Banneri: Niinpä niin, jos vilkaiset tuohon pari viestiä ylemmäs, voit todeta, ettei meille ole yleisistä ratkaisuista juuri puhuttu. ;)

E: Ts. opittujen tietojen valossa luulin, että diofantoksen yhtälön ratkaisuksi riittää "jokin ratkaisu", koska tehtävässä ei erikseen pyydetty yleistä ratkaisumuotoa. Oma moka.

Lainaus:13.03.2008 Risto89 kirjoitti:
Banneri: Niinpä niin, jos vilkaiset tuohon pari viestiä ylemmäs, voit todeta, ettei meille ole yleisistä ratkaisuista juuri puhuttu.

Niin, sitä minä juuri ihmettelinkin, että jo on kummaa opetusta, ettei asiaa opetettaessa käydä sitä jutun ydintä ollenkaan läpi. Meillä Diofantoksen yhtälöt kun on lähinnä opetettu sen yleisen ratkaisukaavan käyttönä, ja on ollut periaatteessa ihan sama, millä poppakonsteilla sen yksittäisen ratkaisun onnistuu repimään irti.

Lainaus:12.03.2008 Risto89 kirjoitti:
Sinänsä muuten ihan mielenkiintoinen tapaus sillä: 1) Diofantoksen yhtälöön törmätään pitkänmatikan syventällä kurssilla 11. Kirjassa, joka meillä oli tuolla kurssilla käytössä, ei ole esitetty yleistä ratkaisukaavaa. 2) Yleinen ratkaisukaava on (käsittääkseni) löydettävissä ainoastaan uusista maol:eista, ei vanhoista.

Se, ettei yleistä ratkaisukaavaa ole opetettu johtunee siitä, ettei sellaista käsittääkseni ole. Tietynlaisten yhtälöiden ratkaisemiseen taitaa kuitenkin olla erilaisia ns. helppoja keinoja. Kuitenkin on aika selvää, että ei kannata tehdä tehtävää, jolle ei kykene ratkaisua löytämään, ellei sen valinta sitten ole paras huonoista vaihtoehdoista.
Varmaankin kurssilla on käytetty noiden ratkaisemiseen Eukleideen algoritmia, jonka käyttö ei tosin ole allekirjoittaneellakaan enää muistissa.

Sitä ei kuitenkaan kannata murehtia, jos on mennyt jotain vähän kusemaan, yo-kirjoituksilla kun ei useinpiin paikkoihin hakiessa ole mitään järkyttävää merkitystä. Itsekin tuli jäätyä parin huolimattomuusvirheen takia pisteen päähän ällästä pitkässä matikassa. Vituttihan se, varsinkin kun se L olisi tipahtanut jos ei olisi yhdestä tehtävästä unohtunut vakio integraalin tuloksesta.

Laskiko kukaan lyhyen matematiikan kirjoituksissa tehtävää 4, jossa piti ratkaista, että kuinka pitkän putken pitää olla, että sinne mahtuu 3 litraa vettä?

Kumiputken ulkohalkaisija on 53mm ja seinämän paksuus 4mm.Kuinka pitkä putken on oltava, jotta sinne mahtuu 3,0 litraa vettä?

Laskin tuon ensin siten, että vähensin tuosta 53mm 8mm(ulkoreunat)

sitten laskin normaalisti ympyrän alan(pii * säde^2) ja sain vastaukseksi jotain 1500. Sitten päättelemällä otin pituuden ja laskin pohjan ala * pituus ja tuli noin 3000ml.Pituudeksi tuli sitten jotain 1,8786cm ja laitoin lopulliseksi vastaukseksi, että putken on oltava pitkä NOIN 1m ja 90cm.Oikea vastaus oli 1m 89cm.Mitä luulette, että tuleeko tuosta mitään pisteitä, kun noin sentin heitti vastaus ja muutenkin laskin eri tavalla, kuin hesarissa oli?

