Okei, yritetään vielä kerran.

- Suihkutat vettä seinään.
- Puolessa sekunnissa katkaiset suihkun, käännyt 180 astetta ja aloitat uudelleen. Vesi osuu vastakkaiseen seinään 1,5 sekuntia sen jälkeen kun lopetit suihkuttamisen.
- Samalla kaverisi tekee saman, mutta hän ei katkaise suihkua välissä.

Osuuko hänen suihkunsa myöhemmin samaan pisteeseen?

Miksi ei?

Lainaus:21.11.2007 Kollipoika kirjoitti:
Miksi ei?

Ai miksei osuisi myöhemmin?
Mitä merkitystä sillä on, mitä välissä tapahtui, jos molempien vesipyssyistä lähtee vesisuihku kohti pistettä b samalla hetkellä?

Vedellä joka lähtee hetkellä 0,5 sekuntia ei ole aavistustakaan siitä, mihin hetkellä 0,49 sekuntia lähtenyt vesi meni (vai menikö minnekään), joten ei se oikein voi vaikuttaa sen lentoon...

Niin, tuohan minulla oli pointtini. Siis "Osuuko hänen suihkunsa myöhemmin samaan pisteeseen" -> miksi ei. Miksi ei, siis tässä tapauksessa nimenomaan kyseenalaistaa sen, että se ei osuisi.

Näin pärjää maalaisjärjellä, vailla mitään tietoa oikeasta fysiikasta..
Näemmä ongelmia minulla nyt itseni ilmaisussa.

Itse käsitin sen laserjuttuheijastuman näin:

Sininen esittää valoa joka etenee seinää kohti.

Helppiä kiits.

Eli siis pudotetaan raskas esine 72m korkeudesta maahan. Kuinka kauan kestää tippua maahan?

Itse olen tullut siihen johtopäätökseen, että jotain 3:n ja 4:n sekunnin väliltä, olisi kuitenkin kiva saada tietää tarkka selitys, niin voisin laskea muut samankaltaiset tehtävät.

Lainaus:25.11.2007 henuman kirjoitti:
Helppiä kiits.

Eli siis pudotetaan raskas esine 72m korkeudesta maahan. Kuinka kauan kestää tippua maahan?

Itse olen tullut siihen johtopäätökseen, että jotain 3:n ja 4:n sekunnin väliltä, olisi kuitenkin kiva saada tietää tarkka selitys, niin voisin laskea muut samankaltaiset tehtävät.

Sehän riippuu täysin raskaan esineen massasta?

Taino vaikuttaahan siihen kappaleen muoto myöskin. Ilmanvastus nimittäin.

Tässä on nyt kyse vain siitä kiihtyvyydestä (10m/s) ja muita voimia ei ole.

Lainaus:25.11.2007 henuman kirjoitti:
Helppiä kiits.

Eli siis pudotetaan raskas esine 72m korkeudesta maahan. Kuinka kauan kestää tippua maahan?

Itse olen tullut siihen johtopäätökseen, että jotain 3:n ja 4:n sekunnin väliltä, olisi kuitenkin kiva saada tietää tarkka selitys, niin voisin laskea muut samankaltaiset tehtävät.

Noh tässä ei tarvitse ottaa massaa huomioon, koska se ei vaikuta putoamiskiihtyvyyteen. Ja kaavasta s = v * t saadaan johdettua tuo aika. Tuossa siis s = matka, v = nopeus ja t = aika. Lisäksi a = putoamiskiihtyvyys.

a = 9,81 m/s
s = 82 m

s = v * t -> t = s / v

a = v / t
a = v / (s / v)
a = v^2 / s
v = sqrt a * s = 26, 576... m/s

t = s / v = 2,70 s

En nyt oo varma tuosta v^2 / s -kohdasta, koska en ole varma menikö laskusääntö noin. Minkäs teet kun ei tuota oo ollu lyhyessä matikassa. Näin on joskus tehty (eli v / (s / v) -> v^2 / s). Toivottavasti nyt meni oikein.

Lainaus:25.11.2007 Urokhtor kirjoitti:

Lainaus:25.11.2007 henuman kirjoitti:
Helppiä kiits.

Eli siis pudotetaan raskas esine 72m korkeudesta maahan. Kuinka kauan kestää tippua maahan?

