Lainaus:01.06.2012 Execta kirjoitti:

Lainaus:01.06.2012 Walken kirjoitti:
@ DaCapo: Aloita vaikka käymään punttisalilla ahkerasti, se auttaa tohon vihaan ja turhautumiseen. Olo kohenee muutenkin kunnon hikitreenistä.

...

Se on kuullema käynyt jo pitkän aikaa salilla ja sanooki, että se on tosiaan yks ilon lähteistä elämässä.

No se on hyvä juttu.

Voiko ihminen edes muuttua paljoa?

Omalla kohdalla oloni on ihan samanlainen kuin suunnilleen 13v. Ja olen siis 17v. Muut tuntuvat aikuisemmilta, mutta minä en.

ttun intti.

Lainaus:02.06.2012 Kepponen kirjoitti:
Voiko ihminen edes muuttua paljoa?

Omalla kohdalla oloni on ihan samanlainen kuin suunnilleen 13v. Ja olen siis 17v. Muut tuntuvat aikuisemmilta, mutta minä en.

Voi, ainakin pään sisällä. Se ero tulee kun tulee, turha hätäillä tuosta.

Lainaus:02.06.2012 Kepponen kirjoitti:
Voiko ihminen edes muuttua paljoa?

Omalla kohdalla oloni on ihan samanlainen kuin suunnilleen 13v. Ja olen siis 17v. Muut tuntuvat aikuisemmilta, mutta minä en.

Joka vuosi tulee itellä ainakin sitä henkistä kehitystä aivan järkyttävästi.

Ja heitä *****un tuollaiset aikuistumiset. Itse olisin lapsi koko elämäni jos olisi minusta kiinni.

Olen huomannut elämäni varrella, että elämä ei aina ole helppoa. Jokin vuosi sitten tulin siihen tulokseen, että se on oikeasti hieno juttu. Jos elämässä kaikki olisi niin sanotusti ruusuilla tanssimista, niin uskallan sanoa, että ennen pitkää siihen turhautuisi.

Minun elämänkatsomukseni on, että kaikki minua kohtaavat vaikeat ajat ja vaikeudet (sairaudet, stressaaminen opiskeluista, työstä etc.) vievät minua henkisesti eteenpäin. Kun kohtaan jonkun edellä mainitun kaltaisen asian, pysähdyn miettimään, mikä esimerkiksi sen stressin aiheuttaa.

Jos stressaan esimerkiksi työstäni, niin alan miettimään, mikä se asia on tarkalleen, mikä sen stressin aiheuttaa. Vielä kertaakaan ei ole tullut tilannetta, ettenkö olisi stressin aiheuttajaa "kekannut". Yleensä jo asian tiedostaminen riittää laukaisemaan sen ja asialle on todella helppo sittten tehdä jotakin.

Vaikka kävelisin kuinka loputtomalta tuntuvaa synkkää tietä eteenpäin, minä jatkan sen talsimista hymyssä suin, koska kyllä se aurinko tulee vastaan jossakin vaiheessa ja kun se tulee, niin se fiilis on kyllä vertaansa vailla.

Loppujen lopuksi se on minusta ihan itsestään kiinni, miten toimii esimerkiksi masentuneena: valitseeko helpoimman tien ja antaa itsensä vain vajota syvemmälle sinne synkkyyteen - ja mahdollisesti oman hengen riistämiseen, mikä on kyllä minusta pelkurien keino.

Vaihtoehtoisesti voisi valita vaikeamman ja työläämmän tien ja tehdä oikeasti työtä sen masennuksen voittamiseksi.

Masennustaan ja itsetuhoisuuttaan täällä puhuville: teille tuskin olisi pahitteeksi mennä oikeasti juttelemaan noista teidän ongelmistanne joko ammattiauttajille tai kenellä tahansa, joka osaa kuunnella ja antaa oikeita neuvoja/tietoja kohti parantumista.

Lainaus:02.06.2012 Pingis kirjoitti:

Lainaus:02.06.2012 Kepponen kirjoitti:
Voiko ihminen edes muuttua paljoa?

