Minkälaista kirjallisuutta / kirjoja luette? Minä en itse asiassa lue paljon, mutta olen lukenut Pottereita, Artemis Fowleja ja joitakin tälläisiä.

Voitte myös perustella joitakin, ja suositella myös!

Lainaus:05.04.2007 Ter0X kirjoitti:
Minkälaista kirjallisuutta / kirjoja luette? Minä en itse asiassa lue paljon, mutta olen lukenut Pottereita, Artemis Fowleja ja joitakin tälläisiä.

Voitte myös perustella joitakin, ja suositella myös!

Itsellä on aika samnalainen kirjamaku, kaikki seikkailu ja elokuvakirjallisuus rokkaa kybällä.
Ja kaikki nuoriso kirjat, tyyliin Karri yms on ihan mukavia lukea.

Nyt kyllä on pakko hehkuttaa Patrick Süskindin Parfyymia.
On kyllä niin hyvä ja omalaatuinen kirja, että suorastaan ahmin joka sivun.
Tarina kertoo Jean-Baptiste Grenouillesta, joka syntyy kenties ajan likaisimpaan kaupunkiin täysin hajuttomana ja siunattuna erinomaisella hajuaistilla.
Erinäisten tapahtumien jälkeen Grenouille alkaa etsiä sitä täydellistä tuoksua, keinolla millä hyvänsä.

Kuvaus on erinomainen, sillä pystyy melkein itse haistamaan ne hajut mitä Süskind kuvailee. Päähahmo on kiero ja hupaisa, itse ainakin muutamassa kohdassa yllätyin kuinka humaani henkilö oikeastaan oli, vaikka lukekaa kirja. Loppu oli aika shokeeraava ja erinomainen. Tästä on tullut äskettäin elokuva, liekö kukaan nähnyt sitä? Olisi mukava tietää onko katsomisen arvoinen, sillä kirja oli ainakin erinomainen.
Kehoitan lukemaan, jos hieman toisenlainen tarina kelpaa.

Itse olen lueskellut vuosien saatossa useita ja useita kirjoja. Löytyy lasten kirjoja, aikuisten makuun olevia laadukkaampia opuksia sekä siltä väliltä. Filosofiset opukset ovat jääneet väliin niiden kuivuuden takia.
Lukemiani kirjasarjoja ovat esmes:
Star Wars
Potter
Eddings&Eddings -tuotanto
Artemis Fowl

Sekä pitkä, pitkä lista muita yksittäisiä kirjoja.

Suosittelen vielä toistakin kirjaa, nimittäin unkarilaisen Imre Kertétzin Kohtalottomuus, joka on imo parhain keskitysleirikuvaus, jonka olen lukenut tai kokenut yleensä. Suosittelen sellaisille, jotka pitävät sotaan sijoittuneista kirjoista sekä niille, jotka inhoavat raamattuja. Erinomainen kirja, paikoin puistattava ja järkyttäväkin. Ansainnut Oscarinsa.

E: typo vilahtanut

Lainaus:05.04.2007 Dix-Tracys kirjoitti:
Nyt kyllä on pakko hehkuttaa Patrick Süskindin Parfyymia.
On kyllä niin hyvä ja omalaatuinen kirja, että suorastaan ahmin joka sivun.
Tarina kertoo Jean-Baptiste Grenouillesta, joka syntyy kenties ajan likaisimpaan kaupunkiin täysin hajuttomana ja siunattuna erinomaisella hajuaistilla.
Erinäisten tapahtumien jälkeen Grenouille alkaa etsiä sitä täydellistä tuoksua, keinolla millä hyvänsä.

Kuvaus on erinomainen, sillä pystyy melkein itse haistamaan ne hajut mitä Süskind kuvailee. Päähahmo on kiero ja hupaisa, itse ainakin muutamassa kohdassa yllätyin kuinka humaani henkilö oikeastaan oli, vaikka lukekaa kirja. Loppu oli aika shokeeraava ja erinomainen. Tästä on tullut äskettäin elokuva, liekö kukaan nähnyt sitä? Olisi mukava tietää onko katsomisen arvoinen, sillä kirja oli ainakin erinomainen.
Kehoitan lukemaan, jos hieman toisenlainen tarina kelpaa.