Itse olen tullut siihen johtopäätökseen, että jotain 3:n ja 4:n sekunnin väliltä, olisi kuitenkin kiva saada tietää tarkka selitys, niin voisin laskea muut samankaltaiset tehtävät.

Noh tässä ei tarvitse ottaa massaa huomioon, koska se ei vaikuta putoamiskiihtyvyyteen. Ja kaavasta s = v * t saadaan johdettua tuo aika. Tuossa siis s = matka, v = nopeus ja t = aika. Lisäksi a = putoamiskiihtyvyys.

a = 9,81 m/s
s = 82 m

s = v * t -> t = s / v

a = v / t
a = v / (s / v)
a = v^2 / s
v = sqrt a * s = 26, 576... m/s

t = s / v = 2,70 s

En nyt oo varma tuosta v^2 / s -kohdasta, koska en ole varma menikö laskusääntö noin. Minkäs teet kun ei tuota oo ollu lyhyessä matikassa. Näin on joskus tehty (eli v / (s / v) -> v^2 / s). Toivottavasti nyt meni oikein.

Ratkaisussa ei olla käsitetty mitä tarkoittaa nopeus ja mitä kiihtyvyys. Tämä on malliesimerkki siitä, miten pelkällä kaavakokoelmalla ei pärjää.

Todellisuudessa:
x = 1/2gt^2, siis
t = sqrt(2x/g) = 3.8 s.

Vielä tarkentaakseni mikä Urokhtorilla meni väärin: Nopeus on paikan aikamuutos. Ts.
v = dx/dt.

Mikäli merkintä ei ole tuttu, se tarkoittaa paikan (x) derivaattaa ajan suhteen. Tätä voidaan approksimoida paikan muutoksella ajan muutoksessa korvaamalla d deltalla. Paino on jokatapauksella sanalla muutos.

Ai niin joo. Hyvin taas osaan... Meenpä tästä viiltelemään plektralla.

E: joo kiitos qA-. Joo tiesin tuon, mutta eihän tuota varmaankaan oikein tajua kun ei pahemmin noita olla ees käsitelty.

Kiitoksia kuitenkin molemmille. :]

Köh köh, palatakseni vielä tuohon laservalo + pyörimisliike = ylivalonnopeus...

Jos nyt oletetaan että se valo jotenkin saa sitä kiihtyvyyttä siinä kun se pyörii, niin muistakaa että se nopeuksien lisäys täytyy laskea suhteellisuusteorian kaavojen avulla, ei klassisen mekaniikan.

Kokeilin laskimella ja kertaakaan en saanut tulosta joka olisi ollut yli C.

Valo ei saa nopeutta, joka olisi yli valonnopeuden. Näet se valopiste ei ole mitään konkreettista, se on vain "eri valonsäteiden luoma illuusio pisteestä".

Lainaus:26.11.2007 Mopez kirjoitti:
Köh köh, palatakseni vielä tuohon laservalo + pyörimisliike = ylivalonnopeus...

Vielä kerran: Valo ei ajatusleikissämme kulje ylivalonnopeudella. Se ei myöskään kiihdy saati hidastu; valo liikkuu valonnopeudella. Keskeistä on, ettei informaatio voi liikkua sellaisella nopeudella, että se ylittäisi valonnopeuden. Sen sijaan seinällä havaittava valopiste on yksinäinen, ainutlaatuinen olento; yksittäinen piste ei ole mitenkään sidottu edelliseen tai seuraavaan. Ilmeisiä teknisiä rajoitteita lukuun ottamatta ei siis ole mitään, mikä estäisi valopistettä "kulkemasta" valonnopeutta suuremmalla nopeudella.

Ajatusleikkimme noudattaa kaikkia taiteen sääntöjä; siten valopiste voi liikkua nopeudella, joka todellakin on suurempi kuin fotonin nopeus eli valonnopeus eli c. Valo itsessään LIIKKUU juuri sillä nopeudella, jota kutsumme valonnopeudeksi c.

Lainaus:26.11.2007 MieItse kirjoitti:

Lainaus:26.11.2007 Mopez kirjoitti:
Köh köh, palatakseni vielä tuohon laservalo + pyörimisliike = ylivalonnopeus...

