PenniWiisas lukee yhteiskuntatiedettä? Valtio-oppia?

Lainaus:16.12.2006 Daedalus kirjoitti:
Suurin ongelma on vain että täällä idässä vihreät eivät ole saaneet yhtään paikkoja eikä tämä tilanne varmaan ole muuttumassa. En siis haluaisi heittää ääntäni hukkaan.

Äänestä vaan vihreitä. Vihreiden kannatus on ollut nousussa, ja kuka tietää jos tällä kertaa joku vihreä valittaisiin sieltäkin. Tosin, jos useammat ajattelevat kuten sinä, tätä ei tule tapahtumaan.

Lainaus:16.12.2006 wertt kirjoitti:
...mielestäni valtion verotusta ei voi hyväksyä...

Nyt on aivan pakottava tarve kysyä, että mikäli veroja ei maksettaisi niin miten tätä Suomea olisi tarkoitus pyörittää? Lahjoituksilla?

Kuka rakentaa tiet, koulut, sairaalat jne? Kuka kustantaa esimerkiksi teiden aurauksen talvisin tai katuvalot? Miten hoidetaan julkinen liikenne? Ja moni muu sellainen asia, joita pidetään "itsestään selvyyksinä"?!?

Lainaus:17.12.2006 Halonen kirjoitti:

Lainaus:16.12.2006 wertt kirjoitti:
...mielestäni valtion verotusta ei voi hyväksyä...

Nyt on aivan pakottava tarve kysyä, että mikäli veroja ei maksettaisi niin miten tätä Suomea olisi tarkoitus pyörittää? Lahjoituksilla?

Kuka rakentaa tiet, koulut, sairaalat jne? Kuka kustantaa esimerkiksi teiden aurauksen talvisin tai katuvalot? Miten hoidetaan julkinen liikenne? Ja moni muu sellainen asia, joita pidetään "itsestään selvyyksinä"?!?

Wertti alkaa yrittäjäksi ja perustaa oman koulun ja sairaalan.
En tosin tahdo tietää paljonko wertti maksuttaisi lukukaudesta
tai umpilisäkkeen poistosta.

Lainaus:17.12.2006 Halonen kirjoitti:

Lainaus:16.12.2006 wertt kirjoitti:
...mielestäni valtion verotusta ei voi hyväksyä...

Nyt on aivan pakottava tarve kysyä, että mikäli veroja ei maksettaisi niin miten tätä Suomea olisi tarkoitus pyörittää? Lahjoituksilla?

Kuka rakentaa tiet, koulut, sairaalat jne? Kuka kustantaa esimerkiksi teiden aurauksen talvisin tai katuvalot? Miten hoidetaan julkinen liikenne? Ja moni muu sellainen asia, joita pidetään "itsestään selvyyksinä"?!?

Etkö ole ikinä kuullut sanaa yksityistäminen?

Lainaus:17.12.2006 Napsu kirjoitti:

Lainaus:17.12.2006 Halonen kirjoitti:

Lainaus:16.12.2006 wertt kirjoitti:
...mielestäni valtion verotusta ei voi hyväksyä...

Nyt on aivan pakottava tarve kysyä, että mikäli veroja ei maksettaisi niin miten tätä Suomea olisi tarkoitus pyörittää? Lahjoituksilla?

Kuka rakentaa tiet, koulut, sairaalat jne? Kuka kustantaa esimerkiksi teiden aurauksen talvisin tai katuvalot? Miten hoidetaan julkinen liikenne? Ja moni muu sellainen asia, joita pidetään "itsestään selvyyksinä"?!?

Etkö ole ikinä kuullut sanaa yksityistäminen?

Olen aivan 100% varma että Halonen on kuullut sanan yksityistäminen. Ja silti hänen kysymyksensä on paikallaan.

Paitsi wertt vastasi jo, että hänen mielestään yksityinen lahjoitus toimisi aivan yhtä tehokkaasti, jos lahjoittaja saisi edes jonkin sortin vallantunnetta.

Omasta mielestäni (HUOM. täysin) yksityinen sosiaalipolitiikka kuuluu 1800-luvulle.


Ontopic: Daedalus tosiaan jos tarkoituksena on köyhänä opiskelijana protestoida niin kyllä kokoomuksen äänestäminen kuulostaa sangen oudolta.

Offtopic: StifmeisterJr, väärin meni. Jätettäköön arvailujen varaan.

Lainaus:17.12.2006 Napsu kirjoitti:

Lainaus:17.12.2006 Halonen kirjoitti:

Lainaus:16.12.2006 wertt kirjoitti:
...mielestäni valtion verotusta ei voi hyväksyä...

Nyt on aivan pakottava tarve kysyä, että mikäli veroja ei maksettaisi niin miten tätä Suomea olisi tarkoitus pyörittää? Lahjoituksilla?

Kuka rakentaa tiet, koulut, sairaalat jne? Kuka kustantaa esimerkiksi teiden aurauksen talvisin tai katuvalot? Miten hoidetaan julkinen liikenne? Ja moni muu sellainen asia, joita pidetään "itsestään selvyyksinä"?!?

Etkö ole ikinä kuullut sanaa yksityistäminen?

Toki.

Minä siis perustaisin firman, joka rakentaa teitä. Ja laskuttaisin jokaiselta askeleelta/ajetulta kilometriltä kyseistä palvelun käyttäjää summalla X...

Tämä nyt siis vain yhtenä esimerkkinä, siitä kuinka järjetöntä tuollainen toiminta olisi. Ja jos otetaan käyttöön yleinen maksu, jonka maksettua olisi oikeutettu kävelemään/ajamaan rakentamallani tiellä, niin... helpommalla päästään kun maksetaan veroja.

Melkoinen määrä lahjoituksia saataisiin werttin mallilla kerätä

No asiassa on toki se kääntöpuoli että siinä vaiheessa kun ne siellä eduskunnassa saa jotain aikaan opiskelijoiden asemalle niin minä olen varmaan jo valmistunut kivasti ansaitsevaksi DI:ksi. (ensi vaalikauden lopussa jos onnistuis... vaihtarivuosi ja muuta kuitenkin välissä) Pedataan sitten jo valmiiksi sitä petiä. Siis jos hallituspohja ei muutu merkittävästi niin en kyllä millään jaksa uskoa mihinkään muutoksiin opintotuessa. Kun SDP ilmaisi selvästi näin vaalien alla että niitä ei kiinnosta tippaakaan opiskelijat niin miksi niitä ensi vuonna kiinnostaisi kun ei tartte "tyhmistä kansalaisista" (toim. huoh. politiikkojen mielipide) huolehtia neljään vuoteen.

Fakta on kuitenkin että näillä näkymin en näe juurikaan syytä että hallituspohjassa tapahtuisi juuri muuta muutosta kuin keskustan mahdollinen vaihtuminen kokoomukseen. Toisaalta kokoomuksella ei mediassa ole kovinkaan lämpimän näköiset välit näihin muihin puolueisiin. RKP jatkaa hallituksessa jonkin salaisen sopimuksen voimalla (no oikeasti ne on siellä koska kunhan muut lupaavat olla hiljaa kielikysymyksistä niin RKP tekee mitä tahansa). Missäs se mun punainen lanka taas olikaan? Ainiin... ei sillä äänestämisellä kuitenkaan ole mitään väliä. Tai no oikeastaan nuorten äänestysprosentin kasvattiminen valtavaksi ois tärkeetä. Ei sillä oikeasti ole mitään väliä ketä äänestää.

