Kyllähän noita vastauksia löytää googlen avulla, jos ei itse tiedä varmasti. Wikipedialla löytyy kanssa tietoa monesta asiasta. Kumma homma, kun Neil Amstrongista ei löytynyt Wikipedialla tietoa. Hain tosin vain Suomenkielen haulla.

Lainaus:Mikä on gravitaatiolinssi?
Ei mitään hajua. Olisi mukava tietää, tai sitten luen huomenna wikipediasta.

Ymmärtääkseni jonkin massiivisen kappaleen painovoiman aiheuttama vääristymä

Lainaus:Miksi tähdet "vilkuttavat meille"?
En tiedä. Mielenkiintoinen kysymys.

Tähtien tuikkiminen johtuu ilmakehästä. Avaruudesta katsottuna ne eivät tuiki.

Lainaus:Miksi Kuu näyttää niin suurelta sen ollessa hieman horisontin yläpuolella?
Olisikko syynä edellisen kysymyksen ilmiö.

Muistan jostain lukeneeni (Tieteen kuvalehti ehkä), että ilmiö on psykologinen. Tyhjää taivasta vasten se näyttää pienemmältä, kun vertailupistettä vasten.

Tuossa ylempänä kysyttiin, että mikä on grafitaatiolinssi.

Painovoimalinssi eli gravitaatiolinssi on lähempänä oleva kappale, joka painovoimallaan taittaa kauempana olevan kohteen valoa suurentaen sitä. Kaukainen kohde voi olla kvasaari, alkugalaksi, ja läheinen kohde massiivinen galaksi. Merkittävään valon taipumiseen tarvitaan massiivinen "linssi". Galaksi on sopiva tähän. Painovoimalinssi vääristää, siirtää ja hajottaa kohteen kuvaa. Kohteen ja linssin asemasta sekä linssin voimasta riippuu, hajoaako kohde moneen osaan ja leviääkö renkaaksi linssinä toimivan läheisen kohteen ympärille. Monesti painovoimalinssiä sanotaan Einsteinin renkaaksi. Albert Einstein ennusti ilmiön olemassaolon suhteellisuusteoriassa.

Lähde: Wikipedia

Maailmankaikkeus on hyperkiinnostava o/

Itseäni varsinkin kiehtoo aika ja tuollaiset toisiin ulottuvuuksiin jne. liittyvät teoriat, joista aloitusviestissäkin on.

Itseäni kiinnostaa enitenä tälläiset kvasaarien sun muiden jättimäisten ilmiöiden taustat ja mittasuhteet.

Lainaus:13.03.2006 TommyH kirjoitti:

Valovuosi: Aika, jonka valo kulkee vuodessa, eli noin 9,46 biljoonaa kilometriä.

Siis varmaankin Matka, jonka valo kulkee vuodessa.....

Lainaus:16.03.2006 TPVFIN kirjoitti:

Lainaus:13.03.2006 TommyH kirjoitti:

Valovuosi: Aika, jonka valo kulkee vuodessa, eli noin 9,46 biljoonaa kilometriä.

Siis varmaankin Matka, jonka valo kulkee vuodessa.....

Oho! Korjaan virheen. Pitääkö tuohon aloitusviestiin teidän mielestänne lisätä kysymyksiä?

Tässä aiheessa on esitetty vaikka kuinka paljon kysymyksiä. Lisäile niitä jos haluat.

Klassinen kysymys, johon tuskin kukaan osaa vastata; Miten koko universumi on syntynyt? Ei planeetat ja tähdet sun muut ole vain voineet olla. Mitä oli ennen niitä ja mistä ne ovat tulleet? Mitä oli aluksi ennen mitään?

Tälläiset kysymykset ovat niitä jotka saavat mielen hämmilleen ja joita ihmisaivot eivät voi selittää. Vähän sama kuin; Jos alussa ei ollut mitään niin miten Jumala oli?

Mielenkiintoista etten sanoisi.

Jucsu? Pakko kysyä. Millä perusteella planeetat eivät aina vain ole voineet olla?

