Nokiafobia = kännykkäkammo

Itse en ymmärrä mitä pahaa on esim. verinäytteen otossa

Toisaalta hyvähän minun on puhua kun mehiläisiä pelkään

Jonkin sortin ofidiofobia. Ei minua käärmeet haittaa jos ne ovat terraarioissa, mutta vapaana olevat käärmeet pelottaa niin armottomasti.

Mulla on jonkinlainen kammo piikkeihin. Tiedän ettei ne tunnu missään tai silleen, mutta se vaan jotenkin tuntuu ilkeeltä tunkea sellanen 10cm piikki lihakseen. Ei tästä mitään haittaa onneksi ole ja kyllä kaikki rokotteet on otettu

Mul on vähän sellanen fobia, et jos oon jossain missä on hirveesti porukkaa yhdessä kasassa, niin tulee sellanen tunne et täältä on päästävä pois, alkaa vähän myös henkeä ahdistamaan ja hikoiluttamaan. Silloin kun sain sikainfluenssa rokotteen, niin siinä jonottaessa oli pitkä käytävä täynnä ihmisiä :S

Lainaus:24.11.2009 jepsjoo_ kirjoitti:
Mul on vähän sellanen fobia, et jos oon jossain missä on hirveesti porukkaa yhdessä kasassa, niin tulee sellanen tunne et täältä on päästävä pois, alkaa vähän myös henkeä ahdistamaan ja hikoiluttamaan. Silloin kun sain sikainfluenssa rokotteen, niin siinä jonottaessa oli pitkä käytävä täynnä ihmisiä :S

Taitaa olla jonkin sortin antropofobian ja klaustrofobian tapainen. Eli et siedä liikaa ihmisiä ympärilläsi.

Lainaus:24.11.2009 jepsjoo_ kirjoitti:
Mul on vähän sellanen fobia, et jos oon jossain missä on hirveesti porukkaa yhdessä kasassa, niin tulee sellanen tunne et täältä on päästävä pois, alkaa vähän myös henkeä ahdistamaan ja hikoiluttamaan. Silloin kun sain sikainfluenssa rokotteen, niin siinä jonottaessa oli pitkä käytävä täynnä ihmisiä :S

Kuulostaa enemmän paniikkikohtaukselta, kuin fobialta

Lainaus:24.11.2009 criminal kirjoitti:

Lainaus:24.11.2009 jepsjoo_ kirjoitti:
Mul on vähän sellanen fobia, et jos oon jossain missä on hirveesti porukkaa yhdessä kasassa, niin tulee sellanen tunne et täältä on päästävä pois, alkaa vähän myös henkeä ahdistamaan ja hikoiluttamaan. Silloin kun sain sikainfluenssa rokotteen, niin siinä jonottaessa oli pitkä käytävä täynnä ihmisiä :S

Kuulostaa enemmän paniikkikohtaukselta, kuin fobialta

Jep. Mutta melko usein paniikikohtaukset johtuvat tai johtavat ahtaanpaikan kammoon eli klaustrofobiaan(oli tossa kirjotusvirhe).

Lainaus:24.11.2009 UncleDolmio kirjoitti:
Jep. Mutta melko usein paniikikohtaukset johtuvat tai johtavat ahtaanpaikan kammoon eli kalustrofobiaan.

Kyllä ja paniikkikohtauksia voi hoitaa tai ainakin lieventää lääkityksellä. Siks olisi hyvä käydä terveyssisaren luona asiasta puhumassa

Lainaus:24.11.2009 criminal kirjoitti:

Lainaus:24.11.2009 UncleDolmio kirjoitti:
Jep. Mutta melko usein paniikikohtaukset johtuvat tai johtavat ahtaanpaikan kammoon eli kalustrofobiaan.

