Kaiuttimet, kuulokkeet ja vahvistimet - hifi ja kotiteatteri

Hifi - mitä se on?

Moni on joskus kuullut termin hifi, mutta ei ole välttämättä ymmärtänyt sen todellista merkitystä. Hifi -termi viittaa englanninkielisiin sanoihin high fidelity joka löyhästi suomennettuna tarkoittaa "korkeaa todenmukaisuutta" tai "korkeaa uskollisuutta". Käytännössä hifin tarkoitus on pyrkiä luomaan mahdollisimman alkuperäinen ja luonnollinen äänimaailma. Hifi ei käsitä pelkästään ääntä vaan sen periaatteet ovat usein läsnä myös kuvan kanssa. Pohjimmiltaan hifistin pyrkimykset keskittyvät siis nauttimaan äänen- ja kuvantoistosta mahdollisimman paljon.

Moni silti ihmettelee, että mitä järkeä on ostella kalliita hifilaitteita, vaikka oma halpahallin stereokin kuulostaa hyvältä? Harva osaa odottaa mitään parempaa jos ei ole koskaan kuullut sellaista. Usein herääminen hifin pariin tapahtuukin kun on päässyt kuuntelemaan kalliimpia ja laadukkaampia laitteita. Ne muodostavat aivan oman maailmansa: jokainen kaiutin kuulostaa erilaiselta, jokaisella vahvistimella on myös oma sävynsä. Aloittelija ei helposti huomaa esimerkiksi kalliimpien kaiuttimien eroja, mutta kuka tahansa huomaa eron tietokoneen purkkikaiuttimien ja elokuvateatterin kaiuttimien välillä. Kukaan ei ole hifisti syntyessään, sellaiseksi kehitytään.

Ihmisillä on useita eri taipumuksia ja odotuksia äänen ja myös kuvan suhteen. Joku saattaa pitää riittävänä nautintona elokuvan katsomista 15" matkatelevisiosta, toinen taas halajaa videoprojektoria. Nautinto on se mistä hifissä on kyse. Esimerkiksi lempikappaleesta saattaa löytyä aivan uusia ääniä ja ulottuvuuksia hyvällä äänentoistojärjestelmällä, ja lempielokuvakin tuntuu käsin kosketeltavammalta 100" kuvalla. Osittain näiden erilaisten tyylisuuntien ja tarpeiden takia hifin ympärillä on myös useita tärkeitä osa-alueita.

High end on nimitys äänentoistolaitteistolle ja -harrastukselle, jossa pyritään äärimmäisin keinoin takaamaan luonnollinen tai jopa täydellinen äänentoisto ilman minkäänlaisia kompromisseja. Highendisti saattaa käyttää pelkkiin kaiutinkaapeleihin tuhansia euroja, kaiuttimien maksaessa jopa kymmeniä tuhansia euroja. Hifin ja high endin ero ei ole tosin aivan tarkaan määriteltävissä, ja molempia termejä käytetään markkinoinnissa paljon hyväksi.

Hifin ollessa teoriatasolla selvää, on myös syytä keskittyä sen käsittelemiseen käytännössä. Hifin todellinen olemus on kaksikanavaisessa stereojärjestelmässä tai 2.1 järjestelmässä, joka tarkoittaa kahta kaiutinta ja yhtä matalien äänien toistoon erikoistunutta subwooferia. Myös monikanavajärjestelmien kanssa voidaan käyttää hifi -termiä, vaikka niiden käyttötarkoitus painottuukin usein elokuvien katsomiseen. Normaali musiikki on kuitenkin tarkoitettu aina toistettavaksi stereona, jolloin monikanavainen ääni sotkee siitä ulottuvuuden ja tilantunnun. Musiikin toistaminen (poislukien SACD) monikanavalaitteistolla on hifistin korvaan suuri virhe.

Hifistin ihannoiman äänen syntymiseen tarvitaan aina vahvistin, tarpeeliset kaapelit ja itse kaiuttimet. Kaiutintyyppejä on pääasiallisesti kaksi: jalusta- ja lattiakaiuttimet. Jalustakaiuttimien etuna on toiston puhtaus ja yleinen äänenlaatu suhteessa käytettävään rahaan: jo reilulla 300 eurolla saa kaiutinparin joka kykenee huomattavasti kalliimman hintaisten lattiakaiuttimien tasoiseen puhtauteen. Lattiakaiuttimien etuna tosin on niiden tarjoama jykevämpi basso, siksi jalustakaiuttimet tarvitsevatkin erillisen subwooferin rinnallenssa jos haluaa toiston yltävän todella alas. Toisaalta hifistille basso ei ole niin tärkeässä asemassa kuin joillekin kuuntelijoille, jotka pitävät basson vähyyttä aina huonona asiana. Hifisti pitää bassoa vain osana ääntä, ja liikaa bassoa muuta ääntä peittävänä haittana. Tasapainoinen soundi on kaiken ydin.

Luonnollisen äänen tavoittelussa suurimman kompastuskiven aiheuttavat yleensä kaiuttimet. CD-soittimissa, vahvistimissa ja muissa äänilähteissä päästään usein ihmiskorvan kannalta tarpeeksi tarkkaan taajuusvasteeseen sekä vähäiseen säröön. Silti myös vahvistimet ja erilaiset soittimet aiheuttavat oman osansa äänenlaadun heikkenemisessä. Hyvä vahvistin voi tuoda uusia piirteitä musiikkiin, kun taas huono voi poistaa niitä. Tietyssä pisteessä vahvistimien vertailu tosin menee pitkälti kiistelyksi, ja hifistit tai high-endistit jakautuvat kahteen joukkoon: subjektivismin ja objektivismin leireihin. Subjektiivinen näkökulma painottaa kuuntelukokemuksiin perustuvaa arviointia laitteiden välillä, kun taas objektivismi on tarkkailua tekniseltä näkökulmalta, fysiikan lakeja unohtamatta..

