Lainaus:14.03.2007 kakara kirjoitti:
nuo vanhat pelit taitavat näyttää aika karsealta ja alkukantaiselta.

Niinhän ne taitaa näyttää, mutta se sisältöhän oli tärkeintä. Kyllähän sitä helposti liimautu telkan ääreen moneksi tunniksi, eikä sitä grafiikan huonoutta tullut edes ajateltua. Nykyään on ihme, jos jaksaa pelata ees sen tunnin putkeen.

Vanhin konsoli minkä nykyään omistan on Saturn, muut konsolit myin aina uudemman tieltä pois. Ikävä kyllä silloin ei tullut ajateltua, että myöhempänä niitä olisi ollut kiva pelailla.

Lainaus:12.03.2007 kakara kirjoitti:
Nostinpas tämänkin aiheen ylös, sillä pelikonsolien kolmas sukupolvi on rantautunut ja tämä aihe on hyvä paikka yleiselle keskustelulle vanhoihin peleihin ja pelikonsoleihin ja voisipa joku kertoa retropelaamisesta pc-puolellakin. Onkos täällä muuten ketään hardcore-c64-retroilijoita?

Mikäs hiton kolmas sukupolvi? Kenen kannalta pelihistoria alkaa vasta Playstationista?

No joo, muotoilin asian "hieman" väärin. (oliko Radikus yllätys?)

Xbox:ille se on vasta toinen mutta onhan se ainakin playstationin kohdalla 3:s sukupolvi. Ellei sitten lasketa Playstationia ja Playstation One:a erikseen, vaikka sama laitehan se on. Ja lasketaano PSP konsoliksi?
(nuo käsikonsolit ovat nykyään enemmän teknoleluja ainakin minun mielestäni)

Nintendolla taitaa olla jo tuotanoin... NES, SNES, N64, GameCube, Nintendo wii, ja olihan nintendolla jo ennen NES:iä jotakin konsolia ja jos siihen lasketaan vielä kaikki Gameboy-väännökset niin huhhuh. Konsolialan kiistaton kuningas.
onko tuo wii nyt sitten viides vaiko peräti seitsemäs nintendon konsoli?

Hipsheijaa, iski jostain kummasta retrobuumi päälle... taidanpa kaivaa diskettikoteloni kätköistä Commander Keenit ja alkaa rustata Dosboxia pelittämään. tai no, jos jaksais ja viittis repiä vaikka videonauhurin scartin irti niin voisinpa pelittää Megadrivellänikin, jos jokin ohjaimista on vain vielä ehjänä.

Epäilenpä, että on olemassa nuori jotka eivät ole nähneet playstationia vanhempia konsoleita kuin kirpputoreilla.

Olen samaa mieltä siinä, että pelikonsoli muuttuu retroksi siinä vaiheessa, kun sen myyminen kaupoissa lopetetaan. Tietysti vanhempiakin konsoleita saa, mutta harvemmin - voi jostain huutonetistä löytyä satunnaisesti.

Neljän ensimmäisen sukupolven konsolit voidaan luokitella retroiksi - ja myös osa viidennen sukupolven konsoleista, kuten Amiga CD32 ja Atari Jaguar.

Herätän hieman OT kysymyksen ja kysyn, kumpi on retropeleissä oleellisempaa, omistus vai pelaus?

Lainaus:26.03.2007 Laredo kirjoitti:
Herätän hieman OT kysymyksen ja kysyn, kumpi on retropeleissä oleellisempaa, omistus vai pelaus?

Jaa-a, tuo on aika hankala kysymys. Sangen maukas ja rapean kipakka kysymys mutusteltavaksi.


Mutta joo, on niitä joille retroileminen on ihan silkka keräilyharrastus, pelit ja pelikoneet ostetaan, pelataan muutaman kerran jotta nähdään että laite ja pelit ovat toimivia ja sitten ne päätyvät jonnekin kaapinpäälle tai autotallinnurkkaan lojumaan ikiomaan "retromuseoon".
Sitten huudellaan ja hihkutaan pitkin foorumeita ja kylätoreja että "Mullapa onkin tosi iso... eikun siis toimiva Spectrum tms."

Itse voisin ostaa retrokoneita ja muuttaa yhden kämpän huoneista retroluolaksi, suuri unelmani kunhan saa vähän isomman kämpän ja massia ostaa pelejä ja pelikoneita.

Lainaus:26.03.2007 Laredo kirjoitti:
Herätän hieman OT kysymyksen ja kysyn, kumpi on retropeleissä oleellisempaa, omistus vai pelaus?

