Luin hetki sitten Turun ylioppilaslehteä ja sain valaistuksen asiaan, jonka esitän. Ensimmäisen kappaleen tilastotietojen lähde on kyseinen lehti.

Suomessa naiset tekevät 60% akateemisista tutkinnoista. Silti eduskunnassa naisedustajia on vain 40% ja työelämän huippujohtajina vain 10%. Suomi on kansainvälisessä vertailussa naisten korkealle sijoittumisessa 24. kun taas naapurimaamme Tanska, Ruotsi ja Norja sijoittuvat kukin viiden parhaan joukkoon. Mikä on syy siihen, että Suomessa naiset eivät pääse johtopaikoille?

Syy on yksinkertainen. Suomalaisista miehistä lähes 20% suorittaa johtajakoulun armeijassa. Osa suorittaa sen pakolla ja osa siksi, koska siihen on helposti mahdollisuus ja koska armeijassa käytännössä on muutenkin käytävä. Vastaavasti Ruotsissa ja Norjassa asepalvelus on miehilläkin valikoiva, vain joka kolmas kutsutaan palvelukseen (Wikipedia). Siten naiset ovat selvästi kilpailukykyisempiä, koska suurimmalla osalla miehistä ei ole johtajakoulutusta.

Vertailun vuoksi voin sanoa, että itse olen käynyt armeijassa johtajakoulutuksen ja vaikka siihen erittäin epäilemästi suhtauduin, niin olen huomannut että siitä on ollut todella paljon apua ja elämäni suurimmaksi virheeksi toistaiseksi luokittelen sen, että en mennyt rukkiin asti. Voitte myös itse miettiä kuinka monta miestä tunnette sellaista, joka on johtajakoulutuksen saanut ja montako naista. Samalla voitte kiinnittää huomiota siihen mistä se on tullut.

Otan mielelläni vastaan argumentteja jotka puhuisivat tätä ajatusta vastaan. Lisäksi kuulisin mielelläni onko asiasta ollut puhetta missään yhteydessä. Asia on niin yksinkertainen, että ihmettelen miksen ole kuullut kenenkään poliitikon ottaneen kantaa. Entäpä miten esimerkiksi naistutkimus kommentoi asiaa?

Lisäys

Väitteeni tueksi hieman tietoa johtopaikoille sijoittuneista. Kävin läpi eduskunnan sivuilla jokaisen kansanedustajan tiedot ja otin ylös sotilasarvon. Silmäni hieman heittivät pitkää listaa laskiessani, joten teen vielä tarkistuslaskennan, mutta alustavat tulokset näyttävät tältä:

Ei upseereita eikä aliupseereita: 31
Aliupseereita: 38
Joista alikersantteja: 13
Upseereita: 47

Kaikkien kohdalla sotilasarvoa ei ilmoitettu, joten oletan niissä kohdin että edustaja ei ole käynyt johtajakoulua armeijassa. Alikersantiksi voi yletä miehistötasolta ja joissain tapauksissa miehistöstä pääsee kersantiksikin asti. Siitä huolimatta tulos näyttää että selvästi suuri enemmistö eduskunnan miehistä ovat käyneet johtamiskoulun juuri armeijassa.

Linkki tarpempiin tietoihin: http://sparrownest.ath.cx/kansanedustajien_sotilasarvot.txt

Lainaus:09.10.2006 Sparrow kirjoitti:
Luin hetki sitten Turun ylioppilaslehteä ja sain valaistuksen asiaan, jonka esitän. Ensimmäisen kappaleen tilastotietojen lähde on kyseinen lehti.

Suomessa naiset tekevät 60% akateemisista tutkinnoista. Silti eduskunnassa naisedustajia on vain 40% ja työelämän huippujohtajina vain 10%. Suomi on kansainvälisessä vertailussa naisten korkealle sijoittumisessa 24. kun taas naapurimaamme Tanska, Ruotsi ja Norja sijoittuvat kukin viiden parhaan joukkoon. Mikä on syy siihen, että Suomessa naiset eivät pääse johtopaikoille?

Syy on yksinkertainen. Suomalaisista miehistä lähes 20% suorittaa johtajakoulun armeijassa. Osa suorittaa sen pakolla ja osa siksi, koska siihen on helposti mahdollisuus ja koska armeijassa käytännössä on muutenkin käytävä. Vastaavasti Ruotsissa ja Norjassa asepalvelus on miehilläkin valikoiva, vain joka kolmas kutsutaan palvelukseen (Wikipedia). Siten naiset ovat selvästi kilpailukykyisempiä, koska suurimmalla osalla miehistä ei ole johtajakoulutusta.

