Elikkä tuli tällainen mieleen. Aika moni täällä tuntuu pelaavan True Crimejä ja itsekkin olen kakkosta pelaillut jo viime talvesta. Hirveän puginen peli, mutta silti ihan tyylikäs ja viihdyttävä. Ykköstä en sitten olekaan pelannut.
Aihe on siis samantyyppinen kuin tuo Grand Theft Auto-tarinoita-aihe.
Keksikää tarinoita ihan kummasta tahansa sarjan pelistä. Voihan tarina kertoa myös jostakin itselleen pelissä tapahtuneesta asiasta. Kommentoikaa sitten tarinoita ja antakaa arvosana nollasta kymppiin.

Hyviä kirjoitteluhetkiä vain.


Itseltäni tulee ensimmäinen tarina tässä.




Ensimmäinen tarina


Marcus Reedin seikkailut: Kannibaalin jäljillä. Osa 1/2




Kello on 08.00. Marcus on ollut koko yön toimistossaan tekemässä rästiin jääneitä paperitöitä. Hänen silmänsä eivät meinaa pysyä auki. "Huoh! Se olikin viimeinen." Hän huokaisee ja nousee tuolistaan. Marcus kävelee väsyneenä ovesta ulos käytävään ja moikkaa kahta työtoveriaan ohimennen. Hän kääntyy vasemmalle kohti kahviautomaattia. Marcus astelee automaatin luo ja kaivaa 20 centin kolikon farkkujen taskustaan.
"`Saatanan kallista kahvia." Hän murahtaa ja ottaa muovisen, kannellisen kahvikupin käteensä. Marcus ei kauaa ehdi kahviaan hörppiä, kunnes hänen taakseen ilmestyy hänen esimiehensä. Hän koskettaa Marcusta olkapäähän ja sanoo: "Aha, no huomenta vaan sinullekkin. Saitko sairaslomaltasi jääneet työt tehtyä?" Marcus säpsähtää ja kääntyy. Hän näkee tutun, vaaleahiuksisen, minihameisen ja seksikkään esimiehensä seisovan hänen edessään. "Vou! Mitkä tissit!" Marcus ajattelee ja sanoo: "Kyllä sain. Koko yöhän siihen meni, mutta sain." Nainen katsoo Marcusta silmiin ja sanoo: "Oletkohan nyt ihan varma, että sai? Et yleensäkkään tee kovinkaan innoissasi paperitöitä, et varsinkaan yöllä." Marcus punastui hieman, nielaisi ja sanoi: "Kyllä minä hoidin ne. Ne olivat tärkeitä asioita, en minä voi jättää niitä tekemättä." Nainen katsoi Marcusta vielä hetken ja vastasi sitten virnistäen: "No, hyvä on sitten. Tarkistan ne tuossa kohta. Sinä voit lähteä nyt kotiin nukkumaan iltavuoroasi varten." "No voi `perse." Marcus mutisi.
"Anteeksi?" Nainen kysyi. "E-ei mitään. Minä tästä sitten lähdenkin.
Marcus sopersi ja lähti kohti ulko-ovea viskaten samalla kahvikuppinsa roskiin. Ulkona satoi. Marcuksella ei ollut toimivaa autoa tällä hetkellä (korjattavana), joten hänen oli otettava taksi kotiinsa, joka sijaitsee noin kilometrin päässä poliisiasemasta. Kotona Marcus otti punaisen nahkatakkinsa pois ja asteli vessaan kuselle. Kuseksimisen jälkeen hän otti paitansa pois ja meni sänkyynsä nukkumaan.



