Lainaus:15.10.2011 JjO kirjoitti:
Olet irtautunut kaikesta ja kaikki on mukamas turhaa... En menisi uskomaan tuota, sillä jokainen haluaa jotakin. Jokaisella on jokin tavoite/ideaali mitä tavoittelee tai sitten pettyy kun ei saa sitä. Miten voisi edes olla vapautunut tai turhautunut jos ei halua mitään?

En onneksi ole itseriittoinen idiootti, joka ei ymmärtäisi, miltä tuo juttuni, jonka mainitsit, kuulostaa luettaessa. Ehkä hieman ylidramaattiselta tai huomionhakuiselta, mutta kun en minä ole tähän tilanteeseeni tyytyväinen tai siitä ylpeä, todellakaan, enkä ylipäätään keksi mitään pätevää syytä valehdella, varsinkaan anonyymina internetissä. Ei vain rehellisesti sanoen ole enää tavoitteita. Unelmia. Eikä niitä saa väkisinkään nyhjäistyä enää.

Ja kaipa sen teoriassa voisi joku (minä) uskoa olevan vapauttavaa, ettei enää halua mitään. Esimerkkinä ne hurjapäät, jotka jättävät kaiken omaisuutensa ja kokevat olevansa onnellisina keppikerjäläisinä.

Lainaus:16.10.2011 JohnCracker kirjoitti:
Ja kaipa sen teoriassa voisi joku (minä) uskoa olevan vapauttavaa, ettei enää halua mitään. Esimerkkinä ne hurjapäät, jotka jättävät kaiken omaisuutensa ja kokevat olevansa onnellisina keppikerjäläisinä.

Noo, nekin haluaa olla vain vapaita ilman huolen häivää. En usko että on ihmisiä kellä ei ole edes unelmia muistuttavia haluja. Mutta eipä kai siinä, voin olla erehtyväinen ja kukin tuntee itsensä parhaiten...

No tästäkin on varmaan jauhettu vaikka miten paljon, mutta silti mietityttää välillä elämän tarkoitus. En ole kauaan töitä paiskinut, mutta silti tuntuu että olisin palanut ihan puhki. Onneks on muutaman päivän loma nyt. Ei riitä vapaa-aika kaikkeen haluamaani ja päivät tuntuu liian rutiinilta. Tuntuu että hukkaan ison palan elämästä pois. No täytyy varmaan jotenkin repiä työstäkin se ilo irti, jos mitenkään siihen pystyn.

Mitäs työtä teet?

Lainaus:17.10.2011 DarkestShadow kirjoitti:
En ole kauaan töitä paiskinut, mutta silti tuntuu että olisin palanut ihan puhki. Onneks on muutaman päivän loma nyt. Ei riitä vapaa-aika kaikkeen haluamaani ja päivät tuntuu liian rutiinilta. Tuntuu että hukkaan ison palan elämästä pois.

Sama. Tarvitsisin elämääni aikaa ja lisää aikaa. Kyllä mulle työ maistuu sen 8h päivä, jos saisin siihen lisäksi nukuttua 14 tuntia ja vähintään 10h vapaa-aikaa. Taidan ruveta poliitikoksi ja ajaa vuorokausien pidentämistä.
Jotenkin vaan tuntuu tämä touhu niin hölmöltä, haluaisin ajaa moottoripyörällä töihin, chillailla vaikka varastolla se 8h asiakkaita palvellen ja sen jälkeen nokosille, josta suoraan harrastuksiin. Olisikohan se mahdoton ajatus kokeilla oikeasti nukkua 2 kertaa vuorokaudessa? Heräisi joskus 9 illalla ja menisi takas nukkumaan neljältä. Lisäksi tämä Suomen kylmyys minua rassaa, nauttisin elämästäni suunnattomasti jos voisi olla vuoden jokainen päivä ilman talvitakkeja ja lumikolaa.