Hifistien pyrkimykset täydelliseen ääneen kaatuvat useimmiten liian tiukkaan budjettiin. Hifi on harrastuksena pitkälti rahasta riippuvainen. Jokaisen sijoituksen jälkeen saa kuitenkin aina tuloksia, olettaen että on käyttänyt rahansa järkevästi. Ääni muuttuu aina vaihdettaessa parempaan kaiuttimeen ja vahvistimeen. Jokainen pitää erilaisesta äänestä, joten toisen hyvä soundi voi olla toisen huono. Makuasioista on turha kiistellä.


---------------------------------------------------------------------------------


Erilaiset toistimet, vahvistimet ja muut vehkeet

Kuulokkeet
Kuulokkeet ovat yksi normaalin stereokuuntelun jaos. Kuulokkeilla on mahdollisuus saavuttaa hyvä äänentoisto jo pienemmillä rahasummilla. Kuulokkeet ovat hyvät varsinkin yökäytössä tai jos ei halua häiritä muita musiikillaan. Kuulokkeita voi myös aivan hyvin käyttää jokapäiväisessä kuuntelussa, mutta esim. kotona ne eivät anna juurikaan vapautta liikkua. Niistä puuttuu tietynlainen avaruus jota kaiuttimet tarjoavat.

Myöskin stereokuva on kuulokkeiden osalta usein hieman erilainen, toisto on hyvin lähellä edessä tai jopa oman pään sisällä. Kuulokkeet ovat myös aina huomattavasti läsnä vaikka monet valmistajat panostavatkin ergonomiaan. Tämä saattaa olla häiritsevää varsinkin pidemmillä kuuntelusessioilla.

Kuulokkeet voidaan jaotella suljettuihin (vaimentavat ulkopuolisia ääniä tehokkaasti) tai avoimiin (eivät vaimenna ulkopuolisia ääniä ja kuulokkeiden toisto myös karkaa muiden kuultavaksi). Kummastakin kuuloketyypistä löytyy paljon loistavia kuulokkeita ja se onkin jokaisen oma päätös millaisia kuulokkeita tarvitsee. Yleisellä tasolla avoimet kuulokkeet tarjoavat helposti parempaa laatua pienemmällä hinnalla.

Kolmas hybridiluokka on puoliavoimet jotka ovat näiden kahden välimuoto. Puoliavoimet kuulokkeet yltävät usein myös huippulaatuun.

Langattomat kuulokkeet ovat oma osansa tarinaa. Ne tarjoavat liikkumisen vapautta, mutta valitettavasti usein äänenlaadun kustannuksella. Rahaa saa myös laittaa huomattavasti enemmän kelvollisiin langattomiin kuin langallisiin.

Erittäin hyviä kuulokkeita löytää esim. Sennheiserin, AKG:n, Gradon ja Kossin ja Beyerdynamicin malleista. Sennheiserin lippulaiva HD-650 on varma valinta jos etsii laadukkaita kuulokkeita.. Myös halvemmat mallit HD-600, 595, 590, 580, 555 ovat varsin suosittuja.

AKG:n vastaava lippulaiva K701 tarjoaa myös laadukasta ja jopa parempaa toistoa kuin Sennheiserit.

Gradolta löytyy paljon malleja niin kuluttajille kuin vaativammille kuuntelijoille, Grado 325 tarjoaa hyvälaatuista toistoa, mutta halvemmista SR-60 ja 80, 125 ym. malleista löytyy myös paljon suosittuja kuulokkeita.

Kossilta mainittakoon Porta Pro kuulokkeet jotka ovat niittäneet menestystä hyvän hinta-laatu suhteen ansiosta (sekä kannettavuuden). Kannattaa tutustua myös muihin malleihin jokaiselta valmistajalta.

Kohtuullisia kuulokkeita löytyy myös perus elektroniikkavalmistajilta kuten Sony, JVC, Pioneer, Panasonic ja joiltain tietokoneiden oheistarvikkeiden valmistajilta kuten Zalman, Icemat, Logitech, Creative jne. Niiden sopivuus on kuitenkin enemmänkin peli ja yleiskäyttöön suunnattua, kun suurin osa hifikuulokkeista keskittyy nautittavaan musiikkitoistoon.




Vahvistimet ja kuulokkeet
Kuulokkeet, kuten kaiuttimetkin, vaativat vahvistimen toimiakseen. Kuulokkeita on kyllä mahdollista toistaa vaikka suoraan tietokoneen äänikortista, mutta parempaa soundia saa erillisestä kuulokevahvistimesta. Varsinkin korkean impedanssin omaavat kuulokkeet hyötyvät tästä.

Suurin osa nykyisistä monikanavavahvistimista tarjoaa vain välttävää laatua kuulokeulostuloistaan. Tämä johtuu siitä että laitteiden rakentamisessa ovat prioriteetit olleet jossain muualla kuin kuulokeulostuloihin panostamisessa.

