Niin, teinpä sitten tällaisen aiheen.

Olisi hyvä, jos vastaukset olisivat perusteltuja.

Noniin, kerronpa sitten oman mielipiteeni:

Metal Gear Solid -sarja.

MGS peleissä on mielestäni paras juoni, koska joskus pitää todella miettiä, mitä siinä kerrotaan. Juoni MGS peleissä on muutenkin vaan niin mahtava. Jos katsoo kaikki välivideot kunnolla, saa pelin juonesta hyvin selvää. Itse en ennen älynnyt minkään MGS:än juonista mitään, kun skippasin kaikki välivideot.

En haulla löytänyt vastaavaa aihetta.

Yhdyn myös tuohon Metal Gear Solidiin. Myös Silent Hill pelisarjassa on mielenkiintoinen juoni. Itse asiassa pelissä itse ei kerrota suoraan esim. miksi siellä on niitä hirviöitä vaan sille pitää itse päätellä teoriat. Teorioita voi päätellä löytyvistä kirjoista ja viesteistä esim. sairaalan toimistossa. Tämä tekee mielestäni siitä vielä mielenkiintoisemman. Teorioita löytyykin runsaasti ja muutenkin tarina etenee sarjassa hyvin.

Broken Sword 1:ssä oli mielenkiintoinen juoni. En todellakaan tiennyt, mitä tuleman piti ja oli jännittävää odottaa, minne juoni pelaajan seuraavaksi vei.

MG on oikeastaan kokonaan jäänyt kokematta. MGS1:n demoa kyllä pelasin, mutta eihän sellaisesta saa mitään käsitystä juonesta.

Mikä siinä MGS:n juonessa muka niin ihmeellistä on? Mahtipontisuuden ja täydellisen naurettavuuden rajamailla tasapainoilevaa muka-filosofisella lätinällä varustettua puuroa, ainakin kaiken pelaamani perusteella. Tai no, ykkösestä en ole ihan varma, mutta jatko-osat ainakin ovat hirveää tuubaa tarinan osalta. Muutenkin ärsyttää se "kaksi kolmasosaa peliajasta välivideoiden katsomista" -meininki. Eipä silti, kyllähän nuo tarinat mielenkiintoisuudessa siltikin useimmat pelit voittavat.

Oma suosikkini on Deus Ex lähinnä siksi, että juonenkäänteitä ja salaliittoteorioita on vähintäänkin riittämiin, ja kaikki pelin tapahtumat liittyvät juoneen hyvinkin konkreettisesti. Juoni ei siis ole pelkkä tekosyy lähettää pelaaja tehtäviin eri puolelle maapalloa. Varmaan joku voisi joku sanoa samaa tämän pelin juonesta kuin minä sanoin MGS:sta, mutta erona vaan on se, että Deus Exin juoni pysyy jatkuvasti suhteellisen uskottavana ja itse peliä tukevana.

Mafian juonesta tykkään myös. Mafiameininki noin yleisesti kiinnostaa meikäläistä varsin paljon, ja tässä pelissä onnistuttiin siirtämään mafiaelokuvien tiivis tunnelma pelimaailmaan, myös tarinan osalta. No okei, alkupuoli on vähän nopeasti keksityn oloinen eikä kovinkaan ihmeellinen, mutta loppua kohden homma vain paranee ja paranee.

Myös LucasArtsin seikkailupelien juonet ovat aina laadukkaita, vaikkeivat paperilla kovin ihmeellisiä tai monimutkaisia olekaan.

Final Fantasyissa.

Aina mukavia ja yllättäviä juonen käänteitä täynnä. Muutenkin juoni on erinomainen, etenkin 7. osassa.

Resident Evil 4:ssa olisi muuten hyvä, mutta sitä selitetään aivan liikaa.

Jak 2: Renegade ja Jak 3-peleissä on myös aivan upeat juonet. Pituuttakin riittää yllin kyllin.

Half-Lifet ovat myös ainakin minusta juoneltaan hyviä.

Half-Life ja Metal Gear Solid

Molempia alkaa aina pohtimaan ja aina tulee hinku päästä pelaamaan ja tehdä omia teorioita.

Pakko yhtyä MGS:ään.

Vedetään saman tien kotiinpäin ja sanotaan Zeldat. Yhden pelin juoni on tavattoman simppeli, mutta eri osien välistä aikajanaa miettiessä menee ihanasti sormi suuhun.