Jos työn määrää voisin vähentää palkan kustannuksella, niin kyllä tekisin varmasti 3 päiväistä työviikkoa jos se nappaisi tilistä tontun pois. Tuun hulluks tässä "virallisessa" säädöksien ympäristössä eikä tuo raha sitä menetettyä aikaa korvaa mitenkään.

Lainaus:17.10.2011 Whide kirjoitti:
Mitäs työtä teet?

Citymarketissahan minä, palkka ei ole häävi mutta joustaavat vähän koulunkäynnin kanssa.

Lainaus:17.10.2011 Ki3vari kirjoitti:
...

Jos työn määrää voisin vähentää palkan kustannuksella, niin kyllä tekisin varmasti 3 päiväistä työviikkoa jos se nappaisi tilistä tontun pois. Tuun hulluks tässä "virallisessa" säädöksien ympäristössä eikä tuo raha sitä menetettyä aikaa korvaa mitenkään.

Onneks on viikonloput ja lomat.

Taas sitä on tullut tajuttua, miten kriittinen minä olen - ihan kaikkea kohtaan. Minä arvioin kaikenlaisia tavaroita, muita ihmisiä, itseäni, varmaan ajatuksia... ihan kaikkea mitä mieleen tulee. Vaan mikä tässä oikeuttaa avautumaan? No se, että varmaan osaltaan tuo kriittisyys on tehnyt minusta enemmän elitistin kuin haluaisin, ja toisaalta olen ihan hirveän vaativa monen jutun suhteen, varmaan kaikkien asioitten suhteen, jotka yhtään kiinnostavat. Lopputulos on se, että mitään tarpeeksi hyvää on vaikea löytää sitten minkään asian suhteen. En voi kyllä väittää, että olisin tällä asenteella päässyt pettymäänkään ihan mahdottoman pahasti tai usein... mutta kyllähän tällainen asenne asettaa elämälle haasteita. Loppujen lopuksi en sitten ole edes varma, miksi tänne piti tulla avautumaan, kun en kuitenkaan kovin pahasti pane pahakseni asennettani.

Äh, avautuminen tekee hyvää. Huomenna (tai todennäköisesti jo viiden minuutin kuluttua) tämä ärsyttää, mutta pääsinpähän kirjoittamaan. Opintojen suhteen on laiska olo, mutta muuten tuntuu, että tekisi mieli tehdä vaikka mitä. Pitää varmaan oikeasti lähteä joskus täältä neljän seinän sisältä jonnekin, vaikka siinä ei mitään erityistä mieltä olisikaan. Tavoite 1: Sitä tähtitaivasta on pitänyt tiirailla jo ties kuinka pitkään... Joko se, tai sitten lenkille. Lenkkeily ei isommin kiinnosta, mutta jotenkin tuntuu, että sen jälkeen voisi olla melko vapautunut ja rento olo.

Ai niin, ja ihmiset ovat ihan liian pinnallisia. Tämä nyt piti vielä erikseen mainita. Tällä hetkellä on sellainen olo, että ihmiset ovat siis melko syvältä. Paljonko oikeasti kiinnostavia uusia ihmisiä muistan tavanneeni... no, sanotaan vaikka että lukion aikana tai jälkeen? Yhden. Ehkä enemmänkin, mutta yksi on jäänyt millään tavalla mieleen vaan mitäpä voisikaan odottaa, jos asuu puoli vuotta samassa huoneessa ja loput ihmiset ympärillä ovat erityisen rasittavia.

Juu, avautuminen tekee hyvää. Onpa minulla nyt taas erikoiset fiilikset kaikesta.