Lainaus:16.12.2006 PenniWiisas kirjoitti:
wertt:

"Hyvinvointipalvelut ovat kuitenkin asia, joita minun on hyvin vaikea hyväksyä. Ne vaativat valtion verotusta ja mielestäni valtion verotusta ei voi hyväksyä."

Ihan niinkuin tämä keskustelu ei olisi täysin turhaa (muuttaako joku muka mielipiteensä tämän perusteella?), mutta tuo kohta jo kertoo, miten paljon mielipiteemme eroavat.

Luultavasti, ja totta kai sinulla on täysi oikeus lahjoittaa rahojasi valtiolle, jos näin tahdot. Jos joku ei kuitenkaan tahdo, ei tätä tulisi mielestäni tähän pakottaa. Jos taas rikkaat vetäisivät rahoituksensa valtiolle pois, ehtyisivät myös valtion rahahanat hyvin äkkiä - samalla myös kuihtuisi valtion suosio kaikissa ryhmissä, koska se ei pystyisi enää tarjoamaan niitä palveluja, joiden takia osa valtion legimiteetin aseman tunnustaakin. Ja tämän takia vapaaehtoista verotusta ei tulla koskaan toteuttamaankaan. On joko valtio, joka vertottaa tai ei valtiota laisinkaan.

Lainaus:on huippukoulutusta lukuunottamatta laadukasta ja kehuttua. (Vai onko nekin tulokset vain propagandaa?)

Tästä koulutuksen tasosta, ja syistä siihen, on keskusteltu täällä muissakin aiheissa. Katsasta tämä: http://peliplaneetta.net/keskustelut/aihe?fid=8&tid=135142&page=8

feikkiedit: huomasin, että kävinkin kyseisen keskustelun sinun kanssasi.

Lainaus:Ja vaikka Yhdysvallat ja I-B saattoivatkin nousta 70-luvun talouskriisistä (niin muuten nousi Suomikin hyvinvointivaltioineen), niin 80-luvun toiminta molemmissa maissa on juuri yksi tärkeimpiä osoittimia meikäläisen silmissä mitä tulee taloudellisen liberalismin ongelmiin.

En nyt ymmärrä, mikä oli tämä "taloudellisen liberalismin ongelma". Reaganin aikana Yhdysvaltain media ja yhteiskunta vapautui ensimmäistä kertaa samalla tasolle, millä ne olivat ennen toisen maailmansodan alkua. Myös työttömyys laski paljon Carterin kaudella tehtyjen mokien jälkeen. Yhdysvaltain talous kasvoi myös nopeammin, se kukisti Neuvostoliiton ovelasti tuplaamalla hetkittäisesti puolustusbudjettinsa, verotusta laskettiin ja kansakunta oli muutenkin parhaassa tilanteessa sitten Eisenhowerin kauden.

Ja huomaan, että sinulla on sama harhakäsitys siitä, että hyvinvointivaltiomalli on ollut Suomen suotuisan kehityksen takana, ja se auttoi Suomen yli talouskriisin. Hyvinvointivaltiomallin purkaminen on vaurastuttanut suomalaisia, lisännyt kilpailykykyä, ja itse itse malli on aiheuttanut meille järkyttävän syvän laman sekä hitaamman kehityksen, kuin mikä olisi ollut mahdollista. Ja sama koskee Ruotsia.

Suomi ja Ruotsi olivat verrattain köyhiä maita aina 1900-luvun alkuun saakka, tosin Suomessa vaurastuminen alkoi kunnolla vasta toisen maailmansodan jälkeen - tämän vaurastumisen pohjalla olivat kuitenkin jo 30-luvulla tehdyt vapaakauppareformit. Kun Ruotsissa alettiin vähentää ammattiyhdistysten valtaa, tehtiin vapaata kauppaa helpottaneita säädöksiä, vähennettiin yrittäjyyttä ja tuottavuutta hankaloittaneita säädöksiä sekä hankkiuduttiin eroon jo Eruoopassa valloillaan olleesta "hyvä veli" -järjestelmän mentaliteetista, nousivat Ruotsissa keskimääräiset ansiot eniten vuosina 1870-1950.

Kaikki suurimmat nykypäivän suomalais- ja ruotsalaisyritykset saivat myös alkunsa 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä, koska taloudellinen ilmapiiri oli tällöin molemmissa maissa kaikkein vapain, ja valtiolla ei ollut kovinkaan suurta kontrollia markkinoista, jolloin typerät säädökset eivät haitanneet yritysten perustamista. Tällaisista yrityksistä esimerkkeinä Nokia, Ericsson, Saab, Volvo, Sisu, WSOY, Kone, Fazer jne.

Talouden suureen kasvuun ja vakaaseen talouteen on vaikuttanut myös se, että Ruotsi on ollut maailman maista pisimpään sodista, sen osallistuttua viimeksi sotatoimiin vuonna 1809. 1950-luvun alussa Ruotsi olikin maailman kolmanneksi varakkain maa, heti Yhdysvaltain ja Sveitsin jälkeen.

Oli Suomen onni, että sosiaalidemokraatit eivät tulleet valtaan yhtä aikaisin kuin Ruotsissa, joka antoi Suomelle enemmän aikaa ja pohjaa vapaamman taloudellisen ilmapiirin luontiin, jonka ansiota onkin pitkälti se, että teollinen vallankumous ehti kuitenkin saapua Suomeen kunnolla ennen toisen maailmansodan alkua, ja Suomessa oli myös tämän ansiosta kykenevä sotateollisuus. Ennen vuotta 1932, kun Hansson sosiaalidemokraatteineen nousi valtaan, sosiaalimenot oli pidetty alle 10 %:ssa BKT:sta. Trendi Ruotsissa oli kuitenkin sama kuin natsi-Rooseveltin Yhdysvalloissa ja Hitlerin Saksassa, eli valtion kontrollia taloudesta ruvettiin kasvattamaan rankalla kädellä, turvallisuuden nimissä. Sosiaalidemokraatit lainasivat myös Italian fasisteilta termin "folkhem", tarkoituksenaan luoda maailman ensimmäinen valtiovallan aivopesemä "hyvinvointiyhteiskunta".

Kun Neuvostoliiton epäsuorasta pakosta sosiaalidemokraatit ja kommunistit saivat Suomesta vallan, alkoi myös Suomessa puhaltaa muutosten tuuli, ja siirryttiin yhä enemmän sekatalouteen, eli kohti sosialismia. Kun sekä Suomesas että Ruotsissa sosiaalimenojen osuus BKT:sta oli vielä vuonna 1951 noin 20 %, oli se kivunnut molemmissa maissa vuoteen 1976 mennessä yli 50 %:n.