Lainaus:19.04.2007 Raat0 kirjoitti:

Oma suosikkini on Deus Ex lähinnä siksi, että juonenkäänteitä ja salaliittoteorioita on vähintäänkin riittämiin, ja kaikki pelin tapahtumat liittyvät juoneen hyvinkin konkreettisesti. Juoni ei siis ole pelkkä tekosyy lähettää pelaaja tehtäviin eri puolelle maapalloa. Varmaan joku voisi joku sanoa samaa tämän pelin juonesta kuin minä sanoin MGS:sta, mutta erona vaan on se, että Deus Exin juoni pysyy jatkuvasti suhteellisen uskottavana ja itse peliä tukevana.

Näin.

Eiköhän tämäkin fakta ole tullut jo lausuttua muutamaan kymmeneen kertaan PP vuosien mittaan.

Lainaus:19.04.2007 StifmeisterJr kirjoitti:
CS:ssä.

Aivan! Jännittäviä juonenkäänteitä pisaa koko rahan edestä. Kerrassaan upeasti toteutettu juoni.

Lainaus:19.04.2007 Raat0 kirjoitti:
Mikä siinä MGS:n juonessa muka niin ihmeellistä on? Mahtipontisuuden ja täydellisen naurettavuuden rajamailla tasapainoilevaa muka-filosofisella lätinällä varustettua puuroa, ainakin kaiken pelaamani perusteella. Tai no, ykkösestä en ole ihan varma, mutta jatko-osat ainakin ovat hirveää tuubaa tarinan osalta.

Tietty B-elokuvamaisuus kuuluu MGS:issa asiaan, eikä kaikkea mahtipontisuutta ole tarkoitettu turhan vakavasti otettavaksi. Mutta en minäkään kyllä jaksa täysin käsittää, miksi MGS:iä hehkutetaan juoneltaan niin ylivertaisiksi. Minuun niissä iskee enemmänkin tunnelma kuin tarina, vaikka edellinen osaksi syntyykin jälkimmäisen pohjalta.

Omasta mielestäni paras juoni missään pelissä löytyy luonnollisesti Final Fantasy VII:sta. Sen lähemmäksi täydellisyyttä on peleissä hyvin hankala päästä. Tarina on uskomattoman syvällinen, moniulotteinen, taidokkaasti kerrottu ja mieleenpainuva, enkä neljännenkään pelikerran jälkeen uskalla vielä väittää ymmärtäväni sitä täydellisesti. Juoni on mielettömän tarkkaan hiottu ja jokaisella kerralla siitä huomaa jotain uutta. Sillä on myös oikeasti jotain sanottavaa pelajaalle, eikä se ole yksiselitteinen vaan jättää paljon auki pelaajan itsensä mietittäväksi. Siihen kun lisää vielä loistavan dialogin ja hahmot, joilla juonta kuljetetaan sekä Parhaan Juonenkäänteen Missään Ikinä Koskaan, mitä muuta voi enää toivoa? Final Fantasy VII:n tarina on kaiken hehkutuksensa ansainnut.

Pistäkääpäs niitä perusteluja. Jos niitä ei joku jostakin syystä laita, poistamme ko. viestit. Kaikkia varmaan kiinnostaa lukea viestejä tyyliin "Metal Gear Solid." Kaikille tulee hyvä mieli, kun jaksatte pistää edes jonkinnäköiset perustelut kun aiheeseen postailette.

E: ei-perustellut viestit poistettu

Lainaus:19.04.2007 Cyborg kirjoitti:

Lainaus:19.04.2007 Raat0 kirjoitti:
Oma suosikkini on Deus Ex lähinnä siksi, että juonenkäänteitä ja salaliittoteorioita on vähintäänkin riittämiin, ja kaikki pelin tapahtumat liittyvät juoneen hyvinkin konkreettisesti. Juoni ei siis ole pelkkä tekosyy lähettää pelaaja tehtäviin eri puolelle maapalloa. Varmaan joku voisi joku sanoa samaa tämän pelin juonesta kuin minä sanoin MGS:sta, mutta erona vaan on se, että Deus Exin juoni pysyy jatkuvasti suhteellisen uskottavana ja itse peliä tukevana.

Näin.

Eiköhän tämäkin fakta ole tullut jo lausuttua muutamaan kymmeneen kertaan PP vuosien mittaan.

Jos vain muukin maailma ymmärtäisi Deus Exin ylivertaisuuden, niin meidän kolmen ei tästä asiasta joka kerta tarvitsisi mainita kun kysytään jotain parasta. Kakkonen kyl pitäs saada käsiin, ja kattoa kuinka pahasti ne on sen ryssiny.