Lainaus:16.03.2006 Jucsu kirjoitti:
Klassinen kysymys, johon tuskin kukaan osaa vastata; Miten koko universumi on syntynyt? Ei planeetat ja tähdet sun muut ole vain voineet olla. Mitä oli ennen niitä ja mistä ne ovat tulleet? Mitä oli aluksi ennen mitään?

Tälläiset kysymykset ovat niitä jotka saavat mielen hämmilleen ja joita ihmisaivot eivät voi selittää. Vähän sama kuin; Jos alussa ei ollut mitään niin miten Jumala oli?

Mielenkiintoista etten sanoisi.

Jossain suuressa tyhjyydessä on yhtäkkiä vaan räjähtänyt ja POKS. Siitä se sitten lähti. -_-''

Lainaus:16.03.2006 perato kirjoitti:
Jucsu? Pakko kysyä. Millä perusteella planeetat eivät aina vain ole voineet olla?

Tietääkseni kaikkeen syntyyn tarvitaan jotain? Ei voi vain olla?
Mikä voisi muka vain yhtäkkiä olla. Tuntuu aika hassulta ajatella, että planeeta vain olisivat olleet iankakkisesti.

Lainaus:16.03.2006 perato kirjoitti:
Jucsu? Pakko kysyä. Millä perusteella planeetat eivät aina vain ole voineet olla?

Muistaakseen filosofi Immanuel Kant tutki tätä kysymystä aika laajalti, mikä sitten 1900-luvulla vaikutti aika vahvasti modernin fysiikan kehitykseen.

Nykyään tähän vastataan suurin piirtein näin;
Me olemme saaneet mittauksia, että universumin kappaleet liikkuvat. Tarkemmin ottaen loittonevat toisistaan. Jos universumi on vain aina ollut, miksei kaikki taivankappaleet ole jo eronneet toisistaan, koska nehän ovat kulkeneet äärettömän kauan?

Lainaus:16.03.2006 Jucsu kirjoitti:

Lainaus:16.03.2006 perato kirjoitti:
Jucsu? Pakko kysyä. Millä perusteella planeetat eivät aina vain ole voineet olla?

Tietääkseni kaikkeen syntyyn tarvitaan jotain? Ei voi vain olla?
Mikä voisi muka vain yhtäkkiä olla. Tuntuu aika hassulta ajatella, että planeeta vain olisivat olleet iankakkisesti.

Se että ihminen ei käsitä sanaa "ikuinen" ei tarkoita sitä että sellaista ei voisi olla. Miksei jokin voi vaan olla? Miksi sen pitäisi yhtäkkiä vaan olla, eikö se voisi vaan aina olla ollut olemassa.

Itikan selityksessä on sentään jotain tolkkua. Toisaalta mikään ei estä sitä, että ennen meidän maailmankaikkeutta on ollut toinen maailmankaikkeus joka on luhistunut ja sen vaikutuksesta on syntynyt meidän maailmankaikkeutemme joka on alkanut laajentumaan ja lopulta luhistuu muodostaen kolmannen maailmankaikkeuden. Tietenkään tälle luhistumis jutulle ei oo minkäänlaisia perusteita mut eniveis.

Jep jep kaikki on mahdollista.

Lainaus:16.03.2006 perato kirjoitti:

Itikan selityksessä on sentään jotain tolkkua. Toisaalta mikään ei estä sitä, että ennen meidän maailmankaikkeutta on ollut toinen maailmankaikkeus joka on luhistunut ja sen vaikutuksesta on syntynyt meidän maailmankaikkeutemme joka on alkanut laajentumaan ja lopulta luhistuu muodostaen kolmannen maailmankaikkeuden. Tietenkään tälle luhistumis jutulle ei oo minkäänlaisia perusteita mut eniveis.

Tuo uuden maailmankaikkeuden ilmestyminen vanhasta on minustakin aika sopiva selitys. Ja asiallehan on aivan yksinkertainen selitys: koko maailmankaikkeuden massa, joka vetää itseään suppeaksi. Tosin meillä on niin vähän varmaa tietoa asiasta ja näillänäkymin "Suuri repeäminen"(tjsp.) on paljon todennäköisempi vaihtoehto.