Kuulokkeiden impedanssi vaihtelee taajuuden mukaan. Monikanavavahvistimien ulostuloissa on yleensä suuri antoimpedanssi ja kuulokkeilla pieni, joka johtaa epätasaiseen taajuusvasteeseen.
Suurin ongelma näissä kuulokeulostuloissa on korostuva basso, joka saattaa tehdä kuuntelusta erittäin rasittavaa. Ongelmaa voi hieman parantaa erilaisilla taajuuskorjaimilla ja bassosäädöillä. Kuulokeulostulot voivat toki olla hyvinkin toteutettuja, mutta useimmiten vasta kalliimmissa laitteissa.

Paras valinta kuulokkeiden kanssa on kuitenkin erillinen kuulokevahvistin. Hyviä ja kohtuullisen hintaisia ovat mm. Rega Ear, Creek OBH-21 ja MF X-Can v3 joiden hinnat pyörivät reilussa kahdessa-kolmessa sadassa eurossa.






Kaiuttimet

Suurin osa nykyaikaisista kaiuttimista toimii joko kaksitie tai kolmitieperiaatteella. Kaiuttimet voidaan jakaa yleisesti kahteen sarjaan: jalusta- ja lattiakaiuttimiin. Yleisenä sääntönä voidaan pitää että jalustakaiuttimet tarjoavat parempaa soundia pienemmällä rahalla. Jos on valmis sijoittamaan suurempia summia, esim. vajaa tuhat euroa pari, on fiksua harkita myös lattiakaiuttimia, toki aina tilan ehdoilla. Poikkeuksia hyvistä kaiuttimista toki löytyy myös halvemmista luokista. Siksi kuunteleminen onkin aina järkevä ratkaisu uusia ostoksia tehdessä.

Tietokonekaiuttimet ovat oma asiansa erikseen. Ne ovat lähes poikkeuksetta 2.1 tai 5.1 settejä, joissa on pienet satelliitit ja yksi subwoofer hoitamassa bassoja. Tästä seuraa valitettavan usein huono keskiäänialue ja korostuneita bassoja. Pienet satelliitit eivät pysty toistamaan tarpeeksi suurta taajuusaluetta jolloin subwoofer joutuu toistamaan myös korkeampia taajuuksia. Seurauksena useimmiten kumisevaa bassoa.

Poikkeuksiakin löytyy näistä tietokoneseteistä. Jos on valmis sijoittamaan n. 300 euroa niin on jo mahdollisuus saada ihan asiallisiakin kokonaisuuksia, joilla varmasti toistaa jo leffojen ääniraidat ja miksei musiikkiakin. Tässä hintaluokassa kannattaa katsella tunnetuimpien valmistajien eli Creativen ja Logitechin sarjoja. Kunnollista toistoa haettaessa lienee silti paras turvautua aina niihin kunnollisiin kaiuttimiin ja vahvistimeen.





Muutamia esimerkkejä enemmän tai vähemmän hyvälaatuisista tietokoneseteistä:

Creative Z-5400 (5.1)
Creative MegaWorks THX 2.1 250D
Creative MegaWorks THX 5.1 550
Creative GigaWorks G550W
Creative GigaWorks T20

Logitech Z-5400 (5.1)
Logitech Z-5500 (5.1)
Logitech Z-680 (5.1)
Logitech Z-2300 2.1
Logitech Z-4 (2.1)
Logitech Z-3 (2.1)

Ei mikään kattava lista. Antaa vain hieman suuntaa.



Esimerkkejä suosituista budjettiluokan hifikaiuttimista:

Tannoy Mercury F2 (HIFI pisteet 8.0)
Tannoy Mercury F1 (HIFI pisteet 7.
Tannoy Sensys 1 (HIFI pisteet 8.1)
Magnat Quantum 503 (HIFI pisteet 8.1)
Magnat Quantum 501
Quad 11L
Amphion Helium 2 (HIFI pisteet 8.1)
OR Hi –sarjalaiset
Suosittuja kaiuttimia löytyy varsinkin seuraavilta valmistajilta: Tannoy, Magnat, Amphion, Wharfedale, Chorus, Elac, Epos, Dali, Pro Audio, B&W, Dynaudio, Quad, OR jne.

Kaiuttimien valinnassa pätee edelleen hyvä sääntö: käy kuuntelemassa ja ota vielä mielellään kotikuunteluun. Liikkeessä hyväksi todettu kaiutin saattaa kuulostaa kotona täysin erilaiselta, joten paras kaiutin omaan ympäristöön ja akustiikkaan löytyy vain tuomalla kaiuttimet kotiin.


Herkkyys ilmoitetaan dB arvona, joka useimmiten sijoittuu 90dB:n molemmin puolin. Jos kaiuttimen herkkyys on 90dB, tarkoittaa se sitä että kaiutin tuottaa 90dB ääntä yhdellä watilla metrin kuunteluetäisyydeltä.




Subwooferit:

Subwooferien tehtävä on toistaa leffojen matalimmat jyminät tai musiikin alhaisimmat taajuudet. Subeja on monenlaisia: hyvin leffakäyttöön sopivia ja taas toisaalta hyvin musiikkiin sopivia. Valinta on tehtävä omien halujen perusteella: joko paine tai tarkkuus, tai sitten niiden kompromissi.