Vielä kerran: Valo ei ajatusleikissämme kulje ylivalonnopeudella. Se ei myöskään kiihdy saati hidastu; valo liikkuu valonnopeudella. Keskeistä on, ettei informaatio voi liikkua sellaisella nopeudella, että se ylittäisi valonnopeuden. Sen sijaan seinällä havaittava valopiste on yksinäinen, ainutlaatuinen olento; yksittäinen piste ei ole mitenkään sidottu edelliseen tai seuraavaan. Ilmeisiä teknisiä rajoitteita lukuun ottamatta ei siis ole mitään, mikä estäisi valopistettä "kulkemasta" valonnopeutta suuremmalla nopeudella.

Ajatusleikkimme noudattaa kaikkia taiteen sääntöjä; siten valopiste voi liikkua nopeudella, joka todellakin on suurempi kuin fotonin nopeus eli valonnopeus eli c. Valo itsessään LIIKKUU juuri sillä nopeudella, jota kutsumme valonnopeudeksi c.

Suhteellisuusteoria on tuota väittämää vastaan noiden "teknisten rajoitteiden" lisäksi. Ja toki valon täytyy heijastua seinästä silmiimme että sen havaitsisi.
Ja alunperin väitin että tämä juttu ei ole mahdollinen.

Lähinnä yritin tuota väitettä todistaa vääräksi että fotonit saisivat liike-energiaa (joka lisättynä valonnopeuteen ylittäisi sen) emittoijan pyöriessä akselin ympäri. Eli sen mitä qA- sanoi.

Lainaus:26.11.2007 Mopez kirjoitti:
Suhteellisuusteoria on tuota väittämää vastaan noiden "teknisten rajoitteiden" lisäksi.

Ei ole. Se, että sinä et tiedä mitä suhteellisuusteoria sanoo, ei tarkoita että voit mielivaltaisesti päättää sen sisällön ja vedota siihen.

Lainaus:Lähinnä yritin tuota väitettä todistaa vääräksi että fotonit saisivat liike-energiaa (joka lisättynä valonnopeuteen ylittäisi sen) emittoijan pyöriessä akselin ympäri. Eli sen mitä qA- sanoi.

Tässä ei ole mitään järkeä ja näin en todellakaan ole sanonut.

Lainaus:26.11.2007 Mopez kirjoitti:
Ja toki valon täytyy heijastua seinästä silmiimme että sen havaitsisi.

Tämä ei ole olennaista. Koko ajan ollaan puhuttu valopisteen kuvitteellisesta nopeudesta, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, kykeneekö ihminen havaitsemaan sen vai ei. Fyysikkoa ei pahemmin kiinnosta, onko metsässä oleva puu sininen vai vihreä, kun kukaan ei näe; ne kaverit, jotka vaivaavat itseään typerillä kysymyksillä, ovat nimittäin filosofeja.

Lainaus:26.11.2007 qA- kirjoitti:

Lainaus:26.11.2007 Mopez kirjoitti:
Suhteellisuusteoria on tuota väittämää vastaan noiden "teknisten rajoitteiden" lisäksi.

Ei ole. Se, että sinä et tiedä mitä suhteellisuusteoria sanoo, ei tarkoita että voit mielivaltaisesti päättää sen sisällön ja vedota siihen.

Lainaus:Lähinnä yritin tuota väitettä todistaa vääräksi että fotonit saisivat liike-energiaa (joka lisättynä valonnopeuteen ylittäisi sen) emittoijan pyöriessä akselin ympäri. Eli sen mitä qA- sanoi.

Tässä ei ole mitään järkeä ja näin en todellakaan ole sanonut.

Sori, muistin väärin. Urokhtor sen sanoikin. Mutta minkä takia sitten sanoit
että se valopiste liikkuu nopeammin kuin valo? Mikä on sun perustelu?

Mutta MAOL-taulukkokirjasta löyty tällainen kaava nopeuksien yhdistämiseen: http://en.wikipedia.org/wiki/Velocity-addition_formula
Tuolla kun laskee niin en mitenkään saanut ylivalonnopeutta.

Lainaus:27.11.2007 Mopez kirjoitti:
Sori, muistin väärin. Urokhtor sen sanoikin. Mutta minkä takia sitten sanoit
että se valopiste liikkuu nopeammin kuin valo? Mikä on sun perustelu?

