Lainaus:11.09.2006 WarVade kirjoitti:

Lainaus:11.09.2006 Jackass_ kirjoitti:
Kun suhteeni päättyi masennuin suunnilleen viikoksi. Eihän se pitkä aika ole ja suhdekkin oli kohtuu lyhyt, mutta masennus oli aika paha sen viikon ajan ja sen jälkeen pikkuhiljaa alkoi helpottamaan. Silti todella vahvaa masennusta oli sen viikonajan, mutta lääkkeitä en tarvinnut. Uuteen suhteeseen meneminen pelottaa hiukan, kun muistan sen tuskan mitä suhteen loppuminen toi tullessaan. En haluaisi kokea sitä tuskaa uudestaan.

Suosittelen olemaan VAIN kaveri, niin ei tule tommoisia tilanteita. Itsekin olen jo pariin kertaan masentunut suhteista, pahimmillaan en mennyt edes kouluun, vaan koneella paukutin musaa täysillä ja itkin...

Itsellänikin, kalvaa se tunne että ex tyttöystäväni jätti minut,mutta silti ajattelen häntä. Siis en kaipaa häntä, koska hän saa mut vihaiseksi, ja silti erehdyn ajattelemaan välillä. En usko että olen masentunut, koska koulussa tulee hymyiltyä jos joku heittää läppää. Eli en ole masentunut. Tämä tunne kalvaa vaan välillä, jos erehdyn ajattelemaan exääni.

Yhyy, itQ vinQ Angsti päällä vai?

Lainaus:11.09.2006 Joonas_joonas kirjoitti:
Yhyy, itQ vinQ Angsti päällä vai?

Parempi se kuin itsensä riuhtominen lukkoon ja odottaa että vuotaa yli.

Niinp, tommosta turhaa angstaamista tommonen masennuksen vinkuminen.

ei masenna. anyhoo, pp ei oo oikee paikka tällaselle. saa vaan typeriä vastauksia

"l0l0 masentaax"

Paha masennus on ollut 2 kertaa, molemmilla kerroilla kesti 1-3 kuukautta, molemmilla kerroilla olin kokoajan koulusta pois, ala-asteelta onneksi pääsin, mutta masennuksen takia en saannut ysillä todistusta . Lääkket ovat kyllä imo aivan turhia, itse en ainakaan huomannut mitään vaikutusta, en edes muista miten niiden olisi pitänyt vaikuttaa. Psykiatrikaan ei auttanut.

Lainaus:11.09.2006 Joonas_joonas kirjoitti:
Yhyy, itQ vinQ Angsti päällä vai?

Kasva nyt edes hiukan... :J

Lainaus:11.09.2006 Zx4 kirjoitti:

Lainaus:11.09.2006 Joonas_joonas kirjoitti:
Yhyy, itQ vinQ Angsti päällä vai?

Kasva nyt edes hiukan... :J

Mjoo, voi olla postaamatta enempää noita viestejä. (Vaikka tämä on just tuota) Oikea masennus on aivan eriasia kuin angstaaminen.

Lainaus:11.09.2006 Joonas_joonas kirjoitti:
Yhyy, itQ vinQ Angsti päällä vai?

Sun käytös on laskenut peelojen tasolle.. Gratz tittelistäs.

Jaap... No kun ei oikein kavereita enää ollut ja pelkkää työtä ja ongelmia tuntui elämässä olevan, niin ei enää ollut hetken harmitus/angstaus vaan oli ihan ***** turha olo elämässä. Tämä oli siinä 4-5 luokalla. 6:llakin löytyi kaikenlaista. Olen kyllä alkanut tajuta, että siis kaikilla on paskoja päiviä, jolloin kaikki on syvältä perseestä ja sitten aloin lopettaa angstailua. Nyt yritän nauttia elämästäni 7 luokalla suurempia tällaisia ajattelematta. Nimittäin kaikki vihamiehet ja apinat on eri luokalla (no niitä kyllä näkee välillä), mutta sen en anna masentaa/vaikuttaa.
____

Ja seuraavaksi sanon, että samaa mieltä siitä, että nykyään puhutaan hirveästi nuorten masennuksesta ja muutenkin hankitaan jotain syntipukkia, selitystä tai hoitajaa omille ongelmille. Sit vaan ajatellaan "no mul o varmaa masennus" taikka "no se iha varmast niiqu jonku toise vika ku mul on asiat persees" tai "no viddu min täällä vaan itken ja vanhempien pitää kaikki hoitaa itq".

Nykyään ei ihmisten mitään pitäisi itse muka tehdä.

Enkä oikein tiedä näistä lääkkeistä tai terapioista, ei ekana kävisi mielessä.

