Mitä mieltä olette dmc peleistä?
Itse ole menny 2 ja 3 läpi, mutta 1 en päässy läpi.
Ihan hyvä pelisarja.

Jaa, että Devil May Cryta... No, mikäs siinä. Pelisarjahan rokkaa melkein kybällä, näin lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna.
"Melkein" kybällä vain sen takia, ettei yksikään osa ole kuitenkaan täydellinen.

Ensimmäistä osa vaivasivat Danten muka-hauskat, typerät one-linerit ja puhuvat hirviöt, jotka veivät tunnelmaa pois muuten tunnelmallisesta pelistä.

Kakkosta taas vaivasi se, että alueet olivat isompia, vaikka pelin kamera oli suunniteltu ykkösosan kaltaisille ahtaille käytäville ja suhteellisen pienille huoneille. Tästä johtuen tuli usein ammuttua ruudun ulkopuolelle, kun kamera ei pysynyt vihollisten sijainnin perässä, ja vain toivottua, että "kaipa ne luodit osuu, kun pitää lukitusnappia pohjassa".
Toisaalta, tykkäsin kakkosessa Danten asenteesta. Se ykkösosan epäkypsä kukkoilijapoika oli kasvanut hieman, ja oli paljon hiljaisempi ja tietyllä hillityllä tavalla coolimpi kuin ykkösosassa. Kakkososan Dantella on myös sarjan siisteimmän näköinen takki, jos minulta kysytään.

Kolmonen onkin sitten pelimekaniikaltaan ja ohjaukseltaan paras. Kameraongelmat on korjattu yksinkertaisesti antamalla pelaajalle mahdollisuus kääntää kameraa halutessaan, ja ohjaus on muutenkin viimeistellympi kuin vaikkapa ykösessä.
Kolmosessa kyllä kuultiin eniten myös niitä Danten "hauskoja letkautuksia", mutta koska peli oli onneksi tehty jo alkudemosta lähtien niin kieli poskessa, niin ne eivät häirinneet, kuten ykkösessä, vaan pikemminkin sopivat meininkiin. Itse repeilin aika pahasti Danten pizzan heittelylle ja pizzaslaissin syönnille demonien lahtaamisen ohessa pelin alkudemon aikana :D
Toisin sanoen, kolmonen on samalla sekä asenteellisin, että itseironisin osa DMC-sarjassa. Ei mikään huono juttu.

Eli joo, onhan se hyvä pelisarja. PS2-pelien kermaa.

Edit: graafisia hymiöitä ei tueta.

Minulla on ollut ykkönen ja läpikin olen päässyt. Helppo kun oli, mielestäni... Tarkemmin ajatellen se oli erittäin hyvä peli ja nykyään on alkanut harmittamaan kauheasti, kun myin sen tyhmänä pois.


E: Ostin uudestaan DMC:n.

Lainaus:15.03.2006 mokkomies kirjoitti:
Minulla on ollut ykkönen ja läpikin olen päässyt. Helppo kun oli, mielestäni... Tarkemmin ajatellen se oli erittäin hyvä peli ja nykyään on alkanut harmittamaan kauheasti, kun myin sen tyhmänä pois.

SAMA

oon itekkin aatellu tota 3:sta ostaa mutta onko se oikeasti kannattava ostos?

No, jos tykkää tiukasta kolmannen persoonan äksöntykityksestä, eikä itseironisesti ylilyöty badass-asenne häiritse, niin silloin DMC3 on nykykonsolien parhaita pelejä genressään. Eli kyllä se minusta on kannattava ostos.

Tod. on. P.S. Vergil rokkaa! Special Edition osta, älä tavallista. Siinä on Vergil mukana. Katana on aika LEET!

Minulla on 1 ja 2 ja Devil may cry pelit ovat todella hyviä paitsi toi kakkonen ei ole niin hyvä.Nyt yritän vaihtaa God of war pelin Devil may cry kolmoseen.

Itseltäni löytyy omana tuo DMC3, ja aikamoista herkkua koko peli. Aloittaessa peli antoi oikeasti vastusta, nytpä pelataan vaikeimmalla. Aseet ovat pelissä hyvin monipuolisia omalaatuisten ominaisuuksien takia, sekä monet tyylit joita jaksaa kokeilla. Bossi taistelut ovat melko hauskoja, kurja vaan kun Jesteriä ei pääse mätkimään tässä osassa. Peli on hack'n'slash pelien aatelistoa.

