Kun oli kerran puhetta Sabbathista, voisin pistää omia Priestin lempilevyjä jonkinlaiseen järjestykseen.

Ihan alkuun voisin manita, että minuun iskee nimenomaan bändin 70-luvun tuotanto vaikka 80- ja 90-lukujenkin puolelta ihan mukiin meneviä julkaisuja pari onkin. Syy löytyy tuolta Painkillerin kohdalta.

1. Sad Wings of Destiny
2. Stained Class
3. Painkiller
4. Sin After Sin
5. Killing Machine/Unleashed in the East

Sad Wings on ehdottomasti omasta mielestäni bändin vahvin tuotos, jolla ei ole yhtään heikkoa kohtaa. Kyseessä on todellakin levy, joka paranee kuuntelu kuuntelulta, vaikka niitä olisi takana tuhat. Kappaleissa on myös mukavasti vaihtelua, jolla Halfordin laaja ääniala pääsee hyvin esille.

Toiseksi listalla pääsee Stained Class, joka on minulle käytännössä Sad Wingsin kaltainen esitys. Siinä, missä Sad Wings on ehkäpä kokonaisuutena parempi, sisältää Stained Class toisaalta todella vahvoja yksittäisiä kappaleita, kuten omat lempaprit Saints in Hell ja Beyond the Realms of Death ja totta kai Exciter.

Kolmanneksi listalla kipusi ainoana top5:een päässyt 70-luuvn jälkeinen tuotos. Painkiller on sitä parasta sarjakuva-Priestiä mitä on, ja levy iskee kuin vasara alasimeen aina uudelleen ja uudelleen. Tästä huolimatta, etenkin kun iän karttuessa, ei nämä fantasiateemat enää iske kuten yläasteella tai lukiossa.

Neljänneksi listalla kipusi Sin After Sin, joka on myös vahva levy alusta loppuun sisältäen kestosuosikkeja kuten Sinner, kiva heavy metal- sovitus Joan Baez - klassikosta Diamonds and Rust sekä Raw Deal. Voisikin melkein todeta, että koko levy on täyttä rautaa lukuun ottamatta kahta heikompaa vetoa, joista toinen on Starbreaker, joka on vielä ihan ok, mutta Last Rose of Summer ei kyllä iske itseeni ollenkaan. Näitä "balladeja" kun on Priestillä niin paljon parempiakin.

Viidenneksi listalla tulisi omasta mielestäni ehkäpä paras live-levy koskaan eli Unleashed in the East, mutta mikäli unohdetaan live-levyt, laittaisin viidenneksi Killing Machinen. Täytyy kyllä tässä vaiheessa myöntää, että suurin osa Priestin kuunteluista rajoittuu noihin neljään ensimmäiseen + UitE, joten viides on tavallaan "pakkopullaa". Hyvä levyhän se tämäkin on. Tavallaan keskinkertaisempi versio Sin After Sinnistä.



Mites teillä muilla? Uudempi vai vanhempi tuotanto?


----------

@nathrakh

Mites on toi uutukainen maistunut? Itsellä oli aluksi tuon kanssa myös sellainen "totuttelu". O'Brienin laulaa hieman eri tavalla tuolla. Ihan hyvä viihdelevyhän tuo on.

Toissaviikkoinen Sauna -keikka aiheutti taas eräänlaisen "back to basics" -tilan; kuinka vitun kova bändi Priest on & kuinka huonosti tunnen bändin katalogiaa. Sillä bändiä olen kumminkin kuunnellu jo äit ja ajat, tosin täytyy myöntää, että en aina ihan sillä soveliaimmalla tavalla/vähän epävirallisemmin. Nyttemmin vasta havahduin taas siihen tosiasiaan, jonka ylempänä taisin todeta. Parit olennaiset hitit tuli missattua ja toljotettua haavi auki kelailen, että mitäs kamaa tämä oikein on sekä teeskenneltyä olevansa messissä.

Tämä siis siksi, että näin snadilla JP -tuntemuksella en oikein tohdi heittää mitään rankkia, kun hyllystäkin löytyy vain ruhtinaaliset yksi Judas Priest -levy, Sad Wings of Destiny, joka taitaa muutenkin olla vissiin se paras.

Olitko muuten itse - tai kukaan muu - tsiikaamassa Judas Priestiä & ehkä jotain muitakin esiintyjiä Saunassa?

Lainaus:21.06.2011 Ratsumies kirjoitti:
Olitko muuten itse - tai kukaan muu - tsiikaamassa Judas Priestiä & ehkä jotain muitakin esiintyjiä Saunassa?