Avautuminen on kyllä hyväksi ja itelläki on sama "vika", että sen jälkeen yleensä tulee kamala häpeä omia sanomisia kohtaan. Ei siinä oikeasti ole mitään vikaa.
Ihmisen on ihan hyvä olla kriittinen ja pitää omat mielipiteet vahvoina. Aina tietysti saa vähän miettiä, että kuinka niitä ilmaisee muille ilman että pahoittaa kenenkää mieltäänsä.
Todellakin ihminen jolla on vahvat ja omaperäiset aatteet, se ei ehkä löydä monia ihmisiä niin mielenkiintoisina. Maailmassa kun on aina jokaiselle ajalle omat valtavirtansa, johon ihmiset haluavat hukkua ja menettää yksilöllisyytensä. Sieltäkin jopa voi löytyä mielenkiintoisia ihmisiä, jos viitsii vähänkin hieroa tuttavuutta. Ei tosin ne omaperäiset ihmiset iha yleisiä ole.

Lainaus:18.10.2011 MJR kirjoitti:
Ai niin, ja ihmiset ovat ihan liian pinnallisia. Tämä nyt piti vielä erikseen mainita. Tällä hetkellä on sellainen olo, että ihmiset ovat siis melko syvältä. Paljonko oikeasti kiinnostavia uusia ihmisiä muistan tavanneeni... no, sanotaan vaikka että lukion aikana tai jälkeen? Yhden. Ehkä enemmänkin, mutta yksi on jäänyt millään tavalla mieleen vaan mitäpä voisikaan odottaa, jos asuu puoli vuotta samassa huoneessa ja loput ihmiset ympärillä ovat erityisen rasittavia.

Joo tämäkin on tullut itelle selväksii koulun vaihtumisen myötä. Taitaa tosin johtua siitä, että porukat ei vain uskalla olla oma itsensä.

Lainaus:17.10.2011 DarkestShadow kirjoitti:
Ei riitä vapaa-aika kaikkeen haluamaani..

Minuakaan ei ole vain luotu tätä rytmiä varten. Noin kolme kertaa kuukaudessa tulee tahtomatta pidettyä lepopäiviä ja jäätyä kotia. En edes voi kuvitella olevani koulussa kuukautta putkeen.
Lisäksi jos saisi valita, niin nukkuisin aamukuudesta kello kolmeen päivällä ja alkaisin sitten viettämään arkeani aina aamuun asti.


Murossa oli hyvä kertomus jossa kirjoittaja ei ollut pienenä saanut mopoa jota rassata, niin oli sitten reilusti vanhempana ostanut itse mopon ja alkanut tuunailemaan.

^ Tuo on mielestäni sitä elämästä nauttimista. Tekee sitä mitä haluaa eikä anna muiden rajoittaa tekemisiään. Itekkin varmasti leikin leluilla sitten vanhempana jos kerran nautin siitä. Maailma on täynnä ihan naurettavia normeja joita liian useat ihmiset noudattavat.

Pitäis päästä eroon näistä heräteostoksista, mutta vaikeeksi menee kun Steamissa, Gamersgatessa yms. on usein herkullisia tarjouksia. Järjetöntä ostaa pelkkää dataa, mutta minkäs teet.:p

Lainaus:18.10.2011 Hifisti kirjoitti:
Pitäis päästä eroon näistä heräteostoksista, mutta vaikeeksi menee kun Steamissa, Gamersgatessa yms. on usein herkullisia tarjouksia. Järjetöntä ostaa pelkkää dataa, mutta minkäs teet.:p

Heräteostokset ovat kummasti vähentyneet, kun olen alkanut miettiä, tulisiko peliä kuitenkaan koskaan pelattua ja jos tulisi, niin olisiko se kuitenkin sen levyversion arvoinen sitten kun sitä haluan pelata. =) Esim. Metro 2033 on edelleen hankkimatta, vaikka se on jatkuvasti Steamin alennuksissa ja peli kiinnostaisi, jopa siinä määrin, että saattaisin melko piankin sen pelata.

Pitäisi tosiaan varmaan miettiä enemmän kuin vain kuolata hintojen perään. :p 17 peliä tuli ostettua viikon sisään ja hinnaksi muodostui n.55€ Retailina olisi setti ollut PALJON kalliimpi.