Ps. Viisaimmat tietää mistä oma nick on tullut.

Lainaus:15.07.2006 Arkham kirjoitti:
Ps. Viisaimmat tietää mistä oma nick on tullut.

No, eipä tuon tietämiseen juuri viisautta tarvita. :P
Riittää, että muistaa DMC3:n pääpahiksen.

Lainaus:15.03.2006 Nikodemus kirjoitti:
Jaa, että Devil May Cryta... No, mikäs siinä. Pelisarjahan rokkaa melkein kybällä, näin lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna.
"Melkein" kybällä vain sen takia, ettei yksikään osa ole kuitenkaan täydellinen.

Ensimmäistä osa vaivasivat Danten muka-hauskat, typerät one-linerit ja puhuvat hirviöt, jotka veivät tunnelmaa pois muuten tunnelmallisesta pelistä.

Kakkosta taas vaivasi se, että alueet olivat isompia, vaikka pelin kamera oli suunniteltu ykkösosan kaltaisille ahtaille käytäville ja suhteellisen pienille huoneille. Tästä johtuen tuli usein ammuttua ruudun ulkopuolelle, kun kamera ei pysynyt vihollisten sijainnin perässä, ja vain toivottua, että "kaipa ne luodit osuu, kun pitää lukitusnappia pohjassa".
Toisaalta, tykkäsin kakkosessa Danten asenteesta. Se ykkösosan epäkypsä kukkoilijapoika oli kasvanut hieman, ja oli paljon hiljaisempi ja tietyllä hillityllä tavalla coolimpi kuin ykkösosassa. Kakkososan Dantella on myös sarjan siisteimmän näköinen takki, jos minulta kysytään.

Kolmonen onkin sitten pelimekaniikaltaan ja ohjaukseltaan paras. Kameraongelmat on korjattu yksinkertaisesti antamalla pelaajalle mahdollisuus kääntää kameraa halutessaan, ja ohjaus on muutenkin viimeistellympi kuin vaikkapa ykösessä.
Kolmosessa kyllä kuultiin eniten myös niitä Danten "hauskoja letkautuksia", mutta koska peli oli onneksi tehty jo alkudemosta lähtien niin kieli poskessa, niin ne eivät häirinneet, kuten ykkösessä, vaan pikemminkin sopivat meininkiin. Itse repeilin aika pahasti Danten pizzan heittelylle ja pizzaslaissin syönnille demonien lahtaamisen ohessa pelin alkudemon aikana
Toisin sanoen, kolmonen on samalla sekä asenteellisin, että itseironisin osa DMC-sarjassa. Ei mikään huono juttu.

Eli joo, onhan se hyvä pelisarja. PS2-pelien kermaa.

Edit: graafisia hymiöitä ei tueta.

Niin, kolmosta on kyllä toisaalta hehkutettu parhaimmaksikin osaksi tätä sarjaa...mutta toisaalta sitä on myös haukuttu ylivaikeaksi normaalin ihmisen läpäistä. Varsinkin vaikeammilla vaikeustasoilla. Et itse maininnut mitään tuosta vaikeusasiasta, eli tarkoittaako se sitä että popsit aamiaismurojen sijaan pelejä jo 8-v lähtien, vai ovatko ne peliarvostelijasedät sitten vallan väärässä. Kakkosta pelasin joskus useammankin tunnin, ja oli aika suuri pettymys kun odotin jotain oikeasti pelottavaakin/tunnelmallista. Kolmonen on tavallaan kiinnostanut, mutta kun arviot ovat esittäneet normaalillakin vaikeustasolla pelaamisen lähes helvetilliseksi kokemukseksi, ei raha ole vielä vaihtanut omistajaansa...

Lainaus:16.07.2006 Nikodemus kirjoitti:

Lainaus:15.07.2006 Arkham kirjoitti:
Ps. Viisaimmat tietää mistä oma nick on tullut.

No, eipä tuon tietämiseen juuri viisautta tarvita.
Riittää, että muistaa DMC3:n pääpahiksen.