Nykyisen työtilanteeni vuoksi on melko mahdoton ehtiä keikoille, mikä on sääli, sillä jo kevään aikana olisi ollut monta mielenkiintoista vetoa.

Toi "back-to-basics" tulee kyllä itellekikin monesti vastaan kuunnellessa uudempia bändejä. "Miksi kuunnella tätä kun JP/Sabbath teki tän jo paremmin?"

Saas nähdä, mitkä oman nuoruuden raskaamman musiikin bändeistä on vastaavia klassikoita kolmen-neljänkymmen vuoden kuluttua.

1. Sad Wings
2. Stained Class
3. Sin After Sin
4. Rocka Rolla
5. Defenders of the Faith / Painkiller / Killing Machine (fiiliksen mukaan)

Unleashed in the Eastin jätin listalta pois, koska sitä on vähän huono vertailla studiolevyihin. 70-luku rules selvästikin. Sad Wings on kokonaisuutena paras, vaihtelevin ja eeppisin. Stained Class taas on rankin mutta siitä puuttuu Sad Wingsin polveilevuus. Silti ehkä toiseksi paras hevilevy. Sin After Sin on melkein yhtä kova, mutta ehkä vähän repaleinen huolimatta siitä, että se on täynnä hittikamaa. Rocka Rollalla on se oma tunnelmansa ja muutamia huippubiisejä (Run of the Mill!), mikä nostaa sen esimerkiksi hieman liian "popahtavan" Killing Machinen yläpuolelle. Kasarilevyistä Defenders of the Faith on mielestäni selkeästi kovin, vaikkei mikään huippulevy suoranaisesti olekaan. Silti paljon kovia speed metal -biisejä varsinkin A-puolella. Painkiller on alusta loppuun aika tasavahva levy, mutta jossakin määrin silti vain osiensa summa.

Sad Wings, Stained Class ja Sin After Sin muodostavat sellaisen suoran, että sitä ei ole mielestäni ylitetty missään. Parasta noilla levyillä on se, että vaikka ne ovat alusta loppuun lähes täydellisiä (lukuunottamatta Sin After Sinin paria keskinkertaisempaa vetoa), niiltä ei löydy biisejä, joihin olisi missään vaiheessa tullut kyllästyttyä, ehkä joku Exciter pienenä poikkeuksena. Myöhempi Priest taas kärsii aika paljon levyjen liiasta hittivetoisuudesta ja siitä, että esimerkiksi Saints in Hellin, Genociden ja Call for the Priestin kaltaisia uskomattoman kovia biisejä ei noiden hittien lisäksi oikein löydy.

Unleashed on kyllä järjettömän hyvä, välillä ihmettelee sitä kuunnellessa, että hetkinen - onko tässä nyt oikeast livelevy kyseessä. Kyllä nämä jannut olivat parhaina vuosinaan timangin kovia.

1. Sad Wings
2. Stained Class
3. Unleashed
4. Sin after sin
5. Rocka Rolla

muihin en ole oikein perehtynyt hirveänä, mutta taso laski vuosien vieriessä...

1. Sad Wings of Destiny
2. Stained Class
3. Sin After Sin
4. Painkiller
5. Defenders of the Faith
6. Killing Machine
7. Screaming for Vengeance
8. British Steel
9. Turbo
10. Angel of Retribution
11. Rocka Rolla
12. Ram It Down
13. Point of Entry
14. Nostradamus
15. Jugulator
16. Demolition

Livelevyjä en laskenut mukaan. Noista kärkisijojen albumeista Raat0 ja Doomy jo kirjoittivatkin, joten eipä niistä sen enempää. Timanttiahan ne. Sijat 7-12 heittelin vähän miten sattuu, hyviä levyjä joka tapauksessa jokainen. Rocka Rollasta en ole koskaan niin syttynyt, vaikka onhan tuolla mm. ylempänä mainittu Run of the Mill, Never Satisfied, One for the Road ja nimikko. Ram It Down - Point of Entry - Nostradamus -kolmikko, vaikka ihan siedettäviä levytyksiä ovatkin, löytyy hyllystä vain siksi, koska Priest. Ripperin aikaisista en välitä, jumalaista Cathedral Spires -kappaletta lukuunottamatta.

