Eikös se ole että 100/0,023=?

Kuinka pitkä on hypotenuusa, jos kateetit ovat 20cm ja 21cm pitkiä ?

ja kolmio on suorakulmainen, anteeksi virheeni

Lainaus:29.04.2006 Anabona kirjoitti:
Kuinka pitkä on hypotenuusa, jos kateetit ovat 20cm ja 21cm pitkiä ?

Tuota on paha laskea, jos et kerro onko kolmio suorakulmainen.

Jos on niin pythagoralla sen saa.

Ja vastaus on: Hypotenuusa on 29cm.

6+9=69

Lainaus:28.04.2006 Nakuankka kirjoitti:
Ratkaiskaapas tämä helppo lasku:

----

Kuinka suuret kulmat paperiarkin lävistäjä muodostaa sivujen kanssa? Tarkista vastauksesi mittaamalla.

A) A4-paperiarkin leveys on 210 mm ja korkeus on 297 mm.
B) B5-vihkon leveys on 176 mm ja korkeus on 250 mm.

Sori nyt kauheasti, jos joku joutuu käyttämään käsiään tämän laskun laskemisessa. Tämä aihehan oli tarkoitettu Matemaattisiin asioihin.

Toi on suoraan meidän matikan kirjasta. Jos teil on sama kirja niin se on sivulla 145 teht 733. Mun kirja on Laskutaito 8.

Vastauksat, a) 35 astetta ja b) 55 astetta.

Lainaus:29.04.2006 Anabona kirjoitti:
Kuinka pitkä on hypotenuusa, jos kateetit ovat 20cm ja 21cm pitkiä ?

ja kolmio on suorakulmainen, anteeksi virheeni

x^2=20^2+21^2
x^2=400+441
x^2=(841neliöjuuri)
x=29


Tässä aika helppo lasku.
Kulma a on 40astetta kulman a vastainen kateetti on 44mm pitkä, kuinka pitkiä ovat hypotenuussa ja kulman a viereinen kateetti.

Itelläni on matikka myös yksi heikoimmista aineista koulussa. Ei se jaksa muutenkaan kiinnostaa. :E

Lainaus:29.04.2006 edse kirjoitti:

Lainaus:29.04.2006 Anabona kirjoitti:
Kuinka pitkä on hypotenuusa, jos kateetit ovat 20cm ja 21cm pitkiä ?

Tuota on paha laskea, jos et kerro onko kolmio suorakulmainen.

Jos on niin pythagoralla sen saa.

Ja vastaus on: Hypotenuusa on 29cm.

tuosta tuli mieleen että rakentajat saavat numeroilla 3,4,5 suorakulman, sillä tavoin että ottavat 3m ja 4 m laudan, ja alussa ne laitetaan suunnilleen lähelle sitä 90 astetta, ja sitten mitataan 3m laudan päästä 4m laudan päähän 5m, siis tarkoitan sitä että 3 ja 4m lautojen muodostamaa kulmaa suurennetaan ja pienennetään, että toisen laudan päästä (tarkoitan 3m ja 4m lautojen päitä jotka eivät ole yhdessä.)toiseen on 5 m, ja tadaa näin saatiin suorakulma.

voi v*ttu toi äijä oli nero joka tuon jutun keksi joskus muinoin.


EDIT:tai siis ton periaatteen

Tässä tulee kaksi:

on olemassa suora 14x+21y=-3 todista että suoralla ei ole yhtäkään sellaista pistettä että molemmat x ja y olisivat kokonaislukuja.

toinen:

Mikä on jakojäännös kun jaetaan (3^312)+(2^1337)+23 (kaksi potenssiin 1337) vaikkapa viidellä.

Jee 9+ kokeesta vitu repikää siitä!

Lainaus:20.05.2006 Adi2 kirjoitti:
Jee 9+ kokeesta vitu repikää siitä!

Omg. Itekkin sain syksyllä kokeesta 10, ja ihmetyttää vieläkin, miten on mahdollista. Nyttemmin on tullut vitosia ja kutosia. :/

Jeps. Nyt on lukiossa viides kurssi meneillään. Vektoreita. Suhteellisen helppoa kun viime kurssi oli analyyttista geometriaa, joten samaa asiaa periaatteessa. Jotenkin vaan en saa xyz-koordinaatistoa taipumaan, kaippa se siitä. Nytkun opeteltiin skalaarikolmitulo, ristitulo ja pistetulo niin aika helppoa on vähän vaikeimmissa tahtävissä. Pistänpä tästä teille pähkinän (olen itse jo ratkaissut tämän tehtävän), vaikka tää ei ookkaan vaikee jo lukion käyneille:

Osoita, että a X b . c = a . b X c

(eli a, b ja c ovat vektoreita ja X tarkoittaa ristituloa ja . pistetuloa, kyse on siis skalaarikolmituloista).