Kello on 11.40. Marcus havahtuu kännykkänsä pirisemiseen. Hän nappaa sen pöpperössä yöpöydältään ja vastaa: "Marcus Reed."
"Täällä esimiehesi. Kuuntele:Lähetän sinulle kännykkääsi kohta kartan, jonka avulla pääset metroasemalle idässä päin. Mene sinne suoraan kotoasi nyt heti. Sieltä on löydetty ruumis ja tapaus annettiin meidän tutkittavaksemme." "Okka." Marcus vastasi ja katkaisi puhelun. Hän tarkisti, että käsiraudat, virkamerkki ja pistooli ovat mukana ja lähti ulos.
Ulkona satoi yhä. Marcus lähti kävelemään ihmisiä kuhisevalle kadulle odottaen, että saisi kartan. Pian puhelin ilmoitti viestin saapuneen. Marcus juoksi suoraan punaisen Audin eteen ja viskasi kuskina olevan äijän pihalle sanoen: " Poliisi! Tarvitsen autoanne!" Hän lähti ajamaan kohti kartassa näkyvää paikkaa niin nopeasti kuin pystyi. Kohta hän oli määränpäässään aivan Hell's Kitchenin lähellä. "Vai muka idässä!" Marcus tuhahti juostessaan poliisiautojen ohi alas metroasemalle. Alhaalla hän näytti virkamerkkiään tovereilleen ja astui keltaisen nauhan alitse. Hän näki maassa runnellun miehen ruumiin. Hän käveli lähemmäs ja kumartui katsomaan lähempää.
Miehen naamasta oli revitty nahat pois ja lihaa oli syöty sen verran, että pääkallo näkyi. Toinen käsi oli selvästikin syöty lähes kokonaan pois. Muu keho oli runneltu joka puolelta ilkeän näköisesti. Mies haisi lisäksi hirveältä.
Marcus nousi ylös ja kysyi vieressään olevalta tutkijalta: "Mikä hitto on voinut tehdä tuon?" "Selvästikkin kannibaalin tekosia. Kannibalisimi on lisääntynyt rutkasti kahden viimevuoden aikana." "Yäh! Nyt ei tee mieli munkkia, kun tuon on nähnyt." Marcus totesi katsoen pahasti ruumista. Vieressä oleva melko lihava kyttä kuunteli munkkipussi kädessään aikoen juuri avata sen, mutta heittikin sen rotille ja käveli nyökäten pois. "Milloin hän kuoli?" Marcus kysyi. "Ööh... noin ehkä kahdeksan tuntia sitten." Tutkija vastasi. "No miksei kukaan muka huomannut mitään?" Marcus kysyi. "Hänet on kai tuotu tänne noin tunti sitten jostain muualta." "No, viekää tutkimuksiin!" Tutkija huusi muille ja lähti kävelemään välinesalkulleen. Marcus katseli ympärilleen yrittäen nähdä jotain omituista. Hän pyysi tutkijalta taskulampun ja lähti tutkimaan paikkoja aseen kanssa. Oikean puolen tutkittuaan tuloksitta, oli vasemman puolen vuoro. Hän tutki kaikki pylväät, seinät ja roskikset. Ei mitään. Silloin hän huomasi veriset kengän jäljet menevän nurkan taakse. Hän lähti muille mitään ilmoittamatta jälkien perään. Jäljet jatkuivat vielä noin kymmenen metriä, kunnes Marcus kuuli piemydestä narskutusta.
Hän meni penkin taakse piiloon ja latasi aseensa. Hän kohdisti lampun valon pimeään nurkaan, josta ääni kuului. Marcuksen sydän pamppaili aikalailla hänen astellessa varovasti kohti ääntä. "Poliisi! Tulkaa esiin!" Ei vastausta. Narskutus sen sijaan loppui äkisti. Nyt Marcusta alkoi jo hieman pelottaa. "Tulkaa esiin! Minulla on ase!" Ei vieläkään vastausta, mutta kohta hän näki jonkin lentävän suoraan päin hänen naamaansa. Se oli puolikas käsi. Marcus huusi ja nousi nopeasti ylös. Silloin hän näki jonkun lähtevän juoksuun varjoista. Marcus lähti perään. He juoksivat kilpaa noin minuutin kunnes Marcus kadotti hänet mystisesti. "Hei! Mihinkä luikahdit mulkero?" Hän huusi läähättäen hieman. Kohta varjosta hänen takaansa hyökkäsi likainen vanha mies veitsi kädessään. Marcus ehti onneksi väistää täpärästi kuolettavan iskun ja potkaisi äijää mahaan. "Poliiisi! Pud..." Mies sivalti veitsellä Marcuksen poskeen pitkän, muttei kovin syvän viillon ja tarttui tätä kurkusta niin että ase lensi syrjemmälle. "Ungh!" Marcus huusi. Mies alkoi kuristaa häntä raivokkaasti. Marcus oli kuitenkin miestä vahvemmassa kunnossa ja tarttui itse tätä kurkusta ja heitti tämän päin seinää. Heti perään hän antoi kolme iskua nyrkeistään tämän selkään. "Aaah!" Mies huusi kivusta. Sitten Marcus heitti tämän niskalenkillä alas metronraiteille ja hyppäsi itse perässä nyrkki edellä. Mies väisti kerrankin Marcuksen ja tämä iskikin nyrkkinsä maahan kivuliaasti. Hän tukahdutti huutonsa ja katsoi veristä kättään vihaisena. Hän nielaisi ja kamppasi sivusta tulevan miehen selälleen raiteille.
Marcus otti tätä takinkauluksesta kiinni samalla, kun kuuli metron lähestyvän ja sanoi: "Kuule: En tiedä yhtään miksi teit näin, mutta haluan tietää miksi hän? Miksi juuri tämä mies piti murhata?!" Kannibaali ei vastannut, vaan näytti verisiä hampaitaan ja sylkäisi verisen mällin Marcuksen naamaan.
"Voi helevetinkuustoista!" Marcus huusi raivoissaan ja hyppäsi pois raiteilta ennen kuin juna tulisi päälle. Hän onnistui juuri ja juuri, muttei saanut miestä mukaan. Marcus odotti, että juna menisi ja nousi ylös. Hän pyyhki rään pois naamaltaan ja katsoi raiteille. "Mitä `vittua?! Minne hän hävisi? Hänen olisi pitänyt kuolla!" Raiteilla ei näkynyt mitään ja Marcus näki metron menevän jo melko kaukana. "Hemmetti! Hän pääsi jotenkin junan kyytiin!" Marcus karjaisi.





