Iggulden taisi viettää melkosen pitkän aikaa Mongoliassa ennen tuota Valloittaja-sarjan kirjoittamista. Perehtyi kulttuuriin, uskontoihin ja taruihin. Eli varmasti asiaansa perehtynyt jätkä.

Lainaus:24.03.2010 ikone kirjoitti:
Iggulden taisi viettää melkosen pitkän aikaa Mongoliassa ennen tuota Valloittaja-sarjan kirjoittamista. Perehtyi kulttuuriin, uskontoihin ja taruihin. Eli varmasti asiaansa perehtynyt jätkä.

Silti tekemistä enemmän (kulttuuri)antropologian ja kirjallisuustieteen(mikälie on oikia nimi) kuin historian kanssa.

Lainaus:Igguldenin kirjat pohjaavat vahvasti faktatietoon, vaikka kirjasarjojen tapahtumat eivät menekään aina kuten historialliset lähteet ovat meille osoittaneet.

Fiktiivisiä romaaneja siis. Yhtä historiallisia kuin Deadwood ja Rome telkussa. Ihan kiva, mutta loppuen lopuksi vähän tekemistä historiantutkimuksen kanssa. Sori nyt vaan vähän ylikriittisestä näkemyksestä. Tulee vaan väkisin mieleen ku liikunnasta puhuttaessa pääpaino olis Rocky-elokuvilla =P.

Lainaus:Fiktiivisiä romaaneja siis. Yhtä historiallisia kuin Deadwood ja Rome telkussa. Ihan kiva, mutta loppuen lopuksi vähän tekemistä historiantutkimuksen kanssa. Sori nyt vaan vähän ylikriittisestä näkemyksestä. Tulee vaan väkisin mieleen ku liikunnasta puhuttaessa pääpaino olis Rocky-elokuvilla =P.

Kaunokirjallisuus ja elokuvat ovat hyvinkin potentiaalista lähdeaineistoa historiantutkimukselle. Ei tosin tietenkään sillä tavoin kuin täällä on annettu ymmärtää.

Lainaus:24.03.2010 Greative kirjoitti:

Lainaus:Fiktiivisiä romaaneja siis. Yhtä historiallisia kuin Deadwood ja Rome telkussa. Ihan kiva, mutta loppuen lopuksi vähän tekemistä historiantutkimuksen kanssa. Sori nyt vaan vähän ylikriittisestä näkemyksestä. Tulee vaan väkisin mieleen ku liikunnasta puhuttaessa pääpaino olis Rocky-elokuvilla =P.

Kaunokirjallisuus ja elokuvat ovat hyvinkin potentiaalista lähdeaineistoa historiantutkimukselle. Ei tosin tietenkään sillä tavoin kuin täällä on annettu ymmärtää.

No luonnollisesti kun historia on pääasiassa kirjoitettua tietoa. Mikäpä sen potentiaalisempaa lähdeaineistoa voisi olla kuin kirjoitettu.

Kuvitellaan, että 1960- luvulla tehty elokuva kertoo 1600- luvun Italiasta. Elokuvan avulla ei kuitenkaan kannata tutkia 1600- luvun Italiaa vaan 1960- lukua ja sitä, kuinka 1600- luvun Italia käsitettiin 1960- luvulla.

Lainaus:24.03.2010 perato kirjoitti:
Fiktiivisiä romaaneja siis. Yhtä historiallisia kuin Deadwood ja Rome telkussa. Ihan kiva, mutta loppuen lopuksi vähän tekemistä historiantutkimuksen kanssa. Sori nyt vaan vähän ylikriittisestä näkemyksestä. Tulee vaan väkisin mieleen ku liikunnasta puhuttaessa pääpaino olis Rocky-elokuvilla =P.

Jooh noita kirjoja voisikin hyvin verrata Romeen historiallisuudessaan. Mitä nyt olen lukenut kirjojen tapahtumien pohjalta oikeaa historiallista näkemystä tapahtumista, löytyy Igguldenin tarinoissa huomattavia eroja, mutta mie onkin todennut usein loppupohjustuksissaan, että tilanpuutteen ja kerronnan takia asioita on muuteltu ja paisuteltu. Noissa loppupohjustuksissaan hän on kuitenkin usein selittänyt asioita jotka eroavat kirjassa todellisuudesta. Mutta eipä tämmöiset kirjat yleensä edes yritä olla historiallisesti täysin tarkkoja. Itselle tärkein on eeppinen juoni ja Igguldenin ilmiömäinen kyky tehdä tapahtumista kiehtovia ja todella monimuotoisia.

