PPArkisto

Koulufysiikan/kemian pulmat!

Yleistä asiaa

Tätä aiheutta ei ole tallennettu kokonaisena ja siitä puuttuu sivuja.

←
Sivu 4 / 18
→
1 ... 3 4 5 ... 18

Viestit

Sivu 4 / 18
coolgreen
Rekisteröitynyt:
10.12.2003
Kirjoitettu: tiistai, 27. marraskuuta 2007 klo 16.38
Muokattu: 27.11.2007 klo 16.39
Voiko tällaisiin asioihin soveltaa klassisen mekaniikan kaavoja? Esim tuo kulmanopeus.
Eikös juuri tämän takia kehitetty suhteellisuusteorian kaavat?
heppu2

qA-

Rekisteröitynyt:
19.11.2001
Kirjoitettu: tiistai, 27. marraskuuta 2007 klo 16.47
Muokattu: 27.11.2007 klo 17.06
Lainaus:27.11.2007 Mopez kirjoitti:
Voiko tällaisiin asioihin soveltaa klassisen mekaniikan kaavoja? Esim tuo kulmanopeus.
Jos käytät niitä oikein, kyllä.

Lainaus:Eikös juuri tämän takia kehitetty suhteellisuusteorian kaavat?
Ei oikeastaan. Ne kehitettiin tutkimaan settejä kahden inertiaalikoordinaatiston välillä (jollainen pyörivä koordinaatisto siis ei ole). Historiallisesti Einstein halusi, että Maxwellin lait toimivat jokaisessa inertiaalikoordinaatistossa täten hyläten eetterin.


PS.
Lainaus:27.11.2007 Mopez kirjoitti:
No jos lakkaisit olemasta noin ylimielinen ja sanoisit mikä kaava siihen toimii ja saataisiin ylivalonnopeus kuten niin kovasti väität?
En ole ylimieleinen vaan turhautunut siihen, että intät vastaan. Vaikka sait tyrmäävän vastalauseen esityksellesi valopilkun nopeudesta (monen henkilön toimesta) jatkoit inttämistä ja olit vakuuttunut olevasi oikeassa.
coolgreen
Rekisteröitynyt:
10.12.2003
Kirjoitettu: tiistai, 27. marraskuuta 2007 klo 18.06
Olen varmasti yhtä turhautunut itsekkin siitä että joko en itse ymmärrä tai muut eivät ymmärrä minua. Mutta perustan kaiken omaan järkeilyyn joka väittää mulle että se heijastimelle osuva valopiste ei voi liikkua nopeampaa kuin itse valo, pyöritettäköön sitä emittoijaa ties kuinka nopeasti.

Noh, kysäisin asiasta physicsforum.comissa (näyttää tietävän asiasta vähän enemmän kuin minä), saa nähä mitä ne vastaa.
hitman

TRP

Rekisteröitynyt:
08.06.2004
Kirjoitettu: tiistai, 27. marraskuuta 2007 klo 18.36
Ei ole edelleenkään mitään pysyvää pistettä joka liikkuisi, vaan jokainen valonsäde "luo sen uudelleen".

Oletko samaa mieltä siitä, että jos osoitan valolähteellä seinälle kohtaan 1 hetkellä t=0 ja kohtaan kaksi hetkellä t=1s, osuu valo pisteeseen kaksi sekunnin myöhemmin kuin pisteeseen yksi, olipa seinä kuinka kaukana tahansa (siis olettaen, että etäisyys on vakio)? Varmastikin olet.

Miten tilannetta muuttaa se, että en sammuta valoa välissä, vaan kuljetan sen suoraan pisteestä 1 pisteeseen 2, niin että se maalaa kaikki pisteet näiden välillä?
Koneeseen kadonnut
Rekisteröitynyt:
15.07.2003
Kirjoitettu: tiistai, 27. marraskuuta 2007 klo 19.22
Muokattu: 27.11.2007 klo 19.42
Lainaus:27.11.2007 Mopez kirjoitti:
Noh, kysäisin asiasta physicsforum.comissa (näyttää tietävän asiasta vähän enemmän kuin minä), saa nähä mitä ne vastaa.

Jos eivät vastaa samaa, olen aika hiton yllättynyt.

Lainaus:Mutta perustan kaiken omaan järkeilyyn joka väittää mulle että se heijastimelle osuva valopiste ei voi liikkua nopeampaa (...)