Jatkuu...

*Hups*

Lainaus:02.03.2007 CriSp kirjoitti:
*Hups*

Niin?

Hyvä oli. Lisää vaan uunista ulos!

Ostin pelin, asensin koneelle, pistin käyntiin, ensimmäinen tehtävä (huoh...) , toinen tehtävä (onko pakko pc:lle kääntää konsolipelejä), kolmas tehtävä (jep samaa ampumista kuin kahdessa edellisessä tehtävässä ilman mitään järkeä ja muutenkin pelkkää roskaa koko tuote), Uninstall, myynti-ilmoitus pelistä huuto.netissä.

Tänään pitäisi tulla jatkoa tarinalleni. Kokeilkaa tekin.

Toinen tarina



Marcus Reedin seikkailut: Kannibaalin jäljillä osa 2/2





Kello on 12.00. Marcus juoksee takaisin muiden kyttien luokse ja huutaa:
"Meidän on otettava tuo metro kiinni! Se hullu pakenee muuten!" Hän huusi osoittaen juuri nurkan taakse kääntynyttä metroa. Poliisit katsoivat hetken hengästynyttä Marcusta ja sanoivat sitten rauhallisesti: "Sinä siis löysit hänet?"
"No kyllä, kyllä! Jäljittäkää tuo metro!" Marcus huusi vihaisena. "Mitenkä hän sitten pääsi junaan? Teleporttasi?" Kytät nauravat. "Runkkarit! Hoidan homman itse!" Marcus sanoi ja läksi hölkkäämään rappusia ylös. "No hyvä on! Me hoidamme homman!" Kytät huutavat Marcuksen perään, mutta tämä on jo kaukana, eikä kuule. Ylhäällä Marcus juoksee aikaisemmin "lainaamalleen" Audilleen ja lähtee ajamaan länteen metron perässä. Kaahailu pitkin ruuhkaista kaupunkia ei ole ihan helppoa. Hän seuraa junan liikkeitä autossaan olevalla poliisien GPS-paikannuslaitteella. Juna kulkee kokoajan länteen. Noin vartin ajettuaan Marcus äkkää edessäpäin kolme henkilöautoa, jotka ovat kolaroineet ja tukkineet tien. Marcus ajaa tien sivuun ja ärähtää: "Hemmetti noiden kanssa!" Hän astuu ulos autosta ja näkee, kuinka ehkä noin kymmenen miestä ja yksi nainen hakkaavat toisiaan erilaisin lyömäasein, kuten: veitsi, pesäpallomaila, sorkkarauta ja sen sellaista. Marcus huutaa hölmistyneenä: "Lopettakaa välittömästi! Tämä on poliisi!" ja näyttää virkamerkkiään. Ei vastausta. Kukaan ei edes huomaa.
Sitten hän ampuu yhden varoituslaukauksen ilmaan. "Nyt `vitun nimessä lopettakaa ja heittäkää aseenne maahan!" Marcus kehottaa. Ainoastaan kaksi tulee järkiinsä ja laskee aseensa. "Te kaksi! Kädet niskan taa ja tulkaa tänne!" Marcus huutaa. He tottelevat ja tulevat hänen luokseen käsiraudoitettavaksi. "Ja te lop..." Marcus meinaa sanoa noustessaan maasta, mutta neljä miestä tulee hänen päälleen ennen kuin hän ehtii sanoa yhtikäs mitään. Marcus ottaa kaksi kovaa iskua vatsaansa ja lentää selkä edellä päin Audiaan. Hän ampuu kahta olkapäähän ja nämä kaatuvat maahan ja pudottavat aseensa. Marcus laittaa aseensa taskuunsa ja päättää käyttää Kung Fu-taitojaan loppuja vastaan (viisi). Kaksi pakenee Marcuksen huomaamatta. Siitä alkaa pienoinen kahakka. Marcus väistää iskun jos toisenkin ja antaa vähän väliä konnille köniin. Marcus potkaisee kovan potkun yhden naamaan ja heittää tämän niskalenkillä päin seinää (pois pelistä). Marcus ottaa hänen sorkkarautansa, torjuu sillä häntä kohti tulevan pesismailan iskun ja iskee takaisin niin, että konnalta murtuvat niskat ja tämä menettää henkensä. "Hups! Tuo ei ihan ollut tarkoitus!" Marcus säikähti vahinkoaan ja iski kolmelta viimeiseltä tajut kankaalle. Marcus laittaa kaikille käsiraudat (paitsi kuolleelle) ja lähtee takaisin autolleen soittamaan apuvoimia. Sitten hän lähtee uudestaan metron perään.


