Antiikin Kreikan historiasta kiinnostaa lähinnä vain yksi asia, pankration.
Nykykäänhän kreikassa tuskin paljoa vapaaotellaan..

Vähän kaikki, jostain esihistoriasta (ei nyt mennä kivikaudelle ) kylmään sotaan. Ja pelejä löytyy kaikille aikakausille.

Sinänsä kaikki kiinnostaa Historiasta ja opiskelenkin sitä kaikki kurssit lukiossa koska Arkeologi olisi yksi ura vaihtoehto minulle parin muun ohella.

Suoritin viime jaksossa "Suomen Historia" kurssin (syventävä kurssi) ja olihan se ihan mielenkiintoinen jossain määrin ja sitä jaksoi lukea.

Odotan innolla, että pääsee opiskelemaan Kreikan Mytologiaa/ Toista Maailman sotaa lukiossa.

Lainaus:04.10.2007 Resto kirjoitti:
Odotan innolla, että pääsee opiskelemaan Kreikan Mytologiaa/ Toista Maailman sotaa lukiossa.

Lukiossa on aika turha odottaa noita innolla, ne kun ohitetaan parilla kipaleella. Jos asiat kiinnostavat ja niistä on vähän lueskellut ennen lukiota, tietää aiheista luultavasti paljon enemmän kuin tulee koulussa oppimaan.

Pitäs varmaan laittaa historian kirjoihin se että sain 9:n kokeesta. Kaikista muista kokeista tänä vuonna tullu joko 5, 6 tai 7. Eli todella harvinaista.

Mut nää Stalinit ja Leninit on aina ollu noita mun idoleja joten siinä syy

Lainaus:04.10.2007 Stene kirjoitti:
Mut nää Stalinit ja Leninit on aina ollu noita mun idoleja joten siinä syy :D

Mua taas ne ei kiinnosta pätkääkään :p
Onneks seuraavaks tulee WWII

Lainaus:04.10.2007 Stene kirjoitti:
Mut nää Stalinit ja Leninit on aina ollu noita mun idoleja joten siinä syy

"Nää Stalinit ja Leninit..." -_-

Miksi edes vertaat toisiinsa? Lenin oli idealisti, joka antoi Suomelle itsenäisyyden ja sai vielä jotain toimiviakin muutoksia aikaan. Stalin taas oli... läjä paskaa...

Noh, oon jotenki aina tykänny tosta toisen maailmansodan menosta että oli jokasella maalla joku johtaja ja ikoni, natseilla hakaristi, neuvostoliitolla sirrpi ja vasara jne.

Heil Hitler, Meil Kosola, Muil Mussolini!

Tokalla luokalla jo osasin aika paljon toisen maailmansodan tapahtumista.

Lainaus:sivellevis:
Miksi edes vertaat toisiinsa? Lenin oli idealisti, joka antoi Suomelle itsenäisyyden ja sai vielä jotain toimiviakin muutoksia aikaan. Stalin taas oli... läjä paskaa...

Lenin todella oli näpsäkkä setä, josta olisin kernaasti kirjoitellut yo-kirjoituksissakin silloin joskus. Harmi, kun en nyt muista, kuka päästi ilmoille seuraavan sutkauksen (ei suora sitaatti): On harmillista, että toveri Stalin on niin pehmeä. Lenin olisi ollut kovempi.

Joka tapauksessa onnistuin Wikipediasta löytämään katkelman yhdestä Leninin käskyistä. Tämä on todellinen helmi, yksi parhaista:

Toverit! Kulakkien kapina teidän viidessä piirikunnassanne on murskattava säälimättä.

--

On luotava esimerkkitapaus. 1) Hirtettävä (ja sanon hirtettävä sillä tavalla, että ihmiset näkevät sen) ainakin sata kulakkia, porhoa, tunnettua verenimijää. 2) Julkaistava heidän nimensä. 3) Otettava heiltä kaikki vilja. 4) Nimettävä panttivangit, kuten ilmoitimme eilisessä sähkeessämme. Tehkää tämä sillä tavalla, että ihmiset satojen virstojen säteellä näkevät sen, vapisevat, ottavat opikseen ja toteavat: ne tappavat verta janoavat kulakit nyt ja tulevaisuudessakin.