Itse olen lueskellut vuosien saatossa useita ja useita kirjoja. Löytyy lasten kirjoja, aikuisten makuun olevia laadukkaampia opuksia sekä siltä väliltä. Filosofiset opukset ovat jääneet väliin niiden kuivuuden takia.
Lukemiani kirjasarjoja ovat esmes:
Star Wars
Potter
Eddings&Eddings -tuotanto
Artemis Fowl

Sekä pitkä, pitkä lista muita yksittäisiä kirjoja.

Suosittelen vielä toistakin kirjaa, nimittäin unkarilaisen Imre Kertétzin Kohtalottomuus, joka on imo parhaimpia keskitysleirikuvaus, jonka olen lukenut tai kokenut yleensä. Suosittelen sellaisille, jotka pitävät sotaan sijoittuneista kirjoista sekä niille, jotka inhoavat raamattuja. Erinomainen kirja, paikoin puistattava ja järkyttäväkin. Ansainnut Oscarinsa.

Myös Star Wars Episode III: Sithin kosto - olen lukenut.
Fowl - sarjasta olen lukenut kaikki, paitsi uutta. Pottereista olen lukenut vain Viisasten kiven ja Azkabanin vangin, kaikki elokuvat olen nähnyt.

Reijo Mäestä teen tutkielmaa. Ja toinen teos jonka Reijo teoksista luen on Huhtikuun tytöt. Tähän asti tuo kirja on mahtava ,vaikka paljon en kirjoja lue niin tätä kyllä jaksaa lukea.

Itseltäni ei löydy ainuttakaan kirjaa. Ei siis ainuttakaan. Katson mieluummin elokuvia kuin luen kirjoja.

En siis sano että jotenkin vihaisin kirjoja/kirjallisuutta, mutta niitä ei vaan ole tullut ostettua. Olen kyllä lukenut kirjoja joskus nuorempana. Eihän sitä tiedä vaikka innostus taas jonain päivänä iskisi. Vaikka jonkun hyvän elämänkerta kirjan voisi ostaa ja lukea. Suositelkaapa hyvää..

Ainoita kirjoja, joita olen lukenut, ovat koulussa luettavaksi määrätyt (tyyliin Seitsemän veljestä) ja pari omistamaani Harry Potteria. Lukeminen ei ole mun lajini. En pääse millään kirjoihin sisälle ja koko homma käy työstä. Ainoa mielnkiintoinen kirja on ollut Kymmenen pientä ******* poikaa, joka piti koulussa lukea.

Sain muinoin lahjaksi David & Leigh Eddingsin Athaluksen. Upeat kannet ja takakansi saivat minut jopa avaamaan opuksen. Sitten huomasin että siinähän on jumaliste 907 sivua ja sen koommin en ole koko kirjaan koskenut.

En ole pahemmin aiemmin lukenut, mutta nyt sytyin lukemiseen. Tutustuin nimittäin Juha Vuorisen kirjoihin. Ne ovat loistavaa luettavaa. Hän kirjoittaa "hieman" härskiä huumoria, mutta silti kirjoissa on loistava juoni. Mikä sen parempaa? :)

Runoja lukuun ottamatta olen lukenut aika monipuolisesti. Mitään en kadu, mutta toisaalta hämmästelen, miten kummassa olen pystynyt lukemaan aivan tolkuttomasti R.A. Salvatoren roskafantasiaa Viisikoista ja S.O.S.-sarjasta nyt puhumattakaan. No, ennen luin tosiaan runsaanlaisesti kirjasarjoja, sillä niihin pääsi jokseenkin helposti mukaan.

Hiljattain olen lueskellut lähinnä vanhempia klassikoita. Jo vanhastaan kirjakaapissani oli toki kolme aivan loistavaa perusteosta: Linnan Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla sekä Tolkienin Taru sormusten herrasta. Aivan muutaman viime vuoden aikana olen kuitenkin tutustunut onnekseni sellaisiinkin loistoteoksiin kuin Dumas'n Kolme muskettisoturia ja Monte-Criston kreivi. Luin minä Anna Kareninankin (Tolstoi), mistä en kuitenkaan pahemmin perustanut, koskapa se oli vähän liian tylsä opus jopa meikämandoliinon makuun.
Mitä Waltarin Sinuheen tulee, se on vain kärpäsen surinaa korvissani - ainakin toistaiseksi. Johannes Angelos sen sijaan oli erinomainen lukukokemus.