Hyvälaatuisten lattiakaiuttimien kanssa tarvetta subwooferille ei välttämättä ole. Toisaalta melkeinpä kaikki jalustakaiuttimet kaipaavat sellaisen rinnalleen, ainakin leffakäytössä. Myös musiikissa on mahdollista saada hyvinkin nautittavaa toistoa laadukkaalla musiikkikäyttöön soveltuvalla subbarilla. Laiska subi taas saattaa aiheuttaa vain harmia hyvälaatuisten kaiuttimien kanssa. Toisto saattaa olla tasaista mölinää ja bassokuviot jäävät toistumatta.

Audio Pro tarjoaa monia hyviä budjettiluokan subbareita leffakäyttöön: esim. Sub Focus, B.1.36 ja vastaavat mallit ovat varsin oivallisia elokuvakäytössä. Omat kokemukset ovat osoittaneet niiden olevan kuitenkin vain välttäviä musiikin kanssa. Musiikkisubbarina kunnostautunut on mm. Bkelecin XLS200 joka tarjoaa 14 litran suljetussa kotelossa äärimmäisen tarkkaa ja melko alas menevää toistoa. Toisaalta suuria äänenpaineita ei sillä leffoihin saa. Silloin kannattaa turvautua esim. saman valmistajan Monolith malliin, joka soveltuu molempiin käyttötarkoituksiin: musiikkiin ja elokuviin.

Muutama hyvä malli, jaoteltu karkeasti. Kaikki sopinevat kuitenkin jossain määrin kaikkeen käyttöön.

Bkelec Monolith (suuret paineet ja tarkka toisto myös musiikille)
Audio Pro Sub Focus (budjettiratkaisu, hyvä hinta-laatu -suhde, leffat)
Audio Pro B.1.36 (budjettiratkaisu, hyvä hinta-laatu -suhde, leffat)
Bkelec XLS200 (musiikille erinomainen, ainakin yhtä hyvä kuin Audio Pro Sub Focus leffoilla)
Velodyne CHT-12R (leffat ja musiikki toistuvat melko hyvin, toisto ei kovin alas)
Chorus XLS

Crossover termillä viitataan jakotaajuuteen tai jakosuotimeen. Jos esimerkiksi subwooferin crossover säädetään 80Hz paikkeille, suodattaa sen jakosuodin kaikki alle 80Hz taajuudet subin toistettavaksi, jolloin ylemmät taajuudet jäävät normaalisti kaiuttimille. Katkaisu ei ole portaaton joten jakotaajuuden säätö on helpompi sovittaa kaiuttimien kanssa.
HUOM. Jos käytössä olevat kaiuttimet ovat jalustakaiuttimet on hyvin järkevää asettaa vahvistimesta kaiutin SMALL-asentoon, jolloin jakotaajuus on yleensä 80Hz luokkaa.

Phase on myös subwoofereista tuttu säätö, joka vaikuttaa lähinnä elementin liikevaiheeseen (eli puskeeko kartio ulos vai painuuko sisään) Vaiheen säädön kanssa ei ole mitään muuta ohjenuoraa kuin kuunnella omia korviaan. Basso saattaa kuulostaa huomattavasti napakammalta säädettynä oikeaan vaiheeseen, tai sitten efektiä ei välttämättä edes huomaa. Vaihetta säädeltäessä on hyvä pyytää kaveri tekemään muutoksia samalla kun itse kuuntelee eroja.

Refleksikotelo on kaiuttimista ja subwoofereista tuttu rakenne, jossa suljettuun koteloon on lisätty putki joka jatkaa kaiuttimen tarjoamaa bassotoistoa. Refleksikotelolla on saavutettavissa enemmän painetta ja matalampi alarajataajuus. Refleksiputkesta liikkuva ilmavirta saattaa aiheuttaa häiriöääniä.

Suljettu kotelo on yksinkertaisesti kotelo joka on suljettu. Toisto on tarkempaa kuin refleksikoteloon rakennetulla subilla, mutta vaihdossa toisto ei välttämättä mene aivan yhtä alas. Ei kummallisia paineita saatavissa.

On olemassa myös huomattavasti erilaisia sovelluksia subwoofereiden koteloissa. Erilaiset Bandbass -kotelot perustuvat useisiin lokeroihin. Passiivielementtejä hyödynnetään myös usein.





Vahvistimet:

Vahvistimia löytyy moneen makuun. Tässä keskityn nyt lähinnä vain ns. integroituihin: stereo- ja monikanavavahvistimiin. Stereovahvistimista saa ulos siis nimensä mukaisesti vain stereoääntä, kahta kanavaa. Joistain stereovahvistimista löytyy myös liitännät subwooferille.

AV-Viritinvahvistimet tarjoavat useimmiten 5.1 tai 7.1 äänentoistoa, joilla myös elokuvien monikanavaraidat toistuvat tyylikkäästi. Budjettiluokassa fiksu valinta on yleensä AV-vahvistin. Johtuen niiden suuresta kysynnästä on niiden hinta myös melko alhainen ja tarjoaa samalla rahalla yhtä hyvää tai ainakin lähes yhtä hyvää ääntä kuin samanhintaiset stereovahvistimet. Ellei ole vannoutunut stereokuuntelija niin valinta kallistuu siis monikanavan puolelle.

Teho on yksi suurimmista markkinointikeinoista halvoissa stereojärjestelmissä. Todellisuudessa tehoa ei normaalissa käytössä juuri tarvita valtavia määriä (herkkä kaiutin toistaa päälle 90dB jo watilla). Normaaleissa kotiteatterivahvistimissa teholukemat liikkuvat jossain 40w ja 100 watin välillä per kanava. Halpispakettien 300W teholupaukset eivät pidä paikkaansa.