Lainaus:13.03.2008 Upii kirjoitti:
sitten laskin normaalisti ympyrän alan(pii * säde^2) ja sain vastaukseksi jotain 1500. Sitten päättelemällä otin pituuden ja laskin pohjan ala * pituus ja tuli noin 3000ml.Pituudeksi tuli sitten jotain 1,8786cm ja laitoin lopulliseksi vastaukseksi, että putken on oltava pitkä NOIN 1m ja 90cm.Oikea vastaus oli 1m 89cm.Mitä luulette, että tuleeko tuosta mitään pisteitä, kun noin sentin heitti vastaus ja muutenkin laskin eri tavalla, kuin hesarissa oli?

Laskuhan menisi helpoiten näin:

V=pi*r^2*h,
h=V/(pi*r^2), jossa V=0,003 m^3 ja r=0,045m/2
Tuosta lulisi sitten varmaan se h=1,89 m.

Jos olet laskenut apohjan alan ja arvioinut pituttaa kokeilemalla lukuja, lähtee pisteitä varmasti. En uskalla arvella paljonko tuosta saisi, mutta kyllä sentään jotain, kun on lyhyt kyseessä. Kuitenkin arvaaminen ei ole tällaisessa tapauksessa hyvä ratkaisutapa.

TRP: Kuten tuossa ylempänä totesin, luulin, ettei tehtävänanto edellytä yleisen ratkaisukaavan esittämistä (tiedän kyllä miten tämä yleinen ratkaisu saadaan, mutta en yksinkertaisesti tiennyt, että tällaisessa tehtävässä sekin pitää antaa) -> tein omasta mielestäni tehtävän täysin oikein, sillä ratkaisin annetun yhtälön. Se ei siis ollut missään vaiheessa sellainen "tehdään nyt kun en muuta osaa", koska todellakin omasta mielestäni sen osasin. :)

E: Niin ja ratkaisun siis sain Eukleideen algoritmilla, en kokeilemalla hatusta heitettyjä kokonaislukuja.

Lainaus:13.03.2008 TRP kirjoitti:

Lainaus:13.03.2008 Upii kirjoitti:
sitten laskin normaalisti ympyrän alan(pii * säde^2) ja sain vastaukseksi jotain 1500. Sitten päättelemällä otin pituuden ja laskin pohjan ala * pituus ja tuli noin 3000ml.Pituudeksi tuli sitten jotain 1,8786cm ja laitoin lopulliseksi vastaukseksi, että putken on oltava pitkä NOIN 1m ja 90cm.Oikea vastaus oli 1m 89cm.Mitä luulette, että tuleeko tuosta mitään pisteitä, kun noin sentin heitti vastaus ja muutenkin laskin eri tavalla, kuin hesarissa oli?

Laskuhan menisi helpoiten näin:

V=pi*r^2*h,
h=V/(pi*r^2), jossa V=0,003 m^3 ja r=0,045m/2
Tuosta lulisi sitten varmaan se h=1,89 m.

Jos olet laskenut apohjan alan ja arvioinut pituttaa kokeilemalla lukuja, lähtee pisteitä varmasti. En uskalla arvella paljonko tuosta saisi, mutta kyllä sentään jotain, kun on lyhyt kyseessä. Kuitenkin arvaaminen ei ole tällaisessa tapauksessa hyvä ratkaisutapa.

Voisiko tuosta se 3 tai 4 tulla, jos 6 on maksimi?


Niin ja sitten tämä vituttaa niin pirusti.

http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/yo08kevat/1203.html
Lyhyt matematiikka ja tehtävä 11

Tuossa, kun kysytään paljonka rahaa on 2010 vuoden lopussa koron jälkeen.

Tuonhan saa oikeein niin, että ottaa ensin 700€ sitten kertoo sen tuolla korkoprosentilla ja jakaa sadalla.Tästä tulee se korko, mikä plussataan siihen 700€.Sitten taas seuraavalle vuodelle lisätään tuo 700 + edellisvuoden korko.Näin mennään tuonne 2010 ja katsotaan paljon tulee.Joku kaavahan tähän varmasti on, mutta minä laskin sen noin, paitsi olin huolimaton, enkä laittanut tuota 700€ joka vuosi, mikä siinä luki.Lisäsin aina vaan korkoja ja otin koron taas siitä uudesta summasta.
Meneeköhän tuo nytten nollille, vai onko mahdollista saada edes joku säälipiste

