Kalmah - They Will Return
Kappalelistaa:
1. Hollow Heart
2. Swamphell
3. Principle Hero
4. Human Fates
5. They Will Return
6. Kill The Idealist
7. Blind Leader
8. My Nation
9. Skin Of My Teeth

Tämä levy nyt on noussut imo Kalmahin parhaimmaksi kokonaisuudeksi. Levyltä ainoastaan pari kappaletta (kursivoidut) ovat vähemmän hyviä. Hollow Heart aloittaa levyn suorämpimisestä ja aloittaa kovan menon upealla melodiallaan. Swamphell, Principle Hero ja They Will Return ovat myöskin kunnon menoa, perus-Kalmahia. Blind Leader ja My Nation taas omalla tavallaan mestariteoksia, joista jälkimmäinen sopii hyvin levyn "loppusuoralle", vähän hiljaisempana. Skin Of My Teet taas on hauska, death metal - äänellä laulettu Megadeth - coveri, joka tuntuu alkuperäistä paremmalta. Loistavaa. 9,5/10

Wintersun - Wintersun
Wintersunin debyyttialbumi on juuri sitä, mitä musiikilta toivon. Rankkaa, melodista, nopeaa ja örinällä laulettua. Mäenpään ääni pääsee oikeuksiinsa, ja hattu nousee, kun ajattelee, että tätä levyä on tehnyt vain pari äijää. Starchild, Battle Against Time ja Beyond The Dark Sun ovat jotain upeinta tältä suunnalta. Saa helposti kouluarvosanakseen 10-

Guns N` Roses - Appetite for destrucktion

1. Welcome to the jungle
2. It`s So Easy
3. Nightrain
4. Out Ta Get Me
5. Mr. Brownstone
6. Paradise City
7. My Michelle
8. Think About You
9. Sweet Child O`Mine
10. You`re Crazy
11. Anything Goes
12. Rocket Queen

Erittäin hyvä levy, joka alkaa yhtyeen kuuluisimmalla hitillä Welcome To The Jungle. Muita hyviä kappaleita ois Paradise City, Sweet Child O`Mine (ehkäpä paras kitarariffi), sekä You`re Crazy.

IRON MAIDEN-NO PRAYER FOR THE DYING

Yleinen mielipide tuntuu olevan tätä levyä vastaan, mutta meikäläisen mielestä tässä puhutaan Maidenin parhaasta. Umpitylsä The Assasin ja umpirasittava Hooks In You onnistuvat pilaamaan tämän parhautta hieman, mutta mestariteokset kuten Run Silent Run Deep, Fates Warning ja upea nimibiisi edustavat Maidenin kovinta kaartia, eivätkä loputkaan biisit jää paljoa jälkeen.
Hieman rosoiset ja kellarimaiset soundit natsaavat täydellisesti, vaikka vähän maidenmaisemmat voisivat ollakkin.

Nyt en jaksa himopostausta tehdä, sanon vaan että Nilen Annihilation of the Wicked tykittää. Ja CF:n Monotheist, edelleen.

Lainaus:06.04.2007 Heimdall kirjoitti:
Nyt en jaksa himopostausta tehdä, sanon vaan että Nilen Annihilation of the Wicked tykittää. Ja CF:n Monotheist, edelleen.

Veit kyllä jalat tosissaan suusta. Mikä voisi olla parempaa kuin egyptiläisvaikutteinen tekninen deathmetalmättö George Kolliaksen rumpaloinnilla.

Lainaus:09.03.2007 Heimdall kirjoitti:
Vader - Litany

Tehojauhannassa jälleen. Ei voi mitään, on tämä upea levy.
Wings, The One Made of Dreams, Litany ja The Final Massacre kirkkainta kärkeä, tosin yhtään huonoa biisiä ei tältä levyltä löydy.
Vähän muita heikompana ehkä mainitsisin The World of Hurtin, muttei sekään huono ole. 10 pistettä ja papukaijamerkki.

Old Man's Child - Vermin

Olen tässä viime viikkojen aikana yrittäny päästä sisälle tähän levyyn, vaan ei se oikein toimi. Biisit kuulostavat paremmilta yksittäin kuunneltuina, levyllinen alkaa jo puuduttaa. Enslaved and Condemned, War of Fidelity ja Twilight Damnation ovat ehdotonta parhaimmistoa. Pari loppupään biisiä jäävät unholaan keskinkertaisuutensa vuoksi. Että silleen.