--

Lenin tuskin olisi myöntänyt Suomelle itsenäisyyttä, ellei silloisen Neuvosto-Venäjän poliittinen asema olisi ollut kovin hatara. Sitä paitsi hän ei ehkä todella edes uskonut, että Suomi onnistuisi säilyttämään itsenäisyytensä

-

eihän itsenäistä Suomea koskaan aiemmin ollut ollutkaan!

Kuten tiedämme, Leninin tulee ne takaisin -ajattelu ei täsmännyt, mitä tuolla naapurissa kyllä yritettiin korjata jo sisällissodastamme lähtien tavalla tai toisella. Silloin ilmestyneistä propagandalehtisistä ei ole vaikeakaan nähdä, mitä mieltä siellä todella oltiin Suomen itsenäisyydestä. (Lukion aihetta sivuavalla historian kurssilla näytettiin mm. kuva, jossa köyhät suomalaiset työläiset kohtaavat nämä avosylin vastaanottavat neuvostoproletaarit auringon kimallellessa ja sitä rataa.)

_______________________________________

Lainaus:Noh, oon jotenki aina tykänny tosta toisen maailmansodan menosta että oli jokasella maalla joku johtaja ja ikoni, natseilla hakaristi, neuvostoliitolla sirrpi ja vasara jne.

Tämä on muuten tärkeä historiallinen seikka. Natsi-Saksa oli eräänlainen osoitus siitä, että ihmisiä voidaan kohtuullisen helposti johtaa harhaan*, jos olot vain ovat sopivat. Saksan tapauksessa natsipuolueella oli ainutlaatuinen tilaisuus: maa oli hävinnyt sodan, josta se oli tuomittu yksin vastuulliseksi. 1920

-

1930-luvun Saksassa ihmiset kaipasivat hallinnolta ainakin kolmea asiaa: työtä, ruokaa ja loistoa!

*) Harhaanjohtaminen on tietenkin suhteellinen käsite.

Onneksi kaikki on noin yksinkertaista ja helppotulkintaista. Muutenhan sitä saattaisi vaikka mennä pää pyörälle.

Edit: En siis todellakaan viittaa Mieltsen loistavaan viestiin, sattui vaan postaamaan samaan aikaan.

Lainaus:04.10.2007 sivellevis kirjoitti:

Lainaus:04.10.2007 Stene kirjoitti:
Mut nää Stalinit ja Leninit on aina ollu noita mun idoleja joten siinä syy

"Nää Stalinit ja Leninit..." -_-

Miksi edes vertaat toisiinsa? Lenin oli idealisti, joka antoi Suomelle itsenäisyyden ja sai vielä jotain toimiviakin muutoksia aikaan. Stalin taas oli... läjä paskaa...

Ei Lenin sitä itsenäisyyttä ihan hyvää hyvyyttään antanut. Toivottiin punaisten voittavan sisällissodan ja Suomen liittyvän tämän jälkeen Neuvostoliittoon.

Lainaus:04.10.2007 MieItse kirjoitti:
...1930-luvun Saksassa ihmiset kaipasivat hallinnolta ainakin kolmea asiaa: työtä, ruokaa ja loistoa!

*) Harhaanjohtaminen on tietenkin suhteellinen käsite.

Toi saksalaisten loistonhimo on niillä kyllä ihan verissä. pirun ylpeä kansa.

Lainaus:04.10.2007 Napilon kirjoitti:
Ei Lenin sitä itsenäisyyttä ihan hyvää hyvyyttään antanut. Toivottiin punaisten voittavan sisällissodan ja Suomen liittyvän tämän jälkeen Neuvostoliittoon.

Totta tuokin, mutta Vladimirin aikoina bolševikkien linjaan sentään kuului, että kansoilla on oikeus itsenäisyyteen. Hän uskoi Suomen liittyvään vapaaehtoisesti Neuvosto-Venäjään, kun taas Josif halusi ottaa maamme mukaan NL:ään väkivalloin. Jos oltaisiin nöyrrytty idän ison punaisen Saatanan edessä Baltian maiden tavoin, oltaisiin varmasti menetetty itsenäisyys. [/patriotismi]

Lainaus:04.10.2007 sivellevis kirjoitti:
Totta tuokin, mutta Vladimirin aikoina bolševikkien linjaan sentään kuului, että kansoilla on oikeus itsenäisyyteen.