Lainaus:13.03.2008 Upii kirjoitti:

Lainaus:13.03.2008 TRP kirjoitti:

Lainaus:13.03.2008 Upii kirjoitti:
sitten laskin normaalisti ympyrän alan(pii * säde^2) ja sain vastaukseksi jotain 1500. Sitten päättelemällä otin pituuden ja laskin pohjan ala * pituus ja tuli noin 3000ml.Pituudeksi tuli sitten jotain 1,8786cm ja laitoin lopulliseksi vastaukseksi, että putken on oltava pitkä NOIN 1m ja 90cm.Oikea vastaus oli 1m 89cm.Mitä luulette, että tuleeko tuosta mitään pisteitä, kun noin sentin heitti vastaus ja muutenkin laskin eri tavalla, kuin hesarissa oli?

Laskuhan menisi helpoiten näin:

V=pi*r^2*h,
h=V/(pi*r^2), jossa V=0,003 m^3 ja r=0,045m/2
Tuosta lulisi sitten varmaan se h=1,89 m.

Jos olet laskenut apohjan alan ja arvioinut pituttaa kokeilemalla lukuja, lähtee pisteitä varmasti. En uskalla arvella paljonko tuosta saisi, mutta kyllä sentään jotain, kun on lyhyt kyseessä. Kuitenkin arvaaminen ei ole tällaisessa tapauksessa hyvä ratkaisutapa.

Voisiko tuosta se 3 tai 4 tulla, jos 6 on maksimi?


Niin ja sitten tämä vituttaa niin pirusti.

http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/yo08kevat/1203.html
Lyhyt matematiikka ja tehtävä 11

Tuossa, kun kysytään paljonka rahaa on 2010 vuoden lopussa koron jälkeen.

Tuonhan saa oikeein niin, että ottaa ensin 700€ sitten kertoo sen tuolla korkoprosentilla ja jakaa sadalla.Tästä tulee se korko, mikä plussataan siihen 700€.Sitten taas seuraavalle vuodelle lisätään tuo 700 + edellisvuoden korko.Näin mennään tuonne 2010 ja katsotaan paljon tulee.Joku kaavahan tähän varmasti on, mutta minä laskin sen noin, paitsi olin huolimaton, enkä laittanut tuota 700€ joka vuosi, mikä siinä luki.Lisäsin aina vaan korkoja ja otin koron taas siitä uudesta summasta.
Meneeköhän tuo nytten nollille, vai onko mahdollista saada edes joku säälipiste

Melko varmaan nollille, kun tuossahan piti se kaavakin siihen kekkasta...

Noh kertokaapas kielten kirjoittajat, miten koe meni. Olivatko kysymykset vaikeita? Mitä asioita artikkelit käsittelivät? Mitä aiheita oli esseeosassa ja mistä kirjoititte?

Kirjoititko säkin Urokhtor kielen tänään? Taidetaan olla aikaisia lähtijöitä.

Muutama tyyppi vain lähti samoihin aikoihin heti 12 jälkeen kanssani, mutta suurin osa pakerteli vielä jotain alkupään tehtäviä. En edes mielestäni hutiloi, mutta enpä sinne huvikseni jää istumaan.

Monivalinnat tuntuivat vaikeilta. Siis luetun ymmärtämiset. Oli monta sellaista kohtaa joissa olin ihan kahden vaiheilla, ja johonkin arvasinkin. Luulin, että se osuus olisi ollut minulle helpompi, kun kuitenkin luen kirjojakin enkuksi jne.
Ne "kirjoita suomeksi"-kohdat tuntuivat tosi helpoilta, ja essee meni lupsakasti. Aiheena se äänestysikäraja.

Kuuntelun pisteiden pohjalta odottelen hyvällä tsäkällä M ja normaalilla C.

No itse kirjoitin enkun jo syksyllä (M tuli), joten tänään ei ollut mitään. Ja kyllä olen nopea (en sillä tavalla ).

