Motivaatio nollilla ja pitäisi lukea matikkaa jossa aiheena derivointi ja logaritmi. Tuli oltua viikko pois koulustakin niin jäänyt muutama asia väliin ja muutenkin tuntuu että en muista mitään tältä kurssilta. Menee varmaan aika penkin alle niin pitää toivoa että osaisin edes jotain.

Mene arvauskeskukseen, lähde labran kautta pois näkemättä lääkäriä.
Lääkäri soittaa: "joo, noi testitulokset ei oo tullu ja noi sun oireet on aika hiton epämääräset, mutta mee ny kuitenki hakee apteekista ittelles vahvinta antibioottia"
Popsi pillereitä pari päivää
Soita TK:hon ja kysy voitko vaihtaa lääkkeitä, koska ne pistää elimistösi sekaisin.
TK:sta sanotaan ettei sinun niitä tarvitse syödä, koska testitulokset oli negatiiviset.

Voi ***** *******

Vieläkin kalvaa välillä ero, joka tapahtu n. puol vuotta sitten. ehdittiin 3.5v seurustella. Pidin/pidän sitä tosi speciaalina tyttönä. Kyllä tästä on jo päässyt yli, mutta välillä tiettyinä hetkinä tulee ylihaikea olo. ja uniaki nään vielä siitä välillä. Tyttö seurustelee jo toisen kanssa, toivottavasti on onnellinen. Tultiin aikanaan tosi hyvin toimeen keskenämme, että luulin että ollaan koko loppuelämä yhdessä, mutta niin sitä asiat voi muuttua. Kaduttaa monet asiat, en ollu tarpeeks hyvä välillä. Tottakai sitä toivois että pääsis menee ajassa taaksepäin ja olis parempi. Huhhuh, pahin on tästää varmaan kuitenki takana ja pakolla tää tulee tuntumaan ajan kanssa aina vaan helpommalta. Joo oon ollu tän koko-ajan täysin ilman kontaktia häneen, tuntuis liian pahalta nähä joka päivä jotain siihen liittyvää.

^Jos tuntuu ettei omana itsenään oleminen riitä, niin väärä ihminen on kyseessä. Se ei vain voi toimia, jos ei voi olla oma itsensä. Kannattaa ehkä miettiä, että olikohan sittenkään ihan niin täydellinen tapaus kuin luulet.

Lainaus:06.04.2013 hotdayy kirjoitti:
Vieläkin kalvaa välillä ero, joka tapahtu n. puol vuotta sitten. ehdittiin 3.5v seurustella. Pidin/pidän sitä tosi speciaalina tyttönä. Kyllä tästä on jo päässyt yli, mutta välillä tiettyinä hetkinä tulee ylihaikea olo. ja uniaki nään vielä siitä välillä. Tyttö seurustelee jo toisen kanssa, toivottavasti on onnellinen. Tultiin aikanaan tosi hyvin toimeen keskenämme, että luulin että ollaan koko loppuelämä yhdessä, mutta niin sitä asiat voi muuttua. Kaduttaa monet asiat, en ollu tarpeeks hyvä välillä. Tottakai sitä toivois että pääsis menee ajassa taaksepäin ja olis parempi. Huhhuh, pahin on tästää varmaan kuitenki takana ja pakolla tää tulee tuntumaan ajan kanssa aina vaan helpommalta. Joo oon ollu tän koko-ajan täysin ilman kontaktia häneen, tuntuis liian pahalta nähä joka päivä jotain siihen liittyvää.

Itellä ollu exän kans vähän sama juttu. En siis enää kotona istu nurkassa ja itke ja koita saada häntä takaisin (muutti toiseen kaupunkiin ja on seurustellu erosta asti uuden tyypin kanssa). Välillä tosiaan tulee sellasia flashbackeja, varsinkin kun itse jäin asumaan tähän kämppään missä yhdessa asuttiin.