Lenin was a harsh critic of imperialism. In 1917 he declared the unconditional right of self-determination and separation for national minorities and oppressed nations. However, when the Russian Civil War was won he used military force to assimilate the newly independent states of Armenia, Georgia, and Azerbaijan. He argued that the inclusion of those countries into the newly emerging Soviet government would shelter them from capitalist imperial ambitions.

-- Wikipedia

Lenin ei ole yksiselitteinen hahmo. Pahimmillaan hän oli Stalinin tavoin oikukas ja julma tyranni; parhaimmillaan Lenin oli idealisti ja harkitseva poliitikko. Leninin jälkimmäinen puoli vilahti näkyvissä muun muassa (tai etenkin!) siinä, että hän tunnisti testamentissaan uhan, joka Stalin tuolloin jo oli.

Lenin Stalinista: Valitkaa joku toinen, joka on maltillisempi, kohteliaampi ja vähemmän oikukas.

P.S. Hauskaa nippelitietoa: nimi Stalin tarkoittaa vapaasti käännettynä Teräsmiestä!

Mistä lienee peräisin käsitys, jota tietyt vasemmistolaiset paljon viljelee "Lenin oli hyvä, stalin paha, stalin pilasi Neuvostoliiton"?

Loistava aihe, perato!
Ite(kkin) olen älyttömän kiinnostunut historiasta. Etenkin sotahistoriasta.
Kaikki aikakaudet kiinnostaa, mutta kiinnostavimmat on aina ollut muinainen egypti, antiikki ja maailmansodat.
Onko lukion historia samantapasta perusasiaa kuin peruskoulun, vai onko se jo edes vähän vaikeempaa?

Lainaus:04.10.2007 sampsi kirjoitti:
Onko lukion historia samantapasta perusasiaa kuin peruskoulun, vai onko se jo edes vähän vaikeempaa?

Itse koin niin, että siinä missä peruskoulun historian opetus pyrkii vastaamaan kysymykseen mitä tapahtui, lukiossa ollaan pikemminkin kiinnostuneita siitä miksi se tapahtui (ja toisaalta mitä siitä seurasi).

P.S. Lukio on tietenkin sivistävä, korkeakouluopiskeluun valmistava laitos. Historian merkitys yleissivistyksessä on niin kiistämätön, että sitä on luettava liki yhtä paljon kuin kieliä. Asia ei kuitenkaan ole vaikeaa per se*, jos opiskelija malttaa vähänkään olla tunneilla mukana ja panostaa.

*) Kyseessähän EI ole eräs anatominen alue vaan sitaattilaina latinasta, jos fraasi jotakuta sattui hämäämään. Ilmauksen voisi toki korvata suomeksikin, mutta glamour viehätti nyt vain liiaksi.

Lainaus:04.10.2007 sampsi kirjoitti:
Onko lukion historia samantapasta perusasiaa kuin peruskoulun, vai onko se jo edes vähän vaikeempaa?

No sen verran se poikkeaa, että vihdoin päästää osittain eroon siitä pippelitiedosta. Eli enää ei kysytä, että minä vuosina ja kuka hallitsi Kansallissosialistista Saksaa. Historiahan ei nyt niin hurjasti muutu ala-asteelta yliopistoon, ainoastaa vähän se katsanto muuttuu. Vielä lukiossa kaikki on sellasta "näin se on, tämä on faktaa" eikä oikeastaan mitään kyseenalaisteta. Tuntuupi et tuolla luennoilla koko ajan kyseenalaistetaan se, että onko tämä totta ja kerrotaan mitä kautta tieto on saatu.

Lukion historia kuitenki yrittää neljässä pakollisessa ja kahdessa syventävässä kurssissa käydä kaiken oleellisen maailman historiasta, mitään kovin intensiivistä tutkailemista en siis voi luvata. Meillä jäi puolet kirjan sisällöistä monesti vielä käsittelemättä kun tahti on aika verkkainen.

Lukiossa kuitenki pitää jo jossain määrin oivaltaa, että ei ole väliä milloin se tapahtui suhteessa jeesuksen syntymään vaan milloin se tapahtui suhteessa muihin läheisiin tapahtumiin. Eli kronologialla on enemmän merkitystä kuin tietyllä päivämäärällä. Syy ja seuraussuhteitakin pitää jo osata ettiä jos niitä täysiä pisteitä haluaa joistaki kokeista hamuta(en mee lupaamaan mitään, itellä oli ihan hyvät kokeet).

Kato vanhoja ylioppilaskoetehtäviä nii näät suunnillee mitä siellä pitää osata.