Lainaus:27.04.2006 Shubosh kirjoitti:

Lainaus:27.04.2006 Bloodbrother kirjoitti:

Lainaus:27.04.2006 Dr_Pineapple kirjoitti:

Lainaus:27.04.2006 Paavali5 kirjoitti:
[quote]
27.04.2006 Lordi_Maragorn kirjoitti:
Paljon on 10+2?

29

Tuohan nyt oli ihan väärin laskettu. Aluksi, 10 potenssiin 2. Tulee 20. Sitten siitä miinustetaan 2. 18. Sitten siihen neliöjuuri, ja tulee 9*3, joka on 12. :S Kämmäri.

Hohhohhoo!

10 potenssiin 2 on kylläkin 100.

Ja se "10 potenssiin 2" kirjoitetaan ihan 10^2.

Varsinaisia matikan mestareita.
[/quote]
Mutta kuka muka kieltää sen kirjottamisen?

Varsinaisia pilkunnussijoiden mestareita.

Lainaus:20.05.2006 Talihintti kirjoitti:

Lainaus:27.04.2006 Shubosh kirjoitti:

Lainaus:27.04.2006 Bloodbrother kirjoitti:

Lainaus:27.04.2006 Dr_Pineapple kirjoitti:
[quote]
27.04.2006 Paavali5 kirjoitti:
[quote]
27.04.2006 Lordi_Maragorn kirjoitti:
Paljon on 10+2?

29

Tuohan nyt oli ihan väärin laskettu. Aluksi, 10 potenssiin 2. Tulee 20. Sitten siitä miinustetaan 2. 18. Sitten siihen neliöjuuri, ja tulee 9*3, joka on 12. :S Kämmäri.

Hohhohhoo!

10 potenssiin 2 on kylläkin 100.

Ja se "10 potenssiin 2" kirjoitetaan ihan 10^2.

Varsinaisia matikan mestareita.
[/quote]
Mutta kuka muka kieltää sen kirjottamisen?

Varsinaisia pilkunnussijoiden mestareita.

[/quote]
Se kyllä kirjoitetaan näin: 10²
Matikka on aika perseestä ylä-asteella, ku tehtävät on liian helppoja, eikä siten oo yhtää motivaatiota.

Sain viime matikan kokeesta 9:än. Olen kahdeksannella luokalla.

Testataampas, onko täällä todellisia matikkaneroja. Kertokaapas tämän laskun vastaus:

G^G

(G = Googol = 1 ja 100 nollaa peräkkäin)

Menin täysin sekaisin, sekä sain pahan pahaolon, kun katsoin noita lukuja, laskuja yms.

Todistuksessa komeili pyöreä 5 matematiikan kohdalla.

Suositelkaapas muuten laskinta jossa on hyvä hinta/laatu- suhde lukion pitkää matikkaa varten.

Lainaus:09.07.2006 Elmzilla kirjoitti:
Suositelkaapas muuten laskinta jossa on hyvä hinta/laatu- suhde lukion pitkää matikkaa varten.

Ite oon käyttäny TI-83+ versiota ja tyytyväinen olen ollut. Jotenkin paljon selkempi käyttää kuin esim. saman hintaluokan TI-86. Maksoi aikanaan about 140 €, ainakaan paljoa halvemmalla tuskin graafista laskinta saa uutena.

Tietysti normaali funktiolaskinkin varmaan riittää, mut kyllä voin suositella graafisen hankkimista jos vaan rahatilanne antaa myöden.

Lainaus:09.07.2006 Elmzilla kirjoitti:
Suositelkaapas muuten laskinta jossa on hyvä hinta/laatu- suhde lukion pitkää matikkaa varten.