Vähän vaihtelee. Tietyn harvinaisen pelin / pelisarjan omistaminen on tietenkin oleellisempaa kuin se että niitä pelailtaisiin. Itselläni on tuolla hyllyssä ~50 NES-peliä, joihin en ole varmaan koskaan edes koskenut.

Lainaus:27.03.2007 Frunze kirjoitti:

Lainaus:26.03.2007 Laredo kirjoitti:
Herätän hieman OT kysymyksen ja kysyn, kumpi on retropeleissä oleellisempaa, omistus vai pelaus?

Vähän vaihtelee. Tietyn harvinaisen pelin / pelisarjan omistaminen on tietenkin oleellisempaa kuin se että niitä pelailtaisiin. Itselläni on tuolla hyllyssä ~50 NES-peliä, joihin en ole varmaan koskaan edes koskenut.

Ite ainakin pidän enemmän sitten siitä pelaamisesta, että ei taida niin niitä pelejä olla joita en ole pelannut, ei taida yhtäkään olla. Ja jos jotain retropeliä ostamassa niin semmoinen mitä sitten kanssa pelaisin. Keräilijä en kuitenkaan itse ole, niin voi olla muiden mielipide siitä erilainen.

Lainaus:21.10.2006 kakara kirjoitti:

Lainaus:11.10.2006 Radikus kirjoitti:
Mulle raja menee siinä kun joku tuntuu selvästi teknisesti vanhentuneelta.

Tällä hetkellä siis Saturn - Playstation - N64 -akseli on mulle retroa (ja tottakai vanhemmat).

Pakko kommentoida vähän kakaran kommentteja.

Se että pelejä myydään tai ei myydä kaupoissa ei vaikuta asiaan millään tavalla, koska Dreamcast floppasi ja pelit katos jo vuosikausia sitten, eikä se sitä muuttanut heti retroksi. Ja mitäs hittoa yleisyydellä on tekemistä? Eikö esim. NES ole sun mielestä _yleinen_? Vähentääkö se sen "retroisuutta"?

Eikait Radikus sentään vetänyt hernettä nenäänsä? Pahoittelen mikäli näkemykseni oli liian tunteitaherättävä ja voimakas

Siis onhan NES yleinen mutta kun eipä niitä enään kauppojen hyllyillä näe, ei konsoleita eikä pelejä ellei sitten kierrä kirpputoreja ja jotain erikoisliikkeitä.
Tarkoitin vain että kun konsoli tulee vanhaksi, se vedetään pois julkisilta markkinoilta jolloin se, ei ole enään yleisesti saatavilla. Yleensä asiaan liitty se, että pelilkoneen valmistus lopetetaan.
Tietenkin asia erikseen ovat pelikoneet jotka floppaavat kuten Dreamcast, joka muuten oli ihan sangen laadukas ja innovatiivinen pelikonsoli... tuli sillä joskus pelattua soul caliburia ja crazy taxia. ( peliohjaimeenhan oli jotain omia pikkupelejään joka sai ohjaimesta pelattua pienellä näytöllä, aika innovatiivinen keksintö )
PS2 on jo teknisesti vanhentunut... ainakin jos verrataan mukspoks 360:seen eikä silti mitenkään retroa.

Jeps jeps.

Kyllä sitä joissain pelikeskuksissa myydään.

PS1:stä voisi jo sanoa retrokonsoliksi, koska siitä on se "uudistettu" PS One versio. Ja vaikka sen pelejä vielä löytykin kaupoista, niin voihan se siltikin olla retro. Kyllähän SNES:inkin pelejä löytyy divareista käyttämättöminäkin.

Minusta sellaiset ''unohdetut'' konsolit ja pelit ovat retroja. Myös sellaiset pelit/konsolit joita ei enään tavallisissa kaupoissa enään näe ovat retroja. Hyviä esimerkkejä ovat SNES, NES ja vaikkapa N64

Meikäläiselle retroilun määritelmä on se, kun tuijotettiin pimeässä huoneessa pikselimössöä ja hakattiin mm. Bubble Bobblea päivästä toiseen. Silloin kun peleistä ei tiennyt usein etukäteen yhtään mitään ennenkuin osti. Ja useimmiten sai paskaa paketissa. Toisinaan myös niitä oman pelihistorian upeimpia hetkiä.