Kello on 12. 46. Marcus on saanut junankuljettajan puhelinnumeron ja sanonut tälle metrossa olevan vaarallinen murhaaja ja kehottanut tätä pysäyttämään lähimmälle asemalle välittömästi. Marcus on nyt aivan New Yorkin länsisiivessä sijaitsevalla asemalla uhdessä 10-henkisen iskuryhmän kanssa. He odottavat Marcuksen pomon käskyä iskeä metroon.
"No niin Marcus! Toimikaa!" Nainen sanoo vihdoin radiopuhelimeen.
"No niin, no niin! Liikkeelle!" Marcus käskee ja viittoo iskuryhmän junaan.
He murtavat oven ja rynnivät sisään. Ryhmä jakautuu kahteen osaan, toinen tutkiin vasemman puoliskon ja toinen oikean. Marcus johtaa oikeanpuoleista ryhmää, joka menee metron etuosaan. Vasen ryhmä raportoi Marcukselle: "Pomo, emme löytäneet mitään." "Selvä. Me emme ainakaan vielä ole löytäneet mitään. Emme ole viel..." Marcus on sanomassa, kunnes huomaa edessään olevalla väliseinällä olevan veriläiskän. "Missä kaikki matkustajat muuten ovat?" Hän kysyi muilta. "Täällä junassa heidän pitäisi olla." Yksi vastaa. "No voihan vitalis!" Marcus huudahtaa nähdessään verivanan joka vie välioven taakse. "Tutkikaa tuo käytävä!" Marcus käskee ja he tottelevat.
Oven takaa löytyy jotain karmeaa... nimittäin kasa verisiä ja silvottuja ruumiita. Niiden keskellä yksi ainoa mies... nimittäin heidän etsimänsä kannibaali yltäpäältä veressä ja veitsi kädessään. "Ei `saatana... no ottakaa hänet kiinni." Miehet tottelevat vaikkakin vastentahtoisesti. Kannibaali kuitenkin sivaltaa hänen lähelleen tulleilta neljältä mieheltä kaikilta kurkut auki kuin iheen kaupalla. " Marcus kauhistuu ja juoksee takaisin ovesta.
Siellä hän lataa aseensa ja kutsuu junan toisessa osassa olevat miehet apuun. "Ladatkaa aseenne! Se hullu tappoi viisi meistä yhdellä iskulla!" Marcus huusi. Sitten hän keräsi rohkeutensa ja ryntäsi takaisin huoneeseen, muttei nähnyt enää ketään. Muut tulivat silloin hänen luokseen. "Minne hän meni?" He kysyivät. "En osaa sanoa. Tutkikaa seuraava huone ja olkaa erityisen varovaisia." He tekivät työtä käskettyä. Seuraavaan huoneeseen päästyään he saavat kuitenkin varovaisuudestaaan huolimatta tuta kannibaalin sokean vihan. Ovi sulkeutuu. Sen takaa ei kuulu minuuttiin muuta, kuin räiskettä ja tuskan huutoja. Sitten äänet lakkaavat. Marcus kokaa itsensä ja rynnii huoneeseen huutaen. Siellä hän näkee miestensä makaavan silvottuina maassa ja kannibaalin juoksevan ulos metrosta. Marcus ampuu viisi laukausta osumatta. Hän näkee kuskin makaavan penkillään myös silvottuna. Marcus keksii hullun idean katsellessaan edessäpäin raiteilla juoksevaa miestä. Hän heittää kuskin pois tuolilta ja istuu itse siihen. Hän ei osaa ajaa ollenkaan junaa, mutta hän arvelee edessään olevan vivun olevan "ratti". Hän työntää sitä ja juna lähtee hitaasti liikkeelle kohti miestä. Mies juoksee aivan raiteilla, kun nämä sähköistyvät.
Hän saa kovan sähköiskun ja kaatuu maahan sätkimään. Marcus näkee tämän ja vetää vipua nopeasti taakse, mutta tämä katkeaa ja Marcus huomaa senkin olevan leikelty veitsellä. "Ei helkkari! Mitä ajattelin? Tarvitsemme hänet elävänä!" Hän toteaa ja hypää nopeasti kyydistä. Onneksi juna ei ehtinyt kiihtyä juurikaan, joten sen ohi oli helppo juosta. Marcus juoksi miehen luo varoen sähköisiä raiteita ja nappasi tämän olalleen. Marcus hyppäsi aivan reunaan odottamaan, että juna menee ohi ja lähti takaisin asemalle mies olallaan. Siellä hän luovutti hänet poliisikavereilleen ja lähti uupuneena takaisin ylös. Ylhäällä sade oli vihdoinkin lakannut ja aurinko paistoi. Marcus käveli autolleen ja soitti pomolleen kertoakseen homman olevan hoidossa. "Mainiota Marcus! Häntä on vain kuulusteltava kunhan hän ensin herää. Saatan sitten jopa harkita palkankorotusta ja ylennystä... mutta äläs vielä liikaa innostu." Pomo sanoi ja sulki puhelun. Marcus istui tyytyväisenä autoonsa ja päätti ajaa johonkin hyvään kahvilaan.