Kylläkin toinen varsin ilmeinen vaihtoehto olisi viitannut Lovecraftin suuntaan. Jos valitsee nickin, mahdollisimman yksiselitteinen sellainen saattaapi toisinaan olla paikallaan...jos nimittäin toivoo sen siihen yhteen tiettyyn asiayhteyteen viittaavan.

Lainaus:16.07.2006 Fearfactor kirjoitti:
Kylläkin toinen varsin ilmeinen vaihtoehto olisi viitannut Lovecraftin suuntaan.

Hoo, hyvä pointti. Toisaalta, koska olemme sentään Peliplaneetassa ja puhe oli juuri DMC3:sta, niin uskallan olettaa pelihahmon nimen olevan tässä tapauksessa lähempänä totuutta nickin valinnassa.
Tai mistäs sitä lopulta tietää... Arkhamiltä itseltään pitää nyt kiskoa lopullinen vastaus.

Taitavat muuten Capcomillakin Lovecraftin tuotannon tietää. En usko, että nimen valinta olisi sattuma.

Lainaus:Et itse maininnut mitään tuosta vaikeusasiasta, eli tarkoittaako se sitä että popsit aamiaismurojen sijaan pelejä jo 8-v lähtien, vai ovatko ne peliarvostelijasedät sitten vallan väärässä.

Itse asiassa jo 6- tai 7-vuotiaasta lähtien. Aloittaen Commodore 64:llä. :P
Mutta eivät ne peliarvostelijatkaan väärässä ole. Haastetta siinä kolmosessa(kin) tosiaan riittää. Easyllä vedin itse kolmosen läpi suhteellisen helposti. En tarkoita, että se olisi ihan vihellellen mennyt, mutta missään vaiheessa en kokenut turhautuvani peliin. Normalilla saakin sitten jo haastetta. Hard-tasoa en ole edes pelannut loppuun. On tullut muitakin pelejä, jotka kiinnostavat.
DMC2:n sen sijaan vetää läpi varsin helposti jopa hard-tasolla. Kakkosen normaali vaikeusaste tuntui paljon helpommalta kuin ykkösen ja kolmosen easy, johtuen juuri noista edellä mainitsemistani syistä: Isommat alueet tarkoittivat myös sitä, että usein ehtii pistooleilla räiskiä viholliset jo kauan, ennen kuin ne itse edes ehtivät iskuetäisyydelle. Ja koska vihollisten tekoäly ja liikkuvuus olivat kuitenkin samaa luokkaa ykkösen kanssa, niin ne eivät koskaan älynneet tulla jahtaamaan Dantea tosissaan. Ahtaissa kohdissa oli sitten vastaavasti tiukempi meininki.

Hankala sitten sanoa, onko se kolmonen objektiivisesti arvioiden liian vaikea "normaaleille ihmisille". Jos sillä normaalilla ihmisellä on normaali kärivällisyys, eikä heti ensimmäisen game over -ruudun nähtyään ala heittelemään ohjaimia seiniin, niin ei se mikään ylitsepääsemätön peli ole. Varsinkin, kun siinä on se easy-vaikeustasokin. Lisäksi, toisin kuin ykkösessä, kolmosen easy-taso ei tarkoita sitä, että pitäisi samalla pelata automatic-ohjauksella (se easy-automatic, jota ei tueta :P), vaan ohjaus on ihan identtinen normal-tason kanssa.
Eli ei DMC3 missään nimessä mikään helvetillisen vaikea peli ole, jos riittää se yksi läpipeluukerta helpolla vaikeusasteella. Hardilla joutuisisi sitten toki oikeasti keskittymään pelaamiseen ja taktiikkaan, mutta jos ei halua kaikkia salaisuuksia ja bonuksia avata, niin ei sitä tarvitse pelatakaan kuin sillä helpoimmalla tasolla.

Lainaus:16.07.2006 Nikodemus kirjoitti:

Lainaus:16.07.2006 Fearfactor kirjoitti:
Kylläkin toinen varsin ilmeinen vaihtoehto olisi viitannut Lovecraftin suuntaan.

Hoo, hyvä pointti. Toisaalta, koska olemme sentään Peliplaneetassa ja puhe oli juuri DMC3:sta, niin uskallan olettaa pelihahmon nimen olevan tässä tapauksessa lähempänä totuutta nickin valinnassa.
Tai mistäs sitä lopulta tietää... Arkhamiltä itseltään pitää nyt kiskoa lopullinen vastaus.