Legacy Of Kain: Soul Reaver. Oikein vanha kunnon kostostoori, jossa ei verta säästellä.

Myös paljastukset pitkään razielia vastaan juonitusta petoksesta olivat hassunhauskoja.

Lainaus:19.04.2007 Banneri kirjoitti:
Omasta mielestäni paras juoni missään pelissä löytyy luonnollisesti Final Fantasy VII:sta. Sen lähemmäksi täydellisyyttä on peleissä hyvin hankala päästä. Tarina on uskomattoman syvällinen, moniulotteinen, taidokkaasti kerrottu ja mieleenpainuva, enkä neljännenkään pelikerran jälkeen uskalla vielä väittää ymmärtäväni sitä täydellisesti. Juoni on mielettömän tarkkaan hiottu ja jokaisella kerralla siitä huomaa jotain uutta. Sillä on myös oikeasti jotain sanottavaa pelajaalle, eikä se ole yksiselitteinen vaan jättää paljon auki pelaajan itsensä mietittäväksi. Siihen kun lisää vielä loistavan dialogin ja hahmot, joilla juonta kuljetetaan sekä Parhaan Juonenkäänteen Missään Ikinä Koskaan, mitä muuta voi enää toivoa? Final Fantasy VII:n tarina on kaiken hehkutuksensa ansainnut.

Saanen lainata totuuden. Just nimenomaan tuo että saa ite paljon mietittävää on iso vahvuus koko hommassa. Suuri osa jäi auki pelin lopussa mutta siitähän se mielikuvitus vasta puhtia saa, harmi vaan että puolivillaista *****a on julkaistu enemmän tai vähemmän nerokkaasti paljastamaan asioita. Tälle pelille ehdoton omistautuneisuus.

Lainaus:Jos vain muukin maailma ymmärtäisi Deus Exin ylivertaisuuden, niin meidän kolmen ei tästä asiasta joka kerta tarvitsisi mainita kun kysytään jotain parasta.

Kyllähän minä, Deus Exissä tosiaan on jo kaikki edellä mainitut kultaa ja cyberpunk-henki tuo jo sen omansa koko touhuun. Harmi vaan että vain yksi ykkönen voi olla ja se onkin jo tossa aikasemmin mainittu.

Lainaus:19.04.2007 Kyton kirjoitti:
Legacy Of Kain: Soul Reaver. Oikein vanha kunnon kostostoori, jossa ei verta säästellä.

Myös paljastukset pitkään razielia vastaan juonitusta petoksesta olivat hassunhauskoja.

Itseasiassa sarja alkaa pelillä nimeltä Blood Omen: Legacy of Kain, jonka jälkeen tulee Soul Reaverit. Blood Omen 2 tehtiin siis vasta vuonna -02, minun muistini mukaan. Sarja päättyy LoK: Defianceen, jonka loppu olisi saanut olla hieman toisenlainen.

Legacy of Kain -pelisarjan juoni on kyllä mitä parhain. Blood Omenit ovat minulta jääneet pelaamatta, sillä ykköstä ei tunnu mistään enää löytyvän enkä ole vielä kakkosta jaksanut hankkia. Mutta kyllä minä ne jossain vaiheessa ostan, jotta varastooni tulee taas uusi kokonainen pelisarja.

Soul Reaverissa, ykkösessä, on mielestäni todella selkeä ja hyvä juoni. Ja varmaan myös sarjan aikaisemmissa osissa, joita en ole päässyt edes kokeilemaan.

Tässäpä jotakin pelisarjasta ja pelien juonesta: Kain on vampyyrien (kaikki veljeksiä, Kain varmaankin vanhin veli tai isä) johtaja, joka suuttuu Razielille, pelin päähenkilölle hänen komeista siivistään, ja heitättää hänet "kuiluun", jossa Raziel palaa ihmisvampyyrin muodosta (oikeastaan) pelkäksi luurangoksi. Raziel saa tilaisuuden kostaa Kainille, mutta ensin hänen täytyy päästä takaisin oikeaan maailmaan.

Razielin parhaimpiin ominaisuuksiin kuuluu siis se, että hän pystyy kulkemaan ns. henkimaailmaan oikeasta maailmasta milloin haluaa, ja sieltä takaisin ruokittuaan itsensä kuolleiden sieluilla.