Hyviä valintoja halvemman pään vahvistimissa:
Jälleen vain suuntaa antamassa...

Yamaha RX-V757
Yamaha RX-V657
Yamaha RX-V457 (HIFI pisteet 7. hinta n. 399e
Sony STR-DB790

Pioneer VSX-D814 (HIFI pisteet 8.2) hinta n. 500e
Sony STR-DE697 (HIFI pisteet 8.1) hinta n. 430e
Procaster AV-4330 (HIFI pisteet 8,2) hinta n. 270e
Cambridge Audio Azur 340A (stereo) (HIFI pisteet 8.2) hinta n. 320e
Onkyo TX-SR502E (HIFI pisteet 8.0) hinta n. 450e

Johdoista, äänikorteista ja muusta mukavasta

Tietokoneen äänikorteissa on huomattavan suuria eroja jos niistä halutaan ulos analogista signaalia, siksi kannattaa aina turvautua digitaaliseen signaaliin, jolloin periaatteessa siihen kosketaan vasta vahvistimessa (poislukien resamplaavat kortit). Jos haluaa saada peliäänet surroundina ulos on kuitenkin pakko turvautua analogisiin liitäntöihin (pl. muutama uusi kortti).


Suuntaa antamassa muutama vaihtoehto:

Hyviä äänikortteja:
X-Fi sarjalaiset
Esi Juli@
M-Audio Audiophile 2496
EMU-0404
M-audio audiphile 192
EMU-1212

OK-äänikortteja:
Audigy 2 ZS
Suurin osa halvemman pään korteista.

Hyvä linkki koskien äänikortteja ja niistä saatavia monikanavaääniä ja myös erilaisia liitäntätapoja http://plaza.fi/muropaketti/bbs/t446936

Yleisellä tasolla kaiutinkaapeleissa ei suuria äänellisiä eroja saada aikaan. Jotkut sijoittavat satoja euroja muutaman metrin johdonpätkiin, mutta voinen kyseenalaistaa sen tuoman äänellisen parannuksen. Tämä on kuitenkin jokaisen oma mieltymys: jos kuulee eron kalliimman ja halvemman piuhan välillä on tietysti itselle perusteltua harkita sen paremman hankkimista.

Tärkeintä kaiutinkaapeleissa on se että ääni saadaan pidemmilläkin matkoilla hyvälaatuisena kaiuttimeen. Kaiutinkaapelien paremmuudessa ratkaisee hyvin paljon kaapelin paksuus. Hyvänä ohjenuorana kaikki vedot kannattaa tehdä yleisesti 2,5 neliömillimetriä olevalla piuhalla per kanava. Tällöin ongelmaa ei pitäisi muodostua johtojen sähkönjohtokyvyn puolesta.
Ohuemmilla piuhoilla esim. yli kymmenen metrin vedot saattavat aiheuttaa jo äänen heikentymistä.

Ääniliitännät kannattaa aina poikkeuksetta tehdä joko optisena tai digitaalisena ja myös kuvan osalta on järkevää keskittyä aina digitaalisiin liitäntöihin (DVI / HDMI).

RCA

RCA-kaapeleissa tärkeintä on että liittimet ovat tukevat ja ne saavat hyvän kontaktin aikaiseksi. Liittimen materiaalin tulisi olla hapettumatonta, esim. kullattu pinta antaa suojan tätä vastaan.

RCA-kaapelit saattavat olla helpostikin alttiina häiriöille. Mitä pidempi kaapeli on ja mitä enemmän alttiina häiriöille, on syytä harkita kalliimman suojatun kaapelin ostamista. Muissa tapauksissa laadukkaasti toteutettu peruskaapeli täyttää kaikki normaalikuuntelijan tarpeet.



Akustiikka ja sijoittelu

Pelkkä kaiuttimien ostaminen ja johtojen kiinnitys ei riitä tyydyttävään äänentoistoon. Akustisesti kaiuttimet tulisi sijoittaa pois nurkkien ja seinien läheisyydestä, ja molempien kaiuttimien ympäristön tulisi olla identtinen. Käytännössä tämä ei ole kuitenkaan usein mahdollista ja joudutaan tekemään kompromissejä sisustuksen ja kaiuttimien asettelun kesken.

Kaiuttimet tulisi sijoittaa niin, että niiden diskantit ovat suurinpiirtein kuuntelijan korvan tasossa, reilu kymmenen sentin marginaali lienee vielä hyvä. Stereokaiuttimien tulisi olla toisistaan n. 1.5 - 3 metrin päässä, tässäkin on toki joustovaraa, eikä sääntö koske lainkaan lähikenttäkuunteluun tarkoitettuja kaiuttimia.

Stereoparin ja kuuntelijan tulisi muodostaa jotakuinkin teräväkärkinen kolmio, jossa kuuntelija istuu tämän kolmion huipussa. Kaiuttimien suuntaus tulisi olla joko suoraan eteenpäin tai sitten hieman kuuntelijaa kohti suunnattuina - tämä riippuu täysin kaiuttimen suuntaavuudesta ja muista ominaisuuksista. Paras konsultaatio löytynee siis ohjekirjoista.

Subwooferin sijoittelu:

Subwooferin sijoittelussa hyvänä ohjenuorana toimii käytäntö, jossa subwoofer sijoitettaan kuuntelupaikalle ja itse liikutaan huoneessa kuunnellen missä bassotoisto kuulostaa kaikista parhaimmalle, joka luonnollisesti sitten on subwooferin sijoituspaikka.