Swallow the Sun - Hope

No johan. Tässä on kyllä käsillä loistava levy. Swallow the Sun on vakuuttanut molemmilla edellisillä levyillään, eikä nyt tullut poikkeusta. Äärimmäisen tunnelmallinen ja melankolinen levy kyseessä. Puhtaat vokaalit ovat lisääntyneet taas edelliseen verrattuna ja toivon ettevät ne tämän isompaan roolin enää astu. The Justice of Suffering ja Too Cold for Tears eivät ole ihan niin parhautta kuin muut biisit, vaikka ensiksi mainitussa laulava Jonas Renkse onkin mies paikallaan. Itse levyn lopetus on myös yksi parhaimmista ever.


=)

Melkein väittäisin että tämä on raaton kirjoittama viesti jos ei nikkiä näkyisi. Ei mitään, jatkakaa, ihmisillä on hyvä olla esikuvia.

Lainaus:06.04.2007 F4lken kirjoitti:

Lainaus:09.03.2007 Heimdall kirjoitti:
Vader - Litany

Tehojauhannassa jälleen. Ei voi mitään, on tämä upea levy.
Wings, The One Made of Dreams, Litany ja The Final Massacre kirkkainta kärkeä, tosin yhtään huonoa biisiä ei tältä levyltä löydy.
Vähän muita heikompana ehkä mainitsisin The World of Hurtin, muttei sekään huono ole. 10 pistettä ja papukaijamerkki.

Old Man's Child - Vermin

Olen tässä viime viikkojen aikana yrittäny päästä sisälle tähän levyyn, vaan ei se oikein toimi. Biisit kuulostavat paremmilta yksittäin kuunneltuina, levyllinen alkaa jo puuduttaa. Enslaved and Condemned, War of Fidelity ja Twilight Damnation ovat ehdotonta parhaimmistoa. Pari loppupään biisiä jäävät unholaan keskinkertaisuutensa vuoksi. Että silleen.

Swallow the Sun - Hope

No johan. Tässä on kyllä käsillä loistava levy. Swallow the Sun on vakuuttanut molemmilla edellisillä levyillään, eikä nyt tullut poikkeusta. Äärimmäisen tunnelmallinen ja melankolinen levy kyseessä. Puhtaat vokaalit ovat lisääntyneet taas edelliseen verrattuna ja toivon ettevät ne tämän isompaan roolin enää astu. The Justice of Suffering ja Too Cold for Tears eivät ole ihan niin parhautta kuin muut biisit, vaikka ensiksi mainitussa laulava Jonas Renkse onkin mies paikallaan. Itse levyn lopetus on myös yksi parhaimmista ever.


=)

Melkein väittäisin että tämä on raaton kirjoittama viesti jos ei nikkiä näkyisi. Ei mitään, jatkakaa, ihmisillä on hyvä olla esikuvia.

Vedit sanattomaks ja silleen.

Selitä vielä nyt että miekin tajuan. Onko kyseessä musiikkimaku, kirjoitustyyli vai mikä?

Lainaus:06.04.2007 Heimdall kirjoitti:

Lainaus:06.04.2007 F4lken kirjoitti:

Lainaus:09.03.2007 Heimdall kirjoitti:
Vader - Litany

Tehojauhannassa jälleen. Ei voi mitään, on tämä upea levy.
Wings, The One Made of Dreams, Litany ja The Final Massacre kirkkainta kärkeä, tosin yhtään huonoa biisiä ei tältä levyltä löydy.
Vähän muita heikompana ehkä mainitsisin The World of Hurtin, muttei sekään huono ole. 10 pistettä ja papukaijamerkki.

Old Man's Child - Vermin

Olen tässä viime viikkojen aikana yrittäny päästä sisälle tähän levyyn, vaan ei se oikein toimi. Biisit kuulostavat paremmilta yksittäin kuunneltuina, levyllinen alkaa jo puuduttaa. Enslaved and Condemned, War of Fidelity ja Twilight Damnation ovat ehdotonta parhaimmistoa. Pari loppupään biisiä jäävät unholaan keskinkertaisuutensa vuoksi. Että silleen.

