Eli minkä pelin parissa olet viettänyt parhaat pelihetkesi ? Esimerkiksi mitä peliä olet pelannu kauan ja tuntunut aivan uskomattomalta, tuntuu kuin olisit löytänyt parhaimman pelin ikinä/olet löytänyt parhaimman pelin ikinä.

Itselläni oli varmaan Americas armyssä parhaat pelihetket ikinä. Olin totaalisesti koukussa. Aina kun pääsi AA:ta mättäämään niin kamalat "vieroitusoireet" katosivat :p

Haulla en löytänyt vastaavaa aihetta. Jos sellainen kuitenkin on niin lukkoa vaan.

Ehkä tämä sopis paremmin tuonne "Yleinen pelikeskustelu" -alueeseen?

Enivei... Diablo 2:ssa olen viettänyt parhaimmat pelihetket. Itse asiassa kuusi vuotta parhaimpia pelihetkiä. En tiedä mikä siinä pelissä viehättää... on vaan niin pirun pahasti koukuttanut. Kaikki toimii siinä pelissä täydellisesti (dupetus vähän liiankin hyvin, joka on ainut huono asia minkä kyseisestä pelistä keksin). Voi että kun tulis uusi kunnon lisälevy LoD:n jatkoksi, se se vasta olis nannaa. Tosin onhan tuo Hellgate: London tulossa, ehkä se tyydyttää hieman Diablo-suonta.

Myös Zeldoissa (varsinkin LttP:ssä ja OoT:ssä) olen viettänyt laatupelihetkiä. Niissäkin on vaan sitä jotain. Harvoja "ei roolipelejä", joita olen kymmenet kerrat jaksanut uudestaan läpi pelata. OoT:n vuoksi myös lintsasin koulusta, se jos mikä kertoo, että peli on hyvä ja sen parissa viihtyy.

Morrowindissä ensimmäinen patikkamatka Seyda Neenistä Balmoraan. Immersio oli melkein käsin kosketeltavissa kun aurinko laski samalla horisonttiin.

Loomin loppukohtaus joka oli aika herkkää katseltavaa.

Ultima Underworld Mut heitettiin Stygian Abyssiin, mutta pois sieltä ei päässyt muuten kuin pelamaalla. Ainoastaan Morrowind on onnistunut luomaan samanlaisen pelissä olemisen tunteen.


Noi nyt tuli tälläin kylmäkseltään mieleen.

Ehkä Grim Fandangossa (Eka peli, johon jäin totaallisesti koukkuun), kun pääsin sen läpi pitkän tahkoamisen jälkeen. Se loppu oli vaan jotenkin niin ihana.. ^^

Final Fantasy VIII kun Balamb hyökkäsi Dollettiin vai mikä se nyt olikaan, ensimmäisiä parhaita hetkiä.

Metal Gear Solideissakin oli kaikissa hyviä hetkiä.

Resident Evileissäkin noita tunnelmallisia ja hyviä hetkiä on paljon, parhaat hetket ovat kun voitat viimeisen mörön juuri ennen kuin kaupunki räjähtää.

Usein pelin alussa ja lopussa ovat parhaat ja tunnelmallisimmat hetket.

Kiekko.teekoota pelaan vaan joskus. tuntyy hyvältä jos joku kikka onnistuu tai hiano maali.

Silent storm Sentinelsiin ja San andreakseen jäin koukkuun. Pakko oli päästä pelaamaan edes yksi taistelu/edes 10 min riehumista. Häpeän sitä. Onneksi en ole enää koukussa mihinkään (no okei, netzguun olen koukussa. *******!)

Tekken-pelisarja... Niin ultimaalisen koukuttavaa ettei mitään rajaa, ja varsinkin kaverin kanssa!!! Voi sitä riemua kun voittaa toisen Perfectillä...

Joka ikinen sekunti Final Fantasy- ja Fallout-pelisarjassa.

Joskus aikoinani seeässää vanhan klaanin kanssa. Se oli hienoa..

Kun joskus jaksoin vielä pelata Diablo 2:sta. Olin aivan kiimaisena sen pelin kimpussa. Nyt se huuma on jossain kaukana.

Rome - Total War:ia tuli hakattua niin helkutisti.. Koulussakaan en muuta ajatellut, kuin minkä maan kimppuun seuraavaksi hyökkään, ja minkä vahvuisten armeijoiden kanssa.

Jaa.. Toiseksi on ehkä ollut Red Orchestra: Ostfront.

Lisätään nyt vielä se cs 1.6 jota myös pelailin innoissani...tosin tämä(kin) huuma on laskenut ajat sitten.

Again... no tietenkin No one lives forever 1 ja 2. Se on vaan niin mahti peli että! Tänään viimeks oon pelannu

Kun morrowindia pelasin ekoja kertoja. Ihan uudenlainen peli minulle.

Kaikki hyvin menneet CS-matsit voi laskea parhaimmiksi pelihetkiksi.

God of War oli semmost mättöö et oksat pois

Ku Pessis voittaa Master Leaguen vaikemmalla tasolla.