Nurkkia kannattaa sijoittaa varsinkin pienemmissä kiviseinin varustetuissa tiloissa, mutta esim. suuressa tilassa ratkaisu saattaa olla jopa ihan hyvä.

Subwooferin toistoalue on niin matala (ihmisen on hankala havaita äänen tulosuuntaa), että stereokuvan kannalta sijoituspaikalla ei ole juuri merkitystä.

Surroundkaiuttimien sijoitus

Riippuen käytetystä järjestelmästä (5.1, 6.1, 7.1) kaiuttimien sijoittelu vaihtelee. 5.1 järjestelmässä on viisi kaiutinta ja yksi subwoofer. Etukaiuttimet ovat normaalisti stereoparin tavoin asetetut ja niiden väliseen tilaan tulee myös keskikanava (Center), joka toistaa lähinnä elokuvien dialogit ja tuo lisää leveyttä äänikuvaan.

Takakaiuttimet sijoitetaan mielellään korvan tason yläpuolelle, jolloin suora ääni ei ole vallitsevassa asemassa (saadaan parempi tilantuntu). Osittain myös suoraa ääntä tarvitaan varsinkin erilaisten efektien kanssa, mutta aivan korvan vieressä oleva kaiutin ei tuota surround-äänen syvintä olemusta.

N. 50-100cm korvan tasoa yläpuolella lienee sopiva, riippuen kaiuttimesta. Kaiuttimet tulisi sijoittaa joko aivan kuuntelupaikan sivuille tai takaviistoon. Myös täysin takana oleva sijoittelu saattaa toimia.

6.1 järjestelmä tuo tullessan myös takakeskikaiuttimen, joka sijoitetaan sivuille olevien surroundkaiuttimien lisäksi suoraan kuuntelupaikan taakse. 7.1 setissä takakanavia on kaksi, jolloin surroundit jäävät sivuille ja takakaiuttimet ovat fyysisesti kuuntelupaikan takana, n. 135-150 astetta jos ajatellaan ympyrää sweetspotista kuvattuna.

7.1 järjestelmä vaatii paljon enemmän tilaa ja säätämistä hyvän toiston aikaansaamiseksi. 5.1 järjestelmä on varmasti yleisin käytössä oleva systeemi, jota myös suurin osa DVD-elokuvia tukee.

-----------------------------------------------------------


Akustiikka itsessään on varsin hankala alue harrastajalle tai muuten asiaan perehtymättömälle. Itse en väitä tietäväni juurikaan muuta kuin aivan yksinkertaisimmat perusteet, nekin huonosti, mutta niilläkin voi jo omaa kuuntelunautintoaan yrittää parantaa. Jos haluaa todellista akustiikkaa on paras turvautua ammattilaisen neuvoihin.

Kaiuttimen sijoitus lähelle rajapintoja tuo aina n. 3 dB vahvistuksen varsinkin mataliin taajuuksiin. Jos kaiuttimen asettaa lähelle seinää lattianrajaan, on korostusta siis jo 6 dB. Nurkassa korostus saattaa olla jopa 9 dB luokkaa joka alkaa olla jo melko häiritsevää. Kaiutin alkaa helposti kumisemaan ja stereokuvan painotus siirtyy toisaalle.

Jos tila ei anna muita mahdollisuuksia sijoitteluun, kannattaa kokeilla esim. refleksiputkien tukkimista jos kaiuttimista sellaiset löytyy. Tämä saattaa vähentää bassotoiston tasoa ja siten parantaa ongelmia korostumisen kannalta. Alimpien taajuuksien ohjaaminen subwooferille voi olla myös osittainen hyvä ratkaisu, olettaen että subwoofer on sijoitettu akustisesti hyvään paikkaan.

Seisovat aallot

Monille tuttu tapaus jo fysiikan puolelta. Itse tutustuin seisoviin aaltoihin käytännössä subbarin ostamisen jälkeen. Huone on varsin pieni ja paras kuuntelupaikka sijoittuu ikävästi vahvistaen bassotoistoa jopa ärsyttäväksi asti. Seisovat aallot syntyvän kuuntelupaikan vastakkaisten seinien välille, vahvistaen tietyissä kohdissa bassoa huomattavissa määrin.

Tätä efektiä voi muuttaa vaihtelemalla subbarin paikkaa tai vastaavasti kuuntelupaikkaa. Kaikissa tiloissa tämä ei ole mahdollista joten on vain tyydyttävä siihen mitä on. Periaatteessa jo pienempienkin jalustakaiuttimien taajuusalue riittää aiheuttamaan ongelmia seisovien aaltojen suhteen. Subwooferissa ongelma on kuultavissa vain paljon helpommin.

Seisovien aaltojen vaimentaminen on erittäin hankalaa. Tukeva kirjahylly voi olla avuksi esim. kuuntelupaikan taakse sijoitettuna. Mitkään kevyet kankaat eivät juurikaan näihin vaikuta. Kalliimpi ja tilaavievä ratkaisu on resonaattori. Yksinkertaisin ratkaisu on siirtää kaiuttimet ja subbari pois reunoista ja seinien läheltä ja sen mukaan kuunnella sopiva paikka itse kuuntelupaikalle, tai hankkia kokonaan uusi kuuntelutila.