Vertailun vuoksi voin sanoa, että itse olen käynyt armeijassa johtajakoulutuksen ja vaikka siihen erittäin epäilemästi suhtauduin, niin olen huomannut että siitä on ollut todella paljon apua ja elämäni suurimmaksi virheeksi toistaiseksi luokittelen sen, että en mennyt rukkiin asti. Voitte myös itse miettiä kuinka monta miestä tunnette sellaista, joka on johtajakoulutuksen saanut ja montako naista. Samalla voitte kiinnittää huomiota siihen mistä se on tullut.

Otan mielelläni vastaan argumentteja jotka puhuisivat tätä ajatusta vastaan. Lisäksi kuulisin mielelläni onko asiasta ollut puhetta missään yhteydessä. Asia on niin yksinkertainen, että ihmettelen miksen ole kuullut kenenkään poliitikon ottaneen kantaa. Entäpä miten esimerkiksi naistutkimus kommentoi asiaa?

Ainakin tuolla Armeija&Sivari keskustelussa minäkin olen koittanut puolustella armeijan hyödyllisyydestä juuri tuoltakin kohdin. Moni vaan ei sitä tunnusta.

On muuten ihan mielenkiintoinen ajatus, ehkäpä ihan järkeväkin. Ainoa heikkous tuossa on, että emme tiedä tilastoja huippujohtajien ja eduskunnan edustajien armeija taustoista. Voi olla, että tuo ei ole mitenkään suuri syy sille, miksi 90% huippujohtajista on miehiä.

Minä jotenkin luulen:
1) Miehet perustavat yrityksiä, joilla on mahdollista nousta suuriksi, useammin.
2) Miehen perustamassa yrityksessä hän on itse pomona.
3) Uutta pomoa valitsettaessa hän yrittää valita henkilön, jonka tekemisiä ymmärtää, joka on johdonmukainen. Valinta voi usein olla aika subjektiivinen. Moni kokee naiset vaikeiksi.
4) Joskus jotkut tieteilijät ovat sanoneet, että miehillä on suurempi kilpailuvietti, ja että he saattavat ilmaista itseään enemmän yrityksessään, mikä voi johtaa arvon korotuksiin.

Hyvä Isojari, kannattaa kyllä lainata koko pitkä eka viesti, vaikka olitkin ensimmäinen vastaaja.

Kyllähän tämä on toisaalta aika ikävää, mutta onhan suomessa yhä jotkut ammatit selvästi "miesten ammatteja" ja jotkut "naisten ammatteja".

Suomessa on tää tasa-arvo ihan kohdillaan. Ja onhan tuo presidenttikin nainen, nii mitä valittamista tässä nyt vielä on? Ja juuri tämä että on mies - ja naisvaltaisia töitä.

Suomessa kaikki on niinkuin pitääkin, miesten ja naisten välinen tasa-arvo on kohdallaan. Tosin joissain muissa maissa miehet saavat selvästi parempaa palkkaa, vaikka heillä olisi ihan sama ammatti kuin naisillakin. Eivätkä kaikissa maissa naiset saa hyviä työpaikkoja oikeen mitenkään. Mistähän tämäkin johtuu?

Viimeaikoina julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin selvästi, että miehet ottavat paljon enemmän riskejä kuin naiset, menestyksellisestikin. Asiaa tutkittiin niin, että laskutoimitusten ratkaisemisesta sai rahaa. Rahan saaminen oli joko suorituskohtaista tai sellaista, että työnskentelemisestä sai kiinteän summan rahaa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että miehet valitsivat suorituskohtaisia useammin ja naiset kiinteäkohtaisia.

Johtajakoulutus kuitenkin luultavasti on selittävin tekijä vertailtaessa muita maita Suomeen, miksi miehiä on eniten yritysjohdossa. Tosin syynä miesten enemmistöön johtopaikoilla on luultavasti syynä on vain riskien ottaminen sekä miehen luonne. Palkkojen eriarvoisuus selittynee sillä, että naiset suuntautuvat eri aloille kuin miehet ja vaativat harvemmin palkankorotuksia kuin miehet.

Toivonpa, ettei Suomen 200 paviaanikansanedustajaa keksi ruveta rikkomaan koskemattomuutta ja omistusoikeutta miettiessään lakeja koskien naiskiintiöitä.

Tein lämpimikseni hieman tutkimusta väitteeni tueksi. Asiasta lisää aloitusviestissä.

Ma sanon vain yhden asian..
Tasa-arvoa EI ole olemassa,ei työelämässä eikä muutenkaan. !!