Monivalinnoissa on aina tuo sama, että tuntuu kuin olisi kaksi täysin oikeaa vastausta. Tuo on kieltämättä hyvin ärsyttävää kun kaikki voi mennä pieleen niin helposti. Esseessä ei tarvitse käyttää mitään erikoisia sanoja. Riittää, että kielioppivirheitä ei paljon tule, niin 85+ pisteen essee on jo plakkarissa. Itellä taisi tulla 88 pojoa, mikä vähän harmitti kun olin koulussa vetänyt 95.

Juuri tulin enkkua kirjottamasta. Yritän korottaa syksyllä kirjoitettua E:tä L:ksi. Erittäin tiukoille vetää. Kuuntelut meni penkin alle, 77,5 pistettä. Tässä kokeessa nuo rakennetehtävät oli suurimmaks osaks melko helppoja, ne tekstinymmärrykset joihin piti vastata suomeks olivat älyttömän helppoja lukuunottamatta sitä automaalikohdan yhtä sanaa, joku rosin tjsp.

Monivalinnat olivat semmosta keskitasoa, tosin taas mielessäni kirosin muutamaa. Siis oikeasti, kun ymmärtää täydellisesti joka sanan ja merkityksen yhdestä kappaleesta ja myös kysymyksestä & sen vaihtoehdoista, eikä silti osaa valita varmasti oikeaa, on jokin kyllä pielessä. Nää on joskus semmosia helkkarin tulkinnanvaraisia asioita, sama asia eri tavalla selitetty kahdessa kohdassa, valitset väärän ja painokertoimen kera -2 tai 3 pistettä. Tekis mieli antaa lautakunnalle vähän palautetta.

Joo tuo tulkinnanvaraisuus noissa on itteänikin ärsyttänyt suuresti. Mukava muuten kun täälläpäin enkun kokeet ovat aina olleet yläastetyylisiä, eli monivalintoja ei ole ollut oikeastaan ollenkaan. Vain yhdessä kurssissa oli monivalintakoe ja sitten yhtäkkiä kirjoituksissa tyrkätään monivalinnat eteen. Ei tuo nyt numeroon vaikuttanut luultavasti, mutta silti olisin toivonut opettajilta enemmän yo-kirjoitusten tyylisiä kokeita.

Niinpä.

Varsinkin siinä orja-osiossa oli muutamia sellaisia joista minusta kaikki olisi sopineet (tai kaksi) ja sitten joku, missä minusta mikään ei sopinut. Se jokin, että miksi eivät tahtoneet syödä sokeria tj, ja siinä oli että koska sen takia ihmiset kärsivät, tai jotain..ääh no joo. Se jäi kuitenkin ärsyttämään kokonaisuudessaan.

Jä mäkään en ollut koskaan aiemmni tehnyt tuollasita :/

Kertokaahan minulle vähän noista kompensaatioista.Jos saan matematiikasta i:n tai i+:n niin mitenkä pitäisi vähintään pärjätä muissa kokeissa, että saan siitä a:n?

Käsittääkseni kompensaatiolla I ei muutu A:ksi? mutta I jää hyväksyttynä todistukseen jotenkin oudosti :D voin olla väärässä.

L:stä saa 7 pistettä, E:stä 6, M:stä 5 jne.. eli sen mukaan ne sun pisteet kokoontuu. Yhdestä aineesta ei riitä kompensaatioon.

Lainaus:13.03.2008 TRP kirjoitti:
Sitä ei kuitenkaan kannata murehtia, jos on mennyt jotain vähän kusemaan, yo-kirjoituksilla kun ei useinpiin paikkoihin hakiessa ole mitään järkyttävää merkitystä. Itsekin tuli jäätyä parin huolimattomuusvirheen takia pisteen päähän ällästä pitkässä matikassa. Vituttihan se, varsinkin kun se L olisi tipahtanut jos ei olisi yhdestä tehtävästä unohtunut vakio integraalin tuloksesta.

Näinhän se on, sillä vain on jotenkin iso psykologinen merkitys (ainakin minulle henkilökohtaisesti) että onko se L vai ei. Jotenkin niitä arvosanoja vain ajattelee niin että on L ja sitten on "muut". Eli E vai C, sillä ei ole niin väliä, se on joko L tai sitten se ei ole L. Kuten sanoit, oikeastihan useimmissa tapauksissa ei (ainakaan minun saamani käsityksen mukaan) ole käytännön merkitystä onko arvosana L vai E vai M.