Heijastukset

Kaiuttimesta tuleva ääni ei suinkaan tule aina suorinta reittiä kuuntelupaikalle vaan osa siitä kimpoilee ympäröivien tasojen kuten seinien, katon ja lattian kautta. Yhdistyessään suoraan ääneen aiheuttavat ne epätarkkuutta toistossa.

Heijastuksia on pohjimmiltaan helppo vähentää. Paksu matto lattialla auttaa, samaten esim. täydet kirjahyllyt, paksut seinävaatteet, akustointilevyt ja muu vastaava joka vaimentaa heijastuvia ääniä. Heijastuksia vaimentaessa tulee ottaa huomioon että molempien seinien akustiikka vastaisi toisiaan mahdollisimman hyvin.




Resonanssit

Usein kotiteatteri tai kaiutinjärjestelmä sijoittuu johonkin jokapäiväiseen tilaan kuten makuuhuoneeseen tai olohuoneeseen. Näissä tiloissa saattaa olla paljon erilaisia huonekaluja jotka tietyillä taajuuksilla resonoivat, eli värähtelevät (ominaistaajuudellaan). Resonanssit kuulostavat ikävältä ja häiritsevät varmasti jokaisen musiikkinautintoa. Huoneresonanssien korjailuun on hyvä kokeilla läpi esimerkiksi kaikki alle 200Hz taajuudet kohtuullisen hyvällä voimakkuudella. Resonoivat esineet ja huonekalut voi tukea paremmin tai siirtää parempaan paikkaan.




---------------------------------------------------------------------------------



Tässä siis pikainen paketti äänentoistoon liittyvistä asioista. Lisäyksiä tulen tekemään varsinkin erilaisten ääniformaattien (DD, DTS, Pro Logic) osalta.

Myös putkivahvistimista, esi- ja päätevahvistimista sekä soittimista voisi kerätä jotain tietoa tähän yhteyteen.

Lisäyksiä vahvistimiin, kaiuttimiin yms. vaaditaan myös.

Ehdotuksia otetaan vastaan, sillä parannettavaa löytyy paljon. Paljon virheellistäkin asiaa on saattanut lipsahtaa tekstiin joten niitä voi osoitella tekstistä


UPDATE:

9.8 - Lisätty tynkä koskein RCA-kaapeleita.
9.8 - Päivitin muutaman lauseen kertomaan kotikuuntelun hyödyistä.
9.8 - Surroundkaiuttimien sijoittelusta kirjoittelin pientä tynkää.
9.8 - Logitech Z-3 lisätty.
29.10 - Vahvistimia päivitetty ja kaiuttimia lisätty
12.11 - Subwooferin sijoittelusta lisätty muutama sananen.

Nam, viisastuinpa jonkinverran tästä infosta, kiitoksia.

Muutenkin asiallista ja selvää tekstiä, kirjoitusvirheitä en löytänyt yhtään.

Mulla on logitech x-230 2.1 kaiuttimet, onko jotain ohjelmaa jolla voi säätää subbarille enemmän ääntä?

Hyvä fAQ tap tap

Sujuvaa tekstiä ja sisältökin on tiukkaa asiaa.
Tietokonesettien kohdalla mainituksi voisi tulla myös Logitechin Z-3 2.1- sarja, joka tosin ei kovin paljoa poikkea Z-4:stä. Laadultaan se on kuitenkin mainitsemisen arvoinen.

Lainaus:09.08.2006 mech kirjoitti:
Mulla on logitech x-230 2.1 kaiuttimet, onko jotain ohjelmaa jolla voi säätää subbarille enemmän ääntä?

Basson puute riivaa?
oletko laitattanut subin omasta säätimestä basson täysille?
Mikä äänikortti sulla on?

Winukan mukana tulleeseen mixeriin pääset : käynnistä>kaikki ohjelmat>apuohjelmat>viihde>äänenvoimakkuus.
Valitse mixeristä: asetukset>lisäsäätimet. Lisäasetukset, sieltä sun pitäisi päästä säätämään basson voimakkuus.

Lainaus:09.08.2006 mech kirjoitti:
Mulla on logitech x-230 2.1 kaiuttimet, onko jotain ohjelmaa jolla voi säätää subbarille enemmän ääntä?

Mullakin taitaa jotkut tollaset olla.

Kiva teksti :p

Huhhuh mikä teksti. Tuli ihan hiki tuota luettaessa vaikka en jaksanut edes lukea sitä loppuun. Silti viisastuin jälleen kerran. Hyvä FAQ oli.

Hyvä minunfaq:n tappofaq.

Lainaus:09.08.2006 mech kirjoitti:
Mulla on logitech x-230 2.1 kaiuttimet, onko jotain ohjelmaa jolla voi säätää subbarille enemmän ääntä?

Itsellä on samanmoiset, joten voin puhua kokemuksella.
Bassoelementti on todellakin vain 5,25" ja hintalapustakin ilmenee että ei voi liikoja odottaa. Subissa on kuitenkin oikein säädettynä yllättävän paljon potkua, tosin lähinnä yläbassoa koska eihän näin pienellä elementillä ole alabassoon asiaa. Jos äänikortti on yhtään kummoisempi pitäisi äänen lisäsäätimistä olla säädettävissä basson ja diskantin korostus. Sieltä kun nostaa subia puolitoista/pari pykälää ja diskanttia yhden niin äänestä pitäisi pahin keskipainotteisuus häipyä. Tähän kun lisätään Winampin ekvalisaattorista Full bass & treble niin musiikin pitäisi olla huomattavasti nautittavampaa kuunneltavaan kun voidaan eliminoida keskiäänipainotteisuus.