Olen jo perusteluni selittänyt. Tästä lähtien perusteluni on: Koska minä sanon niin.

Lainaus:Mutta MAOL-taulukkokirjasta löyty tällainen kaava nopeuksien yhdistämiseen: http://en.wikipedia.org/wiki/Velocity-addition_formula
Tuolla kun laskee niin en mitenkään saanut ylivalonnopeutta.

Lasketaanpa varoittava esimerkki siitä, miten hommat kusee kun heitetään kirjoista randomkaavoja ja kuvitellaan niillä olevan jotain tekemistä käsitteillä olevan tilanteen kanssa. Onneksi minun ei tarvitse tätä tehdä, Urokhtor antoi tästä malliesimerkin tähän samaiseen aiheeseen 2 päivää sitten.

En usko että tajusit pointtiani. Väännän sen rautalangasta. Sinä et saa ylivalonnopeutta käyttämälläsi kaavalla, koska käyttämäsi kaava on tilanteeseen soveltumaton.

Lainaus:27.11.2007 qA- kirjoitti:
Lasketaanpa varoittava esimerkki siitä, miten hommat kusee kun heitetään kirjoista randomkaavoja ja kuvitellaan niillä olevan jotain tekemistä käsitteillä olevan tilanteen kanssa. Onneksi minun ei tarvitse tätä tehdä, Urokhtor antoi tästä malliesimerkin tähän samaiseen aiheeseen 2 päivää sitten.

En usko että tajusit pointtiani. Väännän sen rautalangasta. Sinä et saa ylivalonnopeutta käyttämälläsi kaavalla, koska käyttämäsi kaava on tilanteeseen soveltumaton.

No jos lakkaisit olemasta noin ylimielinen ja sanoisit mikä kaava siihen toimii ja saataisiin ylivalonnopeus kuten niin kovasti väität?

Pistät nyt tähän jonkun matemaattisen kaavan niin tajuaisin itsekkin.

Siis edelleenkään: valo ei kulje ylivalonnopeutta missän vaiheessa esimerkkiä.

Lainaus:27.11.2007 Mopez kirjoitti:
No jos lakkaisit olemasta noin ylimielinen ja sanoisit mikä kaava siihen toimii ja saataisiin ylivalonnopeus kuten niin kovasti väität?

Pistät nyt tähän jonkun matemaattisen kaavan niin tajuaisin itsekkin.

http://en.wikipedia.org/wiki/Angular_velocity

Kuten on monesti sanottu (ja TRP jälleen huomautti): Valo ei kulje yli valonnopeutta. Valopiste kulkee.

Lainaus:27.11.2007 TRP kirjoitti:
Siis edelleenkään: valo ei kulje ylivalonnopeutta missän vaiheessa esimerkkiä.

Kyllä minä nyt sen tiedän.
Itse kysyit: "- Jos muutetaan jalustalle yhdestä pisteestä kiinnitetyn laserin kulmaa (ts. se pyörii akselinsa ympäri) erittäin nopeasti, voiko laserin varjostimelle aiheuttama valopiste liikkua yli valonnopeutta?"

Tähän qA- vastasi yksinkertaisesti "kyllä", eli valopiste voi liikkua ylivalonnopeutta. Mutta itse en kyllä ymmärrä miksi tämä valopiste voi liikkua ylivalonnopeutta.

Ja sillä matemaattisella kaavalla hain että "valopisteen nopeus on yhtä kuin blaablaa".

Edit: kiitos

Lainaus:27.11.2007 Mopez kirjoitti:
Pistät nyt tähän jonkun matemaattisen kaavan niin tajuaisin itsekkin.

Oletetaan, että joku osaavampi kaveri kävi äsken rakentelemassa takapihallaan laserkynälle alustan, jonka pyörimistaajuus on 3,6 MHz. Hän sijoittaa alustan urheilukentälle ja rakentaa sen ympärille ympyrämallisen varjostinaidan, jonka halkaisija on 40 m. Laserkynä sijaitsee alueen keskipisteessä.

Laser päästetään pyörimään. Mikä on nyt valopisteen ratanopeus?

(Lasku ei ole realistisimmasta päästä, liekö mahdollinenkaan, mutta jospa ajatus tulisikin vihdoin selväksi.)