Lainaus:09.10.2006 Sparrow kirjoitti:
Suomessa naiset tekevät 60% akateemisista tutkinnoista. Silti eduskunnassa naisedustajia on vain 40% ja työelämän huippujohtajina vain 10%.

Akateeminen tutkinto on aika huono käsite. Esimerkiksi luokanopettaja on sellainen akateeminen tutkinto, jonka suorittaneista selvästi suurin osa on yhä naisia. Montako luokanopettajaa, tai millaiset edellytykset sillä tutkinnolla, on pärjätä eduskunnassa tai työelämän huippujohtajana?

Lisäksi lihavoitu lause huvittaa minua valtavasti. Paitsi että luku on lähellä sitä tasa-arvoisen maagista 50 %, se on myös kolmanneksi tai neljänneksi korkein koko maailmassa. Ainoastaan Ruotsissa ja muistaakseni parissa röpömaassa osuus on suurempi.

Itse en ole kyllä kykenevä näkemään minkäänlaista yhteyttä armeijan kaltaisen pellekoulun "johtaja"koulutuksen suorittamisella ja työelämään sijoittumisella.

Naisen euro on 96,5 senttiä. Ai niin, eihän se riitä että samasta työstä saadaan suunnilleen samaa palkkaa, vaan sairaanhoitajan pitäisi saada samaa palkkaa kuin insinöörin. :| Missä ihmeen sosialistiulottuvuudessa Haatainen ja kumppanit elävät?

Lainaus:09.10.2006 Krayt kirjoitti:
Naisen euro on 96,5 senttiä. Ai niin, eihän se riitä että samasta työstä saadaan suunnilleen samaa palkkaa, vaan sairaanhoitajan pitäisi saada samaa palkkaa kuin insinöörin. :| Missä ihmeen sosialistiulottuvuudessa Haatainen ja kumppanit elävät?

Tiedätkö sinä minkälaista sairaanhoitajan tai lähihoitajan työ on? Voin sanoa, että insinöörit pääsevät todella helpolla. mm. Insinöörien ei tarvitse pestä dementoituneita vanhuksia heidän paskoessaan alleen.

Läheltä seuranneena voin sanoa, että sairaanhoitajan ja lähihoitajan työ on todella rankkaa. Ja on väärin, että siitä maksetaan niin huonosti.

Otsikosta vielä sen verran, että työpaikallani moni nainen tekee suunnilleen samaa työtä kuin minä saaden parempaa palkkaa.

Lainaus:09.10.2006 moonstone kirjoitti:
Tiedätkö sinä minkälaista sairaanhoitajan tai lähihoitajan työ on? Voin sanoa, että insinöörit pääsevät todella helpolla. mm. Insinöörien ei tarvitse pestä dementoituneita vanhuksia heidän paskoessaan alleen.

Läheltä seuranneena voin sanoa, että sairaanhoitajan ja lähihoitajan työ on todella rankkaa. Ja on väärin, että siitä maksetaan niin huonosti.

Aivan niin, mutta millähän sosiaalidemonit aikoivat tämän epäkohdan korjata? Tuleeko rahat valtion budjetista vai pistetäänkö joku TV:seen selittämään kuinka hommat on huonosti? :|
Ihan typerää alkaa tollasta "naisen euro on 80 senttiä" -myyttiä levittämään.

Lainaus:09.10.2006 loozerr kirjoitti:
Hyvä Isojari, kannattaa kyllä lainata koko pitkä eka viesti, vaikka olitkin ensimmäinen vastaaja.

Kyllähän tämä on toisaalta aika ikävää, mutta onhan suomessa yhä jotkut ammatit selvästi "miesten ammatteja" ja jotkut "naisten ammatteja".

Tekevälle sattuu

Melkosta... Menee kategoriaan: Kesällä myytiin jäätelöä ennätyspaljon. Kesällä hukkui ihmisiä ennätyspaljon. => Jäätelö aiheuttaa hukkumiskuolemia. (Todellinen syy tässä tapauksessa voisi olla: Kesä oli ennätyskuuma). Syy ja seuraussuhteet on siis vähän hakusessa.

Suuryritysten johtoportaille työllistyttäneen lähinnä teknilliseltä alalta ja kauppatietellisistä. En tiedä mikä tilanne kauppatieteilijöillä on, mutta teknillisillä aloilla Suomessa naisia opiskelee selvästi vähemmän kuin muissa pohjoismaissa. Tilanne on ollut varmasti vielä epäsopusuhtaisempi noin 20 vuotta sitten, jolloin suurin osa nykyisistä johtajaista ovat opiskelleet.