Jos maailmanhistoria kiinnostaa yleisellä tasolla niin suosittelen lukemaan 1119 sivuisen opuksen nimeltä Maailmanhistorian pikkujättiläinen. Se o sellanen historian "käsikirja". Se uudempi painos varsinkin on aika hyvin jäsennelty, että sieltä nopiaa löytää ne mielenkiintosimmat asiat joista haluaa tietää "enemmän". Luulis löytyvän ainakin pääkirjastoista ja kirjakaupoista(maksaa tosin maltaita ja mansikoita). Ei tämä mitenkään siis kirjallisesti loista(ei huonokaan), mutta tästä on vain helppo löytää se mitä haluaa tietää.


Ja tosiaan kuten Mieltse tossa sanoi, lukiosta -->> historia ei pyri vastaamaan kysymyksiin 'mitä', 'missä j'a 'milloin' vaan haetaan vastausta kysymykseen, 'miksi?'.

No nyt kun kaikki yleinen lätinä on käytyä, nii pitäskö sitä sit alkaa pohtimaa tuota vastausta kysymykselle 'miksi?'. Noinniinku olisko jollai jotai aihetoivomusta, mistä alettais lätisemää niitä näitä irronneita päitä. Elkääkä nyt vaa heittäkö jotai toista maailmansotaa, siitä on näillä foorumeilla kyl aikoinaa lätisty iha tarpeeksi, sitte tuli wikipedia ja suuriosa keskustelusta kävi turhaksi.

Onko Rooman valtakunnan tuhon syistä keskustelu liikaa?

Voisin heittää tähän vaikka tämän syksyn hissan ekan tehtävän. Itse ainakin tunsin, että tiesin aiheesta yllin kyllin, mutta tuntui, että tehtävän luonteesta johtuen tehtävä meni vähän alakantiin. Tuntui, etten osannut selittää tuon tyyppiseen tehtävään kunnolla.

Kysyisinkin, että mitä mieltä te peepeen käyttäjät olette siitä, mikä aiheutti Rooman tuhon. Tietenkään ei ole yksiselitteistä vastausta, mutta toiset asiat vaikuttivat enemmän kuin toiset.

Ja palatakseni vielä tuohon tehtävään. Mitä te olisitte vastanneet?

Lainaus:1. Alla olevissa lainauksissa kuvataan Rooman valtakunnan tuhoa.

"Kristinusko vaikutti jossakin määrin Rooman valtakunnan tuhoutumiseen. (...) Rooman rappeutuminen oli luonnollinen ja väistämätön seuraus valtakunnan kohtuuttomasta suuruudesta."

Edward Gibbon, Rooman valtakunnan rappio ja tuho (1776-1788)

"Luhistumisen aiheutti barbaarien lisääntyvä painostus valtakunnan heikommalla läntisellä puoliskolla."

A. H. M. Jones, The Decline of the Ancient World (1966)

a) Vertaile lainauksissa esitettyjä Rooman valtakunnan hajoamisen syitä. (2 p.)
b) Erittele näiden lainauksien ja muiden tietojesi pohjalta, miksi Rooman valtakunta tuhoutui. (4 p.)

E: hyvin tää peepee taas osaa.

Lainaus:08.10.2007 Urokhtor kirjoitti:
Onko Rooman valtakunnan tuhon syistä keskustelu liikaa?

Kysyisinkin, että mitä mieltä te peepeen käyttäjät olette siitä, mikä aiheutti Rooman tuhon. Tietenkään ei ole yksiselitteistä vastausta, mutta toiset asiat vaikuttivat enemmän kuin toiset.

Ja palatakseni vielä tuohon tehtävään. Mitä te olisitte vastanneet?

Lainaus:1. Alla olevissa lainauksissa kuvataan Rooman valtakunnan tuhoa.

"Kristinusko vaikutti jossakin määrin Rooman valtakunnan tuhoutumiseen. (...) Rooman rappeutuminen oli luonnollinen ja väistämätön seuraus valtakunnan kohtuuttomasta suuruudesta."

Edward Gibbon, Rooman valtakunnan rappio ja tuho (1776-178

"Luhistumisen aiheutti barbaarien lisääntyvä painostus valtakunnan heikommalla läntisellä puoliskolla."