Saunan keikka oli odotetusti KOVA. Olihan siellä ne ilmiselvät klassikot taas setissä keikkumassa, mutta löytyi sieltä Blood Red Skiesin ja Night Crawlerin tapaisia harvinaisuuksiakin, joita bändiltä oli toivottu. Eräs toinen brittibändi voisi myös observoida kuulijoidensa valituksen. Ainoa asia, joka keikassa jäi harmittamaan oli se fakta, että itse oli jo ennen show'n alkua melko rättiväsynyt kolmen päivän helteestä ja hevaamisesta. Niin, ja olihan siinä lopussa tietty vähän haikea fiilis, että oliko tämä nyt sitten se viimeinen näkemäni keikka itselleni toiseksi tärkeimmältä bändiltä.

Lainaus:21.6.2011 DoomyBlues kirjoitti:
Saas nähdä, mitkä oman nuoruuden raskaamman musiikin bändeistä on vastaavia klassikoita kolmen-neljänkymmen vuoden kuluttua.

Machine Head, Lamb of God, Mastodon, A7X, BFMV...

Heh, heh.

Kahvinsekaisia mietteitä aamuiselta toimistolta: lue omalla vastuulla!

Lainaus:21.06.2011 Jone kirjoitti:
Machine Head, Lamb of God, Mastodon, A7X, BFMV...

Heh, heh.

Jatkan vähän tätä keskustelua, vaikkei nyt aivan täysin olekkaan aiheeseen liittyvää.

Black Sabbath ja kumppanit tulevat säilymään jo ihan sen vuoksi, että loivat heavy metallin. Vastaavaa uuden genren syntyä ei ole omalle ajalle sattunut, eikä todennäköiseti satukkaan. Tavallaan onkin ehkä turhaa miettiä, mitkä nyky bändit jäävät historiaan em. genrestä, koska vastaus lienee, ettei yksikään - ainakaan samalla tavalla.

Oishan se tavallaan siistiä nähdä joskus kolmenkymmenen vuoden päästä harmaantuneet ja parrakkaat Bizarren papat vetämässä jonkun reunion-keikan ja todeta, että noi oli helve'tin kova juttu silloin omassa nuoruudessa.

Voikin olla, että omalta ajalta ennemmin black metal jää historiaan punkin tapaan imiönä.

Kukaan kuullut uutta Gates of Slumberia?

http://www.youtube.com/watch?v=Cli4eCedaVQ&feature=related

Lainaus:01.07.2011 Eetumanne kirjoitti:
Kukaan kuullut uutta Gates of Slumberia?

http://www.youtube.com/watch?v=Cli4eCedaVQ&feature=related

Olin unohtunut kokonaan tuon. Piti aikoinaan tilata, mutta jostain syystä jäi tekemättä. Täytyypi kuunnella, kunhan duunista pääsen (ei ole kajareita työkoneessa).

Edellinen levy, Hymns of Blood and Thunder, jäi vähemmälle kuuntelulle, enkä edes muista, että olisi kertaakaan kuunnellut levyä kerralla kokonaan.

Saapui muuten Svartin kesäalesta eilen nippu levyjä kuunneltavaksi sisältäen esim. Death SS:n live-levyn Cursed Consert sekä Mercyful Faten "ensimmäisen". Tuli myös tilattua Black Sabbathin Dehumanizerin re-pressi, kun siitä oli tuossa edellisellä sivulla puhetta. Pistän niistä, ja lopuista, kommenttia jahka kerkeän kuuntelemaan.

Tein tässä juuri lyriikat valmiiksi oman bändin hevi biisiin.
Kertokaas mielipiteitä





The fried ends of humanity




Walking down the road, straight in to the abyss.
Seeing your doom coming up to you.
Confront your own bliss!
Today is the DAY!

Humanity struggles to survive!
People killing eachother!
Nobody to revive!
Storming WEATHER!

Seconds slipping pass
Running over glass
stabbing everyone
TRYING TO BE ALONE!

Humanity struggles to survive!
People killing eachother!
Nobody to revive!
Storming WEATHER!


SOLO


Buildings falling
People stalling
The fried ends of humanity........

Kyllä tuollane, ku Candlemass iskee juuri nyt ihan *******n kovaa! Oikeistaan juurikin VAIN EDM ja on tuo Nightfallikin nyt ihan kuunneltavaa shittiä. Muita Candlemassin levyjä ei ole juurikaan tullut kuunneltua, tsekkasin tänään tuon ''kuuluisan'' (jos haluatte), Reverend Bizarren MA:sta (vaikka se ei ehkä kovin luotettava sivusto olekaan) niin täytyy sanoa, että pirun pitkiä ovat kyseisen yhtyeen viimeiseksi jäädyn tuplalevyn ensimmäisen levyn kaksi ensimmäistä biisiä. Näyttävät olevan ainakin minulle pisimpiä Doom Metal biisejä koko elämäni aikana, mitä olen nähnyt, vaikka paljoa Doom Metallia en kuuntelekkaan (paitsi juurikin tuota Candlemassia ja tietysti Black Sabbathia). Täytyy varmaan jossain vaiheessa koittaa tuota Reverend Bizarree.......