Väittäisin tämän olevan enemmänkin perua muinaisilta ajoilta, jolloin miehille kuului kivääri ja kodin puolustaminen sekä naisille tiskiharja ja kodin siivoaminen. Nykyäänhän tämä tuntuu jo naurettavan vanhanaikaiselta.

Lainaus:09.10.2006 latzka kirjoitti:

Lainaus:09.10.2006 Sparrow kirjoitti:
Suomessa naiset tekevät 60% akateemisista tutkinnoista. Silti eduskunnassa naisedustajia on vain 40% ja työelämän huippujohtajina vain 10%.

Akateeminen tutkinto on aika huono käsite. Esimerkiksi luokanopettaja on sellainen akateeminen tutkinto, jonka suorittaneista selvästi suurin osa on yhä naisia.

Lisäksi lihavoitu lause huvittaa minua valtavasti. Paitsi että luku on lähellä sitä tasa-arvoisen maagista 50 %, se on myös kolmanneksi tai neljänneksi korkein koko maailmassa.

Itse en ole kyllä kykenevä näkemään minkäänlaista yhteyttä armeijan kaltaisen pellekoulun "johtaja"koulutuksen suorittamisella ja työelämään sijoittumisella.

Kiitos terveestä kritiikistä. Hieman lukuja kuitenkin puoltamaan näkemystä ja "vain" -sanaa. Leikkasin muutaman vähemmän relevantin asian pois launauksista.

Eduskunnan 40% naisedustus on mielestäni todellakin "vain" viitaten juuri siihen, että akateemiset tutkinnot ovat 60%:sti naisten hallussa. Tämä on luonnollisesti vain osatotuus, sillä elämänkouluistakin saa hyviä oppeja. Elämänkoulu on kuitenkin yhtä avoin miehille ja naisille ja akateemiset tutkinnot ovat kiistatta kuitenkin huippuosaamisen mittari ja tämä tilasto kertoisi, että huippuosaaminen on ensisijaisesti naisten käsissä.

Otit esimerkiksi opettaja-alan, joka ei ole kovin todennäköinen oikotie huipulle ja sanoit erityisesti sen olevan kansoitettu naisilla. Uskon että näin onkin, mutta nopeasti vilkaisin mitä Turun oikeustieteellisen tilastot kertovat:
Hyväksytyistä naisia 61,07 %, miehiä 38,93 %. Nyt ollaan jo lähellä huippualaa. Paljon muitakin aloja tietysti on, jotka ansaisisivat tulla tarkistetuksi ennen kuin voi yleistää.

Armeijan johtajakoulun hyöty on ensisijaisesti siellä luoduissa suhteissa ja johtajakokemuksessa. Kun on joskus koittanut olla johtaja, kynnys siihen myöhemmin on paljon matalampi. Suurimmat pyrkyrit menevät pääasiassa rukkiin, joten heidän vanavedessä huipulle pääsevät helposti pienemmätkin rukin käyneet pyrkyrit, jotka vain sattuvat olemaan hyviä jätkiä isojen pyrkyreiden mielestä.

Lainaus:09.10.2006 Krayt kirjoitti:

Lainaus:09.10.2006 moonstone kirjoitti:
Läheltä seuranneena voin sanoa, että sairaanhoitajan ja lähihoitajan työ on todella rankkaa. Ja on väärin, että siitä maksetaan niin huonosti.

Aivan niin, mutta millähän sosiaalidemonit aikoivat tämän epäkohdan korjata? Tuleeko rahat valtion budjetista vai pistetäänkö joku TV:seen selittämään kuinka hommat on huonosti? :|
Ihan typerää alkaa tollasta "naisen euro on 80 senttiä" -myyttiä levittämään.

Ironista kylläkin noiden palkkojen korotusta ajaa TEHY joka on taas melkeinpä naisvaltainen liitto

Selityksiä sille, että naiset eivät etene korkeimpaan johtoportaaseen on taatusti useita, mutta yleisemmiksi kirjallisuus tarjoaa muun muassa näitä:

- Mielikuva johtajasta on miehinen, joten naisiin ollaan helpommin tyytymättömiä ja heille asetetaan usein korkeampia vaatimuksia.
- Ylennyspäätökset tekee yleensä miespuolinen henkilö, joka valitsee helposti itsensä kaltaisen mieshenkilön.
- Naisjohtajat eivät saa tukea samalla tavalla kuin miehet joutuessaan vaikeuksiin.
- Naisiin johtajina saattaa kohdistua ennakkoluuloja ja kielteisiä asenteita, joidenka takia he saattavat vältellä riskejä.
- Naiset eivät ole mukana epävirallisissa johtajaverkostoissa yhtä paljon kuin miehet.
- Naiset voivat olla taitamattomia tai haluttomia osallistumaan organisaation epävirallisiin poliittisiin peleihin.
- Naiset joutuvat usein tasapainoilemaan kodin, perheen ja työn välillä enemmän kuin miehet.