Swallow the Sun - Hope

No johan. Tässä on kyllä käsillä loistava levy. Swallow the Sun on vakuuttanut molemmilla edellisillä levyillään, eikä nyt tullut poikkeusta. Äärimmäisen tunnelmallinen ja melankolinen levy kyseessä. Puhtaat vokaalit ovat lisääntyneet taas edelliseen verrattuna ja toivon ettevät ne tämän isompaan roolin enää astu. The Justice of Suffering ja Too Cold for Tears eivät ole ihan niin parhautta kuin muut biisit, vaikka ensiksi mainitussa laulava Jonas Renkse onkin mies paikallaan. Itse levyn lopetus on myös yksi parhaimmista ever.


=)

Melkein väittäisin että tämä on raaton kirjoittama viesti jos ei nikkiä näkyisi. Ei mitään, jatkakaa, ihmisillä on hyvä olla esikuvia.

Vedit sanattomaks ja silleen.

Selitä vielä nyt että miekin tajuan. Onko kyseessä musiikkimaku, kirjoitustyyli vai mikä?

Kaamee magnusti

Lainaus:06.04.2007 F4lken kirjoitti:
Melkein väittäisin että tämä on raaton kirjoittama viesti jos ei nikkiä näkyisi. Ei mitään, jatkakaa, ihmisillä on hyvä olla esikuvia.

Noista bändeistä jaksaisin kuunnella korkeintaan Vaderia. Mee pois.

Lainaus:06.04.2007 Raat0 kirjoitti:

Lainaus:06.04.2007 F4lken kirjoitti:
Melkein väittäisin että tämä on raaton kirjoittama viesti jos ei nikkiä näkyisi. Ei mitään, jatkakaa, ihmisillä on hyvä olla esikuvia.

Noista bändeistä jaksaisin kuunnella korkeintaan Vaderia. Mee pois.

Joo ei kiinnosta.

Scooter - The Ultimate Aural Orgasm
Oon popittanu tätä, koska se on vieläkin melko uusi (helmikuun puolivälissä ostettu), eli kuulostaa paremmalta kuin mikään muu.

DJ Orkidea - A Place Called Happiness
Paras kokoelmalevy mitä on ja samaten kohtuu uusi ostos, eli ei ole vielä päässyt vanhentumaan soundillisesti.

Joy Division - Closer. Todella hyvä.

1. Atrocity Exhibition
2. Isolation
3. Passover
4. Colony
5. A Means to an End
6. Heart and Soul
7. Twenty Four Hours
8. The Eternal
9. Decades

Iron Maiden - Fear of The dark
Iron Maiden - Dance of Death
Iron Maiden - Brave New World
Iron Maiden - Seventh Son of A Seventh Son

Sentenced - Crimson

Dio - Holy Diver

Rock Against Bush Vol.1 - various artists

Antti Tuisku - Purista Perseellä Normaalisti

Faith No More - The Real Thing
Faith No More - Angel Dust

Transplants - Haunted Cities
Transplants - Transplants

Bad Religion - Generator

Guns N' Roses - Lies
Guns N' Roses - Appetite for Destruction

Papa Roach - Getting Away With Murder

Papa Roachin toiseksi uusin (?) albumi ja edelliestä vähän hiphopahtavasta tyylistä muuttu ihan kunnon nu-metal/grunge/emomusiikiks. melkein jokainen bisii on hyvä ja jotenkin näitä jaksaa kuunnella kun niissä on tunnetta.

Red Hot Chili Peppers - Red Hot Chili Peppers

Funkkia jaksaa aina kuunnella Chili Pepperssin ehkä paras albumi miun mielestä.

The Kooks - Inside In/Inside Out

Aika tuore brittiläinen indierockbändi. meikä diggaa kovasti, kunnon hyväntuulenmusaa.

Led Zeppelin - I, III ja IV
Nää kolme levyä Zepiltä ollu aika ahkerassa kuuntelussa myös viime aikoina.

The Beatles - Help!
Soinu aika ahkerasti viime aikoina vähän kaikenlainen Beatlesin musa ihan albumiin katsomatta mutta Help! on yks paremmista levyistä.

Frank Zappa and The Mothers of Invention - Sheik Yerbouti

Progee <3 Bobby Brown ja Baby Snakes ounaa teidän takamukset.

The Clash - London Calling
The Clashin tunnetuin albumi jossa tasaisen hyviä biisejä kaikki.

Lainaus:07.04.2007 marth kirjoitti:
Joy Division - Closer. Todella hyvä.