EDIT: Sensuurih....

Lainaus:03.07.2011 SakaRIPiZZah95 kirjoitti:
-- että pirun pitkiä ovat kyseisen yhtyeen viimeiseksi jäädyn tuplalevyn ensimmäisen levyn kaksi ensimmäistä biisiä. Näyttävät olevan ainakin minulle pisimpiä Doom Metal biisejä koko elämäni aikana, mitä olen nähnyt, vaikka paljoa Doom Metallia en kuuntelekkaan (paitsi juurikin tuota Candlemassia ja tietysti Black Sabbathia). Täytyy varmaan jossain vaiheessa koittaa tuota Reverend Bizarree... --

So Long Suckersin ensimmäinen biisi on itseasiassa kaksi biisiä nivottuna yhteen: They Used Dark Forces ja Teutonic Witch, joista jälkimmäinen on julkaistu myös singlenä.

Suosittelen ehdottomasti tutustumaan RB:n tuotantoon. Kannattaa vaikka aloittaa ensimmäisestä täyspitkästä, In the Rectory of Bizarre Reverend, ja edetä täyspitkä kerrallaan (ml. "EP" Harbinger of Metal) aina So Long Suckersiin ja kokoelmalevyyn Death is Glory... Now. Tuo viimeisin sisältää vinyl-only-materiaalia, johon saattaa muuten olla vaikea päästä käsiksi (jos ihan levyjen ostamista ajatellaan).

Jos doomi noin muuten kiinnostaa, kannattaa noista Candlemassin/Sabbathin kaltasista klassikoista tarkistaa vähintään myös Pentagram ja Saint Vitus.

Lainaus:04.07.2011 DoomyBlues kirjoitti:

Lainaus:03.07.2011 SakaRIPiZZah95 kirjoitti:
-- että pirun pitkiä ovat kyseisen yhtyeen viimeiseksi jäädyn tuplalevyn ensimmäisen levyn kaksi ensimmäistä biisiä. Näyttävät olevan ainakin minulle pisimpiä Doom Metal biisejä koko elämäni aikana, mitä olen nähnyt, vaikka paljoa Doom Metallia en kuuntelekkaan (paitsi juurikin tuota Candlemassia ja tietysti Black Sabbathia). Täytyy varmaan jossain vaiheessa koittaa tuota Reverend Bizarree... --

So Long Suckersin ensimmäinen biisi on itseasiassa kaksi biisiä nivottuna yhteen: They Used Dark Forces ja Teutonic Witch, joista jälkimmäinen on julkaistu myös singlenä.

Suosittelen ehdottomasti tutustumaan RB:n tuotantoon. Kannattaa vaikka aloittaa ensimmäisestä täyspitkästä, In the Rectory of Bizarre Reverend, ja edetä täyspitkä kerrallaan (ml. "EP" Harbinger of Metal) aina So Long Suckersiin ja kokoelmalevyyn Death is Glory... Now. Tuo viimeisin sisältää vinyl-only-materiaalia, johon saattaa muuten olla vaikea päästä käsiksi (jos ihan levyjen ostamista ajatellaan).

Jos doomi noin muuten kiinnostaa, kannattaa noista Candlemassin/Sabbathin kaltasista klassikoista tarkistaa vähintään myös Pentagram ja Saint Vitus.

Ok. Ja joo, huomasin että olivat laittaneet biisit yhteen mutten huomannut sanoa sitä aikaisemmin ja kiitos noista ehdotuksista, pitääpä aloittaa jo tänään ainakin noitten Pentagramin ja Saint Vituksen kokeilu ja tehdä vielä mahdollisesti siitä raportti tännekin.

Lainaus:04.07.2011 SakaRIPiZZah95 kirjoitti:
-- huomasin että olivat laittaneet biisit yhteen mutten huomannut sanoa sitä aikaisemmin ja kiitos noista ehdotuksista, pitääpä aloittaa jo tänään ainakin noitten Pentagramin ja Saint Vituksen kokeilu ja tehdä vielä mahdollisesti siitä raportti tännekin.

Tulipahan vain mainittua tuollaisena fun-factina.