No ensinnäkin, minä en ole koskaan kuullutkaan Lovecraftista. Joten kyllä, se on tullut siltä kaljulta psykolta.

Mitä tähän vaikeustasoon, itse alotin normalilla DMC3:n, kuten jokainen. Mutta kuoltuani 3 kertaa ja todetessani, että tämähän on vaikeaa, vaihdoin easyn. Sitten pelasin Easyn läpi (Inte Automatic) ja tämän aikana sai koko ajan harjoitusta pelin tappelu systeemeistä. Sitten uskalsin ottaa jo Normalin käyttöön, se meni todella paljon helpommin kun olin tahkonut easyn läpi. Ja tämän jälkeen hard jne. Nyt olen viimeisessä vaikeustasossa ja se on pyllystä :o?. Peli on jäänyt vähän syrjempään :D.

E: Tulipas tuhma sana.

Lainaus:16.07.2006 Nikodemus kirjoitti:

Lainaus:16.07.2006 Fearfactor kirjoitti:
Kylläkin toinen varsin ilmeinen vaihtoehto olisi viitannut Lovecraftin suuntaan.

Hoo, hyvä pointti. Toisaalta, koska olemme sentään Peliplaneetassa ja puhe oli juuri DMC3:sta, niin uskallan olettaa pelihahmon nimen olevan tässä tapauksessa lähempänä totuutta nickin valinnassa.
Tai mistäs sitä lopulta tietää... Arkhamiltä itseltään pitää nyt kiskoa lopullinen vastaus.

Taitavat muuten Capcomillakin Lovecraftin tuotannon tietää. En usko, että nimen valinta olisi sattuma.

Lainaus:Et itse maininnut mitään tuosta vaikeusasiasta, eli tarkoittaako se sitä että popsit aamiaismurojen sijaan pelejä jo 8-v lähtien, vai ovatko ne peliarvostelijasedät sitten vallan väärässä.

Itse asiassa jo 6- tai 7-vuotiaasta lähtien. Aloittaen Commodore 64:llä.
Mutta eivät ne peliarvostelijatkaan väärässä ole. Haastetta siinä kolmosessa(kin) tosiaan riittää. Easyllä vedin itse kolmosen läpi suhteellisen helposti. En tarkoita, että se olisi ihan vihellellen mennyt, mutta missään vaiheessa en kokenut turhautuvani peliin. Normalilla saakin sitten jo haastetta. Hard-tasoa en ole edes pelannut loppuun. On tullut muitakin pelejä, jotka kiinnostavat.
DMC2:n sen sijaan vetää läpi varsin helposti jopa hard-tasolla. Kakkosen normaali vaikeusaste tuntui paljon helpommalta kuin ykkösen ja kolmosen easy, johtuen juuri noista edellä mainitsemistani syistä: Isommat alueet tarkoittivat myös sitä, että usein ehtii pistooleilla räiskiä viholliset jo kauan, ennen kuin ne itse edes ehtivät iskuetäisyydelle. Ja koska vihollisten tekoäly ja liikkuvuus olivat kuitenkin samaa luokkaa ykkösen kanssa, niin ne eivät koskaan älynneet tulla jahtaamaan Dantea tosissaan. Ahtaissa kohdissa oli sitten vastaavasti tiukempi meininki.

Hankala sitten sanoa, onko se kolmonen objektiivisesti arvioiden liian vaikea "normaaleille ihmisille". Jos sillä normaalilla ihmisellä on normaali kärivällisyys, eikä heti ensimmäisen game over -ruudun nähtyään ala heittelemään ohjaimia seiniin, niin ei se mikään ylitsepääsemätön peli ole. Varsinkin, kun siinä on se easy-vaikeustasokin. Lisäksi, toisin kuin ykkösessä, kolmosen easy-taso ei tarkoita sitä, että pitäisi samalla pelata automatic-ohjauksella (se easy-automatic, jota ei tueta ), vaan ohjaus on ihan identtinen normal-tason kanssa.
Eli ei DMC3 missään nimessä mikään helvetillisen vaikea peli ole, jos riittää se yksi läpipeluukerta helpolla vaikeusasteella. Hardilla joutuisisi sitten toki oikeasti keskittymään pelaamiseen ja taktiikkaan, mutta jos ei halua kaikkia salaisuuksia ja bonuksia avata, niin ei sitä tarvitse pelatakaan kuin sillä helpoimmalla tasolla.