Toista se on nykyään, kun ennakkohype on niin suurta että peleistä tietää kaiken mahdollisen jo kuukausia ennen ilmestymispäivää. Tavallaan hyvä asia, toki, mutta pakko myöntää että siinä säkistä löytyvässä siassa oli jotain pirun hohdokasta. Muutenkin PS2:sen ilmestymisen (viimeistään) jälkeen pelaamisesta on paria poikkeusta lukuunottamatta kadonnut kaikki se hohdokkuus, kaikki miksi alunperin aloin pelaamaan. Vika voi olla ihan pään sisällä, mutta itse mieluusti syytän nykyistä pelibisnestä, jossa grafiikka määrää ja pelilliset ansiot tulevat perässä. Commodorelta ja Amigalta löytyi niitä ensimmäisiä pelikokemuksia, hyviäkin sellaisia, mutta ehkä ne parhaat kokemukset sijoittuvat sinne PS1-aikaan ja varhaisnuoruuteen. Final Fantasyt olivat aikanaan jo ehdottomasti aikaansa edellä syvyytensä takia, mutta VII räjäytti potin ja meikäläisen maailman täydellisesti. Kohta 11 vuotta ilmestymisensä jälkeen pidän sitä edelleenkin parhaana pelinä koskaan, tavallaan sitä voisi kutsua retroiluksi, mutta syystä jos toisesta en osaa mieltää PS1:stä (enkä N64:sta) retroksi.

Retroa on siis melkoisen vaikea määritellä. PP:n keski-ikä liikkunee siellä 15 ikävuoden jommalla kummalla puolen ja tälle porukalle varmasti PS1 on jo aika retroa kun ekat pelikokemuksetkin saattoi tulla kakkospleikalla. Määritelmää en kyllä tosiaankaan osaa antaa, mutta itsellä se raja menee siinä PS1/C64 kohdalla. Ne olivat siis ensimmäiset "uuden ajan" konsolit, ne konsolit, jotka toivat pelaamisen valtaväestölle. Sitä ennen oli vain nörttejä hikisissä luolissaan hakkaamassa sitä pikselimömmöä.

Lainaus:20.11.2007 Lokapoika kirjoitti:
Toista se on nykyään, kun ennakkohype on niin suurta että peleistä tietää kaiken mahdollisen jo kuukausia ennen ilmestymispäivää. Tavallaan hyvä asia, toki, mutta pakko myöntää että siinä säkistä löytyvässä siassa oli jotain pirun hohdokasta. Muutenkin PS2:sen ilmestymisen (viimeistään) jälkeen pelaamisesta on paria poikkeusta lukuunottamatta kadonnut kaikki se hohdokkuus, kaikki miksi alunperin aloin pelaamaan. Vika voi olla ihan pään sisällä, mutta itse mieluusti syytän nykyistä pelibisnestä, jossa grafiikka määrää ja pelilliset ansiot tulevat perässä. Commodorelta ja Amigalta löytyi niitä ensimmäisiä pelikokemuksia, hyviäkin sellaisia, mutta ehkä ne parhaat kokemukset sijoittuvat sinne PS1-aikaan ja varhaisnuoruuteen. Final Fantasyt olivat aikanaan jo ehdottomasti aikaansa edellä syvyytensä takia, mutta VII räjäytti potin ja meikäläisen maailman täydellisesti. Kohta 11 vuotta ilmestymisensä jälkeen pidän sitä edelleenkin parhaana pelinä koskaan, tavallaan sitä voisi kutsua retroiluksi, mutta syystä jos toisesta en osaa mieltää PS1:stä (enkä N64:sta) retroksi.

Nyt oli ihan pakko kirjoittaa tännekin tuohon lainaukseen viitaten, sillä olen niin kovasti samaa mieltä. Ensinnäkin tuo vuotta ennen varsinaista julkaisua edeltävä hypetys on joidenkin pelien kohdalla niin suurta, että suurimmilta pelillisiltä yllätyksiltä on mahdotonta välttyä etukäteen. Kyllä se minustakin olisi paljon mukavempi vain todeta, että kas, onpa odottamani uusi peli vihdoin julkaistu. Nykyään peliyhtiöillä vain on paha tapa niistä aina hyvissä ajoin etukäteen ilkoittaa, ja sitten saa odottaa julkaisuajankohtaa kuukausikaupalla kärsien.