En olis kyllä sillon eron hetkellä uskonut, että elämä tosiaan vois olla näinkin hyvällä mallilla vielä. Ens viikolla jopa työsopparin allekirjoitus

Kärsin kuulemma jonkinasteisesta masennuksesta joka on ilmeisesti ihan ymmärrettävää tällaisessa elämäntilanteessa. Tosin tuntuu että on ollut jo pitempäänkin jos edes on masennusta. Unohtelen asioita, en jaksa liikkua kotoa mihinkään muuten kuin puoliväkisin, en saa mitään aikaan(mm. koulujutut ja kotona kaikki ei niin pakolliset asiat) ja mieliala voi muuttua aika nopeastikin siten, että aluksi on hyvä päivä ja kaikki loistaa mutta yhtäkkiä kuin salama kirkkaalta taivaalta olenkin äreä ja kaikki vituttaa. Huone ihan *****isena ja epäsiistinä ja silloin tällöin vääntäydyn keittiöön hakemaan juotavaa tai syötävää. Jos menee pahemmaksi niin pitää mennä lääkäriin.

Hmm, pitäisiköhän epäillä omalla kohdalla masennusta.
En liiku kotonakaan lähes yhtään. Kun tulen koulusta kotiin, syön ja istun loppuillan huoneessa koneen äärellä. En jaksa aina edes nälkään lähteä hakemaan ruokaa jääkaapilta. Puhumattakaan siitä että jotain muita kotitöitä jaksaisin tehdä. Kyllä tulee siivottua kerran kuukaudessa, mutta onneksi ei tarvitse useammin. Ei vaan tunnu olevan virtaa/halua tehdä mitään. Kärsin myös itsevarmuuden puutteesta.

Pitäisi syödä paljon enemmän, jotta saisin painoni hyvään suhteeseen pituuteni kanssa. Koulussa ei vain pysty joka päivä syömään täyttä lautasellista, on nimittäin sellaista *****a se ruoka. Monena päivänä on tullut käytyä pizzalla tai kebabilla. Huono ruokavalioni on varmaan osasyy todella matalaan mielialaan. Asiaan auttaisi jos edes koulussa saisi kunnon ruokaa, edes kunnon salaattia ja hedelmiä ruoan kanssa. Mutta kun ei niin ei. Kotona sitten tulee yleensä syötyä kaksi täyttä lautasellista ruokaa, jolla pärjää loppuillan. Joskus harvoin tulee syötyä iltapalaksi pari leipää ja hedelmiä.

Kokoajan tulee avauduttua täällä kuinka pitäisi ottaa itseä niskasta kiinni ja alkaa bodaamaan, liikkumaan ja syömään hyvin yms. Mutta aina se jää ajatuksen asteelle. En vaan yksinkertaisesti jaksa tehdä mitään muuttaakseni asioita, vaikka halua olisi. Kaipa sitä kärsin jonkinasteisesta nettiriippuvuudestakin. Vaikka en mitään vieroitusoireita saa jos joudun olemaan pitkiäkin aikoja ilman tietokonetta ja nettiä.

Välillä sitä toivoo että asuisi keskellä ei mitään, jossa mikään ei olisi valmiina. Saisi edes vähän liikettä niveliin.

Voihan se olla. Keväällä on paljon myös masennusta. Pitänee lisätä tuohon omaan tarinaan, että lähdin ennen mielellään kavereille ja kavereiden kanssa viettämään aikaa, mutta nykyään tuntuu että olisin mieluummin yksin kotona. Pitää sitten melkein väkisin lähteä liikkeelle kotoa että saa tehtyä jotain. Vaikea kyllä kuvitella että olisi masennusta kun luulin että silloin ajattelisi ettei millään ole mitään väliä. Tuo tunteiden aaltoilukin voi olla todella nopeasti vaihtelevaa.

Itseasiassa koulunkäynnissä ei ole ongelmana vain tehtävät, vaan tällä hetkellä ei oikeastaan edes kiinnosta miten koulu menee. Ei taida olla kovin hyvä juttu pidemmän päälle.

Itellä varsinkin talvella iskee aina se "kaamosmaseennus" nyt kuitenkin huomasin, että kun aloin syömään päivitttäis lisävitamiineja niin fiilis paljon parempi. En sitten tiesä onko vain lumevaikutusta, mutta toimii.

Itelläni meni kone forkkaukseen. Tuli joku päivitys ja nyt se ei suostu köynnistykseswä tekemään muuta kuin yrittää uudelleenasennnusta. Vaihtoehtoina antoi tehdasasetukset tai järjestelmänpalautus. No koitin palautusta, mutta ei kuulemma ollut tarpeeksi levytilaa (600gigaa tyhjää ei riitä??) Että tässä taas vähän aika menee. Just olin saanu kaiken reilaan.