Igguldenin kirjat eivät ole historiantutkimusteoksia vaan romaaneja jotka pohjautuvat historiallisiin tietoihin. Eli, kuten tässä jo sanottu niin jos tahtoo 'varsinaista' historiallista ja faktuaallista tietoa, pitää lukea tutkimuskirjallisuutta kuten jo edellisellä sivulla mainitsemani Rubikon(suosittelen yhä ).

Nostellaampas tätä. Lukeeko moni tämän foorumin käyttäjä esim. Historia-lehteä? Itse olen nyt jonkin aikaa tuota ostanut, sillä vaikka se ei ole historian tutkimisen kannalta mikään antoisin lähde, on sen sisältöön helppo päästä sisälle ja omaksua se. Toisaalta lehden artikkelit ovat usein karkeasti suoraviivaistettuja, joten mitään tarkinta tietoa artikkelin kuvaamista asioista ei tästä lehdestä kuitenkaan saa. Noh historian tuonti kuluttajan käsien ulottuville on joka tapauksessa hienoa.

Lainaus:21.04.2010 Urokhtor kirjoitti:
Nostellaampas tätä. Lukeeko moni tämän foorumin käyttäjä esim. Historia-lehteä? Itse olen nyt jonkin aikaa tuota ostanut, sillä vaikka se ei ole historian tutkimisen kannalta mikään antoisin lähde, on sen sisältöön helppo päästä sisälle ja omaksua se. Toisaalta lehden artikkelit ovat usein karkeasti suoraviivaistettuja, joten mitään tarkinta tietoa artikkelin kuvaamista asioista ei tästä lehdestä kuitenkaan saa. Noh historian tuonti kuluttajan käsien ulottuville on joka tapauksessa hienoa.

Tuleehan tuota luettua. Tieteen ja historian popularisointi on kuitenki osa tätä opiskelua ja tuossa on iha hyvin tuota harrastettu. Mitä nyt aina sillon tällön näitä asiavirheitä ja aika paljon keskitytään monesti siihen mikrohistoriaan. Lähinnä sellasena kuriositeettinähän tuo toimii. Lähinnä kun kuitenki tuo historia on nii laaja alue ettei etes konkaritutkijatkaa tiiä siitä ku murto-osan. Tämmönen on ihan kätevä keino päästä käsiks tiettyihin aiheisiin ja lähtä sit lueskelemaan aihetta laajemmin. Vähän kuin tieteenkuvalehtikin, eipä siellä varsinaisesti sitä "uutta tiedettä" niin käsitellä vaan enemmänkin just sitä et Hailla on kolme hammasrivistöä ja se nukkuu päällään tjsp. Tosin tässä teen valintani mielummin Tiede-lehen puoleen joka on paljon asiallisempi tiede lehtenä ja käsittelee asioita paljon mielenkiintosammin. Kuitenkihan tuon Historia-lehen parhaita puolia on juuri se, että omasta perheestä kaikki haluaa lukia tuota.

Vähän kritiikkinä ehkä sanottava, että isommat artikkelit ja aiheet on välillä vähän turhanki popularistisia. Ei siitä Hitleristä ja Saksasta jaksais koko ajan lukia. Monesti parhaita juttuja on ne loppupuolella olevat lyhyet aikalaiskuvaukset jostain aivan mitättömästä tapahtumasta.

Lainaus:21.04.2010 Urokhtor kirjoitti:
Nostellaampas tätä. Lukeeko moni tämän foorumin käyttäjä esim. Historia-lehteä? Itse olen nyt jonkin aikaa tuota ostanut, sillä vaikka se ei ole historian tutkimisen kannalta mikään antoisin lähde, on sen sisältöön helppo päästä sisälle ja omaksua se. Toisaalta lehden artikkelit ovat usein karkeasti suoraviivaistettuja, joten mitään tarkinta tietoa artikkelin kuvaamista asioista ei tästä lehdestä kuitenkaan saa. Noh historian tuonti kuluttajan käsien ulottuville on joka tapauksessa hienoa.

Lehti kolahteli luukusta jonkin aikaa, mutta nykyjään lukeminen rajoittuu siihen jos vaan eteen sattuu tupsahtamaan. Kepeää luettavaa Bonnierilta, historiaa pikaruokana.