Lainaus:18.10.2011 Hifisti kirjoitti:
Pitäis päästä eroon näistä heräteostoksista, mutta vaikeeksi menee kun Steamissa, Gamersgatessa yms. on usein herkullisia tarjouksia. Järjetöntä ostaa pelkkää dataa, mutta minkäs teet.:p

Heh, mulla oli sama, mutta siihen auttaa se kun ei enää katsele tuommosia sivustoja. Pahimmillaan tuli huomattua kun tili melkein tyhjänä noiden takia. Löytyy Steam kirjastosta kaikkea mitä en välttämättä ole kokeillutkaan. "saa halvalla", nojoo saa ehkä halvalla, mutta noista aina huomaa että sitä rahaa menee ihan *******esti.

Nyt tuli tarve kertoa teillekin tämä hiljattain tajuamani asia: Elämä on lyhyt. Älkää tuhlatko sitä. Ja jokainen todella on oman onnensa seppä. Kaikille tuttuja sanontoja, mutta niissä piilee suuri viisaus.

Lainaus:20.10.2011 Cirandel kirjoitti:
Nyt tuli tarve kertoa teillekin tämä hiljattain tajuamani asia: Elämä on lyhyt.

Lainaus:18.10.2011 DarkestShadow kirjoitti:

Lainaus:18.10.2011 Hifisti kirjoitti:
Pitäis päästä eroon näistä heräteostoksista, mutta vaikeeksi menee kun Steamissa, Gamersgatessa yms. on usein herkullisia tarjouksia. Järjetöntä ostaa pelkkää dataa, mutta minkäs teet.:p

Heh, mulla oli sama, mutta siihen auttaa se kun ei enää katsele tuommosia sivustoja. Pahimmillaan tuli huomattua kun tili melkein tyhjänä noiden takia. Löytyy Steam kirjastosta kaikkea mitä en välttämättä ole kokeillutkaan. "saa halvalla", nojoo saa ehkä halvalla, mutta noista aina huomaa että sitä rahaa menee ihan *******esti.

Tänään ostettu Red Orchestra 2 (halvalla) ja tilillä jäljellä 7,46e.

Miten vasta nyt alan tajuta kuinka yksitoikkoista elämäni on. Istun vain koneella, syön ja käyn koulussa. En muista edes tarkasti milloin olisin viimeksi ollut ulkona muuten kuin koulumatkalla tai pihahommissa. Ehkä joskus alkukesästä o_O

Tekisi mieli tehdä asiaan muutos, mutta tarkemmin mietittynä ei siellä ulkona ole mitään tekemistä ainakaan yksin. Suurin osa kavereista istuu päivät koneella, kuten minä. Käyvät ehkä kerran viikossa salilla, joka ei kiinnosta minua lainkaan. Mopokin on huollossa, joten kauempana asuvien kavereiden luo ei oikein pääse.

Ehkä pitäisi ottaa itseä niskasta kiinni ja käydä vaikka pyörälenkeillä tai jotain.

Lainaus:21.10.2011 soldier_4_life kirjoitti:
Miten vasta nyt alan tajuta kuinka yksitoikkoista elämäni on. Istun vain koneella, syön ja käyn koulussa. En muista edes tarkasti milloin olisin viimeksi ollut ulkona muuten kuin koulumatkalla tai pihahommissa. Ehkä joskus alkukesästä o_O

Tekisi mieli tehdä asiaan muutos, mutta tarkemmin mietittynä ei siellä ulkona ole mitään tekemistä ainakaan yksin. Suurin osa kavereista istuu päivät koneella, kuten minä. Käyvät ehkä kerran viikossa salilla, joka ei kiinnosta minua lainkaan. Mopokin on huollossa, joten kauempana asuvien kavereiden luo ei oikein pääse.