Sanon vaan, että oli kyllä tilanne aika vaikea, koska olin ihan yksin ongelmani kanssa, ketään ei periaatteessa voinut kiinnostaa vähempää. En ole mikään psykopaatti, niinkuin kai luulette nyt, mutta sitten piti angstata aina tänne välillä. Ei niihin kukaan vastaillut, mutta jostain syystä oli mukava pistää kunnon vitutukset yhteen viestiin tänne . Yksin kyllä ongelmani muuten selvittelen, sillä muilta ei saisi kuitenkaan mitään apua tai sitten saisi vain lisää pulmia ja haukkuja.

Lainaus:11.09.2006 cs-bot kirjoitti:

Lainaus:11.09.2006 WarVade kirjoitti:

Lainaus:11.09.2006 Jackass_ kirjoitti:
Kun suhteeni päättyi masennuin suunnilleen viikoksi. Eihän se pitkä aika ole ja suhdekkin oli kohtuu lyhyt, mutta masennus oli aika paha sen viikon ajan ja sen jälkeen pikkuhiljaa alkoi helpottamaan. Silti todella vahvaa masennusta oli sen viikonajan, mutta lääkkeitä en tarvinnut. Uuteen suhteeseen meneminen pelottaa hiukan, kun muistan sen tuskan mitä suhteen loppuminen toi tullessaan. En haluaisi kokea sitä tuskaa uudestaan.

Suosittelen olemaan VAIN kaveri, niin ei tule tommoisia tilanteita. Itsekin olen jo pariin kertaan masentunut suhteista, pahimmillaan en mennyt edes kouluun, vaan koneella paukutin musaa täysillä ja itkin...

Itsellänikin, kalvaa se tunne että ex tyttöystäväni jätti minut,mutta silti ajattelen häntä. Siis en kaipaa häntä, koska hän saa mut vihaiseksi, ja silti erehdyn ajattelemaan välillä. En usko että olen masentunut, koska koulussa tulee hymyiltyä jos joku heittää läppää. Eli en ole masentunut. Tämä tunne kalvaa vaan välillä, jos erehdyn ajattelemaan exääni.

WarVade: Nuorten suhteilla on se merkitys, että haetaan sitä otetta vakavaan suhteeseen joita on aikuisena. En tarkoita, että kaikki hakevat jonkun toisen itsellensä ja koittavat suhdetta kokemuksen takia. On normaalia, että kiinnostus vastakkaiseen sukupuoleen alkaa olemaan vahva ja luontaisesti aloitetaan tällaisilla suhteilla. Se on luonnon omaa muovausta aikuisuutta kohti. Joskus nuortensuhteet voivat olla lyhyitä, mutta joskus ne jopa kestävät pitkäänkin. Pitää osata valita oikea kumppani itsellensä, se on siitä kiinni.

cs-bot: Samoin minäkin joskus ajattelen exäni kanssa vietettyä hyvää aikaa, vaikka olenkin juuri nyt tämän kanssa huonoissa väleissä. Silti en kadu sitä aikaa jonka vietin tämän kanssa. Enää en silti välitä hänen tekemisistänsä, mutta ajat olivat kyllä mahtavia.

Lainaus:11.09.2006 Villapuuro kirjoitti:
On todettu keskivaikea masennus.. Kesti noin puolisen vuotta.. Mitään lääkkeitä en vetänyt. Masennus katosi itsestään jossain vaiheessa.

loppu sillonk u sait wowin D.

Mikäli satutte omistamaan MP3 soittimen.. ja koette itsenne masentuneeksi, poistakaa kaikki melankoliset biisit vehkeestä pois, samaten tietokoneen soittolistoilta. Tämä helpottaa iloisemman 'tunnelman' kehittymistä.. ja vähentää 'yleisen' masentuneisuuden ilmapiiriä. Joskaan tämä ei auta tietyistä syistä syntyneeseen masennukseen, mutta positiivinen musiikki auttaa hieman. Negatiivinen, ja melankolinen musiikki taasen pahentaa.. huomattavasti enemmänkuin positiivinen muusiikki auttaa.

Kerran olen käynyt masennuksen rajamailla. Kaikki vain tuntui niin turhalta. Aloin jopa etsimällä etsiä itsestäni kaiken maailman vikoja, joita sitten aloin käyttämään lyömäaseena itseäni vastaan. Parisen viikkoa tätä kesti, kunnes tajusin mennä tohtorin luokse vähän juttelemaan. Siihen päättyi matkani masennuksen harmaille maille. Minulle siis riitti vain se, että pääsi puhumaan ammattilaisen kanssa, keneltä sain hyviä vinkkejä mm. liikunnan suhteen, mikä muuten on aika merkittävä tekijä masennuksen ehkäisemisessä.

Setechin kanssa olen samoilla linjoilla tuon musiikin suhteen. Jos olo tuntuu masentuneelta, kuuntele jotain iloista musiikkia. Itselläni toimii parhaiten Irlantilainen kansanmusiikki. Sitä kuunnellessa ei voi muuta kuin tulla hyvälle tuulelle.