Jos taas otetaan säie-teoria kuvioihin mukaan ja ajatellaan Big Bangin olevan kahden eri maailmankaikkeuden yhteentörmäyksestä tulleen energian loppuseuraukseksi, niin peraton ehdottama feenix-universumi on aika epätodennäköinen. Loppu energia katoaa braanin värähtelyyn.

Minun tekstini on aika epäluotettavaa. Oppinut olen Stephen Hawkingin kirjasta Maailman kaikkeus pähkinän kuoressa, puoltakaan en tajunnut.

Suosittelen teitä kaikkia katsomaan YLEn lähettämiä Avaruuskansioita. 10 minuutin ohjelmaan ahdettu ihan hirveästi hyvää tietoa. Lähetysaikoja en tiedä.

Ai niin ja jos nyt pilkkua viilataan, niin alkuperäinen kysymys oli miksi kaikki kappaleet eivät vain ovat voineet olla eikä miksi maailmankaikkeudella pitäisi jonkinlainen alku. Tai siis näin minä peraton tekstin rivien välistä luin.

Hyvin luettu. Olenkin tätä pohtinut(enkä varmaan ainoana henkilönä), mistä johtuu ihmisen tarve määrittää kaikelle alku. Enkä oikeastaan sitä, vaan juuri sitä että miksi maailmankaikkeudella pitäisi olla alku. Se, että synnymme ja kuolemme luo aikalailla mielikuvaa mailmasta jossa kaikki "syntyy" ja "kuolee". Meidän auringonkin on todettu syntyneen jostain ja sen että se tuhoutuu joskus. Kun alkaa hommaa ajattelemaan pidemmälle, tuleekin kysymys vastaan. Jos ja kun avaruus on ääretön, miten sen voi määrittää laajenevaksi? Ääretön on aina ääretön ja mitään ei ole sen takana, ei edes ääretön+1. Entä jos maailmankaikkeus onkin vain kaaoottinen paikka jossa kaikki on syy ja seuraus suhdetta. Se on aina ollut ja se on aina oleva, riippumatta ihmisen tekemisistä.

Mitä on mustan aukon toisella puolella?

Tuskin maltan odottaa sitä hetkeä, jolloin minulle opetetaan matematiikan näkökanta äärettömyyteen. Nykyinen käsitykseni on vain: Ääretön on vaan niin iso, ettei sitä edes kannata ajatella, koska siitä tulee päänsärkyä ja tuntee olonsa niin äärettömän pieneltä.

Minä en tahdo uskoa determinismiin (=täydellinen syy ja seuraus suhde), koska se nyt tekisi elämästä liian masentavan. Jopa itsemurha on vain seuraus omien ajatusten menemisestä tietyllä tavalla.

Mustat aukot ne on sellaisia äärettömän hankalia asioita, ettei niistä nyt osaa sanoa juuta eikä jaata. Sen vain tiedämme, että niillä riittää massaa ihan toisillekin jakaa ja ne säteilevät hawking-säteilyä. Mustan aukon sisällä ainakin nykykäsityksen mukaan aika ei kulje ollenkaan. Jos mustasta aukosta muotoilisi rinkelin muotoisen objektin ja pistäisi sen pyörimään, voisi siitä rakentaa aikakoneen.

Kohta muuten voidaan odotella tosi tarkkoja tietoja Marssista, koska MRA on saapunut Marsin kiertoradalle. Ainakin vekottimen kalusto näytöstää todella hyvälaatuiselta, nimittäin se pystyy lähettämään 3 kertaa enemmän tietoa kuin kaikki muut 5 tällähetkellä toimivaa operaatiota.

On vaan jotenkin niin outoa, MISTÄ kaikki on alkanut? Jos on tapahtunut joku vety helium räjähdys niin mistä on tullut vety! Mistä! tyhjästä plompsahtanut vaa pallukka jossa pyörii elektroneja sun muita, ei vaan voi käsittää. Ainoa mahdollinen selitys on jokin uskonnollinen mutta mistä se Jumala sit olis syntyny

Maailmankaikkeuden syntyä on turha pohtia, niin kauan, kun ihmisen aivot eivät pysty ymmärtämään tyhjyyttä eli sellaista, että ei ole mitään.