Tosi hyvä Faq. Sain itekkin vähän lisää tietoa.

Joo tosi hyvältä näyttää.

Todella hyvältä vaikuttaa.Hienoa Cyborq!

Makeaa! oikein hyvin toteutettu sekä ravitsevasti kirjoitettu FAQ. Kyllä!

Pari asiaa, jotka pistivät silmään:

Lainaus:"Kaiuttimien valinnassa pätee edelleen hyvä sääntö: käy kuuntelemassa ja ota vielä mielellään kotikuunteluun."

Ehdonta! Varsinkin hankkiessa hiemankaan parempaa äänentoistoa, niin kotikuuntelu on kaikista tärkein kaiuttimia valittaessa. Liikkeessä eri kaiuttimet kuulostavat paremmilta ja toiset huonommilta juuri akustiikan takia. Liikkeessä hyvältä kuulostaneet kaiuttimet saattavat kotona vaikuttaa huonoiltakin.

Lainaus:Hyvänä ohjenuorana kaikki vedot kannattaa tehdä yleisesti 2,5 neliömillimetriä olevalla piuhalla per kanava. Tällöin ongelmaa ei pitäisi muodostua johtojen sähkönjohtokyvyn puolesta.
Ohuemmilla piuhoilla esim. yli kymmenen metrin vedot saattavat aiheuttaa jo äänen heikentymistä.

Niin, yleisesti 2,5 mm2 on hyvä vaihtoehto, mutta siltikään niiden johtojen induktanssi ei välttämättä ole paras mahdollinen. Tosin, eri kaiutinkaapeleiden eroja kovinkaan moni ei välttämättä huomaa.


En muuten huomannut minkäänlaista juttua RCA-kaapeleista, vai pettivätkö silmäni? Niissähän niitä äänenlaadullisia eroja syntyy melko paljon..

Ei siinä ollut juurikaan mitään mainintaa RCA-kaapeleista, paitsi että digitaalisena kannattaa vetää kaikki mahdollinen.

Joo, toki kannattaa. Mutta joillakin ei välttämättä ole mahdollisuutta siihen..

onko äänen vaikutusta, jos optinen toslink kaapeli on 3m pitkä, vaikka 10cm riittäisi.Eli onko tarvetta ostaa lyhkäsempi?

Lainaus:09.08.2006 Upii kirjoitti:
onko äänen vaikutusta, jos optinen toslink kaapeli on 3m pitkä, vaikka 10cm riittäisi.Eli onko tarvetta ostaa lyhkäsempi?

Korkeintaan paperilla.. voisin melkein lyödä pääni pantiksi ettei eroa kuule oikeasti.

Toimiiko teillä DVDplazan foorumi?

Hmm, nasta voisi olla aika poikaa...

ei toimi.

Lainaus:09.08.2006 F4lken kirjoitti:

Lainaus:09.08.2006 Upii kirjoitti:
onko äänen vaikutusta, jos optinen toslink kaapeli on 3m pitkä, vaikka 10cm riittäisi.Eli onko tarvetta ostaa lyhkäsempi?

Korkeintaan paperilla.. voisin melkein lyödä pääni pantiksi ettei eroa kuule oikeasti.

Toimiiko teillä DVDplazan foorumi?

Ei toimi. Aiemmin siellä luki, että server is busy now blaablaa...

Lainaus:09.08.2006 F4lken kirjoitti:

Lainaus:09.08.2006 Upii kirjoitti:
onko äänen vaikutusta, jos optinen toslink kaapeli on 3m pitkä, vaikka 10cm riittäisi.Eli onko tarvetta ostaa lyhkäsempi?

Korkeintaan paperilla.. voisin melkein lyödä pääni pantiksi ettei eroa kuule oikeasti.

Ero on todellakin minimaalinen, eron huomaa selvemmin vasta ns. "high end" -kokoonpanoissa(moni tuskin sielläkään..)

Voisin kyllä luvata että tästä maailmasta ei löydy kovin montaa jannua joka tuollaiseen pystyy. Ihan oikeasti.

Lainaus:09.08.2006 Cyborg kirjoitti:
Voisin kyllä luvata että tästä maailmasta ei löydy kovin montaa jannua joka tuollaiseen pystyy. Ihan oikeasti.

Ei monia ole tosiaankaan, mutta mitä on mm. kilpailutuomareita(autohifi) niin sitä voi vain ihmetellä, kuinka he voivat huomata niin pienenkin eron soundissa.

En tarkoittanut tuolla sanomallani että itse me kuulisimme sen eron, tarkoituksena tosiaan että se ero on todella minimaalinen ja moni tuskin sitä kuulee(blaah, samaa tekstiä.....) On kuitenkin olemassa niitäkin, jotka "muka" kuulevat joitakin eroja, mutta jos tehdään jokin kuuntelutesti "sokkotestinä" eli ei kerrota mm. kaiutinkaapeleista että onko siellä kiinni nyt vaikka 25 €:n kaapeli vaiko 250 €:n kaapeli, niin monesti on myös kuuntelija kehunut halvemman paremmaksi.

Oh, tässä tekstissä taisin melkeinpä kumota edellisen väittämäni, mutta en 100%. On olemassa niitäkin, jotka oikeasti voivat kuulla sen eron.



Edit: tulipas sekavaa tekstiä mutta en ihmettele yhtään..

Jep, sokkotestinä homma pitää hoitaa jos haluaa piuhoista ym. kiistellä.