Harry Potteritkin komistavat kaappiani. Ensimmäiset osat olivat vähän ylenpalttista nynnyilyä, mutta varsinkin Puoliverinen prinssi piti minut otteessaan. Potterit ovat totisia kirjoja, hitto vieköön!
Suosittelen Harria ihan varauksetta kaikille.

Meinasi aivan unohtua, että Tähtien sota -kirjallisuus ei sekään ole ihan tuntematon sarka, olinhan joskus äärimmäisen vannoutunut Lucas-fani (en sentään trekkie). Kyseisistä kirjoista en kuitenkaan uskalla suositella juuri muuta tauhkaa kuin niin sanottua Thrawn-trilogiaa; elokuvien paperiversioiden lukeminen on mielestäni vähän outoa. Jediakatemia, trilogia niin ikään, voisi olla toinen ihan luettavan arvoinen kokonaisuus, mutta pysykää ihmeessä loitolla Jedioppilaista sun muista viritelmistä.

P.S. Vastavetona Dix-Tracysin unkarilaisromaanille (Kohtalottomuus) on ihan pakko mainita Martin Grayn "Kaikkien rakkaitteni puolesta", joka niin ikään on aika järkyttävä kuvaus toisen maailmansodan juutalaisvainoista. Kirja on samalla malliesimerkki tragediasta. Tragediasta puheen ollen Täällä Pohjantähden alla II on edelleen ainoa kirja, jota lukiessani olen aikusten oikeesti tihrustanut kyyneleitä.

P.P.S. Morkkasin elokuvakirjoja, mutta on pakko paljastaa, että ne kirjat, joiden pohjalta on myöhemmin tehty elokuvia, ovat usein hyviä. Tapaus Taru sormusten herrasta on aika itsestään selvä, mutta esimerkiksi Manaaja ja Kummisetä ovat kirjoinakin hyvin vaikuttavia; jälkimmäinen jopa avarsi käsitystäni samaisen elokuvan tarinasta.

Lainaus:06.04.2007 MieItse kirjoitti:
Mitä Waltarin Sinuheen tulee, se on vain kärpäsen surinaa korvissani - ainakin toistaiseksi.

*ärrin murrin* Meikälle Sinuhe on kyllä suunnilleen paras kirja ikinä. Yksi niistä harvoista, jotka olen jaksanut lukea useampaan kertaan läpi. Jotkut tuota ovat tylsäksi haukkuneet, mutta selitykseksi käy se, että heillä vain on väärä mielipide. Minulle Sinuhe on yksi niistä kirjoista, joista ei löydy mitään valittamista.

Noin yleisesti meikäläiseen iskevät parhaiten historialliset romaanit, dekkarit ja muut jännärit, sekä lisäksi ns. "outoilu"-kategoriaan menevät kirjat, joita ei voi mihinkään tiettyyn genreen luokitella. Fantasiasta iskevät vain ja ainoastaan Tolkienin teokset. Sci-fi toimii satunnaisesti (harvoin). Jules Vernen tyyliset mielikuvitusta pursuavat teokset uppoavat myös. Nykyään tulee kuitenkin hyvin pitkälti luettua vähän/ihan mitä sattuu.

Runokirjoja en ymmärrä ollenkaan. Joku satunnainen runo voi silloin tällöin laittaa ihan kunnollakin pohtimaan, mutta jos kokonainen kirja lätkäistään eteen, niin ei sitä verbaalista masturbaatiota kovin kauaa jaksa, varsinkin kun yleensä tulee se tunne, että nyt on vain lätkäisty jotain muka-hienoa-ja-syvällistä tähän kohtaan, kun oikea asia sattui loppumaan kesken. Tulipa muuten pitkä virke.

Viime aikoina on lukeminen jäänyt aika vähiin. Hotakaisen Huolimattomat taitaa olla ainoa kirja, jonka olen joulun jälkeen lukenut (YO-kokeisiin valmistautumista lukuunottamatta). Tykkäsin, eka lukemani Hotakainen. Nyt on Mauri Sariolan Kutsukaa Susikoski -mikäliekokoelmakirja luettavana. Ihan hyvä se on, mutta jotenkin on aivan älyttömän hitaasti edennyt tuokin lukeminen. 40 sivua parissa viikossa, taitaa olla jonkinlainen hitausennätys. Ajassa mitattuna tuo lienee noin puoli tuntia. Pitänee terästäytyä.