Järkeilysi on väärä siksi, että se valopiste ei varsinaisesti liiku yhtään mihinkään. Tämä ei perustu zeniläiseen filosofiaan vaan siihen, että se seinälle ilmestyvä luikula ei ole (!) mikään hiukkanen, jolla ylipäänsä olisi joku nopeus. Tämän kun hoksaat (tai hyväksyt), pitäisi sinun pystyä ymmärtämään myös oma erheellinen järkeilysi.

e: Taisin löytää viestisi noilta fyysikoiden foorumeilta. Vastaus, jonka sait sieltä, on itse asiassa aika mielenkiintoinen. Tämä käänne vaatii pohtimistauon.
Ketään, jonka kivekset on murskattu tai jonka elin on leikattu, ei saa lukea Herran kansaan kuuluvaksi. — Raamattu
coolgreen
Rekisteröitynyt:
10.12.2003
Kirjoitettu: tiistai, 27. marraskuuta 2007 klo 20.38
Pistetään nyt kaikille linkki tuonne physics foorumille. Jätän väittelyn ihmisille jotka tietävät asiasta paremmin kuin minä:

http://www.physicsforums.com/showthread.php?t=200664

Ei näytä konsensusta sieläkään syntyvän näin aluksi.
heppu2

qA-

Rekisteröitynyt:
19.11.2001
Kirjoitettu: tiistai, 27. marraskuuta 2007 klo 20.42
Lainaus:27.11.2007 Mopez kirjoitti:
Pistetään nyt kaikille linkki tuonne physics foorumille. Jätän väittelyn ihmisille jotka tietävät asiasta paremmin kuin minä:

http://www.physicsforums.com/showthread.php?t=200664

Ei näytä konsensusta sieläkään syntyvän näin aluksi.
Eiköhän toi melko selkeä homma ole. Joku randomheebo meni lankaan, mutta kyllä nuo mentorit asiansa hyvin pitkälti osaa (ensimmäinen ei ottanut kantaa varsinaiseen kysymykseen, toinen sanoin miten on asian laita).

Asiasta on keskusteltu aiemminkin:
http://www.physicsforums.com/showthread.php?t=108038

Kysymyshän on siis kokolailla ikivihreä ja googlella löydät asiasta lisää.
Rekisteröitynyt:
15.07.2003
Kirjoitettu: tiistai, 27. marraskuuta 2007 klo 20.58
http://math.ucr.edu/home/baez/physics/Relativity/SpeedOfLight/FTL.html#3

http://physicsworld.com/cws/article/print/482

Meinasin jo lentää itsekin lankaan, kun hätäisesti katsoin, että yksi noista mentoreista olisi ollut asiasta eri mieltä. Pitäisi kai opetella viimeinkin lukemaan ja pitämään samalla silmät auki.
Ketään, jonka kivekset on murskattu tai jonka elin on leikattu, ei saa lukea Herran kansaan kuuluvaksi. — Raamattu
coolgreen
Rekisteröitynyt:
10.12.2003
Kirjoitettu: tiistai, 27. marraskuuta 2007 klo 21.15
Muokattu: 27.11.2007 klo 21.20
Juu no kyllä mä nyt ton tilanteen hahmotan. Mutta jos esim nyt osottaa kuuhun sillä laserilla ja sitten liikuttaa laseria jonkun matkan tietyssä ajassa, niin muodostuuko silloin sitä pistettä ollenkaan sinne kuun pinnalle? Voisi ajatella että se "hajoaa", kuten esimerkiksi vesiletkun vesisuihkulle käy kun sitä liikuttaa tarpeeksi nopeasti? Mutta jos ajattelee tämän säteen jatkuvana virtana niin sittenhän asia ei ole noin?

http://math.ucr.edu/home/baez/physics/Relativity/SR/scissors.html

Luin ton ja siinä sanottiin että ne saksien terät taipuisi. Meinasin lähes samaa asiaa tolla hyperbolisella spiraalilla. Noh, pidän turpani kiinni tästä lähin.
heppu2

qA-

Rekisteröitynyt:
19.11.2001
Kirjoitettu: tiistai, 27. marraskuuta 2007 klo 21.33
Muokattu: 27.11.2007 klo 21.34
Lainaus:27.11.2007 Mopez kirjoitti:
Juu no kyllä mä nyt ton tilanteen hahmotan. Mutta jos esim nyt osottaa kuuhun sillä laserilla ja sitten liikuttaa laseria jonkun matkan tietyssä ajassa, niin muodostuuko silloin sitä pistettä ollenkaan sinne kuun pinnalle? Voisi ajatella että se "hajoaa", kuten esimerkiksi vesiletkun vesisuihkulle käy kun sitä liikuttaa tarpeeksi nopeasti? Mutta jos ajattelee tämän säteen jatkuvana virtana niin sittenhän asia ei ole noin?
Ei mun vesiletkun vesi ainakaan hajoa. Kävin vielä testaamassa heiluttelemassa keittiön hanaa.