Ehkä pitäisi ottaa itseä niskasta kiinni ja käydä vaikka pyörälenkeillä tai jotain.

Kuulostaa tutulta. Tänä syksynä on kyllä kovasti tullut intoa tehdä vaikka mitä, ja varmaan ainakin kokeilen lenkkeilyä heti kunhan vain saan (toivon mukaan) ensi viikolla uudet kengät.

Lainaus:21.10.2011 soldier_4_life kirjoitti:
Miten vasta nyt alan tajuta kuinka yksitoikkoista elämäni on. Istun vain koneella, syön ja käyn koulussa. En muista edes tarkasti milloin olisin viimeksi ollut ulkona muuten kuin koulumatkalla tai pihahommissa. Ehkä joskus alkukesästä o_O

Tekisi mieli tehdä asiaan muutos, mutta tarkemmin mietittynä ei siellä ulkona ole mitään tekemistä ainakaan yksin. Suurin osa kavereista istuu päivät koneella, kuten minä. Käyvät ehkä kerran viikossa salilla, joka ei kiinnosta minua lainkaan. Mopokin on huollossa, joten kauempana asuvien kavereiden luo ei oikein pääse.

Ehkä pitäisi ottaa itseä niskasta kiinni ja käydä vaikka pyörälenkeillä tai jotain.

Mitä jos tutustuisit ihmisiin kaveripiirin ulkopuolelta? Kävisitte vaikka kerran tai kaksi kertaa lenkillä sovittuna ajankohtana tai syömässä? Minun elämään tuo paljon iloa juurikin ne kaverit joiden kanssa ulkona tulee oltua joka päivä.

Mikäli elämä tuntuu yksinkertaiselta/tylsältä suosittelen nauttimaan pienistäkin asioista, kuten siitä että sinulla on esim. edes jonkinlainen sosiaalinenverkosto (kaveripiiri) ympärilläsi, hyvä koti, rakastava perhe (?).

Lainaus:21.10.2011 soldier_4_life kirjoitti:
Tekisi mieli tehdä asiaan muutos, mutta tarkemmin mietittynä ei siellä ulkona ole mitään tekemistä ainakaan yksin. Suurin osa kavereista istuu päivät koneella, kuten minä. Käyvät ehkä kerran viikossa salilla, joka ei kiinnosta minua lainkaan. Mopokin on huollossa, joten kauempana asuvien kavereiden luo ei oikein pääse.

Ehkä pitäisi ottaa itseä niskasta kiinni ja käydä vaikka pyörälenkeillä tai jotain.

Käy sillä pyörälläs grilleillä, kirjastoissa, kaupoissa, tapahtumissa ym, tavallista useammin ja sitten sopivan tilanteen tullen koitat virittää pientä juttua. Saat puolituttuja ja syviä analyysejä asioista =]


Nykyään mitä tulee hymyiltyä ja naureskeltua, niin lähes 90% niistä on positiivisen ajattelun ansiota. Ihan mitättömille sattumillekkin tulee naurettua itsekseen. Suosittelen kaikkia teitä kokeilemaan sen yhden päivän kokeilemaan löytämään positiivisia asioita kaikesta

Lainaus:22.10.2011 Pingis kirjoitti:
Nykyään mitä tulee hymyiltyä ja naureskeltua, niin lähes 90% niistä on positiivisen ajattelun ansiota. Ihan mitättömille sattumillekkin tulee naurettua itsekseen. Suosittelen kaikkia teitä kokeilemaan sen yhden päivän kokeilemaan löytämään positiivisia asioita kaikesta

"Tunge positiivinen ajattelu hanuriisi, kierrän kriisiryhmänne kaukaa. Älä tyrkytä minulle terapiaa, kaada lisää paskaa mun niskaan."
Vtun puunhalaajat. :)

Kirjotin just seinämän tekstiä mut lukiessani sitä huomasin et oli niin itsesäälistä ja naurettavaa lässytystä et päätin tiivistää:
Jo neljäs sukulainen kuoli viinapiruun. Järkevämpi ottais varmaa opikseen mut mitäpä meikä teki suruun? Ryyppäsin.