Sekä Suomi että Ruotsi nauttivat kansainvälisestä taloudellisesta noususta 70-luvulla, kunnes juuri vuodesta -75 eteenpäin meno alkoi mennä molemmissa maissa aivan holtittomaksi. Kun Palme nousi Ruotsissa valtaan, koki maa useiden yrittäjyyden vastaisten reformien tulvan ja verojen korotusten sarjan. Tämä innosti Kekkosen samaan Suomessakin, ja samanlainen julkisen sektorin paisuttaminen jatkui eksponentiaalisesti vuodesta toiseen. Kun ennakkopidätysosuus molemmissa maissa kasvoi, kärsivät tästä sekä suomalaiset että ruotsalaiset firmat, joiden kilpailukyky maailmalla kuihtui olemattomiin, ja nämä olivat oikeasti taloudellisissa ongelmissa. Molemmissa maissa tähän päätettiin vastata devalvaatiokierteellä, joka laski ihmisten kulutusmahdollisuuksia entisestään. Tästä taas seurasi kasvanut työttömyys ja sosiaalimenojen kasvu, joka heijastui jälleen verojenkorotuksina ja devalvaationa. Tämä kansaa vihaava politiikka oli olennainen osa hyvinvointivaltioiden talouspolitiikka, koska homma ei toiminut muuten alkuunsakaan.

Kun tämän mallin kestämättömyys tuli vastaan, ryhdyttiin joihinkin muutostoimiin, mutta koska mitään kunnollisia taloustieteellisiä menetelmiä ei haluttu kuunnella, ryhtyivät päättäjät täysin vääriin toimenpiteisiin. Korkeat nimelliskorot, liian alhainen inflaatio ja vähennetty pääomatulojen verotus johtivat reaalikorkoprosentin järkyttävään kasvuun, joka taas aiheutti varallisuushintakuplan. Tämän päälle vielä Persianlahden sodan aiheuttama öljypiikki sekä laskusuhdanne Suomen ja Ruotsin tärkeimmissä kauppakumppanimaissa, ja lama oli varma.

Laman aikana ja jälkeen leikatut sosiaalimenot, osittain poistetut monopolit sekä säännöstelyn vähentäminen esim. vähittäiskauppa- ja lentoliikennealoilla ovat auttaneet suomalaisten firmojen nousua (Nokiasta ei olisi tullut mitään, jos valtio ei olisi vapauttanut taloutta enemmän, ja ilmaan Nokiaa Suomen talous ei olisi mitään nykyiseen verrattavaa), lisääntynyttä kilpailukykyä sekä maailmanlaajuista menestystä, joka taas on näkynyt tulojen ja vaurauden huimana kasvuna täällä Suomessa.

Toisin sanoen koko hyvinvointivaltio on vain sosialistinen huijaus, joka on tuonut Suomelle ja Ruotsille aivan liikaa harmia.

jaa niin, ketäs sitä sitte äänestäis..hmm..

lol voi läppä wertt ja kaverit taas vauhdissa viemässä topiccia ihan muualle ku pitäis (eduskuntavaalit 2007), öplolpöoplpöpöpökikik

huoh, bannia werttille offtopikin viljelemisestä? wannabe-keskustelija...

Lainaus:17.12.2006 Halonen kirjoitti:
Minä siis perustaisin firman, joka rakentaa teitä. Ja laskuttaisin jokaiselta askeleelta/ajetulta kilometriltä kyseistä palvelun käyttäjää summalla X...

Tämä nyt siis vain yhtenä esimerkkinä, siitä kuinka järjetöntä tuollainen toiminta olisi. Ja jos otetaan käyttöön yleinen maksu, jonka maksettua olisi oikeutettu kävelemään/ajamaan rakentamallani tiellä, niin... helpommalla päästään kun maksetaan veroja.

Heh, arvasin, että otat esimerkiksi tiet. Asia ei menisi mainitsemallasi tavalla laisinkaan.

Jos lähdetään jo ensiksi liikkeelle siitä, että valtiolla ei ole rahaa rakentaa teitä. Suomessakin olisi tällä hetkellä kymmeniä moottoritieprojekteja, joille löytyisi kyllä tarvitsevia ihmisiä, mutta valtiolla ei ole rahaa rakentaa näitä teitä. Valtion tiepalveluihin varaamista rahoista 3/4 menee joka vuosi teiden kunnossapitoon, ja rahaa uusien rakentamiseen on siis ääirmmäisen vähän.

Tässä kuvaan astuvat yksityiset tahot, joilla olisi kyllä rahaa kattaa vaikka koko Suomi asfaltilla, mutta valtio on tehnyt tästä mahdotonta. Suomessa yksityisiä teitä ei saa edes rakentaa, ja niissäkin maissa, joissa näin saa tehdä, hintoja ei saa muuttaa, vaan ne on kiinnitetty samaan arvoon kymmeneksi vuodeksi kerrallaan - huomioon ei saa ottaa inflaatiota tai mitään muutakaan. Mieti, jos kaupan omistaja saisi vaihtaa tuotteittensa hintoja vain kerran kymmennessä vuodessa? Olisiko homma kannattavaa? Valtio tahtoo vain yksinkertaisesti pitää kansalaisensa mahdollisimman riippuvaisina siitä, kun sillään on hallussaan kaikki elämälle ominainen.

Mitä tulee moottoriteihin, on rahoitusmalli hyvin yksinkertainen. Tietullit, joissa maksetaan tietty summa. Tämä on paljon oikeudenmukaisempaa, nimittäin tällä hetkellä teiden kunnossapidosta ja rakentamisesta maksaa jokainen Suomen kansalainen, toisin kuin yksityisessä mallissa, jossa teiden rakennuksen ja ylläpidon maksaa vain niiden käyttäjät. Suomessa on varmasti satoja tuhansia ihmisiä, jotka eivät käytä näitä tiepalveluita. Miksi heidän pitäisi maksaa palveluista, joita he eivät käytä?

Mitä taas tulee kaupungin sisäisiin teihin, kuten kapeampiin autoväyliin ja jalkakäytäviin, voidaan ne hoitaa hyvin yhtiövastikemaksujen muodossa tai vuokriin sisällytettyinä, jolloin sinun ei tarvitse maksaa jokaisesta käyttämästäsi metristä, mutta tähänkin voidaan toki antaa mahdollisuus, jos koet, että sinulla on aikaa tällaiseen säätämiseen. Ei se ole siis yhtään sen hankalampaa kuin nykyäänkään. Se, että valtiota ei ole, ei tarkoita, etteikö näitä hintoja voida sisällyttää johonkin muuhun erillismaksuun, joka maksetaan joka tapauksessa.

Paljon tekstiä, luin läpi, asiaakin oli. Wertt kyllä kirjoittaa kauniisti, jos en olisi asioista muualta lukenut olisi pakko olla hänen kanssaan samaa mieltä. Nopeasti vastailen taas jotain, tenttiin pitäisi lukea.

"Ja huomaan, että sinulla on sama harhakäsitys siitä, että hyvinvointivaltiomalli on ollut Suomen suotuisan kehityksen takana, ja se auttoi Suomen yli talouskriisin."

Ööö...ei ole. Esimerkki koski vain sitä, etteivät talouttaan liberalisoineet Jenkit ja I-B olleet ainoita, jotka selvisivät.

Linkissä teksti + "kuten tämä osoittaa, valtion koululaitokselle syytämillä rahamäärillä ei ole asiaan mitään vaikutusta - ainoastaan ihmisillä."

Sori, en vieläkään allekirjoita väitettä. Sisälukutaidossani on vikaa? Tai sitten en vain lue jokaista tutkimustulosta samalta kannalta kuin sinä? (Sehän "pieni" ongelma yhteiskuntatieteissä on, että siinä on vaikeampi löytää absoluuttisia totuuksia toisin kuin fysiikassa, matematiikassa tms.)


"En nyt ymmärrä, mikä oli tämä "taloudellisen liberalismin ongelma".