Lainaus:12.09.2006 Visric kirjoitti:
Kerran olen käynyt masennuksen rajamailla. Kaikki vain tuntui niin turhalta. Aloin jopa etsimällä etsiä itsestäni kaiken maailman vikoja, joita sitten aloin käyttämään lyömäaseena itseäni vastaan. Parisen viikkoa tätä kesti, kunnes tajusin mennä tohtorin luokse vähän juttelemaan. Siihen päättyi matkani masennuksen harmaille maille. Minulle siis riitti vain se, että pääsi puhumaan ammattilaisen kanssa, keneltä sain hyviä vinkkejä mm. liikunnan suhteen, mikä muuten on aika merkittävä tekijä masennuksen ehkäisemisessä.

Juuri näin. Liikunta auttoi myös mua todella paljon. Jotenkin siinä vaan unohtaa kaikki pahat asiat ja keskittyy pelkästään siihen kuntoiluun. Antaa muuta ajateltavaa.

Lainaus:12.09.2006 SeriousMursu kirjoitti:

Lainaus:12.09.2006 Visric kirjoitti:
Kerran olen käynyt masennuksen rajamailla. Kaikki vain tuntui niin turhalta. Aloin jopa etsimällä etsiä itsestäni kaiken maailman vikoja, joita sitten aloin käyttämään lyömäaseena itseäni vastaan. Parisen viikkoa tätä kesti, kunnes tajusin mennä tohtorin luokse vähän juttelemaan. Siihen päättyi matkani masennuksen harmaille maille. Minulle siis riitti vain se, että pääsi puhumaan ammattilaisen kanssa, keneltä sain hyviä vinkkejä mm. liikunnan suhteen, mikä muuten on aika merkittävä tekijä masennuksen ehkäisemisessä.

Juuri näin. Liikunta auttoi myös mua todella paljon. Jotenkin siinä vaan unohtaa kaikki pahat asiat ja keskittyy pelkästään siihen kuntoiluun. Antaa muuta ajateltavaa.

Plus liikunta kuulemma vapauttaa kehossa aineita, jotka tuottavat mielihyvää. Oliko se nyt Endorfiiniä...?

No *******, kuula kalloon ni johan helpottaa.

Eij ole masentanu.

Hieman masentunut olen ollut 3viikkoa, mutta ei tätä nyt kovin hirveäksi voi sanoa. (Tosin 2kg olen laihtunut) Koulussa nyt yhellä kaverilla on sellanen teini-angsti päällä ja luulee olevansa kova kun takaapäin uskaltaa hyökätä ja kun juuri ja juuri saa kutsuttua kaverinsa paikalle ettei itku tule. Pari kertaa haukku mun rakasta kissaa läskiksi :I Toivon, että lopettaa sen muuten sillekkin käy samalla tavalla kuin eräälle toiselle joka pilkkasi kun oma selkäni oli 1,5 vuotta p*skana. Tulos oli, että pilkkaajan takaraivo löytyi koulun naulakon terävimmästä paikasta. PP:kään ei paranna oloani koska tämä on nykyään pelkkä hiekkalaatikko trolleille. Liikunta auttaa hieman eilen juoksin radalla about 3km.
-Uga

Lainaus:11.09.2006 Villapuuro kirjoitti:

Lainaus:11.09.2006 Joonas_joonas kirjoitti:
Yhyy, itQ vinQ Angsti päällä vai?

Sun käytös on laskenut peelojen tasolle.. Gratz tittelistäs.

Nojoo, mul oli eilen kait vaan paha päivä?

Masennun joistain asioista, mutta vain hetkellisesti. Yleensä se menee ohi nopeasti, joten ei oikeastaan mitään kunnolla masennusta.

Oli mulla masennus joskus 4 vuotta sitten. Oli ihan perseestä kyllä. Ei tehnyt mieli tehä mitään, kaikki tuntu ihan surkeelta, mutta kyllä se meni sitten ohi.

Lainaus:12.09.2006 MrSomebody kirjoitti:
Masennun joistain asioista, mutta vain hetkellisesti. Yleensä se menee ohi nopeasti, joten ei oikeastaan mitään kunnolla masennusta.

Masennuksen oireet ja masennus on eriasioita.. Jos pari päivää kaikki ns masentaa, niin se ei tarkoita, että olet nyt masentunut.

Katoin tossa joku viikko sitten dokumenttia Omega-3 rasvahapoista. Ja EPA vaikuttaa ilmeisen positiivesesti masennusta vastaan. Esim. Japanissa kun syödään paljon kalaa niin siellä masentuneisuusprosentti on paljon alhaisempi kuin vastaavissa maissa missä taas syödään vähän kalaa. Eli masentuneet ihmiset: syökää kalaa (tai kalanmaksaöljyä)

Ranteet auki vaan.