Lainaus:08.07.2006 M_Rocatansky kirjoitti:
kyllä ne sanotukset ratkasee... siksi en kuuntele örinäheviä.

Mitäs tuo nyt tarkoitti? Kyllä 'örinähevissäkin' saa lyriikoista selvää, etenkin jos tietää ne ennestään. Ja 'örinähevissä' olen havainnut usein olevan paremmat lyriikat kuin muunlaisessa musiikissa (tämäkin tosin vaihtelee).

Yleensä lyriikat vain huonontaa kappaletta. Minun osallani.

No kyllä se melodia voittaa. Lyriikatkin on myös tärkeät, mutta melodia.

Melodia ehdottomasti.

Melodia. Joissain hitaammissa kappaleissa lyriikat.

Lainaus:09.07.2006 Stimor kirjoitti:
Kaavamaisuus ei kuulu musiikkiin ja tekee siitä juuri huonoa

HAH! Tuolla periaatteella miltei kaikki (populaari)musiikki on automaattisesti huonoa.
Vai oletko kenties niitä tyyppejä, jotka kuuntelevat vain jotain noisea taustamusiikkina? :P

Kuunnelkaapas ihan mitä tahansa populaarimusiikkia, niin kyllä niissä on ihan selkeät kaavat, joihin ne perustuvat. Vaikkapa rockissa ja heavyssä ne näkyvät yleensä hyvin selkeästi. 60-luvun surf-musiikista puhumattakaan. (Huomatkaa termi "yleensä". On niitä toki omia polkujaankin kulkevia bändejä. Mutta nyt puhunkin yleistäen.)

Kliseinen tapa (eli kaava) tehdä perus-rock -biisi: Ensin on alkuriffi, sitten on A-osa (ensimmäinen säkeistö), sitten B-osa (kertosäe), sitten taas A-osa (toinen säkeistö), sitten kenties B-osa, jonka jälkeen vaikkapa C-osa (kitarasoolo). Sitten taas A-osa, B-osa ja loppuun jatketaan B-osalla samalla häivyttäen. Ja biisi on valmis. Toinen yleinen tapa on laittaa häivytyksen sijaan C-osaa uudelleen ja lisätä loppuun vain se "loppuriffi".

Kuunnelkaapa vaikka omia suosikkibändejänne ja etsikää biiseistä noita eri osia. A, B, C, B, A, B, (C) -kaava on aika yleinen, mutta niiden järjestystä voi toki muuttaa, ja laittaa ehkäpä D-osankin jonnekin (sähkökitarasoolon jälkeen tuleekin hitaampi kohta, jonka jälkeen jatkuu taas kovempaa, näin yhtenä esimerkkinä).
Mutta kuten sanoin, en toki tarkoita, että kaikki näitä kaavoja kovin orjallisesti noudattaisivat. Progressiivisessa rockissahan on käytetty varsin luovasti noita osia. Ei tarvitse kuin jotain Pink Floydia kuunnella, niin sieltä löytää hyvin mielenkiintoisella tavoilla rakennettuja kappaleita.

Herneitä saa ottaa neniin ihan vapaasti. Lähinä pointtini on kuitenkin se, että musiikkia tehdessä käytetään kaavoja todella paljon, ja useimmissa hyvissäkin hittibiiseissä on ihan selkeä rakenne siellä taustalla. Kuunnelkaa vaan ja miettikää tätä tekstiä.
Edit: Graafinen hymiö pois.

Melodia, yleensä en sanoja juuri kuuntele lainkaan. Jos biisi on hyvä, otan sanoista selvää jotta sanomakin avautuisi kunnolla.

Tosin kuuntelen sellaista musiikkia etten saisi sanoista selvää vaikka haluaisinkin. Kaivan sanat sitten netistä.

Hmm.. Oikeastaan kokonaisuus on tärkein koska jos on hyvät sanoitukset huono melodia en tykkää.Jos on hyvä melodia huonot sanoitukset en tykkää.Joten kokonaisuus ratkaisee.

Melodia.

Lainaus:09.07.2006 outovalo kirjoitti:
Yleensä lyriikat vain huonontaa kappaletta. Minun osallani.

Kuunteletko mielummin jotain missä ei lauleta ollenkaan?!

Melodia.

Lainaus:09.07.2006 MrSomebody kirjoitti:

Lainaus:09.07.2006 outovalo kirjoitti:
Yleensä lyriikat vain huonontaa kappaletta. Minun osallani.

Kuunteletko mielummin jotain missä ei lauleta ollenkaan?!

Leffojen soundtrackit ovat komeaa kuultavaa, samoin Sonatan kaltaiset vahvasti melodiaan nojaavat bändit.
Joten sanon melodia. Enemmän melodia vie fiiliksiin kuin sanoitukset. Räpissä ja Zen Cafén biiseissä sanoitukset.

Melodia. Molemmat tosin luovat yhdessä hyvän kokonaisuuden (hyvissä biiseissä).

Melodia.

No yleensäkkin biisin tunnelma, melodia ja sanat ovat yhtä tärkeitä kaikki ja joskus huonon melodian omaavan biisin pelastaa sanat ja toisinpäin, mutta ehkä soittajana kuuntelen monesti melodiaa enemmän kuin sanoja. Varsinkin jossain iskelmässä yleensä sanat ovat turhaa huttua, mutta muuten voi kyllä soittajana kuunnella ja miettiä juttuja/melodiaa. Sitten esim. punkissa "melodia" on yleensä aika yhdentekevää, mutta sanat voivat olla kantaa ottavat ja hyvät.

Jos ruvetaan suoraan lyömään mustavalkea linjalla niin vastaus on melodia.

Kyllä se melodia

Joissakin kappaleissa melodia on prempi kuin sanoitukset ja joissakin toisinpäin
esim. joissakin kappaleissa voi olla iha sairaan hyvät sanat ja toisessa sairaan hyvä melodia mutta kyllä se niiden kokonaisuus on paras.

Melodia, tosin riippuu hieman kappaleesta.

Nyt on niin vaikea kyymys että tekis mieli jättää vastaamatta mutta eiköhän se melodia saan sen 51% kannatuksestani...

Sekä että, kappaleesta riippuen.

melodia. Mutta Hyvä lyriikka on plussaa

Melodia. Mutta esim vaikka todella kaunis -biisissä ne sanat on kyllä ne sykähdyttävimmät

Melodiaahan sitä tulee melkein aina kuuneltua enemmän, kuin sanoituksia, mutta aina yritän kuunella sanoituksia. Varsinkin hyvät sanoitukset jäävät mieleen paremmin kuin melodia, tästä esimerkkinä Infinite Dreams.

Eli vastaan sanoitukset.

No sanon nyt vielä että melodia mutta sanoissa on tärkeä miten se lauletaan.