Omalla kohdalla oloni on ihan samanlainen kuin suunnilleen 13v. Ja olen siis 17v. Muut tuntuvat aikuisemmilta, mutta minä en.

Joka vuosi tulee itellä ainakin sitä henkistä kehitystä aivan järkyttävästi.

Ja heitä *****un tuollaiset aikuistumiset. Itse olisin lapsi koko elämäni jos olisi minusta kiinni.

Äh. Ymmärrän kyllä, mutta en uskalla tehdä asioita.


Facebookissa eräs tuttu (vähän samanlainen kuin minä, mutta hänellä on suurempi kaveriporukka) kertoi kuinka oli hauskaa muiden kanssa ja pyysi anteeksi jos oli kännipäissään käyttäytynyt tyhmästi.

Hitto kun kesäkään ei tunnu niin hienolta kun en keksi edes tekemistä. Kuinka säälittävää sekin on?

Lainaus:02.06.2012 Kepponen kirjoitti:
Hitto kun kesäkään ei tunnu niin hienolta kun en keksi edes tekemistä.

Mistä sinä nautit, mitä tehdessäsi olet iloinen? Jos et keksi mikä tuottaa iloa sinulle, mieti asioita jotka aiheuttavat ahdistusta, kärsimystä. Mitä ovat noiden asioiden vastakohdat?

***** keli

Menos ryyppää mut ***** keli vähä harmittaa :/

Lainaus:02.06.2012 Humomies kirjoitti:
Menos ryyppää mut ***** keli vähä harmittaa :/

Sama täällä. Onneks tänään on sentään vähän parempi ilma kuin eilen.

Lainaus:02.06.2012 Walken kirjoitti:

Lainaus:02.06.2012 Humomies kirjoitti:
Menos ryyppää mut ***** keli vähä harmittaa :/

Sama täällä. Onneks tänään on sentään vähän parempi ilma kuin eilen.

Ja onneksi baarissa ei sada. Mutta 8km matkaa ja kulkuvälineenä pyörä, toivottavasti ei aivan taivas repeä. :D

Lainaus:02.06.2012 zonzoy kirjoitti:

Lainaus:02.06.2012 Walken kirjoitti:

Lainaus:02.06.2012 Humomies kirjoitti:
Menos ryyppää mut ***** keli vähä harmittaa :/

Sama täällä. Onneks tänään on sentään vähän parempi ilma kuin eilen.

Ja onneksi ulkona ei sada. Mutta 8km matkaa ja kulkuvälineenä pyörä, toivottavasti ei aivan taivas repeä.

Pyörä!? Ajattelitko kännissä ajaa sillä kotiin? Good luck.

Lainaus:02.06.2012 Walken kirjoitti:

Lainaus:02.06.2012 zonzoy kirjoitti:

Lainaus:02.06.2012 Walken kirjoitti:

Lainaus:02.06.2012 Humomies kirjoitti:
Menos ryyppää mut ***** keli vähä harmittaa :/

Sama täällä. Onneks tänään on sentään vähän parempi ilma kuin eilen.

Ja onneksi ulkona ei sada. Mutta 8km matkaa ja kulkuvälineenä pyörä, toivottavasti ei aivan taivas repeä.

Pyörä!? Ajattelitko kännissä ajaa sillä kotiin? Good luck.

Pyörällähän on mukava polkea kännissä, kunhan ei ole liian kännissä.

Lainaus:02.06.2012 Visric kirjoitti:
Olen huomannut elämäni varrella, että elämä ei aina ole helppoa. Jokin vuosi sitten tulin siihen tulokseen, että se on oikeasti hieno juttu. Jos elämässä kaikki olisi niin sanotusti ruusuilla tanssimista, niin uskallan sanoa, että ennen pitkää siihen turhautuisi.

Minun elämänkatsomukseni on, että kaikki minua kohtaavat vaikeat ajat ja vaikeudet (sairaudet, stressaaminen opiskeluista, työstä etc.) vievät minua henkisesti eteenpäin. Kun kohtaan jonkun edellä mainitun kaltaisen asian, pysähdyn miettimään, mikä esimerkiksi sen stressin aiheuttaa.