Raziel huomaa kuitenkin olevansa (muistaakseni) eri ajassa kuin mitä oli silloin kun hänet (aikaisemmin mainittuun) kuiluun heitettiin. Paikka on täynnä vampyyrejä, jotka kuolevat ainoastaan seivästämällä. Raziel saa palautettua voimansa syömällä seivästettyjen vampyyrien (sekä joissakin paikoissa asuvien ihmisten) sielut.

Razielin vampyyriveljet ovat muuttuneet "hirviöiksi" (kaikki paitsi Kain, muistaakseni Kain muutti heidät), joilta Raziel saa lisäominaisuuksia tappamalla heidät ja syömällä heidän sielunsa. Lisäominaisuuksia ovat mm. kalterimaisista porteista lävitsepääseminen kävelemällä niitä kohti, uiminen vedessä (ennen vesipomon, yhden veljen, tappamista Kain kuoli ja joutui henkimaailmaan tippuessaan veteen) ja joitakin muita, mitkä eivät juuri nyt satu tulemaan mieleen kun SR1:stä en ole moneen vuoteen pelannut.

Raziel ei siis käytännössä voi kuolla ollenkaan, sillä jos esim. sinut tapetaan oikeassa maailmassa, joudut henkimaailman, josta pääset pois syömällä sieluja ja kävelemällä 'portaalin'. Jos taas kuolet henkimaailmassa, joudut Elder Godin (hirviö/lisko, joka näkee sinut kokoajan) luokse, josta pääset henkimaailmaan etsimällä portin sinne.

Älä lue, ellet halua tietää pelisarjan viimeisen osan loppua. Elder God kuolee pelisarjan viimeisessä osassa, Defiancessa, kun Kainin ja Razielin kaikki pelisarjan aikana saadut voimat yhdistyvät.

MSG:stä sen verran että pelkka tarinan mahdoton sekavuus ei tee juonesta hyvää.

Mahtavin juoni on tietysti parhaassa räiskinnässä, Mafiassa. Ah, niin tunnelmallinen peli.

Omasta pelikokoelmastani ja kokonaisuudessaan pelaamistani peleistä paras juoni löytyy yllätys yllätys Halo Combat Evolvedista.

Pelin tarina alkaa siis Covenant liittouman hyökkäyksellä Pilar of Autumn alukselle (toivottavasti nimi oikein?) ja ihmiskunnan viimeinen toivo (Master Chief) "herätetään" poksistaan. Häntä kokeillaan pienin testein ja toiminta alkaa.

Tien etsiminen komentosillalle Kapteeni Jacob Keyesin luokse alkaa. Master Chief juoksee aseettomana läpi raivokkaiden tulitaistelujen ja löytää lopulta Jacob Keyesin. Hän antaa Master Chiefille tekoälyn avukseen (Cortana) ja pistoolin aseekseen. MC asettaa Cortanan HUDiinsa ja aloittaa matkansa kohti "pakokapseleita". Eteen tulee suuria Eliittien johtamia Grunts laumoja ja muutama Hunter eksyy MC:n matkan varrelle.

Lopulta näiden taistojen jälkeen MC ja muutama ihmissotilas saa kapselialuksen lähtökuntoon ja raju pako Halo maailmaan alkaa. Kapseli putoaa rajulla voimalla Halon pinnalle ja MC ainoana jää tästä porukasta henkiin. Siitä alkaa tämän oudon "planeetan" koluaminen. Kentän läpi mennään käyden ihmisten miehittämien "tukikohtien" luona hoitamassa Covenantteja ketoon. Lopuksi viimeisellä tukikohdalla täytyy pelastaa maan alle vangitut Spartan sotilaat. Pelicaani tulee korjaamaan eloonjääneet ja MC:n mukaansa ja näin on ensimmäinen kosketus outoon yhteiskuntaan saatu.

Kolmannessa kentässä tullaan sitten pimeään paikkaan, jota ympäröi suurimmaksi osaksi kallion seinämiä. Tästä MC ja muutama ihmissolttu tunkeutuvat Covenanttien alukseen.

Loppu lyhennettynä: MC joutuu pelastamaan kertaalleen "kidnapatun" kapteeni Jacobs Keyesin, pakenemaan Bansheellä alukselta, valtaamaan saaren, tappamaan koko tarinan ajan hirvittävän määrän Covenant liittouman sotilaita (koostuu Jackalseista, Gruntseista, Eliteistä, Huntereista), sotimaan Flood mutantteja vastaan, "takavarikoimaan" Halo ase, käydä maanalaisessa "kirjastossa", paeta Covenant versus Flood taistelun keskeltä Pilar of Autumnille, sotkea aluksen jäähdytysjärjestelmä, paeta Warthogilla ennen kuin alus räjähtää.