Lainaus:06.04.2007 Raat0 kirjoitti:
*ärrin murrin* Meikälle Sinuhe on kyllä suunnilleen paras kirja ikinä. Yksi niistä harvoista, jotka olen jaksanut lukea useampaan kertaan läpi. Jotkut tuota ovat tylsäksi haukkuneet, mutta selitykseksi käy se, että heillä vain on väärä mielipide. Minulle Sinuhe on yksi niistä kirjoista, joista ei löydy mitään valittamista.

Asiaan saattaa aivan erinomaisesti vaikuttaa se pienoinen seikka, että luin Sinuhea kesätyöpaikalla, kun ei ollut muutakaan tekemistä. Siinä ympäristössä korvissani surisseet kärpäset eivät varmaankaan olleet yksin mestari Waltarin ansiota. Pitänee siis antaa Sinuhelle, jonka viimeiset sata sivua taitavat olla edelleen korkkaamatta, toinen mahdollisuus.
Tylsyydestä voin sanoa, että luulin sen ikään kuin kuuluvan asiaan. Eihän Sinuhe paskinta shittiä ole, mutta en totta puhuen voi ymmärtää, miten joku voisi väittää sitä ei-tylsäksi. Jätkähän, eli herra lekuri itse, on itsekin aika välinpitämätön. Mutta on Sinuhessa jotakin loistavaakin: egyptiläisten aivoleikkaukset olivat aika huvittavia. Ajatuskin "kuninkaallisista kallonporaajista" hersyttää.

Lainaus:06.04.2007 MieItse kirjoitti:
Tylsyydestä voin sanoa, että luulin sen ikään kuin kuuluvan asiaan. Eihän Sinuhe paskinta shittiä ole, mutta en totta puhuen voi ymmärtää, miten joku voisi väittää sitä ei-tylsäksi. Jätkähän, eli herra lekuri itse, on itsekin aika välinpitämätön.

Meikäläiselle kyllä iskee tuo tyyli, oli se sitten välinpitämätöntä tai ei. Johtuneeko kenties siitä, että minulla on usein pahimmassa vitutuksessa vähän samanlainen asenne. Mutta että tylsyys kuuluisi asiaan...

Oikeastaan pointtisi oli sen verran hyvä tai vaihtoehtoisesti niin kaukaa haettu, että en pitkällisen miettimisenkään jälkeen keksi siihen oikein mitään kunnollista vastaansanomista. Siispä huudan "et vain tajuu!" ja juoksen itkien pois.

Paljon en ole kirjoja vuosiin lukenut, mutta Sinuhe iski kyllä täysillä! Sinuhe on kyllä mielestäni niitä kirjoja jotka tulisi lukea.
En keksi kirjasta mitään pahaa sanottavaa ja suosittelen sitä vilpittömästi kaikille. Lukemisen aloittaminen saattaa olla hieman hankalaa, koska teksti on hiukan erilaista kuin normaalisti, mutta siihen tottuu pian.

Minua kiinnostaa scifi. Tällä hetkellä suosikki sarjani on Kulttuuri. Kulttuuri on tyyliltään jossain avaruus oopperan ja kovan scifin välillä. Mielenkiintoisinta kirjoissa on se kuinka Banks kertoo tarinaa. Utopiasta on hankala saada mielenkiintoista tarinaa, joten tarinat ovat yleensä kerrottu Kulttuurin ulkopuolisen henkilön näkökulmasta, luoden hienoja tilanteita. Banks osaa myös kirjoittaa hyvää toimintaa. Consider Phelbaksessa tapahtunut pako GSV:ltä ja kiertolaisen tuhoutuminen ovat parasta mitä olen koskaan lukenut. Oikeastaan toiminta on parempaa kuin useimmissa peleissä ja elokuvissa. Lisäksi kirjoissa on myös useita koskettavia kohtauksia

Parasta kuitenkin Kulttuuri kirjoissa on Mielet, nuo hyväntahtoiset ja huumorintajuiset tekoälyt, joissa on paljon enemmän karismaa kuin muissa tekoälyissä on yhteensä. Erityisesti Excession on hyvä, koska siinä kuvaillaan tarkemmin Mielten elämää.

Suosittelen kyseisiä kirjoja scifistä kiinnostuneille henkilöille, jotka haluavat jotain hieman erilaisempaa kuin Star Wars ja Star Trek.

Seuraavaksi ajattelin aloittaa lukemaan Xeelee kirjoja.