Olen miettinyt tätä valonnopeutta suurimpana mahdollisena nopeutena.
Eikös joidenkin tutkijoiden arvioiden mukaan alkuräjähdyksen jälkeen kaikki aine levinnyt tietyn aikaa valonnopeudella? On myös olemassa teoria, jonka mukaan kaiken aikaa loittonevassa avaruudessa olevien hiukkasten nopeus kiihtyisi lopulta valon nopeutta suuremmaksi, mutta miten se oikein voi olla mahdollista?
Mutta tosiasiahan on, että valonnopeuttakin suurempien nopeuksien esiintyminen maailmankaikkeudessa on mahdollista, mutta nämä eivät silloin kuljeta mukanaan minkäänlaista informaatiota, eli hiukkasia.

Mutta sitten ajattelin sellaista, että jos rakennettaisiin(joka olisi kyllä mahdotonta maapallon luonnonvaroilla) esim. jättiläismäinen propelli, jonka lavat ylettyisivät Aurinkokuntamme ulkopuolelle Linnunradan muihin osiin. Tämän lisäksi propellia pyörittäisi suunnattoman tehokas moottori ja oletettaisiin, että propellin pyörimisliikkeen tiellä ei olisi mitään planeettoja yms. jolloin mikään ei estäisi laitteistoa toimimasta tarkoitetulla tavalla.
No, sitten pistettäisiin moottori käyntiin ja propellin alkaisi pyöriä vaikka yhden kierroksen minuutissa. Aivan propellin lavan juuressa nopeus olisi tietysti mitätön, mutta mitä kauemmaksi propellin lapaa edettäisiin kohti sen päätä, sitä nopeammassa liikkeessä olisi kulloinenkin kohta lavassa. Lopulta tämä johtaisi siihen, että propellin päähän saavuttaessa nopeus olisi ylittänyt suurimman mahdollisimman nopeuden, eli valonnopeuden.
Kuinka tämä voisi olla mahdollista, mikäli nopeus voi todellakin kasvaa vain tiettyyn arvoon asti? Mikäli suhteelisuusteoriaan tukeutuva teoria todella on paikkansa pitävä, niin mitä propellille tapahtuisi sitten sen saavuttaessa tämän nopeuden "rajan"?

E: Lisätään tähän vielä sellainen juttu, että oletetaan tämän propellilaitteen olevan sellaisella avaruude alueella, jossa gravitaatio on pienin mahdollinen.
Tiedän kyllä, että nopeuden kasvaessa tietyn kappaleen energiamääräkin kasvaa, jolloin myös massa kasvaa suuremmaksi, mutta mikä on massan vaikutus lähes painottomassa avaruudessa, vai tyssäisikö tämäkin "hanke" energiakysymykseen? Pitäisi varmaan keksiä ensin ikiliikkuja, joka tuottaa sen verran energiaa, jotta se voi pyörittää itse itseään loputtomiin.

Flackstaff: mistään et saa tarpeeks energiaa pyörittämään sitä laitetta. Siihenhän nuo muutkin valonnopeusteoriat kaatuu. No eniveis:

Tuosta aimmein mainitusta maailmankaikkeuden luhistumisteoriasta, jatkan tämän verran mitä luin musta-aukko kirjasta eilen.

Siinä kirjassa esitettiin siis teoria, että meidän maailmankaikkeutemme on yhden jättimäisen mustanaukon sisällä, tästä johtuisi se että maailmankaikkeus ei olisi loputon meille. Tämän ja "pimeän materian" avulla maailmankaikkeus saattaisi lopettaa laajenemisen ja alkaa pienentyä. Aika sekavasti selitetty mutta yrittäkää selvitä.

Tässä tällänen pieni mittakaava juttu teille.

Kuvitelkaa ihminen, ja siihen mittakaavaan maapallo. Sen jälkeen kuvitelkaa maapallon mittakaavaan aurinko(eli verratkaa niitä). Sitten kuvittelette auringon viereen aurinkoja jotka ovat jopa 3 kertaa sitä suurempia. Sitten kuvittelette mustan aukon joka painaa enemmän kuin koko galaksi ja sen ympärille tuhansia/miljoonia aurinkoja syöksymässä sinne. Tässä vaiheessa voi tuntea itsensä mitättömäksi.