1. Atrocity Exhibition
2. Isolation
3. Passover
4. Colony
5. A Means to an End
6. Heart and Soul
7. Twenty Four Hours
8. The Eternal
9. Decades

Decades on kyllä semmonen itsemurha-biisi, että jestas <3

Emperor - Anthems To The Welkin At Dusk

Päätinpä ottaa Anthemsin taas vaihteeksi tehokuunteluun ja hyvältähän tuo edelleen kuulostaa. Tietämättömille tiedoksi, että kyseessä on yksi kaikkien aikojen parhaista bläkkisalbumeista. Ei vastaväitteitä.

Levy alkaa mahtavalla introlla, joka on oikeastaan yhtä ja samaa biisiä levyn toisen kappaleen Ye Entrancemperiumin kanssa, mikä on mielestäni varsin hyvä ratkaisu.

Intro nimeltä Al Svartr koostuu synkästä kitaroinnista, ja ihsahnin manaukselta kuulostavasta litaniasta. Noin kolmen ja puolen minuutin kohdalla kappale muuttuu kuitenkin täydellisesti eräänlaiseksi sotamarssiksi, joka räjähtää Ye Entrancemperiumiin, joka sisältää kaiken mitä kappaleelta voi odottaa. Kaoottisia melodioita, Ihsahnin rääkymistä, että puhdasta laulua ja uskomatonta tunnelmaa.

Loistavan aloituksen jälkeen on vuorossa kappale nimeltä Thus Spake The Nightspirit, joka olisi jo muutenkin loistava, mutta sisältää lisäksi kaikkien aikojen upeimman lopetuksen. Tuolloin kitarat ja syntikat muodostavat harmonisen ja lähestulkoon jumalaisen äänivallin, jonka aikana Ihsahn laulaa neljästi hetkessä mieleen syöpyvät sanat:

Nightspirit
Spirit
Embrace my soul

Tappokolmikon jälkeen on vuorossa yllättävän nopeasti alkava Ensorcelled By Khaos, joka kuitenkin varsin nopeasti hidastuu synkkään, mutta samalla eleganttiin tunnelmointiin, jossa kuullaan sekä pianoa, että Ihsahnin puhdasta laulua. Sitten kappale palaa taas alkunsa raivokkaaseen tunnelmaan. Hèlvetin hienoa.

Jos edellisiä kappaleita saattoi kutsua tappajiksi, niin niiden jälkeen on vuorossa todellinen massamurhaaja. Loss And Curse Of Reverence on nimittäin Anthemsin ehdotonta eliittiä. Tällä kertaa Ihsahn rääkyy äänellä, joka muistuttaa enemmän ITNE:n aikaista vokalisointia. Oikeastaan hyvin samanlainen kuin Ye Entrancemperium, mutta parempi. Kappale on ehkä koko levyn "mustin".

Seuraava kappale on nimeltään Acclamation Of Bonds, joka on mielestäni levyn tarttuvimipa ja melodisimpia kappaleita. Suhteellisen nopea kappale, mutta sisältää myös hitaamman osion jossa on erittäin koukeroista kitarointia ja synaääniä, jotka kuulostavat ufoilta(?) . Erinomainen ja virheetön kappale, jonka ainoana ongelmana on se, että se edeltää totaalista murskausta...

Murskauksen nimi on With Strength I Burn, joka on levyn paras kappale. Biisi alkaa suoraviivaisella kitaroinnilla, joka muuttuu eeppiseksi tunnelmoinniksi, jota korostaa Ihsahnin loistelias laulu. Tätä seuraa osuus, jossa kuullaan vain syntikoita, sekä Ihsahnin puhetta. Osuus ei kuitenkaan kestä pitkään, kun eeppisyys jatkuu, päättyen raskaampaan osuuteen. Teos loppuu jylhällä tavalla Ihsahnin Rääkäisyyn:

I return to the soaring cliffs.
They truly shine of strength.
Even though, I nothing learned.
With strength I burn...

Levyn viimeistelee vielä instrumentaali Wanderer, joka on hyvin kaunis, pieni teos. Se saa minut aina huomaamaan Samothin loistavat sävellystaidot. Tämän jälkeen levy päättyy hiljaisuuteen, saaden minut ihmettelemään miten tällaista musiikkia voi edes olla olemassa...

Pirun hyvä lätty!