Kanattaa oikeastaan kysyä opettajalta, koska jos koulussanne suositaan tiettyä laskinta, sen käyttöön voidaan antaa apua. Alkupään tehtävät nyt pystyy laskemaan ihan laskimen perustoiminnoilla, mutta tilastolaskennassa ja talousmatematiikassa eri laskinten toiminnot saattavat erota huomattavasti. Paras hinta/laatu-suhde löytyy yleensä käytetyistä laskimista.

Pitipä hakea 7-luokan oppikirja ja eiku pänttäämään.

Mutta kuten kysyin täällä jossakin. Mikä on yhtälö?

Lainaus:09.07.2006 Tovarits kirjoitti:
Pitipä hakea 7-luokan oppikirja ja eiku pänttäämään.

Mutta kuten kysyin täällä jossakin. Mikä on yhtälö?

a + b = c
näin kansankielellä. Yhtälöistä ratkastaa muuttujia. Jos joku titää paremmin sanoa nii kertokoot, mutta tämä nyt on se simppeli vastaus jos et kovin pitkällä matikassa ole.

Juuh elikkä 2+x=5
x=4 epätosi
x=3 tosi

Yhtälöt eivät ole sen erikoisempia kuin muutkaan. Ne laskut, mitä olet ennenkin laskenut, voidaan ajatella yhtälöinä. Otetaan esimerkki:
"Mattilla oli vasemmassa kädessä 3 omenaa ja oikeassa 5 omenaa. Kuinka monta omenaa matilla oli yhteensa?"
Eli tavallinen laskukaavahan olisi luonnollisesti 3+5. Yhtälössä asia voidaan ajatella:
vasemman_käden_omenat + oikean_käden_omenat = omenat_yhteensä
, josta me emme tiedä omenat_yhteensä -tietoa. Sitten sijoitamme tiedetyt numerot ja katsomme uudellleen
3+ 5 = omenat_yhteensä
, nyt saimme yhtä kuin -merkin vasemmalle puolelle numeroita, jotka on helppo laskea yhteen. Vastaus on sitten 8, jos joku ei tiennyt.

Yhtälöistä kannattaa muistaa:
+Yhtä kuin -merkki toimii eräänlaisena numeroiden jakajana
+Laskuissa käytetään kirjaimia (muuttujia), jotka lyhentävät ja selkeyttävät laskua.
+Yhtälölaskennoissa käytetään tavallisten yhteen- ja vähennyslaskemisten lisäksi myös muita tekniikoita, jotka nopeuttavat laskemista.
+Ratkaistu yhtälö on sellainen, jossa on muuttuja yhtä kuin -merkin toisella puolen ja toisella ymmärrettäviä lukuja /luku.

Selkesikö?

Lainaus:09.07.2006 ITIKKA kirjoitti:
Yhtälöt eivät ole sen erikoisempia kuin muutkaan. Ne laskut, mitä olet ennenkin laskenut, voidaan ajatella yhtälöinä. Otetaan esimerkki:
"Mattilla oli vasemmassa kädessä 3 omenaa ja oikeassa 5 omenaa. Kuinka monta omenaa matilla oli yhteensa?"
Eli tavallinen laskukaavahan olisi luonnollisesti 3+5. Yhtälössä asia voidaan ajatella:
vasemman_käden_omenat + oikean_käden_omenat = omenat_yhteensä
, josta me emme tiedä omenat_yhteensä -tietoa. Sitten sijoitamme tiedetyt numerot ja katsomme uudellleen
3+ 5 = omenat_yhteensä
, nyt saimme yhtä kuin -merkin vasemmalle puolelle numeroita, jotka on helppo laskea yhteen. Vastaus on sitten 8, jos joku ei tiennyt.

Yhtälöistä kannattaa muistaa:
+Yhtä kuin -merkki toimii eräänlaisena numeroiden jakajana
+Laskuissa käytetään kirjaimia (muuttujia), jotka lyhentävät ja selkeyttävät laskua.
+Yhtälölaskennoissa käytetään tavallisten yhteen- ja vähennyslaskemisten lisäksi myös muita tekniikoita, jotka nopeuttavat laskemista.
+Ratkaistu yhtälö on sellainen, jossa on muuttuja yhtä kuin -merkin toisella puolen ja toisella ymmärrettäviä lukuja /luku.

Selkesikö?

Sun esimerkkis ei toimi. Jos omenat_yhteensä merkitään X:llä niin lasku on

3+5=X (pistwtään X vasemmalle ja numerot oikealle)
X=-3-5
X=-11

Jos oikein muistan.