Tulet menettämään hermosi useaan otteeseen yliopistolla . Ainakin niin kauan, kun et suostu pohtimaan taloudellista liberalismia arvolähtökohdista. Ja ei, kaikki sitä vähänkään kritisoivat eivät ole sosialisteja.


"Kun Neuvostoliiton epäsuorasta pakosta sosiaalidemokraatit ja kommunistit saivat Suomesta vallan, alkoi myös Suomessa puhaltaa muutosten tuuli, ja siirryttiin yhä enemmän sekatalouteen, eli kohti sosialismia."

Uudet tuulet eivät nyt ihan suoraan johtuneet vain tästä, vaikka toki poliittisella suunnanmuutoksella oli suuri merkitys. Hyvinvointivaltion näkeminen muutamien heppujen salajuonena on toki hienoa. (Eikä missään nimessä kerro arvoistasi mitään, faktaahan se on).

Ruotsin kansainkodista olen samaa mieltä, se on mennyt monissa asioissa aivan liian pitkälle. (Kuten suomalainenkin hyvinvointivaltio 70-luvun suuruudenhulluissa unelmissaan). Tosin suomalainen hyvinvointivaltiohan on eroamassa pohjoismaisesta mallista (esim. sosiaalietuuksien tarveharkinnassa olemme EU:n kärkipäässä), mikä on tietyissä määrin ihan hyvä juttu.

Ja lamastakin olen tainnut lukea pelkkää propagandaa, kun en ole osannut syyttää sosiaalimenoja. P*skat oppikirjat.

Lainaus:17.12.2006 wertt kirjoitti:
...Tietullit, joissa maksetaan tietty summa. Tämä on paljon oikeudenmukaisempaa, nimittäin tällä hetkellä teiden kunnossapidosta ja rakentamisesta maksaa jokainen Suomen kansalainen, toisin kuin yksityisessä mallissa, jossa teiden rakennuksen ja ylläpidon maksaa vain niiden käyttäjät. Suomessa on varmasti satoja tuhansia ihmisiä, jotka eivät käytä näitä tiepalveluita. Miksi heidän pitäisi maksaa palveluista, joita he eivät käytä?

Miten järjestetään tieliikenne syrjäseuduille? Liikennettä on vähän ja tietulleja ei voi nostaa kohtuuttomiksi.

Miten järjestetään julkinen liikenne vai olisiko tarkoitus yksityistää kaikki autoilu?

Entä muut suuria investointeja vaativat jutut ja julkiset palvelut? Sisällytetäänkö vuokraan/yhtiövastikkeeseen/johonkin muuhun maksuun esimerkiksi poliisien ja palomiesten palkat vai maksavatko heille vain ne, jotka heidän palvelujaan käyttävät?

'We've always been against a police force in Bonk,' said the Baroness. 'We feel it interferes with the liberties of the individual.'

Jatkakaa...

Maailma kuolee ihmisten takia.

Äänestäisin ufo puoluetta joka puhdistaisi ihmiset kauniilta maapalloltamme.

Taidanpa tyytyä äänestämään vihreitä

PenniWiisas ja wertt on lähtenyt vähän ajoteille ja alkanut muuttamaan asiaa sellaiseksi mikä on subjektiivisesti kiinnostavaa. Puhutte vain pelkästään taloudesta, joten taidatte lukea taloustieteitä tai jotain vastavaa? Taloustieteelliset ovat yleensä hyvin ei-humaaneja ja ihmiset ovat vain persoonia toisten joukossa, eikä nähdä toisten ainutlaatuisuutta, joka on sääli.

En voi aivan viel äänestää...
...mitäs tämä julkkis filtteri pelleily nyt on?

Sifmeister, väärin (ainakin osittain) taas. Kyllä mä luen kauppatieteitäkin. Olen kuitenkin sangen humaani kaveri. Olisin kuitenkin ihan p*ska yhteiskuntatieteiden opiskelija (jee, sainpas itseni kuulostamaan fiksulta ja tärkeältä) jos lähtisin kaikessa humanistisesta ajattelusta (mikä nyt ei muutenkaan onnistuisi, koska en ajattele sillä tavalla jatkuvasti) ja esimerkiksi puolustaisin sokeasti hyvinvointivaltiota.

Mutta joo, offtopic riittää mun osalta. Ja taisi riittää wertillekin. Seuraavassa topikissa sitten taas lisää .

Lord_Juhalius sillä vissiin viitattiin siihen, että potentiaalisten ehdokkaiden joukosta poistetaan syystä tai toisesta (niitähän riittää) julkkisehdokkaat.

PenniWiisas, kyllä minulle melkein riittikin, mutta täytyy vielä Halosen viestiin vastata. Hymyilyttää vain vähän, kun itse moralisoit minua sokeasti markkina-anarkismiin uskomisesta (syyte saattaa toki pitää paikkansakin), kun itse vetoat valtiotieteelliseen ja sen oppeihin kuin johonkin jumalalliseen sanaan. Oppilaitos on täysin Suomen valtion ylläpitämä ja palvelee myös sen agendaa, eivät he muuten rahoitusta saisi. Ei sielläkään julisteta käytävillä mitään absoluuttista totuutta - luit sitten poliittista historiaa, kansantaloustiedettä tai kriittistä miestutkimusta (viimeisin erikoistusmisala kertoo jo hyvin paljon koko oppilaitoksesta. Oletko törmännyt paljonkin kriittiseen naistutkimukseen?). Annat ymmärtää ikään kuin ylenkatsovalla tavalla, että ehkäpä tämä väittely on hieman turhaa, koska sinulla on takanasi enemmän koulutusta. Nykyään oppia voi hyvin paljon yliopistojen ulkopuolellakin.

Lainaus:Halonen kirjoitti:

Miten järjestetään tieliikenne syrjäseuduille? Liikennettä on vähän ja tietulleja ei voi nostaa kohtuuttomiksi.

Miten järjestetään julkinen liikenne vai olisiko tarkoitus yksityistää kaikki autoilu?

Entä muut suuria investointeja vaativat jutut ja julkiset palvelut? Sisällytetäänkö vuokraan/yhtiövastikkeeseen/johonkin muuhun maksuun esimerkiksi poliisien ja palomiesten palkat vai maksavatko heille vain ne, jotka heidän palvelujaan käyttävät?

Ihmettelen, miksi edes kysyt koko julkisesta liikenteestä. Jos kurkkaat vaikka Japaniin, voit nähdä maan, jossa julkinen liikenne on yksityistetty täysin, ja homma toimii täydellisesti. Hinnat ovat myös elintasoon suhteutettuna yksiä maailman halvimmista, ja järjestelmä on valittu vuosi toisensa jälkeen maailman tehokkaimmaksi, kun se pystyy huolehtimaan päivittäin kymmenien miljoonien ihmisten kuljettamisen pelkästään Tokio-Jokohaman alueella. Homma voidaan siis hoitaa täysin yksityisesti.

Jos katsotaan täysin syrjäseudulle (jossa asumistiheys on äärimmäisen harva), niin sanopa minulle, minkälainen tieverkosto siellä on tänäkään päivänä? Päämääräisesti kaksikaistaisia teitä, joita huolletaan ehkä kerran 20 vuodessa, ja joiden rakentaminen on verrattain halpaa. Tämä voidaan siis kustantaa ihan hyvin juuri tiemaksut yhtiövastikerahoihin sisällyttämällä.