Lainaus:21.04.2010 Urokhtor kirjoitti:
Nostellaampas tätä. Lukeeko moni tämän foorumin käyttäjä esim. Historia-lehteä? Itse olen nyt jonkin aikaa tuota ostanut, sillä vaikka se ei ole historian tutkimisen kannalta mikään antoisin lähde, on sen sisältöön helppo päästä sisälle ja omaksua se. Toisaalta lehden artikkelit ovat usein karkeasti suoraviivaistettuja, joten mitään tarkinta tietoa artikkelin kuvaamista asioista ei tästä lehdestä kuitenkaan saa. Noh historian tuonti kuluttajan käsien ulottuville on joka tapauksessa hienoa.

Itselleni oon tullut kyseistä lehteä jo muutama vuotta. Eli taitaa muutama ensimmäistä lehteä vain puuttua. Mielenkiintoista luettavaa joka tapauksessa ja suosittelen kaikille historiasta kiinnostuneille.

Kaupasta tulee yleensä ostettua, vähän artikkeleista riippuen. Jos on jokin mikä ei ollenkaan kiinnosta niin jää kyllä hyllyyn. Yleensä ihan hyviä juttuja, joku aika sitten tosin joku toinen historia-aiheinen lehti vei voitin (Tieteen kuvalehden?) isolla Napoleon-extrallaan.

Historia-lehteä tulee aika ajoin silmäiltyä, mm. kirjastossa. Viime päivinä sain kauhean vimman tutkia suomensukuisten kansojen historiaa, ja olen googletellut ja nuuskinut hyvin ahkerasti aihetta. Tällä hetkellä olo on hyvin hämmentynyt.

Kuinka moni teistä esimerkiksi tiesi, että alue Liettuasta Moskovaan ja sieltä Jäämeren rannalle on ollut 600-luvulle asti asutettuna pelkästään sukulaiskansoillamme? Tuosta ajasta eteenpäin slaavit aloittivat kauhean puskemisen alueelle, ja nykyään suomalainen asutus on työnnetty Viipurin tasalle. Alueella eläneet kansat ovat 1400 vuoden aikana sulautuneet venäläisiin. Jäljelle jääneiden volgansuomalaisten ja itämerensuomalaisten kansojen välissä oleva aukko selittyy tästä sekoituksesta. Toisin sanoen, nyky-Venäjä on rakennettu suomalaisten kansojen päälle.

EDIT: Unohtui sanoa vielä, että kaikista hämmentävintä asiassa on, että siitä ei puhuta esimerkiksi kouluissa sanaakaan. Mielestäni juuristaan kuuluisi olla ylpeä.

Tieteen kuvalehden historia lehti on tullut jo joku 3 vuotta. Ihan mielenkiintoisia juttuja.

Tulipas ostettua Suomalaisesta Juha Siltasen Sisällissodan psykohistoriaa -kirjan. Hieman outoja termiä löytyy, mutta pitääpi lukea.

Lainaus:22.04.2010 Suikale kirjoitti:
Historia-lehteä tulee aika ajoin silmäiltyä, mm. kirjastossa. Viime päivinä sain kauhean vimman tutkia suomensukuisten kansojen historiaa, ja olen googletellut ja nuuskinut hyvin ahkerasti aihetta. Tällä hetkellä olo on hyvin hämmentynyt.

Kuinka moni teistä esimerkiksi tiesi, että alue Liettuasta Moskovaan ja sieltä Jäämeren rannalle on ollut 600-luvulle asti asutettuna pelkästään sukulaiskansoillamme? Tuosta ajasta eteenpäin slaavit aloittivat kauhean puskemisen alueelle, ja nykyään suomalainen asutus on työnnetty Viipurin tasalle. Alueella eläneet kansat ovat 1400 vuoden aikana sulautuneet venäläisiin. Jäljelle jääneiden volgansuomalaisten ja itämerensuomalaisten kansojen välissä oleva aukko selittyy tästä sekoituksesta. Toisin sanoen, nyky-Venäjä on rakennettu suomalaisten kansojen päälle.

EDIT: Unohtui sanoa vielä, että kaikista hämmentävintä asiassa on, että siitä ei puhuta esimerkiksi kouluissa sanaakaan. Mielestäni juuristaan kuuluisi olla ylpeä.

Ettet nyt olisi sekoittanut suomen sukulaiskieliä puhuneita kansoja suomen sukuisiin kansoihin. Viimeisimmän tutkimustiedon mukaan suomalaiset ovat geneettisesti huomattavasti lähempänä hollantilaisia kuin venäläisiä tai suomen sukulaiskieliä puhuvia ihmisiä, kuten unkarilaisia.