Lopulta MC onnistuu pakenemaan ja Halo maailma rikkoutuu.

Tarina jatkuu kakkososassa, mutta tarinaa ei jatketa kauhean hienosti. Mielestäni New Mombasan lyhyet taistelut eivät riittäneet läheskään, kun Halo maailmalle on jälleen mentävä.

Tiivistetty tarina/juoni saattaa olla puutteellinen, mutta tuossa kaikki miten minä sen muistan.

Lainaus:19.04.2007 Frunze kirjoitti:

Lainaus:19.04.2007 Kyton kirjoitti:
Legacy Of Kain: Soul Reaver. Oikein vanha kunnon kostostoori, jossa ei verta säästellä.

Myös paljastukset pitkään razielia vastaan juonitusta petoksesta olivat hassunhauskoja.

Itseasiassa sarja alkaa pelillä nimeltä Blood Omen: Legacy of Kain, jonka jälkeen tulee Soul Reaverit. Blood Omen 2 tehtiin siis vasta vuonna -02, minun muistini mukaan. Sarja päättyy LoK: Defianceen, jonka loppu olisi saanut olla hieman toisenlainen.

Legacy of Kain -pelisarjan juoni on kyllä mitä parhain. Blood Omenit ovat minulta jääneet pelaamatta, sillä ykköstä ei tunnu mistään enää löytyvän enkä ole vielä kakkosta jaksanut hankkia. Mutta kyllä minä ne jossain vaiheessa ostan, jotta varastooni tulee taas uusi kokonainen pelisarja.

Soul Reaverissa, ykkösessä, on mielestäni todella selkeä ja hyvä juoni. Ja varmaan myös sarjan aikaisemmissa osissa, joita en ole päässyt edes kokeilemaan.

Tässäpä jotakin pelisarjasta ja pelien juonesta: Kain on vampyyrien (kaikki veljeksiä, Kain varmaankin vanhin veli tai isä) johtaja, joka suuttuu Razielille, pelin päähenkilölle hänen komeista siivistään, ja heitättää hänet "kuiluun", jossa Raziel palaa ihmisvampyyrin muodosta (oikeastaan) pelkäksi luurangoksi. Raziel saa tilaisuuden kostaa Kainille, mutta ensin hänen täytyy päästä takaisin oikeaan maailmaan.

Razielin parhaimpiin ominaisuuksiin kuuluu siis se, että hän pystyy kulkemaan ns. henkimaailmaan oikeasta maailmasta milloin haluaa, ja sieltä takaisin ruokittuaan itsensä kuolleiden sieluilla.

Raziel huomaa kuitenkin olevansa (muistaakseni) eri ajassa kuin mitä oli silloin kun hänet (aikaisemmin mainittuun) kuiluun heitettiin. Paikka on täynnä vampyyrejä, jotka kuolevat ainoastaan seivästämällä. Raziel saa palautettua voimansa syömällä seivästettyjen vampyyrien (sekä joissakin paikoissa asuvien ihmisten) sielut.

Razielin vampyyriveljet ovat muuttuneet "hirviöiksi" (kaikki paitsi Kain, muistaakseni Kain muutti heidät), joilta Raziel saa lisäominaisuuksia tappamalla heidät ja syömällä heidän sielunsa. Lisäominaisuuksia ovat mm. kalterimaisista porteista lävitsepääseminen kävelemällä niitä kohti, uiminen vedessä (ennen vesipomon, yhden veljen, tappamista Kain kuoli ja joutui henkimaailmaan tippuessaan veteen) ja joitakin muita, mitkä eivät juuri nyt satu tulemaan mieleen kun SR1:stä en ole moneen vuoteen pelannut.

Raziel ei siis käytännössä voi kuolla ollenkaan, sillä jos esim. sinut tapetaan oikeassa maailmassa, joudut henkimaailman, josta pääset pois syömällä sieluja ja kävelemällä 'portaalin'. Jos taas kuolet henkimaailmassa, joudut Elder Godin (hirviö/lisko, joka näkee sinut kokoajan) luokse, josta pääset henkimaailmaan etsimällä portin sinne.