Juu, en kyllä yhtään epäillyt etteikö Arkham -nimimerkin takana oleva henkilö olisi pääasiallisesti tarkoittanut viitata tähän DMC-yhteyteen(niinhän hän vihjaili, ennen kuin sitten varmuudeksi vielä selvästi asian sanoikin), mutta tuo toinen yhteys kun nyt sattuu sanoisinko edelleenkin, huolimatta konsoli/PC-pelien suosion kasvusta, olemaan se yleismaailmallisesti selvästi tunnetumpi tapaus, niin ajattelin asiasta mainita.
Joka tapauksessa DMC 3 alkaisi kuvailun perusteella kuulostaa entistä kiinnostavammalta. Siitähän taidettiin julkaista taannoin joku uusi erikoispainos, jonka vaikeustasojen käsitin jotenkin helpottuneen alkuperäiseen verrattuna...??
Ninja Gaiden on toinen peli, jolla on hurja maine vaikeutensa johdosta(mutta hehkutusta silti saanut hienoutensa johdosta), enkä siihenkään ole vielä rohjennut koskea, mutta kenties sitten maineet ovat liioiteltuja molemmissa tapauksissa?

Lainaus:16.07.2006 Fearfactor kirjoitti:
...mutta kenties sitten maineet ovat liioiteltuja molemmissa tapauksissa?

Juu, ilman muuta. Vaikka arvostelijat ovatkin oikeassa pelien haasteellisuudesta, niin eivät ne silti niin vaikeita ole, mitä urbaanilegendoissa korostetaan.
Nykyään pelit ovat yleisesti ottaen niin helppoja, että tällaiset DMC:m ja NG:n kaltaiset haastetta tarjoavat pelit luokitellaan ns. sunnuntaipelaajien keskuudessa helposti "yli-inhimillisen vaikeiksi". Sellainen se on tämä nykyinen pullamössöpelaajasukupolvi... Nämä nykyajan tallennusmahdollisuuksiin ja helppoihin vaikeustasoihin tottuneet lapset ja nuoret eivät kestäisi kymmentäkään minuuttia Battletoadsia ilman hermoromahdusta. :P

Sitä paitsi, tuohon vaikeusasteen pelkoon kelpaa loistavasti vanha viisaus "se ei pelaa, joka pelkää".

Tosiaan, se erikoispainoskin on DMC3:sta olemassa. En ole tosin sen paremmin siihen perehtynyt, mutta sehän se tietysti kannattaa hankkia, jos vain mahdollista. Ainakin Dr_Pineapple näytti hehkuttavan tuossa ylempänä.

Lainaus:17.07.2006 Nikodemus kirjoitti:

Lainaus:16.07.2006 Fearfactor kirjoitti:
...mutta kenties sitten maineet ovat liioiteltuja molemmissa tapauksissa?

Juu, ilman muuta. Vaikka arvostelijat ovatkin oikeassa pelien haasteellisuudesta, niin eivät ne silti niin vaikeita ole, mitä urbaanilegendoissa korostetaan.
Nykyään pelit ovat yleisesti ottaen niin helppoja, että tällaiset DMC:m ja NG:n kaltaiset haastetta tarjoavat pelit luokitellaan ns. sunnuntaipelaajien keskuudessa helposti "yli-inhimillisen vaikeiksi". Sellainen se on tämä nykyinen pullamössöpelaajasukupolvi... Nämä nykyajan tallennusmahdollisuuksiin ja helppoihin vaikeustasoihin tottuneet lapset ja nuoret eivät kestäisi kymmentäkään minuuttia Battletoadsia ilman hermoromahdusta.

Sitä paitsi, tuohon vaikeusasteen pelkoon kelpaa loistavasti vanha viisaus "se ei pelaa, joka pelkää".

Tosiaan, se erikoispainoskin on DMC3:sta olemassa. En ole tosin sen paremmin siihen perehtynyt, mutta sehän se tietysti kannattaa hankkia, jos vain mahdollista. Ainakin Dr_Pineapple näytti hehkuttavan tuossa ylempänä.