Kyllä tuosta koulussakin puhutaan, itselleni äidinkielessä opetettiin suomen kielen historiaa kahdeksannella luokalla. En tiedä millä kouluasteella olet, mutta viidessä vuodessa asiat ovat saattaneet muuttua.

Meillä oli juuri äikässä tuo kurssi sukulaiskielistä.9 luokalla. Puhuttiin kyllä kaikista kielistä ja mitkä todennäköisesti selviävät tulevaisuudessa, mutta oikeastaan mitään ei niiden historiasta puhuttu, ainakaan tarkasti.

Lainaus:22.04.2010 Visse kirjoitti:
Ettet nyt olisi sekoittanut suomen sukulaiskieliä puhuneita kansoja suomen sukuisiin kansoihin. Viimeisimmän tutkimustiedon mukaan suomalaiset ovat geneettisesti huomattavasti lähempänä hollantilaisia kuin venäläisiä tai suomen sukulaiskieliä puhuvia ihmisiä, kuten unkarilaisia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisten_alkuper%C3%A4#Belgian_flaamit.2C_germaanit_ja_suomalaiset
"Tutkimuksessa ei ollut mukana lähinaapureista virolaisia eikä karjalaisia, jotka olisivat ehkä sijoittuneet kärkeen." Alempana on myös kritiikkiä Cavalli-Sforzan käyttämistä menetelmistä. Lisäksi suomalais-ugrilaisiksi kansoiksi lasketaan yksinkertaisesti suomalais-ugrilaisia kieliä käyttävät kansat.

Lainaus:Kyllä tuosta koulussakin puhutaan, itselleni äidinkielessä opetettiin suomen kielen historiaa kahdeksannella luokalla. En tiedä millä kouluasteella olet, mutta viidessä vuodessa asiat ovat saattaneet muuttua.

Kyllä meillekin joku hassu kielikartta näytettiin, mutta se on melko kaukana siitä mitä hain takaa. Nyky-Venäjä on rakennettu suomalaisten asuttamille alueille, se oli pointti mikä on ollut hämärän peitossa. Historianopetusta leimaa yleisestikin "pieni kansa syrjäisessä kylmyydessä"-mentaliteetti, vaikka meidän tulisi ylpeinä kertoa laajosita alueista joissa muita suomalaisia on asunut.

Lainaus:22.04.2010 Suikale kirjoitti:

Lainaus:22.04.2010 Visse kirjoitti:
Kyllä tuosta koulussakin puhutaan, itselleni äidinkielessä opetettiin suomen kielen historiaa kahdeksannella luokalla. En tiedä millä kouluasteella olet, mutta viidessä vuodessa asiat ovat saattaneet muuttua.

Kyllä meillekin joku hassu kielikartta näytettiin, mutta se on melko kaukana siitä mitä hain takaa. Nyky-Venäjä on rakennettu suomalaisten asuttamille alueille, se oli pointti mikä on ollut hämärän peitossa. Historianopetusta leimaa yleisestikin "pieni kansa syrjäisessä kylmyydessä"-mentaliteetti, vaikka meidän tulisi ylpeinä kertoa laajosita alueista joissa muita suomalaisia on asunut.

Ainakin Oulun lipastolla tuosta puhutaan aina silloin tällöin vähän leikkimieliseenki sävyyn kuinka Suomalaiset on hallinneet alueita aina Mustalle merelle asti.

Mut ainakin omana aikana historianopetus oli ehkä vähän sitä, et kuinka takapajuinen ja ***** kansa muutettiin loistavaksi tietoyhteiskunnaksi jatkosodan suurten torjuntavoittojen ansiosta.

Näistä varsinaisista kielijutuista on käsittääkseni varsin vähän ns. varmaa tietoa jonka takia niiden opettaminen nykyisellä opetusmetodeilla on vähintäänkin kyseenalainen.

Lainaus:22.04.2010 perato kirjoitti:
Näistä varsinaisista kielijutuista on käsittääkseni varsin vähän ns. varmaa tietoa jonka takia niiden opettaminen nykyisellä opetusmetodeilla on vähintäänkin kyseenalainen.

"Varma" tieto vaihtuu epävarmaksi, kun aletaan miettimään miten kyseiset kansat ovat paikoilleen asettuneet. Eli slaavien asutus 600-luvulta nykypäivään on ihan hyvin dokumentoitu, joidenkin tiellä olleiden suomalaiskansojen/heimojen nimet vain ovat unohtuneet.