Ihan samahan se periaatteessa on miten ne lääkkeet toimii, että lumeena vai oikeasti Kunhan vain niistä on apua niin hyvää tulee. Tosiaan keväällä, talvella ja syksyllä on masennukset tosi yleisiä. Tosin mulla olis varmaan tullut tällaisia oireita jo ilman kevättä viimeaikaisten tapahumien ja stressin takia.

Meinasin tänään kouluun pyöräillessä jäädä auton alle. Autoilijalla oli väistämisvelvollisuus tietääkseni, koska se tuli sellaiselta vähän puskien takana olevalt tieltä ja muutenkin olisi velvollinen väistämään muita autoilijoita. Onneksi ehdin itse jarruttaa melkein pysähdyksiin vaikka olikin vähän jäinen tie, mutta se autoilija kyllä vaikutti olevan ihan omissa maailmoissa kun laittoi jarrut pohjaan viime tipassa. Onneksi ei kuitenkaan käynyt mitenkään kenellekään.

Juomista oon nyt hillinnyt, kun alko menee aika alkoholistitouhuks. Viikkomäärät oli sielä jossain 30annoksen paikkeilla ja suurkulutuksen raja menee miehillä 21 annoksen kohdalla. Paljon vapaa-aikaa ja tätä tyhjää aikaa sitten tuhlattiin juomalla, kun kännissä se on vähemmän tylsää. Pitäs keksii jotain oikeaa tekemistä. Ei tule mitään varsinaisia hinkuja juoda, enkä alkoholia oikein ajattelekkaan, mutta on vaan niin tylsää.
Nyt ollut noin kuukauden 12 annoksen viikkokulutuksella, eikä mitään ihmeellisempää ole tapahtunut. Yllättävän nopeasti tohon uuteen rytmiin tottui.

Saan jonkinlaista sairaalloista nautintoa kun tietyt valitut vihaa mua. En harrasta siis mitään provosointia, vaan olen ihan oma itseni. Voi ihan silmin nähdä kuinka sen kaverin ego ei kestä kolausta, vaan heti aletaan puolustelemaan ja koitetaan saada toisten itsetunto maata vasten.

Musta on tullut se tyyppi jota ihannoin aina lapsena ja haaveilin olevani. Olen tarpeeksi kurinalainen heräämään aamuneljältä aerobiselle, opiskelemaan vapaa-ajallani ja reenaamaan. Meditoin ja luen filosofiaa ym. päivittäin. On erittäin harvinaista etten tiedä jostain asiasta tai harrastuksesta jotain tai en ole ennen kokeillut sitä.

Mua ei kiinnosta kuinka narsistiselta tää kuulostaakaan, kun tää mun elämä on aivan hemmetin mahtavaa. En vaihtaisi sitä edes ikuiseen lapsuuteen.

Oon siis onnellinen että ärsytän toisia =). Siitä huomaa että kehityn kokoajan vahvemmaksi. Ja en nyt sano, että minun elämäni on mitenkään muita parempi. Mielestäni elämän laadun määrittelee se kuinka paljon toteutat itseäsi muista välittämättä. Se on ainoa elämisen arvoinen elämä.

Joku jossain on sanonut, että alat muistuttamaan viittä lähintä ihmistä joiden kanssa vietät eniten aikaa.

Oon niin järjettömän kiitollinen, etten ole mikään lammas, joka seuraa valtavirtaa ja noudattaa jotain ***** sääntöjä.


Kiitti, kuitti ja kanootti. Rakastan teitä. Piis out brah

Pingiksen kanssa vähä samantyylisiä kokemuksia. Ei siis siinä, että minäkään nostaisin itseäni muiden yläpuolelle, mutta mitä itsevarmemmin toimit, sitä enemmän muut jostain syystä asettavat itsensä sinun alapuolellesi.

Mä en edes harrasta oikein mitään ihmeellistä, olen vapaa-ajallani melko laiska ja keskityn lähinnä ryyppäämiseen ja shoppailuun. Tämän ohella pyrin seuraamaan aikaani ja tekemään kovasti töitä. Pelkästään tällainen elämä tuntuu riittävän monille raivostumiseen.