Oletko muuten koskaan tutustunut teiden rakentamiskustannuksiin? Vaikka isoilla metropoli- ja asutuskeskusalueilla onkin todella paljon enemmän ihmisiä, vaatii tällaisten alueiden tieverkoston kunnossapito, rakentaminen ja liikennevaloistaminen (ja muut vain laajoissa asutuskeskuksissa tarvittavat omainaisuudet teille [jalkakäytävät jne.]) paljon enemmän rahaa kuin harvoin käytettävien kapeampien teiden rakentaminen ja huoltaminen. Vaikka ero hinnassa voisikin olla äärimmäisen vähän suurempi todella syrjäseudulla asuville, niin lienee heillä omat syynsä, jonka takia he suosivat syrjässä asumista, ja jos 100-200 € vuodessa on siitä heille liikaa, niin muuttakoot kaupunkiin. Tämä ei ole kuitenkaan mikään ongelma, koska jos syrjäseutu sattuu kaiken lisäksi sijaitsemaan kahden metropolialueen välissä, tulee sen kautta kulkemaan myös moottoritie, ja itse perustieverkoston rakentaminen ja kunnossapito näillä alueilla ei todellakaan vie paljoa varoja. Ja täytyy vielä sanoa, että jos olet maalla käynyt, niin tiedät varsin hyvin, että suuri osa teistä siellä on tälläkin hetkellä hiekkateitä, joita paikalliset asukkaat pitävät aivan itse kunnossa, eikä valtio auta siinä tippaakaan. Eivät nämä asiat yksityistämisen myötä huonompaan muuttuisi.

------

Yksityinen poliisi

Ja oli hyvä, että otit esim. poliisin puheeksi. Näiden palveluiden yksityistämisestä on hyvin paljon näyttöä jo nykypäivänäkin, ja on huomattu, että niin armeijan kuin poliisin yksityistäminen on erittäin kustannustehokasta ja toimivaa.

Miksi poliisin ei tarvitse toimia monopoliasemassa ja mitä hyötyä vapailla markkinoilla toimivista poliisipalveluista olisi?

Ensiksikin käsitys siitä, että tuomioistuinten, poliisin tai armeijan pitäisi olla valtion hallinnoimia monopoleja, tai ne eivät muuten toimisi lainkaan, on täysin väärä valtion luoma mielikuva. Todellisuudessa poliisivoimat ovat vain hyödyke siinä missä ruokakin. On totta, että jokainen maksaa veroja saadakseen periaatetasolla rajattomasti poliisin palveluita käyttöönsä. Jos poliisivoimia tai puolustusvoimia katsotaan yleissilmäyksellä, vaikuttavat esim. SWAT-yksiköt tai Yhdysvaltan armeija kehittyneiltä, mutta todellisuudessa näin ei ole. Ei ole mitään vertailukohdetta, yksityistettyä armeijaa tai poliisia, joihin vertaamalla voitaisiin nähdä, ovatko nämä tahot todellisuudessa kehittyneitä vai eivät. Nämä toimivat kaikkialla sosialistisen kaavan mukaan, eikä kehitystä täten voida verrata siihen, mitä vapaat markkinat olisivat voineet tuottaa. Koska trendi on kaikilla aloilla se, että yksityinen sektori tuottaa kaikkia palveluita edistyksellisemmin ja kustannustehokkaammin, pätisi se myös ilmiselvästi tällä sektorilla. Valtion alaisella poliisilla on täysin sama ongelma kuin muillakin tahoilla: Sillä on käytössään tietty budjetti, josta sen on suunnattava rahaa eri tahoille. Kuinka paljon pitää käyttää rahaa uuden suunnitteluun, vanhan ehostamiseen, palkkaukseen, mitä tahoja pitää suojella enemmän jne.

Ongelma on sama kuin kaikilla valtion firmoilla (erityisesti, jos ne ovat monopoleja). Valtio ei pysty kohdentamaan näitä määrärahoja oikein. Valtio tietää vain, että sillä on rajoitettu budjetti. Näiden määrärahojen kohdentaminen (ts. jakaminen) kärsii (ja riippuu) milloinkin valloillaan olevasta poliittisesta trendistä, valtion "hyvä mieli" -projekteista ja byrokraattisesta tehottomuudesta, ilman mitään indikaattoria siitä, toimiiko poliisi asiakkaidensa tarpeiden mukaisesti ja tehokkaasti. Ruohonjuuritasolla mittareita toki on, mutta koska näiden laitosten ei tarvitse tehdä tulosta, ylin (asioista päättävä) johtoporras ei saa käyttöönäs mitään indikaattoria, ja on tällöin oikea tehottomuuden sydän.

Tilanne olisi täysin erilainen, mikäli nämä palvleut tarjottaisiin vapailla markkinoilla. Tällöin kuluttajat maksaisivat juuri haluamastaan ja tarvitsemastaan palvelusta. Ihmiset, jotka tahtovat vain nähdä poliisin silloin tällöin, maksaisivat vähemmän kuin ne, jotka tahtoisivat jatkuvaa partiointia ja vielä vähemmän kuin ne, jotka tahtovat 24 tuntia vuorokaudessa toimivan henkivartijapalvelun. Tällä tavalla palvelut tarjottaisiin siinä määrin ja sillä tavalla, kuin asiakkaat tahtoisivat. Myös jokainen yhtiö, joka ei allokoisi varojaan oikein, tarjoaisi huonoa palvelua eikä olisi hinta-laatusuhteeltaan sopiva, häviäisi markkinoilta pian firman mennessä nurin. Toisin sanoen ylimmälläkin johtoportaalla olisi indikaattori, josta nähdä palveluiden tuottavuus, laatu ja sitä kautta asiakkaiden tyytyväisyys.

Valtiollisen poliisin on myös aina kohdattava eräs iso ongelma: mitä lakeja todella kannattaa valvoa? Periaatetasolla poliisilla on jälleen kerran niinkin kaunis ohje, kuin "valvokaa kaikkia lakeja", mutta rajoitetun budjetin vuoksi heidän on kohdennettava henkilöstönsä ja välineistönsä kaikkein "tärkeimpien" (rikotuimpien) lakien valvomiseen. Mutta koska ohje pakottaa heitä valvomaan kaikkia lakeja, on myös vähemmän tärkeiden lakien valvomiseen kohdennettava resursseja, jolloin tärkeimpien lakien valvomiselta jää pois resursseja ja kansalaiset kärsivät.

Vapailla markkinoilla poliisit taas valvoisivat niitä lakeja, joiden valvomisesta asiakkaat olisivat valmiita maksamaan. Oletetaan, että herra X:llä on arvokas jalokivi, jonka hän uskoo pian joutuvan ryöstän kohteeksi. Hän voi pyytää, ja maksaa, ympärivuorokautista suojelua jalokivelleen millä vahvuudella hyvänsä, josta hän on valmis maksamaan. Hänellä saattaa myös olla yksityinen tie, mutta toisaalta häntä ei kiinnosta paljoakaan, käyttääkö joku joskus tätä tietä luvatta, eikä näin ollen tahdo käyttää rahojaan ostamalla poliisilta palvelua tämän tien valvomiseen (joku voi pitää tien valvomista naurettavana, mutta pelkästään Suomestakin löytyy satoja valtion kohteita, joissa on ympärivuorokautinen valvonta ja vain sallituilla henkilöillä on niihin pääsy). Toisin sanoen, jokainen päättää kuinka paljon ja millaisia palveluita hän tahtoo poliisilta ostaa.