Juu, totta kyllä on että aika moni nykypelaaja tuntuu olevan liiankin helposti valittamassa pelien vaikeutta. Sitä vain on kaikissa foorumeissa käydessään loppujen lopuksi aika vaikea sanoa, minkälaisia pelaajia/minkä ikäisiä ne jonkin nimikkeen vaikeutta tai "mahdottomuutta" hehkuttavat henkilöt ovat. Ja kun DMC:n ja NG:n tyyliset toiminta/mäiskepelit eivät ole olleet erikoistumisen kohde tähänastisella pelaajanurallani, epävarmuus helposti iskee.
Mutta mitä haasteellisuuteen tulee, olen kuitenkin läpäissyt joitakin "old school"-pelejä, joiden vaikeutta ruikuttelevia myös riittää: Castlevania Chronicles(Hard), SNES:in Super Ghouls n' Ghosts, sekä vaikkapa(uudemmista peleistä) SH2 Hard -toimintavaikeudella ja Extra -arvoitusvaikeudella...Eli kaipa sitten rohkenen näihin uusiinkin haasteisiin lähitulevaisuudessa tarttua.

Kiitokset Nikodemukselle asiantuntevista kommenteista ja kannustuksesta haasteeseen tarttumisen suhteen!

Lainaus:17.07.2006 Fearfactor kirjoitti:
Mutta mitä haasteellisuuteen tulee, olen kuitenkin läpäissyt joitakin "old school"-pelejä, joiden vaikeutta ruikuttelevia myös riittää: Castlevania Chronicles(Hard), SNES:in Super Ghouls n' Ghosts, sekä vaikkapa(uudemmista peleistä) SH2 Hard -toimintavaikeudella ja Extra -arvoitusvaikeudella...Eli kaipa sitten rohkenen näihin uusiinkin haasteisiin lähitulevaisuudessa tarttua.

Kiitokset Nikodemukselle asiantuntevista kommenteista ja kannustuksesta haasteeseen tarttumisen suhteen!:wink:

No, eipä kestä. Kivaahan se vain on hyvistä peleistä jutella.

Super Ghouls'n Ghosts? Se pelisarjahan oli jotain "ihan sikavaikeaa" ainakin silloin lapsena. Jos olet jotain tuollaistakin läpäissyt, niin eivät Devil May Crytkaan taatusti ylitsepääsemättömiä vaikeuksia tuota. Nyt, mars, mars vain kauppaan etsimään sitä DMC3:n Special Editionia. ;)

Vergil>Dante. Mutta sillä on ihan perskuleen vaikea pelata! D: ja vähän yksitoikkoisempaa, mutta sillä on katana, ja ne kaksi muuta asetta, jotka se voi kaikki kantaa mukana yhtä aikaa.
Edit: Aluksi meni paremmuus merkki väärinpäin :(

Mulla on ollu tuo ykkönen aika kauan..ja en oo menny läpi kun aina unohtaa/ei jaksa pelata sitä..mut paras jännäri äksön peli mitä tiiän!

Kolmonen on tullut hutkittua useammalla vaikeustasolla läpi. Loistava pelisarja!

itselläni on kaikki ja olen mennyt monta kertaa läpi musta ovat kyllä loistavia

DMC:t ovat kyllä todella mahtavia pelejä ja nelonen tulee nyt sitten PS3:lle, mutta minua on lähipäivinä kummasti alkanut kiinnostamaan Danten aseet, Ebony (musta) & Ivory (hopea). Kuvia en pahemmin valitettavasti ole löytänyt aseista. Onkohan aseita mahdollisesti ostettavana jostain vaikkapa koristeeksi omaan huoneeseen. Tarkoitan juuri jotain tällaista faniliikettä, jos löytyisi.

Nämä kaksi asetta ovat lukemani perusteella kuulemma customoidut versiota mallista Colt 1911 ja se näkyy selvästi niiden ulkonäöstä.

Ykkösen olen pelannut sen sata kertaa läpi ja on kyllä mahtava peli. Pleikkarin parhaimmistoa. Kakkonen ja kolmonen pitäis vielä hankkia...

Edit: Osa poistettu. Mitä ihmeen sontaa olen oikein suoltanut... eihän tuossa ollut päätä eikä häntää.

Itse pelailen tota DMC 3 spicial edition:a, onko kenelläkään hyvää vinkkiä miten sen vastustajan voi voittaa joka tulee sen katon läpi?