A. H. M. Jones, The Decline of the Ancient World (1966)

a) Vertaile lainauksissa esitettyjä Rooman valtakunnan hajoamisen syitä. (2 p.)
b) Erittele näiden lainauksien ja muiden tietojesi pohjalta, miksi Rooman valtakunta tuhoutui. (4 p.)

E: hyvin tää peepee taas osaa.

Mjoo, itellähän toi b-osio meni mallikkaasti, mut tuosta a-kohdasta en koetilanteessa tajunnut miten kristinusko liittyi Rooman valtakunnan tuhoutumiseen. Tietysti kokeek jälkeen muistin, että kristinuskossa ei hyväksytty/hyväksytä keisarinpalvontaa.

Rooman valtakunnan tuho on aika laaja aihe, teempä siis listan siitä, mitä muistaakseni käsittelin vastauksessani. Kokeessa kuvailin syitä ja seurauksia, ei siis pelkkä luettelo.

-yleinen talouden heikkeneminen johon syinä mm.

-ei enää valloitussotia => vain puolussotia/rajasotia => ei uusia alueita/orjia/sotasaalista
-germaanikansojen/barbaarien paine => lisää legioonia => kuluja
- suurtilallisten verovapaus, Afrikasta ja Egyptistä viljaa => Italian maanvilejiät joutuivat siirtymään esim. viininvilejyyn, kaikilla ei varaa tähän => tilojen myyntiä suurtilallisille (verovapaiden tilojen määrä/pinta-ala lisääntyi)
- hunnien hyökkäys Eurooppaan => Keski-Euroopasta väkeä Roomaan => levottomuuksia, sotia => ihmisiä kaupungesita verovapaisiin suurtilohin turvaan => tulojen väheneminen ja menojen kasvu kun legionaat puolustivat rajoja
- Välimerellä lisääntynyt merirosvous
- rahanarvon heikkeneminen (myös valtion toimesta heikennettiin)

siinä nyt jotain. 4 sivua kirjotin, joten varmaan jotain unohtu.

Njoo, en tosiaa ole mikää kaikkitietävä, lähinnä taas omaa näkemystä asiasta. Niinkuin tämä historia tuppaa aina vähän olemaan. Väärää faktaa täällä varmasti on, ja vääriä infon pätkiä kun en näitä jaksa alkaa tarkistaa tuosta 5 metrin päässä olevasta tiiliskivestä tahi wikipediasta.

Rooman hajoaminen... Ehkä minusta yks liioitelluimmista asioista koko historiassa. Tästä pyöriny ni paljo teorioita, ja nii paljo kaikkea turhaa spekulaatiota(joka on johtanu vääränlaiseen opetukseen ynnä muuta). Mutta aihe se on sekin.

Luennolla ollessa tästä tuli puhuttua kyl melko paljonki, ja ilmeisesti seuraavalla luennolla syvennytään lisää. Näitähän teorioita on ilmeisesti kymmenittäin, ellei sadoittain ja asiasta o kyl kirjotettu jos jonkimoista opusta. Kertoo nyt vähän siitä "sensaationhakuisuudesta" mitä tähän liittyy. Eli kärpäsestä tehdään härkänen.

Yhellä kuuntelijalla oli tosin aika suorasukainen näkemys tästä: Hänestä sisäiset konfliktit ajoivat Rooman sellaiseen heikkoudentilaan, että kun ulkoinen paine lähti puskemaan rajojen ylitse, niin roomalaisilla ei ollut enää mitään mahollisuuksia.

Itehän en näe oikeastaa mitää syytä, miksi tässä pitäisi erityisesti lähtä erittelemään sitä 'the syy'tä, vaan koko "romahdus" oli syiden summa. Sinällään tosin en näe tässä Länsi-Rooman romahtamisessa oikeastaa mitää sen ihmeellisempää kuin monen muunkaan valtion romahtamisessa. Olen enemmänki yllättyny, että miten Rooma ei hajonnut aikasemmin. Eli kysymys tässä tapauksessa enemmänki olisi, miten hitossa se pysyi pystyssä kaikki ongelmalliset vuotensa. Vastaus nyt tietty on legioonat, mutta kait siinä jotain muutakin on pitänyt olla. Hajoita ja hallitse politiikan on vissii sit pitänyt jossai määrin toimia, tai sit se on tosiaa ollu nää legioonat jotka ovat toimineet.

