Ne medal of honorin koirat..

Warcraft 3:ssa inhosin epäkuolleitten armeijoilla aivan vitusti tappaa ihmisiä. Inhosin itseäni aivan vitusti, kun tapoin ihmisiä tietokonepelissä... -_-' Se peli todellakin sai tunteet pintaan...

En olisi halunnut tappaa niitä koiria medalissa

Inhoan tappaa Civilization 2:sessa, haluan vain kehittää pienestä valtiosta mahdollisimman vahvan, ärsyttävää kun suuremmat valtiot alkavat uhkailemaan ja vaatimaan rahaa, sittenkun alkaa sota ja valloitan suuria alueita niin alkaa olla liian työlästä pitää koko valtiota kasassa.

SRW sarjan peleissä (isketään muutama mecha anime peliin niin johan toimii) niin se oli inhottavaa ku piti tappaa tyypit jotka oli pettäny "pelaajan" :/ se kyl ärsytti

Olen inhonnut mutta en enään. Pidän tappamisesta peleissä mutta oikeassa elämässä en edes pystyisi kuuntelemaan kun jossain ollaan esim puukotettu nurori perhe esim. 9 vuotiaana kun pelasin postal 2 en halunnut tappaa mitään eläimiä siinä mutta nyt pystyn jo listimään ja polttamaan esim kissan minun mielestä on huvittavaa katsoa kun postal2 kissa juoksee tulessa mutta oikeassa elämässä .

Splinter Cell: Chaos Theory, tokaa kertaa läpi vetäessä haluaisi estää jokaisen kuoleman ja kun sen menee tekemään kyllä potuttaa...

Splinter cell double agentissa minua harmitti ampua viaton reportteri ensimmäisessä "cover" tehtävässä (jossa suoritetaa erilaisia asioita terroristi tukikohdassa) joka oli vain jostain syystä kaapattu mukaan, mutta pitihän sitä lugerilla sitten jysäyttää jotta ei menisi terroristeiltä luottamus samiin. Jos ampuu ohi, niin terroristi sen ampuu joka tapauksessa. Reportterin naama oli aneleva ja ihan veressä, oli saatu hyvä tunnelma, kulmakin vaihtui fps kulmaan ja ruutu sumeni samin päätöstä tehdessä.

Resident Evil 4 (PS2): Kun katsoo ne pelin lopputeksteissä näkyvät kuvat, niin tajuaa, mitä kauheuksia kylässä on alunperin tapahtunut. Yksi kultti tuhoaa koko kylän ihmisten elämän. Jokaisen ihmisen sisälle laitettiin muna, josta aikaa myöten kuoriutui ns. loinen, joka ohjaa isäntäänsä, eli tätä, jossa loinen elää.

Ihmisistä siis tuli raivohulluja, kultin johtajaa, Saddleria tottelevia paskoja, joiden elämä tuhoutui yhden perkeleen typerän kultin takia.

Kyläläiset polttivat lapsensa ja kaikki kylään tunkeutujat sekä tietenkin ne, jotka vastustivat pistoksen (eli munan istuttamista) antamista.

Niitä on vain niin säälittävä tappaa, kun tietää, että ne ovat olleet normaaleja ihmisiä, joiden kaikkien elämä on tuhottu täysin.