Lähde: Organisaatiokäyttäytymisen perusteet - Hautala Taru, Lämsä Anna-Maija - Edita 2005 (ko. teos on toiminut kauppakorkeakoulujen yhteishaussa johtamisen pääsykoekirjana parin vuoden ajan.)


Itsekin unohtaisin armeijan johtajakoulutuksen täysin puhuettaessa sukupuolten välisestä tasa-arvosta. On useaan kertaan todettu fakta, että tayloristinen johtamistapa ei ole lähelläkään parasta mahdollista.

qA-: Kauppatieteellisiin menee tällä hetkellä enemmän naisia kuin miehiä, mutta täytyy toki muistaa myös, että riippuu hyvin pitkälti pääainevalinnasta millaiseen asemaan työelämässä pääsee.

Lainaus:09.10.2006 qA- kirjoitti:
Suuryritysten johtoportaille työllistyttäneen lähinnä teknilliseltä alalta ja kauppatietellisistä. En tiedä mikä tilanne kauppatieteilijöillä on, mutta teknillisillä aloilla Suomessa naisia opiskelee selvästi vähemmän kuin muissa pohjoismaissa. Tilanne on ollut varmasti vielä epäsopusuhtaisempi noin 20 vuotta sitten, jolloin suurin osa nykyisistä johtajaista ovat opiskelleet.

Tämä olisi minullakin se ensimmäinen argumentti.


Se että johtajakoulutuksen saaneet miehet sijoittuvat keskimäärin hyviin asemiin on minusta aika yksinkertaista. Keskimäärin AUK:iin otetaan kyvykkäämpiä (testit, arvioinnit, yms.) ihmisiä kuin miehistöön. Nämä samat (AUK:n tai RUK:n käyneet) kyvykkäämmät ihmiset pärjäävät paremmin työelämässäkin ei armeijan vaan omien luontaisten kykyjensä takia. Tämä teoria ei tosin selitä ollenkaan naisten vähäistä asemaa johtoportaissa.

Intissä kyllä rummutettiin todella paljon meillä että johtakoulutus = pärjäät elämässä hyvin.

Kaikenlaisissa tilastoissa muuten vielä näkyy että entisaikoina inttiä ja AUKkia arvostettiin työelämässä paljon paljon enemmän.

Lainaus:09.10.2006 Sparrow kirjoitti:
Armeijan johtajakoulun hyöty on ensisijaisesti siellä luoduissa suhteissa ja johtajakokemuksessa. Kun on joskus koittanut olla johtaja, kynnys siihen myöhemmin on paljon matalampi. Suurimmat pyrkyrit menevät pääasiassa rukkiin, joten heidän vanavedessä huipulle pääsevät helposti pienemmätkin rukin käyneet pyrkyrit, jotka vain sattuvat olemaan hyviä jätkiä isojen pyrkyreiden mielestä.

No tuolta kannalta tuosta aukista/rukista voikin olla hyötyä. Itselle jäi ensilukemalta tuosta aloitusviestistä sellainen kuva, että auk/ruk olisi joku automaatti, johon työnnetään sisään harmaata massaa, mutta ulos käveleekin pelkkiä tosielämän menestyjiä ja tulevia yrityspamppuja. :P

Lainaus:09.10.2006 Daedalus kirjoitti:
Se että johtajakoulutuksen saaneet miehet sijoittuvat keskimäärin hyviin asemiin on minusta aika yksinkertaista. Keskimäärin AUK:iin otetaan kyvykkäämpiä (testit, arvioinnit, yms.) ihmisiä kuin miehistöön.

Tuntuu riippuvan paljon paikasta. Meillä porukkaa otettiin ensisijaisesti halukkuuden perusteella. Tosin suuri osa kovakuntoisesta ja muutenkin hommasta (vielä siinä vaiheessa) kiinnostuneista halusikin sinne.

Tosin intin käyneethän nyt tietävätkin, että tuossakin pelaillaan älyttömästi. Skapparit kyllä maalailevat ruusuisia kuvia johtajakoulutuksesta, mutta suurin osa morteista yrittää silti kaikin keinoin välttää sinne päätymisen. Meidän komppaniasta reilu kolmasosa joutui jopa kokonaan uusimaan P-kokeensa, kun tulokset oli niin viimeisen päälle perseilty.