Lainaus:http://math.ucr.edu/home/baez/physics/Relativity/SR/scissors.html

Luin ton ja siinä sanottiin että ne saksien terät taipuisi. Meinasin lähes samaa asiaa tolla hyperbolisella spiraalilla. Noh, pidän turpani kiinni tästä lähin.
Hyperbolinen spiraali olisi ääretön, olisikin järkevämpää puhua ihan vain (tavallisesta) spiraalista.

Saksien tapaus on erilainen kuin valon. Valon tapauksessa mikään fysikaalinen ei liiku sivuttain.
romulan_insignia
Rekisteröitynyt:
01.04.2005
Kirjoitettu: keskiviikko, 28. marraskuuta 2007 klo 14.27
Muokattu: 28.11.2007 klo 19.45
Kiitokset vain edelliselle auttajalleni, mutta olisi uusikin ongelma:

Keuhkojen kokonaistilavuus on 4,5 litraa. Mikä on keuhkojen tilavuutta vastaavan kuivan ilman massa NTP-olosuhteissa? Kuinka suuri olisi keuhkoissa olevan ilman tiheys, jos henkilön keuhkot olisivat aluksi tyhjät ja hän pystyisi kerralla hengittämään sisäänsä 4,5 litraa kuivaa ilmaa (NTP)? Oletetaan että ilma pysyy kuivana ja sen tilavuus muuttuisi niin, että paine ei muuttuisi. Kaasun normaalitilaksi (NTP) on sovittu tila, jossa lämpötila on T0=273,15 K, t=0 celsiusta ja paine p0=101325Pa (normaali ilmanpaine)

Lasku kyllä varmaan alkaisi jotenkin tyyliin V1/T1 = V2/T2 -kaavalla, mutten ole tästä yhtään varma. Nyt olisi pieni apu jälleen terää

Lainaus:28.11.2007 MieItse kirjoitti:

*tekstiä*

Suuret kiitokset!
Rekisteröitynyt:
15.07.2003
Kirjoitettu: keskiviikko, 28. marraskuuta 2007 klo 14.56
Lainaus:28.11.2007 Njerpez kirjoitti:
Lasku kyllä varmaan alkaisi jotenkin tyyliin V1/T1 = V2/T2 -kaavalla, mutten ole tästä yhtään varma. Nyt olisi pieni apu jälleen terää.

Tunnetusti r = m/V, missä

r = tiheys (foorumi ei tue kreikkalaisia aakkosia)
m = massa
V = tilavuus.

Siten m = rV.

Tässä tapauksessa koehenkilön keuhkotuuletus on isobaarinen prosessi, joten voidaan soveltaa Gay-Lussac'n lakia

V_1 / T_1 = V_2 / T_2.

Laske nyt se tilavuus, jonka kaasuseos ottaa ihmisen keuhkoissa, ja hyödynnä sitten tiheyden määritelmää. Massahan ei mihinkään katoa.
Ketään, jonka kivekset on murskattu tai jonka elin on leikattu, ei saa lukea Herran kansaan kuuluvaksi. — Raamattu
yoshi
Rekisteröitynyt:
04.08.2006
Kirjoitettu: keskiviikko, 28. marraskuuta 2007 klo 19.05
Miksi kaadettaessa esim. tuoremehupurkista mehua ulos tarpeeksi suurella kulmalla se tulee sellaisina sykäyksinä, vaikka yrittäisi pitää purkkia tasaisesti.
Omistan Playstation 3:en ja olen ylpeä siitä.
coolgreen
Rekisteröitynyt:
10.12.2003
Kirjoitettu: keskiviikko, 28. marraskuuta 2007 klo 19.21
Lainaus:28.11.2007 otto90x kirjoitti:
Miksi kaadettaessa esim. tuoremehupurkista mehua ulos tarpeeksi suurella kulmalla se tulee sellaisina sykäyksinä, vaikka yrittäisi pitää purkkia tasaisesti.

Koska sinne ei pääse ilmaa sisään mistään kun ulos tuleva mehu tukkii (ainoan) suuaukon.
yoshi
Rekisteröitynyt:
04.08.2006
Kirjoitettu: keskiviikko, 28. marraskuuta 2007 klo 19.26
Lainaus:28.11.2007 Mopez kirjoitti:
Lainaus:28.11.2007 otto90x kirjoitti:
Miksi kaadettaessa esim. tuoremehupurkista mehua ulos tarpeeksi suurella kulmalla se tulee sellaisina sykäyksinä, vaikka yrittäisi pitää purkkia tasaisesti.