Onko A-englannin kirjottaneita vielä paikalla? Oli muuten helppo koe, pakko myöntää.

Kompensaatiosta sen verta, että kuten tuossa ylempänä todettiin i ei muutu a:ksi. Lakin voi kuitenkin saada i:stä huolimatta kompensaatiopisteillä.

Tässä kuinka paljon pisteitä saa jokaisesta arvosanasta: laudatur 7, eximia cum laude approbatur 6, magna cum laude approbatur 5, cum laude approbatur 4, lubenter approbatur 3 ja approbatur 2

Ja tässä kuinka paljon niitä tarvitaan i:n muuttamiseksi "hyväksytyksi": Kokelaan saamat kompensaatiopisteet lasketaan yhteen, jolloin 12 kompensaatiopistettä kompensoi hylätyn arvosanan, jos se on i+, 14 i:n, 16 i-:n ja 18 i=:n.

Täältä löytyypi YTL:n viralliset ohjeet

Lainaus:14.03.2008 Upii kirjoitti:
Kertokaahan minulle vähän noista kompensaatioista.Jos saan matematiikasta i:n tai i+:n niin mitenkä pitäisi vähintään pärjätä muissa kokeissa, että saan siitä a:n?

Mulla on ihan sama probleema edessä todennäköisesti Eli siis kompensaatiolla ei voi korottaa tulosta A:han vaan se pysyy i:nä, mutta pääset silti ylioppilaaksi. Joku siellä jo laittoi ne numerot.

Englannin yo oli kyllä ihan naurettavan helppo! Monivalinnat olivat mielestäni paljon helpompia kuin viime syksynä!!! Ainoa missä mogasin oli essee. Kaikki aiheet olivat mielestäni hankalia kirjoittaa ja mistään ei oikein ollut mitään kirjoitettavaa. Niin ja sitten vielä mogasin kuuntelutkin. Mutta jos ei M tule niin huoooh alotan amiksen.

Lainaus:14.03.2008 speari kirjoitti:
Onko A-englannin kirjottaneita vielä paikalla? Oli muuten helppo koe, pakko myöntää.

Tuntuhan se helpolta, mutta ei uskalla vielä kommentoida niitä monivalintoja. Kyllä ne luetun avoimet kysymykset olivat niin hemmetin helppoja. Niin ja eihän se produktiivinen aukkotestikään vaikea ollut.

Eli toisin sanoen, jos saan matikasta i+ niin pääsen ylioppilaaksi 12 kompensaatio pisteellä? tämä tarkottaisi sitä, että tarvitsisin saada esim englannista ja reaalista E.Ja jos matikka on i niin pitäisi olla kaksi L:llää
Tämähän on käytännössä mahdotonta?
Vai meneekö se niin, että jos matikan a vaatisi vaikka 10 pistettä ja saan 7 niin b:llä tulee kaksi kompensaatiopistettä ja tuo just riittäisi?

? en oiekin ymmärrä mitä tarkoitat, mutta lue vaikka wikipedian tai yo-sivujen juttu kompensaatiosta. Kyllä se sieltä selviää!

Jos tarvitset siis vaikka sen 12 pistettä niin tarvitset esim M, C, C jne.

Eli juuri, kuten pelkäsinkin.Mitäs tämä sitten tarkoittaa

Lisäksi matematiikan ja reaalikokeen välillä on keskinäinen kompensaatio, jolloin pakollinen reaali tai matematiikka kompensoituu ylimääräisen reaalin tai matematiikan arvosanoilla seuraavasti: pakollisen i+ vaatii ylimääräisen arvosanaksi B:n, i C:n, i- M:n ja i- E:n tai L:n.


jos matikasta tulee i+ niin kompensoituuko se reaalin b:llä?
Jännältä tuntuu, jos näin on.

Mun mielestä tuo reaalin ja matikan välinen kompensaatio ei ole ollut enää käytössä reaaliuudistuksen jälkeen.