Yksi raivonaihe monelle tuntuu olevan se, etten ole pariutunut, enkä haaveile mistään perinteisestä perheellisyydestä, vaan elän tätä elämää itselleni. Kaiketi nämä perheelliset alta kolmekymppiset näkevät minussa jotain sellaista, mitä hekin voisivat olla, eli hyvin toimeentulevia itsenäisiä ihmisiä. Itse kunnioitan kovasti heitä, jotka tekevät lapsia ja elävät oman valintansa mukaista elämää. Sitten, kun itse valitset sen uran, mukavuuden ja massin tekemisen, niin ei paljoa kunnioitusta takaisin tule.

Eläkää sellaista elämää kuin itse haluatte, älkääkä tuomitko ketään.

^Se on kyllä jännää, miten jotkut ottaa nokkiinsa siitä että toiset ei välttämättä halua tehdä muksuja, ja vetää sitä liikakäytössä kulunutta "kukas susta sitten huolehtii kun oot vanha?" -korttia. Ja sitten kun et ole pariutunut, niin aletaan miettiä että oot varmaan homo. :D

Ei hitto. Havahduin just siihen että ihmettelin missä mun kännykkä on. Olin kuitenkin vieny sen akvaarion päälle varmaan vähän aikaisemmin ja en muista sitä. En taida kyllä muistaa muutakaan siltä ajalta kun katsoin televisiota vähän aikaa, muuta kuin pätkiä siitä ohjelmasta joka nälyi. Jos tällasta tulee vielä enemmänkin niin alan huolestua ja pitää varmaan marssia lääkäriin ja toivoa että todellakin johtuu mahdollisesta masennuksesta eikä mistään vakavemmasta. Sehän tästä vielä puuttuisi.

Voi kilin kellit miten osaakin olla kova aloituskynnys alkaa jälleen pänttäämään kesän pääsykokeisiin. Varsinkin kun vuorossa on tänään matikka..

Lainaus:13.04.2013 visperi kirjoitti:
Ei hitto. Havahduin just siihen että ihmettelin missä mun kännykkä on. Olin kuitenkin vieny sen akvaarion päälle varmaan vähän aikaisemmin ja en muista sitä. En taida kyllä muistaa muutakaan siltä ajalta kun katsoin televisiota vähän aikaa, muuta kuin pätkiä siitä ohjelmasta joka nälyi. Jos tällasta tulee vielä enemmänkin niin alan huolestua ja pitää varmaan marssia lääkäriin ja toivoa että todellakin johtuu mahdollisesta masennuksesta eikä mistään vakavemmasta. Sehän tästä vielä puuttuisi.

Voi kuule, minä olisin tyytyväinen jos unohtelisin vain tuollaisia pieniä pätkiä. :D Nimim: pikkulapsena tutkittu muistihäiriö, välillä tulee täydellisiä unohduksia tehdyistä asioista. Ei siis mitään muistikuvia ja oppiminen on astetta hankalampaa.
Niin ja löysin eilen auton konepellin alta lampun, mikä oli jäänyt about viikko sitten sinne autoa ihmetellessä.

Lainaus:13.04.2013 visperi kirjoitti:
Ei hitto. Havahduin just siihen että ihmettelin missä mun kännykkä on. Olin kuitenkin vieny sen akvaarion päälle varmaan vähän aikaisemmin ja en muista sitä. En taida kyllä muistaa muutakaan siltä ajalta kun katsoin televisiota vähän aikaa, muuta kuin pätkiä siitä ohjelmasta joka nälyi. Jos tällasta tulee vielä enemmänkin niin alan huolestua ja pitää varmaan marssia lääkäriin ja toivoa että todellakin johtuu mahdollisesta masennuksesta eikä mistään vakavemmasta. Sehän tästä vielä puuttuisi.

Tuskimpa mitään sen vakavampaa. Itsellä kun isä kuoli niin oli jonkinaikaa myös lieviä muistihäiriöitä (pankkitunnukset, salasanat, tavaroiden sijainnit yms.) unohtuivat mutta kyllä se siitä sitten lähti paranemaan. Ahdistuneisuuden piikkiin ainakin itsellä meni ja sitä mukaan kun pää alkoi rauhoittua niin unohtelukin väheni.

Joo ehkä vähän yllätyin kun ei ennen ole ollut tällaista että unohtelen mitä juuri tein tai suunnittelin. Ei ole vielä unohtunu sen tärkeämpää kuin että laitoinko oven lukkoon mutta sekin on aika yleistä.