Lainaus:22.10.2011 SeriousMursu kirjoitti:
Jo neljäs sukulainen kuoli viinapiruun. Järkevämpi ottais varmaa opikseen mut mitäpä meikä teki suruun? Ryyppäsin.

Itellä on myös sukulainen aivan järkyttävässä kunnossa sairaalassa. Uskomatonta että en voi yhtään tuntea sympatiaa tai myötätuntoa tuollaisia tapauksia kohtaan, sillä mielestäni tuollaisella hallitsemattomalla ryyppäämisellä kerjätään ainoastaan ongelmia, mutta ei kun kuolinvuoteella vasta tajutaan mitä tulee tehtyä =[.

Toivottavasti nyt selviää ja kolmannella kerralla ymmärtää olla toistamatta virhettään

Jaksamista
Avenged Sevenfold - Seize The Day

Itse olen huomannut, että elämä on paljon hauskemaa kun ei ajattele niin pirusti kaikkea. Vetää vaan menemään ja lopputulos on sitten mitä on.

Jos etsii uutta 'tarkoitusta' elämälleen, niin kannattaa aloittaa urheileminen. Ihmiskehosta saa fyysisesti aika paljon irti. Jos ei viitsi edes kokeilla, niin sitten on turha valittaa kuinka elämästä on tullut turhaa ja tylsää ja yhyyyy.
Mikäli urheilu ei maistu niin opetelkaa vaikka uusia kieliä.

Valitettavan usein nämä parikymppiset 'olen nähnyt jo kaiken' -tyypit ovat vain juuttuneet samaan tylsään rutiiniin ilman minkäänlaisia tavoitteita ja sitten kitistään kuinka kaikki on ohi ja elämällä ei ole enää tarkoitusta.
Maailmassa on aika paljon muutakin kuin lukion filosofian ykköskurssi ja ensimmäinen oma asunto.

Yleisesti ihmiset käyttävätkin vain murto-osan todellisesta potentiaalistaan. Suomessa lähes jokaisella on vakituinen toimeentulo sekä vähintäänkin tyydyttävät olosuhteet oppimiselle. Internetin ansiosta kenenkään ei tarvitse matkustaa Kiinaan oppiakseen Kungfutselaisuudesta. ihmetyttääkin, miksi suurin osa ihmisistä tyytyy klassiseen yhteiskunnan valamaan muottiin, eikä kukaan pyri yksilöitymään. Sitten ne ihmiset, jotka pyrkivät yksilöllisyyteen, nk. individualistit, hakevat yleensä jonkin fiinin lausahduksen minkä mukaan heidän koko arvopohjansa järjestyy. Ei ole mitään väärää samaistua toisen ihmisen tekoihin tai sanoihin, mutta kriittinen ajattelu on mielestäni tarpeen tilanteessa kuin tilanteessa.

Tärkeää on myös oikea asenne elämään. Tätäkin viestiä kirjoittaessani toivon, että joku löytää 'porsaanreiän' tekstistäni. Tällä tavoin voin käyttää muiden ihmisten kriittistä ajattelua oman elämänkatsomukseni muovaamiseen. Esimerkiksi argumentoinissa moni ihminen pelkää olevansa väärässä. Minä pyrin imemään itseeni mahdollisimman paljon tietoa, jotta se hyödyttäisi minua tulevaisuudessa, tavalla tai toisella.

Lainaus:23.10.2011 Aspat kirjoitti:
Itse olen huomannut, että elämä on paljon hauskemaa kun ei ajattele niin pirusti kaikkea. Vetää vaan menemään ja lopputulos on sitten mitä on.

Miten sä lopetat ajattelemisen?