ei enää valloitussotia => vain puolussotia/rajasotia => ei uusia alueita/orjia/sotasaalista
No ehkä tämä orjajuttu on vähän ylilyöty väite. Muuten voisin kompata, että Rooma pysyi kasassa tasan niin kauan kun pystyttiin laajenemaan. Tai oikeastaan tietyn pisteen jälkeen Rooman laajenemisesta alko olla enemmä haittaa kuin hyötyä(pitkällä tähtäimellä). Vaikka on väitetty, ettei antiikin Roomasta tai Kreikasta olis ollut mihinkään ilman orjia, nii en siltikkään ehkä tätä nyt miksikään merkittäväksi syyksi laittaisi.

germaanikansojen/barbaarien paine => lisää legioonia => kuluja
Legioonathan oli kyllä yhensortin rahareikä Roomassa, ja tässä on yksi pahimmista ongelmista. Joku puhui tuolla luennolla jostain 20-30% siivusta BKTsta. Varsinkin tuo palkka-armeija söi ihan helkatisti rahaa, kun niitä legioonia kuitenki piti tuolla rajaseuduilla olla ihan kiitettävästi, ja jokainen oli kuitenkin palkollinen. Toisaalta tuo legioonien palkollisuus sitte merkitti sitä, että se joka makso rahat, nii niille ne oli myös uskollisia, tämä taas sitten johti kaikesortin sisällissotiin ku vähänki varakkaammat keisaripyrkyrit hankki oman armeija ja lähti kaatamaa sillä hetkellä istunutta keisaria. Usein nämä sitte vielä hankittiin juurikin näistä rajavaruskunnista, jollo raja jäi helposti puolustamatta --> yks heimo livahti lävitte.

Kuten jo tuossa aiemmin mainitsit, legioonia oli monesti tapana rahoittaa näillä sotasaaliilla. Kun tälläsiä ei enää saatu, nii legioonat yleesä kävi hyvi tyytymättömiksi(lähinnä jos siis palkka jäi maksamatta ja ruoka saamatta). Otollinen tilanne taas sisällissodalle, mitää nationalismia kun ei kuitenkaa tuollonkaan ollut, vaikka Rooman kansalaisuus nyt oliki aika "arvostettu" asia jossain vaiheessa. Saatettiin hyvinki ryöstää joku oma kaupunki ihan sen takia, että se tuki jotai toista tyyppiä.

hunnien hyökkäys Eurooppaan => Keski-Euroopasta väkeä Roomaan => levottomuuksia, sotia => ihmisiä kaupungesita verovapaisiin suurtilohin turvaan => tulojen väheneminen ja menojen kasvu kun legionaat puolustivat rajoja
Vähän kyllä kieltämättä toistoa, jos tämän löit vastaukseen ja olit jo maininnut aiemmin suurtilat ja kansainvaellusten vaikutukset.

Välimerellä lisääntynyt merirosvous
Empä ole tällästä väitettä kuullut, tosin hyvinkin mahdollista, että joku sen on esittänyt ja todistanut. Kuitenkin Välimeri oli Roomalaisten sisämeri ja aika hyvin hallitsema alue. Vaikka roomalaiset eivät kovin hyviä/rohkeita purjehtijoita olleetkaan missään vaiheessa, nii sanottakoon, että en usko että tätä kannattaisi noteerata kovinkaan merkittäväksi osaksi tätä kaatumista. Rooman kauppa kyllä käytiin pääosin meriteitse, ja se oli se yksi ainoa yhdistävä tekijä koko alueella, mutta jo pelkästään se, että tästä on hyvin vähän kuullut puhuttavan, kielii vähän siitä, ettei tästä ole aikalaismerkinnöissä mitenkään hurjasti mainintoja. En siis väitä etteikö se olisi voinut lisääntyä, mutta en nyt sanoisi mitenkään merkittäväksi tekijäksi. Ehkä tämäkin on ollut enemmän seuraus kuin syy. Länsi-Rooman heikentyminen on johtanut merirosvouden kasvuun, mikä on sitten taas johtanut kaupankäynnin vaikeutumiseen.

rahanarvon heikkeneminen (myös valtion toimesta heikennettiin)
No voikohan tätäkään nyt ihan virallisesti sanoa miksikään painavaksi syyksi. Ehkä tämä nyt tippuu sitten sinne yleiseen käsitykseen talouden heikkenemisestä, mutta kuten aiemminkin sanottua, tälläisten maininta on vähän jotenkin turhaa kun näitä samankaltaisia vaikuttajia on ollut melko monta muutakin. Rahanarvon heikkeneminenhän tosin johti tähän feodalismiin. Ehkäpä Rooma olisi kaatunut siis ilmankin barbaareja, jo tästä syystä että yhteiskunta rakenne muuttui. Eli sillon tämä rahan arvon heikkeneminen olisi sitten syyn syy.