Jos stressaan esimerkiksi työstäni, niin alan miettimään, mikä se asia on tarkalleen, mikä sen stressin aiheuttaa. Vielä kertaakaan ei ole tullut tilannetta, ettenkö olisi stressin aiheuttajaa "kekannut". Yleensä jo asian tiedostaminen riittää laukaisemaan sen ja asialle on todella helppo sittten tehdä jotakin.

Vaikka kävelisin kuinka loputtomalta tuntuvaa synkkää tietä eteenpäin, minä jatkan sen talsimista hymyssä suin, koska kyllä se aurinko tulee vastaan jossakin vaiheessa ja kun se tulee, niin se fiilis on kyllä vertaansa vailla.

Loppujen lopuksi se on minusta ihan itsestään kiinni, miten toimii esimerkiksi masentuneena: valitseeko helpoimman tien ja antaa itsensä vain vajota syvemmälle sinne synkkyyteen - ja mahdollisesti oman hengen riistämiseen, mikä on kyllä minusta pelkurien keino.

Vaihtoehtoisesti voisi valita vaikeamman ja työläämmän tien ja tehdä oikeasti työtä sen masennuksen voittamiseksi.

Masennustaan ja itsetuhoisuuttaan täällä puhuville: teille tuskin olisi pahitteeksi mennä oikeasti juttelemaan noista teidän ongelmistanne joko ammattiauttajille tai kenellä tahansa, joka osaa kuunnella ja antaa oikeita neuvoja/tietoja kohti parantumista.

Pointti?

Lainaus:02.06.2012 AJFA kirjoitti:

Lainaus:02.06.2012 Walken kirjoitti:

Lainaus:02.06.2012 zonzoy kirjoitti:

Lainaus:02.06.2012 Walken kirjoitti:
[quote]
02.06.2012 Humomies kirjoitti:
Menos ryyppää mut ***** keli vähä harmittaa :/

Sama täällä. Onneks tänään on sentään vähän parempi ilma kuin eilen.

Ja onneksi ulkona ei sada. Mutta 8km matkaa ja kulkuvälineenä pyörä, toivottavasti ei aivan taivas repeä.

Pyörä!? Ajattelitko kännissä ajaa sillä kotiin? Good luck.

Pyörällähän on mukava polkea kännissä, kunhan ei ole liian kännissä.

[/quote]
Kaikista mukavinta kännissä on katsoa, kun joku ajelee kispalla - kännissä.

Lainaus:02.06.2012 Walken kirjoitti:

Lainaus:02.06.2012 zonzoy kirjoitti:

Lainaus:02.06.2012 Walken kirjoitti:

Lainaus:02.06.2012 Humomies kirjoitti:
Menos ryyppää mut ***** keli vähä harmittaa :/

Sama täällä. Onneks tänään on sentään vähän parempi ilma kuin eilen.

Ja onneksi baarissa ei sada. Mutta 8km matkaa ja kulkuvälineenä pyörä, toivottavasti ei aivan taivas repeä.

Pyörä!? Ajattelitko kännissä ajaa sillä kotiin? Good luck.

Tämä pelko oli itelläki, mutta suju kyllä niinku unelma. Olinki aika hillityssä kondiksessa.

E: Muokkasit sitte baarissa sanan tilalle ulkona :D

Kesäisin kännissä pyörällä ajaminen on kyllä mukavaa puuhaa. Tuntuu että ei väsy yhtään, vaan jaksais polkea vaikka maratoonin siltä istumalta. :D Missään aivan kaatokännissä en välttämättä lähtis ajelemaan.

Joo, no oli sitten semmone ryyppyreissu, oltiin yhen tytön mökil ja siel oli jtn 7 ihmistä. No tänään sitten tyttö ilmoittaa, että olin ollut väkivaltanen joitain kohtaan, vaikka ite muistan, kuinka lohdutin yhtä tyttöä jolla oli hengitysvaikeuksia ja en muista yhtään tappelua. Olin jopa mukamas lyönyt jotakuta vaikka en koskaan lyö ketään ja repinyt yhtä tyttöä, tämä voi olla totta, vaikka en muistakkaa, mutta seki ois tapahtunu vahingos.