Elisa viihde.. Ostin sellaisen ja telkusta en ole katsonut edes kokonaista Salkkareiden jaksoa ja nyt jo kiehuu. Ja kun asialle ei voi tehdä mitään. Ensinnäkin oli tajuton kasa ongelmia saada edes kuva näkymään. Koko digiboxi meni vaihtoon ja sain uuden tilalle.

Toiseksi koko laatikko on hidas kuin mikä. Painat nappulaa niin kuva lagaa pariksi sekunniksi ja sitten tökkien tekee valitun toiminnon. Konetta saa jatkuvasti vetää irti seinästä ja kytkeä takaisin, koska minkäänlaista päävirtakytkintä ei ole. Tai jos se on boxin edessä olevassa virtanapissa niin se ei toimi.

Eikä kyseinen laatiikko ole edes hieno. Ruma kuin mikä. Kahdeksan vuotiaan alakoulussa tehdyt puuhärvelitkin sopivat paremmin silmälle kuin tämä sinivalkoinen ufo.

Netti onneksi toimii.. vielä. Saa nähdä koska menee sekin. Oon lukenu paljon netissä foorumeita ja en todellakaan ole ainoa. En voi muuta sanoa, että älkää koskaan menkö ostamaan kyseistä skeidaa. Itse joudun nyt kaksi vuotta sitä kestämään, mutta sen jälkeen lentää kyllä valovuosien päähän koko palvelu, ellei tule jotakin muutosta.

Melkein voisi adressin aloittaa, että mokoma syöpä pois markkinoilta. Eihän tämä koko juttu ole kuin asiakkaiden kusetusta. Luvataan hienoja ominaisuuksia. No kaikki tietävät, että niihin ei pidä uskoa, mutta kyllä nyt pitäisi perusasiat olla kunnossa. Jos kuva ei näy, laatikko ei käynnisty kun napista painaa ja kaikki muut ei ole kunnossa niin on jo kumma.

Oon kai aika vainoharhainen. Noin tunti sitten alkoi naapurin koira haukkua niin kiukkuseen malliin, että voisi luulla, että täällä liikuskelee ihmisiä, jotka eivät tänne kuuluisi. No eipä mitään, nyt heilun täällä täysin valveilla, valot päällä ja keittiöveitsi tossa vieressä. :S

Lainaus:14.04.2013 BoomBaard kirjoitti:
Elisa viihde.. Ostin sellaisen ja telkusta en ole katsonut edes kokonaista Salkkareiden jaksoa ja nyt jo kiehuu. Ja kun asialle ei voi tehdä mitään. Ensinnäkin oli tajuton kasa ongelmia saada edes kuva näkymään. Koko digiboxi meni vaihtoon ja sain uuden tilalle.

Toiseksi koko laatikko on hidas kuin mikä. Painat nappulaa niin kuva lagaa pariksi sekunniksi ja sitten tökkien tekee valitun toiminnon. Konetta saa jatkuvasti vetää irti seinästä ja kytkeä takaisin, koska minkäänlaista päävirtakytkintä ei ole. Tai jos se on boxin edessä olevassa virtanapissa niin se ei toimi.

Eikä kyseinen laatiikko ole edes hieno. Ruma kuin mikä. Kahdeksan vuotiaan alakoulussa tehdyt puuhärvelitkin sopivat paremmin silmälle kuin tämä sinivalkoinen ufo.

Netti onneksi toimii.. vielä. Saa nähdä koska menee sekin. Oon lukenu paljon netissä foorumeita ja en todellakaan ole ainoa. En voi muuta sanoa, että älkää koskaan menkö ostamaan kyseistä skeidaa. Itse joudun nyt kaksi vuotta sitä kestämään, mutta sen jälkeen lentää kyllä valovuosien päähän koko palvelu, ellei tule jotakin muutosta.

Melkein voisi adressin aloittaa, että mokoma syöpä pois markkinoilta. Eihän tämä koko juttu ole kuin asiakkaiden kusetusta. Luvataan hienoja ominaisuuksia. No kaikki tietävät, että niihin ei pidä uskoa, mutta kyllä nyt pitäisi perusasiat olla kunnossa. Jos kuva ei näy, laatikko ei käynnisty kun napista painaa ja kaikki muut ei ole kunnossa niin on jo kumma.