Yksityisellä poliisilla olisi myös suurempi kannustin olla huomaavaisia sekä väkivallasta pidättyväisiä asiakkaitaan kohtaan. Nykyään tällaista ei ole, koska valtiollisista toimista ei saa lähes millään kenkää, ja raha tulee kansalaisilta ryöstettynä joka tapauksessa, riippumatta siitä, toteutitko asiakkaittesi toiveet vai et. Otetaan esimerkiksi yksityinen Central Park (joka tunnetaan korkeasta rikollisuudestaan yöaikaan), jota vartioitaisiin tällöin tehokkaammin, jotta puiston tuotot olisivat mahdollisimman korkeita (korkea rikollisuus syö alueen arvoa ja täten tuottavuutta, joten rikollisuuden eliminointi alueelta on voittojen maksimoiseksi omistajan päätavoite), sen sijaan, että ihmisiä yksinkertaisesti kehotettaisiin välttämään puistoa tai jotain muuta rikollisia kuhisevaa aluetta.

Kuten Suomessakin voi huomata, markkinoiden vapauduttua enemmän, ovat yrittäjät siirtyneet yhä enemmän yksityisten turvallisuuspalveluiden käyttäjiksi, koska valtion poliisi on liian tehoton. Silti he joutuvat maksamaan veroista poliisin palkkoja, eikä poliisi edelleenkään pysty täyttämään sille annettuja tehtäviä, vaikka yksityiset ovat ottaneet siltä paljon vastuuta. Jopa Suomen valtio on huomannut yksityisten tehokkuuden, ja tällä hetkellä järjestyksenvalvonnalle (mukaan ei ole luettu armeijaa) varatuista rahoista jo noin 20 % käytetään palveluiden ostamiseen yksityiseltä sekotrilta. Sama trendi on huomattavissa Yhdysvalloissa. Joku voisi kysyä, että miksi valtio ei sitten kokonaan ulkoista turvallisuuspalveluita? Koska väkivaltamonopoli kaikkein kriittisimmillä sektoreilla (puolustusvoimat, tuomioistuimet, poliisi) on sille elintärkeä. Muuten sillä ei olisi mitään, millä kiristää.

Vakuutusyhtiöt ja poliisi toimisivat yhteistyössä

Kaikki dekkarikirjallisuutta ja elokuvia katsoneet tietävätkin jo entuudestaan, että yksityiset etsivät ovat paljon valtion poliisia tehokkaampia varastettua omaisuutta takaisin anastettaessa. Tässä mukaan astuvat myös vakuutusyhtiöt, joille on ehdottoman tärkeää onnistuvan yritystoiminnan kannalta pitää huolta asiakkaidensa omaisuudesta. Toisin sanoen vakuutusyhtiöiden toimintaperiaate ei ehkä eroa poliisin vastaavasta, mutta lähtökohdat ovat erilaiset. Poliisi on ensisijaisesti sitä varten, että he ottavat lainrikkojat kiinni ja antavat näille rangaistuksen; varastetun omaisuuden palauttaminen ei ole lähes koskaan heidän intresseissään, kuten uutisistakin voi helposti havaita. Vakuutusyhtiöille ja sen etsiville omaisuuden palauttamien on ensisijaisen tärkeää, jotta firma ei tee tappiota. Tällöin nämä tahot tasapainottavat toisiaan täydellisesti, mutta valtiollisessa maailmassa se ei ole koskaan täysin mahdollista, koska valtion monopoliasema olisi jälleen kerran uhattuna.

Koska mitään tällaista bisnestä ei ole, on mahdotonta keksiä, miten tämä markkina-aukko paikkaantu, toisin sanoen kuka toimii rahoittajana, ja varsinkin miten rahoitus jakaantuu, mutta myös vakuutusyhtiöillä voisi olla suuri rooli poliisin rahoittajana, jolloin kaikki nykyinen ei jäisi suoraan yksilöiden maksettavaksi, vaan rahaa päätyisi poliisille hajautettuna muidenkin maksujen kautta. Koska vakuutusyhtiöiden intressit ovat ylläluetellut, on heidän etunsa mukaista rahoittaa poliisia ja pitää rikollisuus niin alhaalla kuin mahdollista. Vakuutusyhtiöt siis maksaisivat luultavasti etukätiesmaksuja poliisille, jotta se on aina käytettävissä, eikä heidän tarvitse neuvotella jokaisesta sopimuksesta erikseen kiireen painaessa kesken tilannetta päälle.

Yleisimpien ennakkoluulojen kumoaminen

Tämä taas tarjoaa vastauksen kysymykseen, joka useimmiten on niiden ihmisten päässä, jotka ensimmäistä kertaa kuulevat ideasta yksityistää koko poliisilaitos: "Sehän tarkoittaa, että joka kerta kun tapahtuu ryöstö tai rikos, sinun täytyy juosta poliisin luokse neuvottelemaan ehdoista, joilla hän tekee sinulle töitä ja puolustaa sinua tai omaisuuttasi". Vastaavasti jo vapautetuille toiminnoille on myös ominaista se, että ne eivät toimi tämän kauhukuvan mukaan, vaan rahoitus tulee eri tahoilta etukäteen. Jokainen järkevä ihminen, joka tahtoo ostaa suojauspalveluita palveluita joltakin yritykseltä tai vakuutusyhtiöltä, maksaa etukäteen tietyn standardisoidun maksun, eikä odota, että hän joutuu hyökkäyksen kohteeksi ennen kuin ostaa palveluita. "Mutta entäs tilanne, jossa yhtiön A lainvartija näkee, että jotakin ihmistä hakataan. Pysähtyykö hän kysymään, onko uhri ostanut sopimuksen yhtiöltä A?" Ensiksikin, tällainen katuväkivaltaisuus hoidetaan jo periaatetasolla pois päivänjärjestyksestä, jotta alueen arvo ja täten tuottavuus säilyy hyvänä, ja tämä on niin alueen omistajan kuin vakuutusyhtiönkin intresseissä. Mutta oletetaan, että tällä alueella ei ole jostain syystä poliisia palkattuna, ja yhtiön A poliisi näkee jonkun joutuvan hyökkäyksen uhriksi. Meneekö hän uhrin avuksi? Se on tietysti kiinni yhtiöstä A, mutta harva ihminen tai yhtiö on niin sydämetön, ettei tämä auttaisi toista hyvästä tahdosta tällaisessa hätätapauksissa, vaikka henkilön palveluun kuuluvuudesta ei olisikaan tieto. Yhtiö voisi myöhemmin pyytää vaikkapa vapaaehtoista lahjoitusta, jonka jokainen pelastettu olisi varmasti valmis maksamaan. Muussa tapauksessa poliisi kutsutaan paikalle aivan kuten nykyään, joskin palvelu olisi nopeampaa ja parempaa (siis enemmän omaisuutta ja henkiä säästävää).

