Kun ei Prog. metallista ollut aihetta niin päätinpä lisätä.

Varsinainen progemetalli syntyi siinä 80-luvun puolessa välissä suurinpiirtein. Merkittäviä Progressiivisen metallin albumeita ovat esimerkiksi Queensrÿchen The Warning, Fates Warningin Awaken the Guardian, Celtic Frostin Cold Lake, Cynicin Focus ja Dream Theaterin Images and Words.

Elikkäs täällä voi puhua kaikesta metallista mikä on Progea tai edes jollain tavalla progea.

Symphony X
Tourniquet
Dream Theater
Impellitteri
Spiral Architect
Watchtower
Death
Control Denied
Toxik
Queensrÿche
Opeth
Rush jne...

Teidän vuoro..

Dream Theater ja Control Denied nappaa enite progen puolelta.

Proge on kyllä mukavaa, mutta joskus liika on liikaa. Dream Theater on kuiteski loistava bändi ja muita hyviä on mm. Pagan's Mind, Symphony X, Mastodon, Black Mages, SYL ja Devinin muu tuotanto, Angra, Opeth yms. Eli kyllähän tuotakin tulee kuunneltuu.

Lainaus:18.10.2007 Urokhtor kirjoitti:
Proge on kyllä mukavaa, mutta joskus liika on liikaa.

tiivistettynä

Parhautta.
Bändeistä mainittakoon vaikka Dream Theater & heppujen eri sivuprojektit kuten Transatlantic, Symphony X, Opeth, The Gathering, Pain Of Salvation, Ayreon, Devinin eri projektit...

Kyllähän minä tyksään progeilusta, Symphony X ja Pagan's Mind uppoaa kuin lerssi pebaan.

Pagan's Mindin Enigmatic Calling on niin täydellinen plätykkä, että jokaisen progeilijan on pakko hommata se. Yksi harvoista levyistä jotka ovat täyttä rautaa alusta loppuun asti. No fillers here. Parhaaksi biisiksi nostan varmaankin Enigmatic Missionin, joka ei käy tylsäksi lähes tulkoon ikinä. Lyriikoista joku voisi valittaa, että ne ovat naurettavia, mutta naurettavuus on vain plumpsaa. 100/100

Symphony X:ltä meikä taas tykkää eniten Divine Wings of Tragedy levyltä. Levyn nimikkokappale on kiitettävästi yli 20min pitkä, eikä käy tylsäksi missään kohtaan, fucking masterpiece. Kokonaisutena levy putoaa kuitenkin Enigmatic Callingin alapuolelle, ihan vain sen takia että löytyyhän sieltä se yksi filleri biisi kuitenkin välistä, ilkeä sika nimeltä The Witching Hour. 97/100

Häpeäkseni joudun myöntämään etten ole koskaan pitänyt Dream Theaterista erittäin paljoa, mutta ajattelin antaa bändille vielä mahiksen joten suositelkaas jotain hyvää levyä millä aloitella bändiin tutustuminen.

Lainaus:19.10.2007 riXard kirjoitti:
Kyllähän minä tyksään progeilusta, Symphony X ja Pagan's Mind uppoaa kuin lerssi pebaan.

Pagan's Mindin Enigmatic Calling on niin täydellinen plätykkä, että jokaisen progeilijan on pakko hommata se. Yksi harvoista levyistä jotka ovat täyttä rautaa alusta loppuun asti. No fillers here. Parhaaksi biisiksi nostan varmaankin Enigmatic Missionin, joka ei käy tylsäksi lähes tulkoon ikinä. Lyriikoista joku voisi valittaa, että ne ovat naurettavia, mutta naurettavuus on vain plumpsaa. 100/100

Symphony X:ltä meikä taas tykkää eniten Divine Wings of Tragedy levyltä. Levyn nimikkokappale on kiitettävästi yli 20min pitkä, eikä käy tylsäksi missään kohtaan, fucking masterpiece. Kokonaisutena levy putoaa kuitenkin Enigmatic Callingin alapuolelle, ihan vain sen takia että löytyyhän sieltä se yksi filleri biisi kuitenkin välistä, ilkeä sika nimeltä The Witching Hour. 97/100

Häpeäkseni joudun myöntämään etten ole koskaan pitänyt Dream Theaterista erittäin paljoa, mutta ajattelin antaa bändille vielä mahiksen joten suositelkaas jotain hyvää levyä millä aloitella bändiin tutustuminen.

Images And Words on hyvä levy aloittaa imo, mutta jos hakee enemmän sitä raskaampaa tavaraa, niin Train of Thought.

Dream Theater on aika jees mitä oon kuullu, mutta ei ole Focusin voittanutta!

Lainaus:19.10.2007 Heke32 kirjoitti:
Dream Theater on aika jees mitä oon kuullu, mutta ei ole Focusin voittanutta!

Focus on kovis! Varsinkin laulaja.

http://youtube.com/watch?v=bpV5InLw52U

Lainaus:19.10.2007 riXard kirjoitti:
Häpeäkseni joudun myöntämään etten ole koskaan pitänyt Dream Theaterista erittäin paljoa, mutta ajattelin antaa bändille vielä mahiksen joten suositelkaas jotain hyvää levyä millä aloitella bändiin tutustuminen.

Lisäisin Sosumin listaamiin levyihin Scenes of A Memoryn. Levy on kakkososa Images And Wordsilla olleelle biisille nimeltä Metropolis part 1. Koko levy on yksi tarina omasta mielestäni tämä on ehkä DT:n lempilevyni.

Dream Theater on kyllä tämän vuosikymmenen paras bändi, mutta muuten en juurikaan näitä progen nimiin soittavia bändejä kuuntele. Lähinnä ihan perusbändien, kuten Helloweenin, Iron Maidenin ja loppupään Deathin "progeilut" on loistavaa.

Dream Theater, Symphony X, Opeth ja Queensrÿche ovat parhaita tässä lajissa.