KATATONIA
Albumit: Viva Emptiness, The Great Cold Distance

Noniin.. Ensinnäkin myös Last Fair Deal Gone Down-lätty on tosi hyvä, mutta se on jäänyt vähän vähemmälle kuuntelulle. Bändin löysin jotain viime syksynä ja rakastuin kyllä ensi kuulemalta. On se niin omaperäistä, vahvaa, tunteikasta, taitavaa, mahtavaa, mitä tahansa hyvää, sitä se on. Varsinkin Viva Emptiness on kyllä täyden 10 levy ja vielä vähän enemmänkin. The Great Cold Distance kokonaisuutena hieman huonompi mutta silti kyllä kirkkaasti päälle 9:n menee.



ARCH ENEMY
Albumi: Anthems of Rebellion

Dodiihh.. Tässä on sellane lätty täynnä asiaa että heikompaa hirvittää. Mahtavat lyriikat yhdistettynä sopivan rankkaan soittamiseen sekä Angelinan huutaminen on sellainen yhdistelmä että oksat pois! Tykkään ja tosi paljon tykkäänkin!


AMON AMARTH
Albumi: With Oden On Our Side

Mahtava bändi, lyriikat on välillä vähän mitä ovat, mutta tunnelma biiseissä on silti hyvä. Ja ei sen tarvi ollakaan aina Katatonian kaltaista kikkailua vaan barbaarimaista mättöä! Mitä tahan voi lisätä, suosittelen. =)

AC/DC High Voltage
Lainasin kirjasto-autosta ja täytyyhän sitä kuunnella niin kauan kunnes jää päähän soimaan. Siis ennen palauttamis päivää...

Nyt on ylitse muiden soinut n. kuukauden jo yksi: MGS3:n Soundtrack.

Hyvää taustamusiikkia voin sanoa, aina sopii hetkiin jolloin ei mitään erikoisempaa fiilistä halua tai tykkää keskittyä johonkin. Plussana vielä löytyy muutama "räjäytys"kappale joiden tahtiin on sitten kiva aina herätä homeesta.

Vieläkin jatkuu, kyllästymistä ei näy vaikka muutaman kerran parin päivän taukoja on tullu otettua senkin takia ettei edellä mainittu iskisi.

Nostetaanpa tämä aihe suosta.

W.A.S.P. - Dying for the World

Ei kuulu W.A.S.P.:n parhaimpiin, muttei myöskään huonoimpiin levyihin. DftW ei ole niin mieleenpainuva, kuin esimerkiksi Waspin uusin, Dominator, mutta kyllä Blackiella silti on säveltäminen hyvässä hallussa. Levyltä löytyy rajumpien ja nopeimpien lisäksi (W.A.S.P.:n tapaan) pari balladia, jotka eivät kuitenkaan yllä esimerkiksi Sleeping in the Firen ja Hold on to My Heartin tasolle. Suosikkikappaleitani levyltä ovat tässä vaiheesa Shadow Man, Hallowed Ground, Revengeance sekä Stone Cold Killers.

Death Breath

Stinking Up The Night- ja Let It Stink-levyt.
Näissä on sitä old school-meininkiä ja rosoisuutta josta tykkään. Kummatkin levyt hommasin tietämättä bändistä mitään ja iski heti kuin nyrkki naamaan.

Devin Townsend

Ziltoid The Omniscient-levy.
Omituista, nerokasta, hämmentävää.. yksinkertaista parhautta. En ymmärrä paljoa, mutta pikku hiljaa palaset loksahtavat paikalleen ja ihmettelen suu auki Devinin nerokkuutta.

Grave

Into The Grave-levy.
"into the darkness, into the grave
Your life on earth belongs to the past,
into eternal death, your faith has died,
into the darkness, into the grave."

Ozzy Osbourne - Black Rain
Judas Priest - Angel of Retribution

Lainaus:14.02.2007 Raat0 kirjoitti:
Huom! Tämä ei ole mikään "nyt soi" -aihe. Tätä on myös turha sekoittaa last.fm-aiheisiin, koska tarkoitus ei ole postata pelkkiä luetteloita tai listauksia, vaan kertoa myös itse levyistä ja kommentoida niitä.

Coldplay - X&Y, Rush of Blood to the Head ja Parachutes
Melko keskittynyttä mun musamaku. Levyjä on kuluteltu jo melkosen paljon.

The Allman Brothers Band - Live at Fillmore East
aivan kerrassaan uskomattoman maukas lätty.

Kingston Wall - II
tarvitseeko kertoa enempää?

Katie Melua - Piece by Piece
aivan mahtava ääni, kokonaisuus kerrassaan tyrmistyttävä

Rage Against The Machine - Evil Empire
RATM rokkaa aina joka ainoalla levyllä