Kilpailu tuottaa tehokkuutta, matalan hinnan ja hyvän laadun, eikä tarvitse olettaa, että tällä palvelulla (tai millään muullakaan) pitäisi olla valtion monopoliasema, jotta se toimisi ja yhteiskunta pysyisi silti järjestyksessä ja kehityksen tiellä. Monet taloustieteilijät myös väittävät, että tietyt palvelut, kuten poliisipalvelut, ovat "luontaisia monopoleja", jotka kehittyvät monpoleiksi kilpailusta huolimatta. Ehkäpä, mutta tämä on nähtävissä vain, mikäli alalle annetaan aidosti mahdollisuus toimia vapailla markkinoilla. Etukäteen ei tulisi kuitenkaan päättää, että poliisipalvelut ovat "luontainen monopoli". Jos meillä kuitenkin toimii samaan aikaan lukemattomia vakuutusyhtiöitä, jotka kilpailevat ilman mitään suurempia rajoituksia, ja mikään ei ole kuitenkaan kasvanut monopoliksi (uusia tulokkaita on koko ajan, esim. kohtalaisen uusi if...), niin miksei markkinoilla voisi toimia samaan aikaan myös monia poliisipalveluita tarjoavia yhtiöitä, koska nämä yritystoimet eivät eroa toisistaan paljoakaan. Sama koskee vartiointipalveluita, joissa kilpailu on vilkasta.

"Mutta miten köyhät ihmiset voisivat kustantaa itselleen turvallisuuspalveluita, kun nykyään he saavat ne verokustanteisina?" Tämä on ehkä suurin kritiikki, jonka kuulee yksityisiä poliisivoimia kohtaan, mutta todellisuudessa tähänkin on monta ihan selvää ratkaisua. Tämä ongelma tietysti koskee kaikkia palveluita libertaristisessa yhteiskunnassa, ei yksin poliisia. Mutta eikö suojelu ole elintärkeää? Ehkäpä, mutta samoin ovat ruoka, vaatetus, asunnot jne., ja oikeastaan ne ovat elämän kannalta vielä tärkeämpiä kuin poliisipalvelut. Silti kukaan ei vaadi valtiota sosialisoimaan näitä palveluita ja tekemään niistä monopoleja, ja silti köyhillä on varaa ostaa ruokaa, asuntoja, vaatteita ja kaikkea muuta elämään tarvittavaa. Kuten nykyäänkin (esim. Yhdysvalloissa) äärimmäisessä köyhyydessä elävät saisivat myös ihan huomattavaa avustusta yksityiseltä hyväntekeväisyydelät, johon minäkin antaisin aivan varmasti enemmän rahaa, mikäli meillä ei olisi tällaista hienoa "hyvinvointivaltiota", joka varastaa minunkin perheeltäni lähes 50 % verotuksessa. Tämän lisäksi myös suoraa vapaaehtoistyötä esiintyisi varmasti esim. yhtiöiden taholta, kuten nykyäänkin juuri esim. Yhdysvalloissa sairaalat suorittavat köyhille hyväntekeväisyytenä ja imagoansa kohottaakseen ilmaisia operaatioita, jotka ovat akuutteja (siis ei tietenkään mitään ilmaisia silareita). Tai sitten vapaaehtoisjärjestöjä, jotka keräisivät erityisesti rahaa poliisiapuun, kuten Yhdysvalloissakin toimii nykyään "legal aid".

Veroja maksavat ja poliisia rahoittavat ovat itse hyvin usein kohtuullisen vähävaraisia, siis suuri osa jokaisessa yhteiskunnassa. Tällä hetkellä he saattavat hyvinkin maksaa enemmän veroissaan poliisille enemmän, kuin mitä heiltä kuluisi yksityisten poliisipalveluiden ostoon, jotka olisivat vielä tehokkaampia. Kannattaa myös muistaa, että kapitalismi luo aina köyhille omat markkinansa, jossa palvelut ovat tietysti eri tasoa kuin hyvätuloisille, mutta ajavat edelleen asiansa täysin, kuten ruokapuolella on huomattavissa. Tästä esimerkkinä Lidl ja muut halpakaupat, jotka tarjoavat ihan kelpotuotteita todella edullisesti. Tämä on juuri se markkinarako, joka on täytetty, ja jota ei olisi ilman kapitalismia ja vähätuloisia. Jälleen kaikki hyötyvät ja kaikkien hyvinvointi paranee kilpailun myötä.

Entäpä yhtiöiden keskinäinen aseellinen välienselvittely?

On vielä yksi uhkakuva, jota useat viljelevät. Eivätkö nämä yhtiöt taistelisi keskenään aseellisesti markkinoiden valta-asemasta, luoden anarkiaa ja kaaosta?

Tähän on muutamakin vastaus. Ensiksi, kun ei olisi valtiota, säästyisimme kaikilta valtioiden välisiltä verenvuodatuksilta, jotka ovat vaatineet reilusti yli miljardin ihmisen hengen tähän päivään mennessä. Joka vuosi satoja tuhansia kuolee valtiollisten kahinoiden seurauksena, oikeastaan juuri demokratioiden hirmutöiden vuoksi (katsokaa esim. brittien levittäytymistä aikanaan Afrikkaan, ja satojen tuhansien [valkoisten] buurien tapattamista). Otetaan kaksi mielikuvitusmaata: "Merimaa" ja "Hiekkamaa". Jos sekä Merimaa että Hiekkamaa hävitettäisiin, ja tilalle tuotaisiin libertaristinen yhteiskunta, ilman keskusjohtoa, voisi syntyä vain paikallisia rähinöitä. Kuvitellaan, että entisen Merimaan alueella sijaitsevassa kaupungissa kaksi turvallisuusyhtiötä alkavat selvittää välejään asein. Ensiksikään, he eivät voisi käyttää massapommituksia tai ydinaseita, tai mitään muutakaan massatuhoa aiheuttavaa, koska siinä rytäkässä he tuhoaisivat itsekin toisensa. Kun maa-alueet jaetaan valtiollisiin monopoleihin, luo se tuhoa, koska yksi valtio on vain yhdessä paikkaa, ja muilla ei ole mitään väliä. Firmat sen sijaan ovat levittäytyneet globaalisti kaikkialle, ja ilman valtion rajoja ja säädöksiä, levittäytyminen olisi vielä laajempaa. Kaiken lisäksi, valtiottomassa yhteiskunnassa kaikki olisivat vapaita, toisin kuin nykyään, jolloin jokainen asukas on jonkun valtion jäsen, halusipa hän tai ei. Ja joku kutsuu tätä vapaudeksi? Ja jostain kumman syystä ihmiset eivät edes ymmärrä tätä...olisikohan valtiollisella opetuksella jotain tekemistä tämän kanssa, PenniWiisas? Kun jokin valtio julistaa Ranskan hallinnolliselle elimelle, eli yhtiölle nimeltä Ranska, sodan, joutuvat myös kaikki viattomat yksilöt tähän valtaeliitin väliseen välienselvittelyyn mukaan. Mutta jos yhtiö A taistelee yhtiötä B vastaan, kauheimmillaan vain yhtiöiden asiakkaat kärsivät tästä konfliktista, eivät kaikki, jotka tahtomattaan ovat jonkun valtion "kansalaisia". Kaiken lisäksi, jos asiakkaat vetävät tukensa pois sotivilta yhtiöiltä, ei heillä ole rahaa, jolla sotia, toisin kuin valtioilla, jotka vuosi toisensa jälkeen varastavat kansalaisiltaan ja voivat näin sotia, halusivat kansalaiset tätä tai eivät. Vaikka tällaisia konflikteja siis hetkellisesti esiintyisikin, olisivat uhriluvut niin tuhatkertaisesti vähempiä kuin valtiollisessa maailmassa, että ei sitä voi edes verrata. Toisin sanoen tällaisiakaan taistoja ei nähtäisi, koska firmoilla ei olisi rahaa, jolla sotia.

