puhuvat avaruuden meteoriiteista, jotka uhkaa meitä?
Mikä on Kuiperin vyöhyke?
Mikä on Oortin pilvi?
Mistä komeetat tulevat?
Miten syntyivät Aurinkokuntamme planeetat?
Miksi tähdet "vilkuttavat meille"?
Miksi Aurinko on nousun ja laskun aikaan litteä?
Miksi Kuu näyttää niin suurelta sen ollessa hieman horisontin yläpuolella?

Katsomme koulussa yhtä avaruus ohjelmaa (tulee tiistaisin kello n.10 tv2 harmi, että ohjelma kestää vain 10min)

Lainaus:gobbelord kirjoitti:
Miten aurinkokunnan planeetat syntyivät?

Sen ainaskin tiedän, että ilman Jupiteria ei olisi elämää Maapallolla, koska se kerää kaikki asteroidit ja muut metoriitit ja estää niitä tulemastaa Maahan. Jos Jupiter olisi hiukkasen ismopi ja siellä olisi enemmän mineraaleja (vetyä ja näitä) olisi Jupiterista tullut pieni Aurinko.

Lainaus:14.03.2006 GameR- kirjoitti:
Sen ainaskin tiedän, että ilman Plutoa ei olisi elämää Maapallolla, koska se kerää kaikki asteroidit ja muut metoriitit ja estää niitä tulemastaa Maahan. Jos Pluto olisi hiukkasen ismopi ja siellä olisi enemmän mineraaleja (vetyä ja näitä) olisi Plutosta tullut pieni Auronko.

Tarkoittanet Jupiteria tuona rojunheittäjänä? Pluton vetovoima ei todellakaan riittäisi heittämään kaikkea roskaa pois, vaan sen homman hoiti Jupiter, suurin planeetta.

me ollaan vain pieniä bakteereita jossain solussa tjsp, ja tällläisiä "soluja" on miljoonia ja kaikissa omia galakseja ym. o_O

Vähän niinku 'Maailmojen Sota' -elokuvan alku/loppu.

Lainaus:14.03.2006 Flackstaff kirjoitti:

Lainaus:14.03.2006 gobbelord kirjoitti:
Vitut Aurinko räjähdä supernovana, koska sillä ei ole tarpeeksi massaa siihen. Aurinko vaan paisuu punaiseksi jättiläiseksi, jolloin se nielaisee muutaman sisimmän planeetan ja jonka jälkeen se kutistuu valkoiseksi kääpiöksi.

Ja sen jälkeen vielä mustaksi kääpiöksi.

Mikä ******* on musta kääpiö? Neverhöörd mulle.

Tässä pari tällästä nippelitieto systeemiä jotka eivät toimi ihan käytännössä:

Tulitikkuaskillinen valkoista kääpiötä painaa aikuisen norsun verran

Nuppineulallinen pulsaria painaa 2 kertaa enemmän kuin maailman painavin supertankkeri eli arviolta 4 miljoonaa tonnia. Pulsari on siis keilamaisesti säteilevä neutronitähti(pienet auringot eivät välttämättä kutistu mustiksi aukoiksi/valkoisiksi kääpiöiksi)

En todellakaan ole kopioinut, muuta kuin nuo MAAILMANKAIKKEUS ja PLANEETAT-osiot.
Netistä olen kyllä etsinyt apua vaikka kuinka, mutta mitään en ole suoraan kopioinut. En ole niin tyhmä, että kopioisin toisen vaivalla kirjoittaman tekstin omaan aiheeseen. Tänään en välttämättä ehdi lisätä nuita UKK:ja.

Tuo Musta-aukko juttu tuossa aloitusviestissä on täysin totta. Kävin katsomassa vielä Wikipediasta tuon. Suunnilleen kopsasin sen, paitsi että Wikipediassa puhuttiin samasta asiasta yksikössä. Tuossa aloitusviestissä monikossa.

Valkoisista kääpiöistä vielä sellainen nippelitieto, että valkoisten kääpiöiden sisus voi kiteytyä jättimäisiksi timanteiksi.
Esim. havainnot tähdestä BPM 37093 auttoivat Smithsonianin astrofysikaalisen keskuksen (Massachusetts, USA) päättelemään, että sen ytimen hiili oli kiteytynyt timantiksi, jonka läpimitta on noin 4000 kilometriä.

Gobbelord sanoi:

TommyH, kaipailet kysymyksiä?
Enpäs ole, mutta vastaan silti näin ennen nukkumaanmenoa.
Mikä on AU ja kuinka pitkä se on?
Pituusmittayksikkö. 1AU = 149 600 000 kilometria. Tämä tulee siitä, että maapallo on 1Au:n etäisyydellä auringosta.
Mikä on gravitaatiolinssi?
Ei mitään hajua. Olisi mukava tietää, tai sitten luen huomenna wikipediasta.
Miksi ihmiset ovat pöljiä luullessaan tuhoavansa Texasin kokoisen asteroidin parilla ydinpommilla?
Se tuo ajattelioiden pussiin rahaa.
Mitä eroa on asteroidilla ja meteoroidilla?
Kokoero. Asteroidit on halkaisijaltaan ainakin kymmenen metriä siinä missä meteoroidi on alle 10m. Kummatkin on möhkäleitä, jotka vaeltaa avaruudessa
Miksi ihmiset puhuvat avaruuden meteoriiteista, jotka uhkaa meitä?
Teknisesti ottaen meteoroidista/asteroidista tulee meteoriitti vasta sitten kun se on osunut maakamaralle. Mutta kuitenkin, meteoriiteista on mukava puhua, koska ne voivat olla vaarallisia ja viedä meidän nykyiset elintavamme.
Mikä on Kuiperin vyöhyke?
Auringon ympärillä oleva alue, joka ulottuu Neptunuksesta Pluton taakse. Sillä alueella vaeltelee erilaisia möhkäleitä. On sanottu, että Pluto on vain yksi tavallista isompi Kuiperin vyöhykkeen möykky, joka ei syntynyt samoin kuin muut planeetat.
Mikä on Oortin pilvi?
Aika samanlainen alue kuin Kuiperin vyöhyke, tosin paljon kauempana ja pinta-alallisesti siten suurempi. Tällä alueella on avaruuden pikku hitusia, jotka vielä kiertävät Aurinkoa. Aine on enimmäkseen jäätä.
Mistä komeetat tulevat?
Kuiperin ja Oortin alueilta.
Miten syntyivät Aurinkokuntamme planeetat?
Samalla aikaa kun aurinko syntyi. Suuri osa pilvessä/sumussa olevat aineet alkoivat tulla lähemmäksi toisiaan ja samalla koko värkki alkoi pyöriä. Sitten ne kasautui ja kasautui, kunnes eräänä kauniina päivänä ne näytti saavansa suht. pysyvät lentoradat.
Miksi tähdet "vilkuttavat meille"?
En tiedä. Mielenkiintoinen kysymys.
Miksi Aurinko on nousun ja laskun aikaan litteä?
Fysikaalinen ilmiö nimeltään valon taipuminen. Valon säteet muuttavat hieman suuntaa ja nopeutta maapallon ilmakehään tullessa. Saman voi testata pistämällä tikun veteen ja katsomalla sitä, miten se näyttää katkeavan.
Miksi Kuu näyttää niin suurelta sen ollessa hieman horisontin yläpuolella?
Olisikko syynä edellisen kysymyksen ilmiö.


Osa saattaa olla hieman epätarkkaa. Korjatkaa toki. Tässä hieman väsyneenä jo kirjoitellaan.