Älä lue, ellet halua tietää pelisarjan viimeisen osan loppua. Elder God kuolee pelisarjan viimeisessä osassa, Defiancessa, kun Kainin ja Razielin kaikki pelisarjan aikana saadut voimat yhdistyvät.

Pelisarjassa on myös (imo) parhaat ääninäyttelijät koskaan, varsinkin elder godin. Kyseinen herrahan kuoli tässä vähän aikaa sitten :'(

R.I.P

Lainaus:19.04.2007 Stormtrooper kirjoitti:
MSG:stä sen verran että pelkka tarinan mahdoton sekavuus ei tee juonesta hyvää.

Ei niin, mutta entäpä se tunne kun pelin lopulla kaikki palaset loksahtavat päässäsi paikoilleen ja pienen hetken ajan tunnet tietäväsi elämän tarkoituksen?
No okei, ehkäpä hivenen liioiteltua, mutta pointti taisi silti tulla selväksi. Ellei tarina miellyttäisi pelaajia, niin miksi MGS-aiheiset sivustot sitten täyttyvät juonianalyyseista sen sijaan, että puhuttaisiin vaan pelillisistä elementeistä?

MGS on minunkin vastaukseni. Aivan kuten Pelit-lehti aikoinaan totesi: "Huikean rikaskudoksinen, mestarillinen juoni."

Edit: Deus Exin juoni on kyllä loistava, mutta ei kuitenkaan varsinaisesti mitenkään hurjan omaperäinen. Lähinnä yhdistelee toimivasti jo aiemmin kerrottuja cyberpunk-tarinoita.
Deus Ex 2 pilasikin sitten lähes kaiken. :E

Lainaus:19.04.2007 Waruar kirjoitti:
Ellei tarina miellyttäisi pelaajia, niin miksi MGS-aiheiset sivustot sitten täyttyvät juonianalyyseista sen sijaan, että puhuttaisiin vaan pelillisistä elementeistä?

Sama juttuhan se on Half-Lifenkin kanssa, vaikka pelisarjan juonihan on lähestulkoon olematon.

Broken Sword-sarjan juonet ovat sieltä parhaimmasta päästä, jopa seikkailupelien saralla. Ylipäänsä nämä seikkailupelit vaativatkin sitä lihaa sen perusrungon ympärille jotta peli toimisi. Jossain shootterissa tälläinen suoraviivainen viivainen juoni toimii, mutta pääpäino on itse toiminnassa. Seikkailupeleissa tämä peli on itse juoni ja tarina. Voisin tähän luetella tukuttain noita seikkailupelejä, mutta jätän sen nyt tekemättä.

Aiheuttaa kyllä erittäin suurta kummastusta meikäläisessä jos joku todella näkee Halon juonikuviot parhaimapana mitä on pelannut tai nähnyt.

Uskomatonta.

Lainaus:19.04.2007 Cyborg kirjoitti:
Aiheuttaa kyllä erittäin suurta kummastusta meikäläisessä jos joku todella näkee Halon juonikuviot parhaimapana mitä on pelannut tai nähnyt.

Uskomatonta.

Oli siinä yksi ihan hyvä juonekäänne, mutta siinä kaikki. Jotenkin se Alien-/Half-Life-ripoffilta haiskahtanut flood-juttu vei vähän maun koko pelistä.

Lainaus:19.04.2007 Raat0 kirjoitti:

Lainaus:19.04.2007 Waruar kirjoitti:
Ellei tarina miellyttäisi pelaajia, niin miksi MGS-aiheiset sivustot sitten täyttyvät juonianalyyseista sen sijaan, että puhuttaisiin vaan pelillisistä elementeistä?

Sama juttuhan se on Half-Lifenkin kanssa, vaikka pelisarjan juonihan on lähestulkoon olematon.

Mjoo, Half-Life ykösessäkin oli hirmuset juonet muka plus siihen keksityt välijuonet(joita ei oo siis pelattu, ne vaan joku kirjotti, että näin siinä välissä tapahtui). Half-life on FPS siinä missä muutki. MGSn juonihuttu kuulostaa nii järjettömän hupaisalta, että ei ole itellä kiinnostusta etes lähtä tuota sarjaa juonellisesti testaamaa. Jos skippais ne välivideot, nii ehkä silloin. Tosin sitte kyl menis puolet pelistä ohi.

Hyvä juoni ei tarvitse juonianalyysejä ja foorumeita joissa juonta jatketaan sanallisesti. Hyvä juoni kantaa itse itsensä loppuun asti.