Voisihan tästä jatkaa vaikka koko yön, mutta jos lopettelisin tältä illalta. Voin vastata myös jatkokysymyksiin, selvittää yksityisen oikeusjärjestelmän toimimista ja oikeastaan mitä tahansa markkina-anarkismiin liittyvää, koska se on oikein ja rehellisin muoto, joka on tarjolla.

EDIT: Väliotsikot

Lainaus:13.12.2006 Ex-Homer kirjoitti:
Itse äänestän Suomen Kommunistista Puoluetta.

"Minä maksan bensat jokaiselle epäisänmaalliselle kommunistille jotta ajaisivat h*lvettiin täältä."
- Tony Halme

Mutta en ole äänestämässä.

En lukenut kuin alun, koska vain se taisi minua koskea.
Joka tapauksessa pelkäsinkin, että antaisin kouluni mainitsemalla jotenkin ylimielisen kuvan, mikä ei ollut toki tarkoitus. Ja hiukan odotinkin, että milloin muistutat minua siitä, että koululaitos palvelee jotain agendaa jne.
Väitän silti olevani objektiivisempi tässä asiassa kuin sinä. Paahdat täysillä markkinaliberalismissasi etkä ole valmis antamaan minkäänlaisia myönnytyksiä toisille näkökannoille. Toisaalta miksi antaisitkaan, onhan markkinaliberalismi aukoton totuus ja kaikenlaiset myönnytykset johtavat sosialismiin. Oma näkemykseni yhteiskunnasta laajenee ja muotoutuu sitä mukaan kuin luen (muutakin kuin valtion propagandaa) asioista. Usko pois, suhtaudun yllättävän kriittisesti aivan kaikkeen, siinä sivussa myös kaikkeen koulussa lukemaani/kuulemaani. Sinä tunnut taas tietävän jo kaiken tarpeellisen (toisaalta tietoa tuntuu kyllä löytyvän, ei siinä mitään). Ja jos et tiedäkään, niin tiedät kyllä mistä se objektiivinen tieto löytyy.

Hyvänä esimerkkinä suomalainen koulutus.
Wertt lukee, että suomalaista koulutusta kehutaan. Tämä on ikävää, koska kotimainen verotus on hanurista ja epäkäytännöllistä. Wertt lähtee etsimään tietoa, joka jollain tavalla osoittaisi suomalaisen koulutuksen kuitenkin olevan epäpätevää. No, sitä ei löytynyt niin nopeasti, mutta pian löytyy kuitenkin teoria siitä, että oikeastaan valtion koulutukseen syyntäämillä rahoilla ei olekaan yhtään mitään merkitystä. Tämä sopii werttille oikein mainiosti, sillä se tukee hänen näkemyksiään.

Yhteiskuntatieteissä on suhteellisen helppoa löytää asioita eri näkökulmista puoltavia tilastoja ymt.
Jopa Michael Mooren kaltainen populisti pystyy yllättävän pitkälle perustelemaan väitteensä. Jo pelkästään kysymyksen asettelulla saavutetaan paljon.
En toki väitä, etteivätkö taustatietosi olisi häikäisevän laajoja ja asiallisia. Enkä vertaa sinua Michael Mooreen . Toivottavasti nyt kuitenkin hahmotat, mitä koulutuspätkässäni tarkoitin.

Mutta joo, kun itse asiasta ei kummallakaan enää mitään ole niin voidaan toki lopettaa, ymmärrän toki jos/kun haluat vielä tähän vastata.

Edit: pilkunviilaustaaa

wertt, ajatuksesi ovat mielenkiintoisia, mutta noin pitkää jäsentämäntöntä tekstiä en yksinkertaisesti jaksa ajatuksella lukea

Varmasti mainitsemasi julkisen liikenteen yksityistäminen toimii Japanissa. Siellä on, kuten mainitsit, paljon asiakkaita eli taloudellisesti toiminta on ihan eri tavalla kannattavaa kuin täällä Härmässä, jossa bussi saattaa ajella syrjäkylillä lähes tyhjänä.

Poliisi, palomies yms palvelujen osto vakuutusmaksun kaltaisella maksulla ei mielestäni kuulosta kovin käytännölliseltä. Köyhänä joutuisin miettimään onko varaa soittaa esim varkaudesta poliisille vai tuleeko halvemmaksi ostaa uusi tavara. Tämä mielestäni ruokkisi pieniä rikkomuksia, jotka kohdistuvat nimenomaan varattomaan kansanosaan. Kuka muuten valvoisi poliisin/henkivartijan toimintaa? Tarkoitan tällä mahdollisuutta mm. lahjuksiin ja muihin väärinkäytöksiin.

Miten pidettäisiin huolta vammaisista ja vanhuksista? Lahjoituksilla, jos omaisilla ei ole varaa maksaa hoitopaikasta?? Entä opiskelumahdollisuudet, jos ei ole varaa yksityisiin kouluihin?

Uskot mielestäni liikaa ihmisten hyvään tahtoon. Oikea maailma on julmempi paikka, valitettavasti...

Ottamatta sen enempää kantaa edellä olleisiin utopistisiin ja vähemmän utopistisiin näkemyksiin, niin oluidenystävät katsokaa tarkasti mihin suuntaan äännenne laitatte. Kaikkihan osaavat lukea rivien välistä mitä tarkoitan.

Halonen, sait väliotsikkosi.

Lainaus:19.12.2006 PenniWiisas kirjoitti:
Paahdat täysillä markkinaliberalismissasi etkä ole valmis antamaan minkäänlaisia myönnytyksiä toisille näkökannoille.

Kyllä minäkin olen miettinyt mitä erilaisempia kauhuskenaarioita, jotka olisivat markkina-anarkismissa periaatetasolla mahdollisia, mutta tullut aina siihen lopputulokseen, että näin ei voisi tapahtua tai vaikka tapahtuisikin, se ei ihan oikeasti olisi mitään verrattuna valtiollisten kahinoiden uhreihin. En koe markkinaliberalismia aukottomaksi onnellisuuden ja ilon jakajaksi, mutta koen sen parhaaksi aatteeksi, joka hyödyttää kaikkia eniten, ja tarjoaa aidon vapauden, joten puolustan näkökannoissani sitä.

Ja mitä nyt tuli tuohon keskusteluun koulutuksesta, niin totta kai lähdin etsimään eri teoriaa, koska A) kannatan markkina-anarkismia B) koska faktat osoittavat, että valtion koululaitokseen subventoimat varat eivät korreloi oppimistulosten kanssa. Tämä jättää sitten kaksi vaihtoehtoa, joko sen, että olin oikeassa tai sen, että totuus asettuu jonnekin valtion ylistämisen ja minun mallini väliin, mutta ennen kokeilua tällaista ei voi väittää valheeksi, varsinkin kun ko. aiheessa luettelemani Aasian maat ovat toteuttaneet yksityistä koulutusta mallikkaasti ja ollen heti Suomen perässä PISA-tutkimuksessa.

Ja älä ymmärrä asiaa niin, että minulla olisi jotakin sinua vastaan, tai että pitäisin aatteitasikaan vastenmielisinä. Vaikutat kuitenkin uudistusmieliseltä ja kapitalismia ainakin osin kannattavalta, joka on aina hyvä. Keskusteluhan olisi ihan tylsää, jos kaikki vain nyökyttelisimme toisillemme, että "oikeassa olet, oikeassa olet".