Koska sinne ei pääse ilmaa sisään mistään kun ulos tuleva mehu tukkii (ainoan) suuaukon.
Ai että alipainetta, juu no sehän selittäis sen hyvin.
Omistan Playstation 3:en ja olen ylpeä siitä.
romulan_insignia
Rekisteröitynyt:
01.04.2005
Kirjoitettu: maanantai, 17. joulukuuta 2007 klo 20.04
Ok, kyseessä on varsin yksinkertainen tehtävä, mutten huomaa jotain ratkaisevaa yksityiskohtaa. Siis kultaa sulatetaan 24g, josta sitten pitäisi laskea kuluva energia. Olen olettanut, että kaavana toimii Q=sm ja kullan sulamispiste on 1064 celsiusta. Vaikka olenkin muuttanut lämpötilan kilojouleiksi ja kokeillut ties mitä muita tapoja laskea, saan aina vastaukseksi jtn 13,4. Oikea vastaus siis 1,5 kJ
Rekisteröitynyt:
03.02.2005
Kirjoitettu: maanantai, 17. joulukuuta 2007 klo 20.07
Lainaus:28.11.2007 otto90x kirjoitti:
Lainaus:28.11.2007 Mopez kirjoitti:
Lainaus:28.11.2007 otto90x kirjoitti:
Miksi kaadettaessa esim. tuoremehupurkista mehua ulos tarpeeksi suurella kulmalla se tulee sellaisina sykäyksinä, vaikka yrittäisi pitää purkkia tasaisesti.

Koska sinne ei pääse ilmaa sisään mistään kun ulos tuleva mehu tukkii (ainoan) suuaukon.
Ai että alipainetta, juu no sehän selittäis sen hyvin.

Jep, ja sykäykset johtuvat siitä, kun paine-erot tasoittuvat ja sisään tulviva ilma estää hetkellisesti nesteen ulosvirtauksen.
Rekisteröitynyt:
20.04.2006
Kirjoitettu: maanantai, 17. joulukuuta 2007 klo 20.46
Muokattu: 17.12.2007 klo 20.47
Lainaus:17.12.2007 Njerpez kirjoitti:
Ok, kyseessä on varsin yksinkertainen tehtävä, mutten huomaa jotain ratkaisevaa yksityiskohtaa. Siis kultaa sulatetaan 24g, josta sitten pitäisi laskea kuluva energia. Olen olettanut, että kaavana toimii Q=sm ja kullan sulamispiste on 1064 celsiusta. Vaikka olenkin muuttanut lämpötilan kilojouleiksi ja kokeillut ties mitä muita tapoja laskea, saan aina vastaukseksi jtn 13,4. Oikea vastaus siis 1,5 kJ

Oisit voinut koittaa suoraan arvojen sijoittamista kaavaan.

Q=sm=64kJ/kg*0,024kg=1,536kJ~1,5kJ

siis
s=ominaissulamislämpö
tarvinneeko tuohon tuota sulamispistettä ollenkaan
LUT
Rekisteröitynyt:
20.04.2006
Kirjoitettu: perjantai, 25. tammikuuta 2008 klo 18.49
Muokattu: 25.01.2008 klo 18.49
http://img191.imagevenue.com/img.php?image=78915_nimet63n_122_594lo.JPG

Joku sais valaista, miten tuosta nyt periaatteessa saa laskettua valonsäteen taittumisen prismassa. Siis, itse olen tottunut laskemaan sillä tulokulmalla ja nyt ei kyl pysty muistaa miten tuon prisman taittavan kulman (alfa) kanssa tulisi menetellä. Tuossahan tuo valonsäde tulee pinnan normaalin suuntaisesti prismaan. Tehtävänannossa tarkotuksena olis laskea violetin ja punaisen säteen välinen kulma prisman läpi kulkeneessa valossa. Ohessa on kuvaaja, josta saa piilasin taitekertoimen eri aallonpituuksille, ja edellä mainittujen värien aallonpituus on annettu. En kuitenkaan tarvitse ratkaisua, vaan riittää jos joku kertoo miten tehtävää lähdetään ratkaisemaan ja mikä virka on prisman taittavalla kulmalla.
[S1998,13]
LUT
heppu2