Kyllä ja paniikkikohtauksia voi hoitaa tai ainakin lieventää lääkityksellä. Siks olisi hyvä käydä terveyssisaren luona asiasta puhumassa

Näinhän se on. Mutta jos ei ole kovin usein vaan muutamia kertoja vuodessa, niin ei mitään hätää. Mutta jos huomaat, että alkaa menemään pahemmaksi, niin käyt tohtorin vastaanotolla kertomassa tästä.

Onneksi vaiva ei kuitenkaan haittaa elämääni juurikaan, harvoin joudun tilanteisiin nykyään, jossa on paljon ihmisiä, Esim. isoissa kaupoissa ei ole tarvetta käydä, eikä paikkakunnallani kyllä niitä olekkaan. kadulla kävellessä ei tuu mitään ahdistuksia, vaikka olisikin vähän enemmän porukkaa. Ulkoilmassa on jotenkin helpompi olla.

Minulla on sairaala/neula/letkufobia. Sairaalaan meneminen heikottaa. Jonkun letkuissa makaavan näkeminen vielä enemmän. Piikityksen ja veren näkeminen pyöryttää. Satavarma keino saada minut pyörtymään on piikittää minua. Jos näen paljon omaa vertani, alkaa pyörryttämään. TV:ssä nämä näyt eivät haittaa, livenä kyllä. Kipua en pelkää.

Tämä kaikki taisi alkaa siitä, kun veriryhmäni testattiin vuosia sitten ja seurasin toimitusta tarkasti. Testaaja laittoi vertani lasilevylle ja sekoitti siihen ainetta. Pian vereni muuttui mustaksi kokkareiseksi möhnäksi(mikä vain tarkoitti sitä että veriryhmäni on A). Tämä ei mitenkään oksettanut tai järkyttänyt minua, mutta yhtäkkiä vain pyörryin. Se oli ensimmäinen kerta kun pyörryin. Siitä lähtien olen pyörtynyt aina piikitysten yhteydessä kun kuvittelen kuinka jotain ainetta sekoittuu vereeni(tai vaikka kuvittelisin jotain muutakin, se vain tapahtuu). Piikitys sentään on nopeasti ohi. Jos minuun pistettäisiin semmoisia sairaalaletkuja joissa juoksee nestettä tulisin varmaan hulluksi. Tai sitten tottuisin niihin enkä pelkäisi enää tommosia.

Hämähäkit myös kauhistuttaa, mitä pidemmät jalat sen pahempi. En kuitenkaan pyörry niitä nähdessäni =D

Lainaus:10.11.2009 UncleDolmio kirjoitti:
Mulla on jonkinlainen kammo piikkeihin. Tiedän ettei ne tunnu missään tai silleen, mutta se vaan jotenkin tuntuu ilkeeltä tunkea sellanen 10cm piikki lihakseen. Ei tästä mitään haittaa onneksi ole ja kyllä kaikki rokotteet on otettu

Missäs oot nähny 10cm piikkejä?
Housen 20cm selkäydinnäyte-piikkejä ei nyt lasketa, mutta ilkeeltä näyttää niitten työntäminen selkään.

Itellä ei oikeen oo mitää fobioita ja verikokeista jopa pidän. Homofobia on ehkä jonkinlainen siis ei homot ihmisenä ole kummoisempia mutta se heidän "kahdenkeskeinen kanssakäynti" eli seksi on ällöä. Eli siihen on fobia.

Pelko piikkejä (verikokeita kohtaan yms) on ihan vitun säälittävää, isot miehet itkee siitä että tungetaan pieni piikki suoneen.. huhhuh

korkeet paikat ehkä vähä pelottaa ja verikoestaki mä ehkä jopa pidän kans

Lainaus:29.11.2009 Eetumanne kirjoitti:
Pelko piikkejä (verikokeita kohtaan yms) on ihan vitun säälittävää, isot miehet itkee siitä että tungetaan pieni piikki suoneen.. huhhuh

No minkäs he peloilleen mahtavat? Kaikilla on omat pelkonsa syystä tai toisesta. Piikkejä kammoavat ihmiset eivät ehkä pelkää jotain, mitä sinä puolestasi pelkäät.