Loppu

Tape!
Lisää noita aivan mahtavia!

Lainaus:03.03.2007 RayHoof kirjoitti:
Tape!
Lisää noita aivan mahtavia!

Ehkä huomenna. Kokeile sinäkin kirjoittamista... jos nyt noita pelejä olet pelannut. Ai niin, kiitokset kehuista.

lisää toin ainakii kympin avonen tarina niceee

Lainaus:03.03.2007 Tape kirjoitti:

Lainaus:03.03.2007 RayHoof kirjoitti:
Tape!
Lisää noita aivan mahtavia!

Ehkä huomenna. Kokeile sinäkin kirjoittamista... jos nyt noita pelejä olet pelannut. Ai niin, kiitokset kehuista.

Oon pelannut omistan toisen vaan. Odottelen sinun tarinoitasi .

Olisi kiva saada muitakin tänne kirjoittelemaan.
Tänään luultavasti väsään uuden tarinan. Ei siinä minulla mene tuntiakaan.

Taisi kuolla tämäkin aihe heti alkuunsa.

Nämähän ovat lähinnä konsolipelejä. Tai ainakin alunperin konsoleille suunniteltuja pelejä. Bugisia kuin mitkä. Ekan osan omistan PS2:lle. Lävitse vedin, tein kaiken mahdollisen ja laitoin pelin hyllyyn muiden pelien sekaan.

Eimtn.

Kirjoittakaa hyvät ihmiset edes pikku tarina.

Jos ketään ei kiinnosta aihe, niin et voi sille mitään. Kannattaa siis harkita ennen uuden aiheen tekoa, kiinnostaako aihe ketään.

Ei tuplapostauksia sen takia, jos aihe ei tunnu menestyvän. Kyllä niitä joku varmaan tekee, jolla riittää mielikuvitusta. ;)