Heittelen vielä parit suositukset, ellei koko tuotantoa ole tarkoitus tilata:

Pentagrammilta kannattaa aloittaa noilla ensimmäisillä täyspitkillä: Relentless, Day of Reckoning ja Be forewarned. Tavallaan on rikollista, ettei tämä bändi ole saanut enempää huomiota, vaikka kyllähän se jää toki Black Sabbathille kakkoseksi. Hauskana huomiona bändi aloitti toimintansa 70-luvulla, muistaakseni vuonna 1971 Sabbathin jälkeen, mutta ensimmäisen täyspitkän bändi julkaisi vasta 80-luvun puolivälissä.

Saint Vitukselta kannattaa hommata oikeastaan kaikki levyt, mutta jos muutama pitää mainita, niin kaksi ensimmäistä (s/t ja Hallow's Victim) sekä Born Too Late ja Die Healing. Myös live-levy Live on kiva, mikäli haluaa kuulla bändin ekojen levyjen matskua "Winon" laulamana.

Mainitaan nyt vielä varmuuden vuoksi muutama muukin tarkistamisen arvoinen klassikko (suluissa levysuositus), mikäli ei ole jo tiedossa: Trouble (Psalm 9), Witchfinder General (Death Penalty, Friends of Hell), Pagan Altar (kaikki, esim. Mythical & Magical) ja uusista Electric Wizard (Come My Fanatics, Dopethrone). Lisäksi kannattaa tarkistaa italialaiset Dark Quarterer (s/t) ja Paul Chain Violet Theatre (Detaching From Satan, Highway to Hell).

Lainaus:01.07.2011 Eetumanne kirjoitti:
Kukaan kuullut uutta Gates of Slumberia?

http://www.youtube.com/watch?v=Cli4eCedaVQ&feature=related

Tuli hommattua tuo levy pari päivää sitten. PerkeIeen kova levyhän tuo on. Pidän tästä enemmän kuin Hymnsistä. Vitusteluahan tämä on, melko häpeilemätöntäkin jopa, mutta toisaalta niin hyvin tehty, ettei itseäni ainakaan haittaa.

Castle of the Devilin fiilistely-osuudessa on tunnelmaa!

Uusia Satan-biisejä kaksi kappaletta. Ihan törkeän kovia vetoja molemmat, voisivat olla jotain Court in the Act -ajan julkaisemattomia biisejä, paitsi että ovat laadultaan niin kovia, että olisivat varmaan kelvanneet ko. levyllekin.

Levyllinen samantasoista kamaa kiinnostaisi jopa melko paljon, mutta bändin näkeminen livenä sitäkin enemmän!

edit: Ja eipä tuo video kauaa julkisena pysynytkään.

Mitenkäs toi uusi Swallow The Sun albumi uppoaa teihin? Itsellä vielä kuuntelu käynnissä joten en nyt sen tarkemmin osaa mitään vielä sanoa. Kuulostaa tosin ihan mahtavalta, mutta tässä on vasta toinen kerta menossa.

Yläasteikäisenä ja lukion alussa ei muuta tullut kuunneltuakaan kuin heviä. Nykyään astetta rankempi musa, esim. Slayer soi vain ajoittain stereoissa, kun kevytkama alkaa kyllästyttää.

*******, tänään ois ollu Angel Witch Nosturissa esiintymässä, olisi ollut kiva käydä katsaistamassa, kun ei ole hevikeikoilla tullut käytyä kohta kahteen vuoteen.

Hyvän setin veti Angel Witch lauantaina.

Oi jukolauta, tänään tutustuin tuommoseen bändiin kun Warning, ja on kyl pirun loistävää Doomia!! Kyseessä on siis Doom metal bändi joka ei enään soita mutta silti nuo kaksi täypitkää ovat kyllä aivan saakelin toimivia, onko kellään mielipiteitä tästä yhtyeestä? Ja vielä pitää sanoa, että yksi asia mikä myös juuri kolahtaa tuossa bändissä on sen "epätoivoisuus", vokaaleja lauletaan hitaasti ja Patrickin lauluääni on myös erittäin masentavaa ja epätoivoista, ja toisaalta musiikki on myös todella raskasta ja hidastempoista, siis juurikin tämmöinen duumi on Sakarin mieleen!! Jess!!

http://www.youtube.com/watch?v=c7dbIfxei1s&feature=related

Ensiferum


Loistava biisi... en tätä deathiksi laske koska puhasta laulua mukana ja laulujen teemat kun kuitenkin heroic tai ns hyviä =)

http://www.youtube.com/watch?v=Iht6QdwLuB4&feature=related

Pistäkääpä mieleen kesäkuun 10. päivä. Sillon tärähtää Black Sabbathin uusi kauppoihin ellei jotain ihmeellistä tapahdu.