Lainaus:28.11.2009 Suihkubad kirjoitti:
Missäs oot nähny 10cm piikkejä?
Housen 20cm selkäydinnäyte-piikkejä ei nyt lasketa, mutta ilkeeltä näyttää niitten työntäminen selkään.

Joskus pentuna näin tvs kuvaa armeijasta kun alokkaita pistettiin tollasilla 10cm neuloilla muistaakseni rinnan alle.
Pelottavalta vaikutti touhu, kun muistaakseni pistettiin useampi piikki

Lainaus:30.11.2009 Blackyjacky kirjoitti:
mitä sinä puolestasi pelkäät.

En pelkää mitään.

Vanha aihe joo, mutta kuitenkin:

- Araknofobia
- Nekrofobia
- Akrofobia
- Algofobia
- En tiedä nimeä, mutta kummitusfobia osittain
- Joku sellanen että en voi koskea esim. salaatinlehtiin, tai becel-leipärasvaan.

Nuo ainaki. Myös pelkään elävältä syömistä, joka on hyvin epätodennäköistä.

E: ja erityisen paljon Trypanofobia. Mie pelkään myös kouluterveydenhoitajia, ja niiden huoneita lapsuustraumojen takia.

Pienenä minulla oli klovnifobia... Että semmoista. En tykännyt käydä sirkuksissa, pellet jotenkin pedofiilien näköisiä muutenkin. Pitänyt koko ikäni niitä vastenmielisinä.

Veljeni pelkää kaikkia lentäviä ötököitä ihan helvetisti.

Itse minulla ei ole mitään erikoisempia pelkoja..

Lainaus:07.07.2010 TheMOsh kirjoitti:
pelkää ötököitä ihan helvetisti

Melkein pääs unohtumaan...

Ite taas hämähäkkejä, isoja ja karvaisia. Myös hämähäkiltä näyttävät mm. hämähäkkiravut ym on ihan hirveitä. Kun nään niiden kuvia niin tulee automaattisesti paniikki ja vainoharhainen olo. Jos tunnen iholla jotain tarkistan heti välittömästi eikai se ole hämähäkki.

Kaikista pahimman paniikkikohtauksen/säikähdyksen taisin saada Half life 2:ssa, kun se musta rapu hyppäs varjosta päälle. Eli en huomannut sitä ollenkaan. Taisi olla ensitapaaminen sen kanssa ja voitte vain kuvitella miten pelille kävi. -> divariin.

Ei mua välttämättä elokuvissa ym ahdista mitkään hämähäkit, mutta luonnossa ja peleissä, koska pelissä ne voi käydä pelaajan kimppuun, jota itse on ohjaamassa.

En pelkää mitään hyönteisia, olen jopa harkinnut tarantellan ostoa.

Rakastan vaara tilanteita, pienenä menin aina sellasen 6 kerroksisen talon katolle reunalle istumaan. Rakastan korkeitapaikkoja.
Olen aikamoinen adreanalisti, mutta yhtä juttuu en siedä jos vaikka orava ammutaan ilman syytä, tekisi mieli ampua se oravan ampuja! En oikeastaan pelkää mitään. Kyllähän toi kuoleminen vähän pelottaa, kun on niin monta syytä elää, mutta niinku vaara tilanteissa sydän ei oikeestaan jykytä yhtään.
Eikä mua varmaan kovin paljoo pelottais jos kävelisin karhun ohi, jos se tulis perää leikkisin kuollutta.
Vois jopa sanoa, että pelkään muiden puolesta. Olen hyvin suojelevainen persoona, mutta en ole silti kadottanut elämänhalua, elän täysillä tais tulla joillekki tossa mieleen, että olen joku Fuck the life-ihmisiä , mutta ei.