Retrouden määritelmä puolestaan tarkoittaa minulle koko lailla samaa kuin ikä. Vaikka PlayStation, Sega Saturn ja Nintendo 64 julkaistiinkin kaikki Euroopassa jo yli kymmenen vuotta sitten, en oikein osaa vielä mieltää niitä retrokonsoleiksi; sen verran uusia ne vielä kuitenkin ovat. Ehkäpä parin vuoden päästä alan pitää niitäkin - tai ainakin kahta ensimmäistä - retrona. Joka tapauksessa ei retroudella minusta ole mitään tekemistä pelin tallennemuodon tai sen kanssa, vieläkö sitä myydään kaupoissa. Retrouteen vaikuttaa ennen kaikkea konsolin ikä.

Itse pienenä, kun pelailin nes:illä jotain peliä, yleensä se näin; että mitä hienompi kansi oli pelissä, sitä parempaa peliä osasi odottaa . Olen Lokapojan kanssa kyllä 100% samaa mieltä.

Mun mielestä PlayStation alkaa olla jo retroa, koska se on yli 10 vuotta vanha ja se on siirtynyt syrjään kun PlayStation2 ilmestyi, ja nyt PlayStation3. Eihän PlayStationia ikinä unohdeta, koska se on PlayStation.
Aika liikkuu kokoajan eteenpäin eikä sitä pysty estään, eihän PlayStation voi ikuisuuksiin olla "ei retrokonsoli" ryhmässä.

Nostetaan tätä aihetta pohjamudista. Miten muut käyttäjät näkevät retrouden kun vuodelle 2010 ollaan päästy? Onko aiheeseen jo vastanneiden mielipiteet muuttuneet? Entäpä uudet käyttäjät, mihin painottuvat heidän mielipiteet? Screw you guys - retroilu on luusereille! Jos näin niin miksi?

Lainaus:02.04.2010 pkunk kirjoitti:
Onko aiheeseen jo vastanneiden mielipiteet muuttuneet?

Wikipedia määrittelee retron näin

Pelejä on ollu vasta niin vähän aikaa verrattuna esimerkiksi musiikkiin, että sanoisin kaikki 80- ja 90-luvuilla tehtyjen pelien ja laitteiden olevan retroa nyt vuonna 2010. Pelimaailmassa 10 vuottakin on jo niin pitkä aika, että se saa minulta retro-leiman.

Aika paljon vaihtelee, ja sekin vaikuttaa kuinka yleinen konsoli on.
Alkuperäinen ykkös pleikkari on mielestäni nyt retroa, mutta ei PSone, eikä tule koskaan olemaankaan. PSKakkosesta ei tule retroa vielä pitkään aikaan, ja menee todella kauan valmistuksen päätyttyä, ennen kun tämän tittelin ansaitsee. Se on yksinkertaisesti levinnyt niin laajalle, että siinä ei ole mitään hohdokasta, lisäksi se on todella tylsän näköinen kapistus. Sitten on semmoinen kummajainen, kuin Dreamcast, josta tuli melko nopeasti julkaisun jälkeen kulttikonsoli, ja omasta mielestäni retroa myös.
PC-puolella kaikki vanhat, pahvilaatikossa myydyt pelit on retroa. Todella nostalgiset fiilikset tulee, kun näkee jollain hyllymetreittäin värikkäitä pahvilodjuja, joista jotkut jopa melko taiteellisia. Näistä dvd-koteloista ei tule minulle ihan vähään aikaan retroa.

Siis iha mun mielestä Snes oli lapsuuteni kovimpia pelejä ja sen konsolikin oli niin upea! Harmittaa vain,että mulla ei oo ku joku 10 snes pelii pelattavana

Lainaus:29.04.2010 Viltzusnes93 kirjoitti:
Siis iha mun mielestä Snes oli lapsuuteni kovimpia pelejä ja sen konsolikin oli niin upea! Harmittaa vain,että mulla ei oo ku joku 10 snes pelii pelattavana

:s

Netistä löytää kyllä noita Emulattoreita joilla noita pelejä voi pelailla mutta eihän se ole sama.

:S

Lainaus:29.04.2010 ysi4 kirjoitti:

Lainaus:29.04.2010 Viltzusnes93 kirjoitti:
Siis iha mun mielestä Snes oli lapsuuteni kovimpia pelejä ja sen konsolikin oli niin upea! Harmittaa vain,että mulla ei oo ku joku 10 snes pelii pelattavana

:s

Netistä löytää kyllä noita Emulattoreita joilla noita pelejä voi pelailla mutta eihän se ole sama.

:S

No niinpä,et mitä hiton järkee pelata netist,ku mul o iha aito sneskonsoli:D:D