Yks oleellinen asia ehkä jäi mainitsematta, mikä ei yleensä tunnu tulevan esille oikeastaa missää näissä lukion jutuissa. Rooma eli minusta ainaki aika pysähtynyttä aikakautta. Mitään teknisiä innovaatioita ei juuri syntynyt tuona aikana, ja tieteellinen kehitys oli aika laimeaa lääketiedettä ja oikeusoppia lukuunottamatta. Olihan sitä sielläkin niitä hienoja ajattelijoita/puhujia muutama, mutta muuten tuo Rooman valta-aika ei mulle itelle ainakaan tuo mieleen mitään sellasta merkittävää asiaa/keksintöä, mikä olis todella vaikuttanut historian kehittymiseen. Tuntuu et se ydinasia, eli maatalous pysyi pitkälti hyvin samanlaisena, vaikkakin siirryttiin näihin suurtiloihin. Tämäkin tosin johti siihen, ettei maanviljelyssä tosiaan tehty sitten mitään uudistuksia. Mitäpä sotilas- ja oikeusvaltion muuta tarttisi kehittää kuin sodankäyntiä ja oikeusjärjestelmäänsä, näin kärjistetysti sanottuna.

Muutenkin kehittyminen monilla aloilla jotenki pysyi pitkälti paikoillaan. Esim. taloutta ei pyritty millään tavalla ohjailemaan/suunnittelemaan. Sen vaan annettiin olla ja ilmeisesti toivottiin/uskottiin, että sellaisena se myös pysyy.

Myös tuohon luonnontilaan olis kannattanut viitata mahdollisesti. Eli siis eroosiohan söi aika pitkälti tuota Apenniinien niemimaata tuohon aikaan, ja samoin Kreikkaa. Luontoa tuhlattii aika lahjakkaasti, eikä oikee sellasta pitemmän päällistä säästösuunnitelmaa ollut. Kaikki vaan irti mitä saatiin. Käsittääkseni mm. Afrikan provinssi pistettii aika puuttomaksi tuona aikana. Tälläsillä asioilla oli kuitenkin melkosia merkityksiä yhteiskuntaan jonka pääelinkeino oli edelleen maatalous.

Ite pidän myös Konstantinus ensimmäistä yhtenä päätekijänä Länsi-Rooman tuhossa, mutta toisaalta tyyppinä joka oikeastaan pelasti Rooman. Mieshän siirsi pääkaupungin huit helkattii entisestä keskuksesta ja tämähä lopulta johti sitte Rooman jakautumiseen. Mutta koska itäisellä valtakunnalla ei lopulta ollu enää läntisen taakkaa, niin pystyi se diplomatialla ohjaan näitä barbaarikansoje läntisen toverinsa kimppuun.

Että jos halutaan oikeen pahasti yleistää ja kärjistää, niin kaks henkilöä jotka minusta ovat eniten vastuussa tästä, ovat Konstantinus I ja kenraali & konsuli Gaius Marius.

http://www.unrv.com/ Löyty ihan pätevän olonen sivusto Roomasta. Tämä economy osio kannattanee lukea, liittyen juurikin tähän pysähtyneisyyteen ja talouden "heikkouteen".
http://www.unrv.com/economy.php

Katkastaampa ajatus tähän, lukekaa ja mielellään kommentoikaa asiaa. Nuihin kärjistyksiin nyt ei ehkä kannata koskea, ne ovat vain lähinnä sellaisia ajatuksen herättäjiä.

Ja pahoittelen, että on vähä sekavaa ja höyryistä tekstiä, oon hiema väsyny ja tuli sählättyä tätä tekstiä aika pitkänki aikaa tehde samalla kaikenäköstä muuta(ajatuskatkoksia oli jatkuvasti =D). Mut jos ny tulee mieltset ja abeliukset ynnä muut tietäjät paikalle ja tyrmää kaiken täytenä potaskana nii hirtän itteni. Yks ilta meni tässäki...