Puhun nyt siis kiekosta jonka keskellä on musta-aukko ja jota piirittää tuhannet/miljoonat kieppuvat auringot. Puhun kvasaareista. Kattelin hetken aikaa sitä kuvaa, ja nyt ekaa kertaa elämässäni vasta tajusin mistä siinä oli kyse. Ennen vain katsoin että joo on hieno kiekko. Nyt vasta tajusin että se kiekko koostuu auringoista.

Lainaus:18.03.2006 Flackstaff kirjoitti:
Paljon tekstiä...

Asiaa voitaisiin testata toisellakin tavalla. Tässäpä ideani:
1) Valmistetaan todella tehokas laser.
2) Asetetaan se nopeasti pyöritettävissä olevan kiekon päälle.
3) Suunnataan laserin valo todella pitkän matkan päässä olevalle puoliympyrän muotoiselle varjostimelle, jonka kaarevuussde on sama kuin laserin etäisyys varjostimesta (laser on "ympyrän keskipisteessä").
4) Pyöritetään alustaa kovalla nopeudella, jolloin laservalonheitinkin pyörii.

Kun alustaa pyöräytetään vaikkapa kulmanopeudella 7200 astetta/s (=1200 rpm), kääntyy laser 36 asteen matkan 0,005 sekunnissa. Jos laserin etäisyys (ympyrän säde) on 2500 km, pitäisi laserin valopisteen liikkua varjostimella (kaarella) nopeudella 36/360*2.5*10^6m*2pii/0,005s=3,1*10^8 m/s, mikä on yli valonnopeus (3,0*10^8 m/s). Taipuuko laserin valo tässä nopeudessa vai liikkuuko piste varjostimella ylivalonnopeudella?

E: Perkuleen graafiset hymiöt.

Lainaus:18.03.2006 Flackstaff kirjoitti:
Mutta sitten ajattelin sellaista, että jos rakennettaisiin(joka olisi kyllä mahdotonta maapallon luonnonvaroilla) esim. jättiläismäinen propelli...

Propellisi katkeaisi ja pamahtaisi paskaksi. Vähän sama vaikka jos lyön sulkapallomailalla suojus päällä, ni katkeaahan se.

Lainaus:18.03.2006 TRP kirjoitti:
Asiaa voitaisiin testata toisellakin tavalla. Tässäpä ideani:
1) Valmistetaan todella tehokas laser.
2) Asetetaan se nopeasti pyöritettävissä olevan kiekon päälle.
3) Suunnataan laserin valo todella pitkän matkan päässä olevalle puoliympyrän muotoiselle varjostimelle, jonka kaarevuussde on sama kuin laserin etäisyys varjostimesta (laser on "ympyrän keskipisteessä".
4) Pyöritetään alustaa kovalla nopeudella, jolloin laservalonheitinkin pyörii.

Taipuuko laserin valo tässä nopeudessa vai liikkuuko piste varjostimella ylivalonnopeudella?

Tilannehan olisi sama kuin jos osottaisin laseria kaukaisella planeetalle, sitten yhtäkkiä kääntyisin ja osottaisin sitä vastaikkaiseen suntaan näkyvään kaukaiselle planeetalla.

Toki molemmille planeetoille säde kulkisi valonnopeudella, mutta tieto siitä planeettojen välillä ei (planeetalla B ei voida tietää säteen osuneen planeettaan A vielä silloin kun se sinne osuu).

Lainaus:18.03.2006 qA- kirjoitti:
Toki molemmille planeetoille säde kulkisi valonnopeudella, mutta tieto siitä planeettojen välillä ei (planeetalla B ei voida tietää säteen osuneen planeettaan A vielä silloin kun se sinne osuu).

Niin, säde kulkisi valonnopeudella, mutta havaitaanko sen planeetan pintaan aiheuttaman pisteen liikkuvan nopeammin kuin valo?