Suurimmaksi osaksi Kingiä ja R.A Salvatoren kirjoja sekä kaikenlaisia oopuksia historiasta.

Ennen luin pelkästään Forgotten Realms-sarjaa (R.A Salvatore), ja sitten testasin Dragonlance-sarjaa niin huhhuh... PALJON parempi. Myös Elaine Cunningham on hyvä fantasiakirjailija. :>

Mitään sarjoja ei ole tullut luettua, paitsi Harry Pottereista suurin osa. Eniten tykkään fantasiakirjoista ja kauhukirjoista, viimeksi tuli luettua Jäämaan Huuto ja nyt on Sysilouhien Sukua luettavana. Erittäin hyviä molemmat, voittaa potterit helposti. Molemmat siis fantasiaa.

Lainaus:05.04.2007 AFI26 kirjoitti:
Itseltäni ei löydy ainuttakaan kirjaa. Ei siis ainuttakaan. Katson mieluummin elokuvia kuin luen kirjoja.

Elokuva on aina ohjaajan näkemys kirjasta. Kun katsot elokuvaa joka on tehty kirjasta saat vaan tuon yhden valmiiksi pureskellun näkemyksen. Kaikki kirjan tarjoama tieto ei aina taivu elokuvaksi, osia voidaan muokata, typistää taikka poistaa. Oma mielikuvitus on se paras kuvittaja. Kirjat ja elokuvat menevät siis harvoin yhteen, poikkeus on tietenkin elokuvista tehdyt kirjaversiot. Kyllä sitä elokuvia tulee katsottua, mutta kyllä sitä kirjojakin luettua. Joskus on kiva katsoa miten ohjaajan ja minun näkemykset eroavat kirjasta.

Fiktiokirjallisuutta omistan vähän ja siitä kiitos kuuluu kirjastolle.

Itse en pahemmin kirjoja lue. Silloin (minä vuonna se nyt olikaan) kun Harry Potter ja Viisasten Kivi tuli myyntiin, sain sen joululahjaksi. Ja luinhan minä sen.

Ainiin, olenhan minä lukenut Reino Lehväslaihon Vienan Partisaanit - ihan hyvä sotakirja, vaikka elokuvaversio siitäkin olisi ollut enemmän kiinnostavampi. Lisäksi luin (joskus vuosi sitten) Tuntemattoman Sotilaan - parempi kuin Vienan Partisaanit.

Linnunradan Käsikirja Liftareille ja sen jatko-osat ovat aivan must luettavaa myös! Saaaakelin hyviä

Parhaiten uppoavat jännityskirjat sekä scifi- ja fantasiakirjat. Sormusten Herrat ja Potterit on toki koluttu läpi (joista viimeksimainitut eivät oikeastaan enää nykyisin jaksa iskeä). Nuorempana luin paljon erilaisia seikkailukirjoja, joista henk.koht. suosikiksini nousee vanha kunnon Robinson Crusoe.

Tällä hetkellä on menossa Dan Brownin Deception Point (Meteoriitti). Brownin koko tämänhetkinen tuotanto löytyy hyllystä.

Sci-Fi- ja Fantasiakirjat on hyviä. :)

Fantasiakirjat! Hei, pojat! Fantasiakirjat! Lukekaa niitä! Itse kirjoitan fantasia kirjaa ja olen työskennellyt todella pitkään sen tekemisessä.


Näitä kirjoja suosittelen!:

-Eragon

-Lord of the Rings

-Lohikäärmeet

tuos oli tärkeemmät. Vaik Lord of the Rings on aika *****.

Kyllä koko J.R.R. Tolkienin tuotanto on parasta kirjallisuutta mitä löytyy (lukuun ottamatta Tolkienin kirjoittamia lastenkirjoja). Varsinkin Silmarillion, joka on paras.

R.A. Salvatoren fantasiaromaanit ovat myös mieluisaa luettavaa. Harry Potteritkin menettelevät.

Lainaus:08.04.2007 hopeasilma kirjoitti:
Fantasiakirjat! Hei, pojat! Fantasiakirjat! Lukekaa niitä! Itse kirjoitan fantasia kirjaa ja olen työskennellyt todella pitkään sen tekemisessä.


Näitä kirjoja suosittelen!:

-Eragon

-Lord of the Rings

-Lohikäärmeet

tuos oli tärkeemmät. VaikLord of the Rings on aika *****.

Miks sitte suosittelet sitä?