Samoja kokemuksia mullakin. Mokomakin digiboksi on aivan perseestä, lagaa ja tökkii jatkuvasti, välillä jopa kaatuilee.

^Joo itse onneksi pääsin eroon koko roskasta. Eivät vain saaneet kuvaa näkymään vaikka kaikki kokeiltiin läpi. Nyt voi nauttia telkustakin ihan normaalilla TOIMIVALLA digiboxilla.

Kävin eilen palauttamassa liikkeeseen härvelit ja kassalla sattui olemaan sama myyjä joka mulle niin kehui koko systeemiä. Kysyin siinä, että kun sulla on tää sama palvelu kotona, niin ihanko oikeasti voit suositella sitä muille ja väittää, että digiboxikin on laadukas. Oli hetken hiljaa ja sit alko just se perus "Se on valitettavaa, että kaikilla se ei toimi niinkuin pitäisi". Ainakin kavereiden ja netistä lukemien kokemuksien perusteella se ei kyllä toimi kellään.

Koko elämä on ihan ***** perseestä. Tulen kärsimään koko loppu elämän aivoinfarktin aiheuttamasta dystoniasta vasempaan käteen ja vähän jalkaan. Kaikki pitää minua jonain *******n vammaisena ja moni varmaan pelkääkin. Ei ole minun vika että omistan *****t verisuonet ja aivot päätti tukkeutua eräänä kauniina päivänä 6-vuotiaana. Aina ollaan epäilemässä että pärjäänkö yksin ja isäkin varmaan luulee että en voi muuttaa omaan asuntoon. Ihan vasta diagnoosi oli vielä sellainen että voin parantua ja opinkin heti infarktin jälkeen taas kävelemään ja käden toiminta on parantunut jonkin verran. Kuitenkin viime viikolla sairaalassa käydessä lääkäri sanoi että kyse onkin dystoniasta eikä ole parannuskeinoa, vain lihasten tahatonta jäykistymistä voidaan lieventää botox hoidoilla.Mitäpä tässä sitten enää mitään yrittämään, peli on menetetty ajat sitten.
Äiti ja koira kuoli, äiti nuorena niinkuin isänsäkin. Taitaa olla suvussa nuorena kuoleminen. kavereita on muutamia, osa varmaan sen takia että muut yleensä kutsuvat minut heidän mukaansa. Loput varmaan sitten vältelevätkin. Uusien ihmisten seurassa monesti ahdistaa olla. Koulu menee päin persettä kun en jaksa tehdä mitään vaikka haluankin hyvät paperit. Päivät ja viikot vietän suurimmaksi osaksi nykyään yksin kotona tietokoneella kun en jaksa lähteä mihinkään. *****a, niin paljon *****a kaikkialla, varsinkin viime kesäloman alusta lähtien.
Isän kanssa välit ovat etääntyneet vanhempien eron jälkeen. En halua olla tekemisissä hänen vaimonsa kanssa, koska en ole ikinä pitänyt hänestä. Siispä on vaikeaa myöskään pitää yhtteyttä isään.
Olen väsynyt olemaan erilainen, joskus tuntuu että ehkäpä minä jatkan perinnettä ja kuolen nuorena, tosin oman käden kautta. Minun tuurilla kyllä joku sairaus vielä vie mennessään ennen sitä. En uskalla ja halua puhua kenellekään koska sittenhän en varsinkaan saa tehdä mitään tai olla yksin ja saan vain sääliä. Äsken jutellessa äitin miesystävä sanoi että ehkäpä se elämä hymyilee vielä joskus. Tuskinpa vain. Äitin kuolemasta varmaan pääsen ajan kanssa yli mutta muita ongelmia on vaikea kyllä olla ajattelematta.
Tiedättepähän nyt tekin, hävettää vain tämän jälkeen käydä täällä.

Lainaus:25.04.2013 visperi kirjoitti:

Tiedättepähän nyt tekin, hävettää vain tämän jälkeen käydä täällä.

Älä suotta häpeile. Rohkeutta se on kertoa omista tuskaisista kokemuksistaan ja ikävistä fiiliksistä avoimesti. Kuinka vanha olet tällä hetkellä? Kovalta kohtalolta kuulostaa kuusivuotiaasta alkaen käydä tuollaista läpi.