Lainaus:Yks oleellinen asia ehkä jäi mainitsematta, mikä ei yleensä tunnu tulevan esille oikeastaa missää näissä lukion jutuissa. Rooma eli minusta ainaki aika pysähtynyttä aikakautta. Mitään teknisiä innovaatioita ei juuri syntynyt tuona aikana, ja tieteellinen kehitys oli aika laimeaa lääketiedettä ja oikeusoppia lukuunottamatta. Olihan sitä sielläkin niitä hienoja ajattelijoita/puhujia muutama, mutta muuten tuo Rooman valta-aika ei mulle itelle ainakaan tuo mieleen mitään sellasta merkittävää asiaa/keksintöä, mikä olis todella vaikuttanut historian kehittymiseen. Tuntuu et se ydinasia, eli maatalous pysyi pitkälti hyvin samanlaisena, vaikkakin siirryttiin näihin suurtiloihin. Tämäkin tosin johti siihen, ettei maanviljelyssä tosiaan tehty sitten mitään uudistuksia. Mitäpä sotilas- ja oikeusvaltion muuta tarttisi kehittää kuin sodankäyntiä ja oikeusjärjestelmäänsä, näin kärjistetysti sanottuna.


Muutenkin kehittyminen monilla aloilla jotenki pysyi pitkälti paikoillaan. Esim. taloutta ei pyritty millään tavalla ohjailemaan/suunnittelemaan. Sen vaan annettiin olla ja ilmeisesti toivottiin/uskottiin, että sellaisena se myös pysyy.

Itseasiassa taisin kyllä kokeessa mainita ylläolevisa asioita: Otin muistaakseni esimierkiksi sen, että maatalous ei kehittynyt osin syystä että maatalouden työvoimana pääosin orjat ja siksi tuotantoa ei kehitetty. Toisaalta Roomassahan tehtiin kyllä joitain keksintöjä, varsinkin rakennustekniikassa: veden alla kuivuva betoni, holvikaarien runsas käyttö (lujuuslaskelmia?), kehittyneet tiet (teiden pohjustus, käsittääkseni Europassa tiet kehittyivät uudestaan roomalaisten teiden tasolle vasta teollistumisen myötä)

Lainaus:Myös tuohon luonnontilaan olis kannattanut viitata mahdollisesti. Eli siis eroosiohan söi aika pitkälti tuota Apenniinien niemimaata tuohon aikaan, ja samoin Kreikkaa. Luontoa tuhlattii aika lahjakkaasti, eikä oikee sellasta pitemmän päällistä säästösuunnitelmaa ollut. Kaikki vaan irti mitä saatiin. Käsittääkseni mm. Afrikan provinssi pistettii aika puuttomaksi tuona aikana. Tälläsillä asioilla oli kuitenkin melkosia merkityksiä yhteiskuntaan jonka pääelinkeino oli edelleen maatalous.

Tätähän en sitten muistanut koetilanteessa.

Lainaus:12.10.2007 perato kirjoitti:

Yks oleellinen asia ehkä jäi mainitsematta, mikä ei yleensä tunnu tulevan esille oikeastaa missää näissä lukion jutuissa. Rooma eli minusta ainaki aika pysähtynyttä aikakautta. Mitään teknisiä innovaatioita ei juuri syntynyt tuona aikana, ja tieteellinen kehitys oli aika laimeaa lääketiedettä ja oikeusoppia lukuunottamatta. Olihan sitä sielläkin niitä hienoja ajattelijoita/puhujia muutama, mutta muuten tuo Rooman valta-aika ei mulle itelle ainakaan tuo mieleen mitään sellasta merkittävää asiaa/keksintöä, mikä olis todella vaikuttanut historian kehittymiseen. Tuntuu et se ydinasia, eli maatalous pysyi pitkälti hyvin samanlaisena, vaikkakin siirryttiin näihin suurtiloihin. Tämäkin tosin johti siihen, ettei maanviljelyssä tosiaan tehty sitten mitään uudistuksia. Mitäpä sotilas- ja oikeusvaltion muuta tarttisi kehittää kuin sodankäyntiä ja oikeusjärjestelmäänsä, näin kärjistetysti sanottuna.

... Niimpä niin, roomalaiset juuri toivat näitä uusia sotamenetelmiä, taktiikkoja ym. Keksiväthän he myös kalenterin, jota käytetään nykyäänkin.

Hoh, nykyinnen käytössä oleva kalenteri on Gergoriaaninen. Roomalaiset kehittivät Juliaanisen.