Tyttö sano, että ne yhdessä päätti, että meikäläisen ei sitten enää tarvi tulla uudestaan, mutta kun kysyin toiselta tytöltä joka oli sielä juhlimassa myöskin, niin se ei oo mitään kuullu puhuttavan tosta asiasta. Tää mökinomistaja tyttö on kyllä ite melkonen kusipää, ite oon ollu sille hyvä ystävä ja jos se jonkin palveluksen pyytää, niin kyllä mä sen teen, jos voin. Mutta sitten jos siltä pyytää palvelusta niin ei onnistu ja samanlailla menee lupaustenki kanssa vaikka, eli sen ei tarvi toteuttaa lupauksiaan, mutta muitten pitää. Ja se on tällänen kaikkia kohtaan. Ja sitteku se viel kusettaa kaikkia kokoajan, niinku tää "yhdessä päätettiin" hommanki. Koko jutunki se on siis voinu kusettaa. Mut eipä uskaltanu naamattain sanoa, vaan piti lähettää tekstaria sitten myöhemmin, just joo... Mut kyl mä ainaki sellasen tapauksen muistan, että otin yheltä pojalta tupakan suusta pois ja heitin menee, mut mähän vaan yritin pelastaa sen keuhkoja Voisin kutsua itsenäni ehkä "leikittelevästi kiusaavaksi" mut en miksikää väkivaltapojaksi. Ja oon aina kaikkia kohtaan mukava ja sosiaalinen, siis selvinpäin.

Lainaus:03.06.2012 Humomies kirjoitti:
Joo, no oli sitten semmone ryyppyreissu, oltiin yhen tytön mökil ja siel oli jtn 7 ihmistä. No tänään sitten tyttö ilmoittaa, että olin ollut väkivaltanen joitain kohtaan, vaikka ite muistan, kuinka lohdutin yhtä tyttöä jolla oli hengitysvaikeuksia ja en muista yhtään tappelua. Olin jopa mukamas lyönyt jotakuta vaikka en koskaan lyö ketään ja repinyt yhtä tyttöä, tämä voi olla totta, vaikka en muistakkaa, mutta seki ois tapahtunu vahingos.

Onko se yhtään mahdollista, että sut on saatettu sekoittaa johonkin toiseen siellä? Tai pelkkä nimi on saattanut sekoittua.

Onhan sekin aina mahdollista, joku muuki poika oli kuulemma haastanu siel riitaa ja kaikki oli aika kännissä, mutta saatoin mä jotain pientä ehkä tehdä, mutta en kyl mitään tapellu tai lyöny. Mutta mistä tää tyttö ees itekkää muistaa mitää, ku oli ihan yhtä päissää ku mä.

Lainaus:03.06.2012 Execta kirjoitti:
Kesäisin kännissä pyörällä ajaminen on kyllä mukavaa puuhaa. Tuntuu että ei väsy yhtään, vaan jaksais polkea vaikka maratoonin siltä istumalta. :D Missään aivan kaatokännissä en välttämättä lähtis ajelemaan.

Juu en suosittele kuitenkaan, ainakaan kovassa humalassa ajamaan. :D Itsehän eräs kaunis ilta polkasin pari metriä, tanko kääntyi mystisesti poikittain ja samantien turpa kynti hiekkaa.

Ilmeisesti olin riuhtassu yhtä tyttöä tuolla mökillä, mutta muuta kai en oo tehny, pyysin jo siltä anteeks ja onneks sille ei käyny pahemmin. Alkoholi se kyllä osaa muuttaa ihmistä.

^Sitten ei mee hyvin jos ei tosiaan oo mitään muistikuvia siitä, että on tehnyt jotain arveluttavaa kännipäissään...

Lainaus:03.06.2012 Humomies kirjoitti:
Ilmeisesti olin riuhtassu yhtä tyttöä tuolla mökillä, mutta muuta kai en oo tehny, pyysin jo siltä anteeks ja onneks sille ei käyny pahemmin. Alkoholi se kyllä osaa muuttaa ihmistä.

Ei naisia kuule riuhdota edes steroidipäissään.