Lainaus:22.04.2010 Suikale kirjoitti:

Lainaus:22.04.2010 perato kirjoitti:
Näistä varsinaisista kielijutuista on käsittääkseni varsin vähän ns. varmaa tietoa jonka takia niiden opettaminen nykyisellä opetusmetodeilla on vähintäänkin kyseenalainen.

"Varma" tieto vaihtuu epävarmaksi, kun aletaan miettimään miten kyseiset kansat ovat paikoilleen asettuneet. Eli slaavien asutus 600-luvulta nykypäivään on ihan hyvin dokumentoitu, joidenkin tiellä olleiden suomalaiskansojen/heimojen nimet vain ovat unohtuneet.

Tarkoitin lähinnä nyt sitä että yläasteella ja lukiossa ei opeteta juuri minkäänlaista kritiikkiä tiedettä kohtaan vaan se tulee ns. tykityksenä ja taotaan kalloon, että näin ne asiat on. Alappa siinä sit selittään niille "kysytäänkö tämä kokeessa/kirjoitetaanko tämä ylös vai ei???" oppilaille, että tämä tieto on epävarmaa.

Muistaakseni viikingithän tuonne Venäjän alueille suuntasivat itäreiteillään. Kiovan ja Novgorodin perustajatkin olivat viikinkejä (ainakin vanhojen venäläisten kronikoiden mukaan). Eli Venäjän valtion perusta on TAVALLAAN luotu viikinkien toimesta, tiedä vaikka suomalaisiakin olisi matkoille tarttunut mukaan...

Näitä Novgorodin viikinkejä kutsuttiin ruseiksi tai varjageiksi. He tulivat lähinnä Etelä-Ruotsin alueelta, mutta mukana oli viikinkejä mm. Tanskasta ja Ahvenanmaalta. Rusit etenivät Holmgardista (rusien nimitys Novgorodille) aina Miklagårdiin (rusien nimitys Konstantinopolille) asti ja muutaman vuosisadan ajan monet rusit toimivat jopa keisarin uskollisina vartijoina. Aluksi rusit säilyttivät vahvasti oman kulttuurinsa, mutta parinsadan vuoden kuluessa Konstantinopolin rusit sulautuivat vahvasti kantaväestöön.

Pohjoisemmassa ruseilla oli tosiaan vahva jalansija ja he taisivatkin olla alueen johtava kansa jonkin aikaa. Nykyisten venäläisten viikinkiperinnöstä ei paljoa puhuta, mutta muistaakseni kommunismin aikakaudella viikinkijuuria alettiin pikkuhiljaa herättelemään henkiin.

Tiedot voivat olla osittain häilyviä, sillä kirjoitin viestin ulkomuistista pari vuotta sitten lukemani artikkelin pohjalta. Lehti taisi olla joko Historia tai Tieteen kuvalehti.

Niin ja tosiaan aiheeseen liittyen kannattaa ehdottomasti kuunnella Turisaksen The Varangian Way -niminen levy, joka kertoo erään Etelä-Ruotsalaisen viikinkiryhmän matkasta Itämereltä aina Konstantinopoliin asti.

Rusit/viikingit kulkivat alueella, mutta eivät monilukuisina kansoina vaan armeijoina sun muina taistelujoukkoina. Novgorodin alueella oli suomalaisia ja itäslaavilaisia heimoja, joiden johtoon viikingit sitten nousivat(etelämpää suomalaisheimot olivat jos sulautuneet tai sulautumassa slaaveihin). Venäjä siis on rakennettu suomalaisten kansojen asuttamien maille, mutta kehitys valtioksi polkaistiin käyntiin viikinkien toimesta.

http://en.wikipedia.org/wiki/Rus%27_%28people%29

The four tribes who had been forced to pay tribute to the Varangians - Chuds, Slavs, Merians, and Krivichs... Mainituista heimoista puolet on suomalaisia. Alueella asui tietenkin muitakin (jälleen, suomalaisia) etnisiä ryhmiä.

Suurinpiirtein noinhan se meni. Itse luin muutama vuosi sitten Kiovan Rusj. Keskiajan eurooppalainn suurvalta-nimisen kirjan, jossa on sitten jo enemmänkin tietoa. Kannattaa lukea, jos aihe vaan kiinnostaa. Jukka Korpelan kirjoittama.