qA-

Rekisteröitynyt:
19.11.2001
Kirjoitettu: perjantai, 25. tammikuuta 2008 klo 19.26
Muokattu: 25.01.2008 klo 19.31
Säteet kulkevat tietenkin ensimmäisen pinnan läpi ongelmitta. Toisen pinnan kohdalla ne saattavat kokonaisheijastua, mutta veikkaisin, että näin ei tapahtu (tietenkin tarkistat tämän laskemalla). Kyseessä on siis ihan tavallinen valon taittuminen suuremman taitekertoimen aineesta pienemmän taitekertoimen aineeseen. Tulokulman saat yksinkertaisella geometrialla ratkaistua annetusta kulmasta alpha.
starfleet_combadge
Rekisteröitynyt:
08.10.2007
Kirjoitettu: perjantai, 25. tammikuuta 2008 klo 20.31
Tämä ei nyt kuulu koulufysiikkaan, mutta löysin youtubesta tälläisen hauskan videon.

http://www.youtube.com/watch?v=DfPeprQ7oGc
Rekisteröitynyt:
20.04.2006
Kirjoitettu: perjantai, 25. tammikuuta 2008 klo 20.55
Lainaus:25.01.2008 Jones323 kirjoitti:
Tämä ei nyt kuulu koulufysiikkaan, mutta löysin youtubesta tälläisen hauskan videon.

http://www.youtube.com/watch?v=DfPeprQ7oGc

No kyl tuota aihetta itseasiassa käsitellään lukiofysiikassa. Siis valon diffraktiota, siis aaltoliikkeen interferenssistä johtuvaa ilmiötä. Yhtenä perusteena valon aaltoluonteelle. Lisäks uskoisin, että monissa lukioissa tehdään tämä Yongin koe, eli laser ja kaksoisrako.
LUT
kirby
Rekisteröitynyt:
25.12.2005
Kirjoitettu: perjantai, 25. tammikuuta 2008 klo 21.15
Lainaus:17.12.2007 Njerpez kirjoitti:
Ok, kyseessä on varsin yksinkertainen tehtävä, mutten huomaa jotain ratkaisevaa yksityiskohtaa. Siis kultaa sulatetaan 24g, josta sitten pitäisi laskea kuluva energia. Olen olettanut, että kaavana toimii Q=sm ja kullan sulamispiste on 1064 celsiusta. Vaikka olenkin muuttanut lämpötilan kilojouleiksi ja kokeillut ties mitä muita tapoja laskea, saan aina vastaukseksi jtn 13,4. Oikea vastaus siis 1,5 kJ

No ominaissulamislämpö on hieman eri asia kuin sulamispiste, eli ei ihme jos tökkii. Kuten tuossa aikaisemmin todettiin, niin laskuhan menee yksinkertaisuudessaan Q=sm, s= 64kJ/kg ja m=0,024kg. 64kJ/kg*0,024kg=1,536kJ, tarkkuutta vain noiden kirjainten kanssa, lämpö tarkoittaa energiaa, ei lämpötilaa.
starfleet_combadge
Rekisteröitynyt:
08.10.2007
Kirjoitettu: perjantai, 25. tammikuuta 2008 klo 21.35
Lainaus:25.01.2008 Jarso kirjoitti:
Lainaus:25.01.2008 Jones323 kirjoitti:
Tämä ei nyt kuulu koulufysiikkaan, mutta löysin youtubesta tälläisen hauskan videon.

http://www.youtube.com/watch?v=DfPeprQ7oGc

No kyl tuota aihetta itseasiassa käsitellään lukiofysiikassa. Siis valon diffraktiota, siis aaltoliikkeen interferenssistä johtuvaa ilmiötä. Yhtenä perusteena valon aaltoluonteelle. Lisäks uskoisin, että monissa lukioissa tehdään tämä Yongin koe, eli laser ja kaksoisrako.
Milläs kurssilla nuo asiat tulee?

Mutta onko tuo totta, että ihmisen havainnointi hajottaa aaltohiukkasdualismin?
heppu2

qA-

Rekisteröitynyt:
19.11.2001
Kirjoitettu: perjantai, 25. tammikuuta 2008 klo 21.58
Lainaus:25.01.2008 Jones323 kirjoitti:
Milläs kurssilla nuo asiat tulee?

Mutta onko tuo totta, että ihmisen havainnointi hajottaa aaltohiukkasdualismin?

Lukiossa ei muistaakseni käsitelty elektronidiffraktiota. Aaltohiukkasdualismista mainittiin jollain modernin fysiikan kurssilla. Siitä kun minä kävin lukion on jo useampi vuosi aikaa, joten hommat saattaa muuttua.

Havainnointitapa tosiaan määrää saadaanko hiukkas- vai aaltoluonteista settiä. Mutta mikä on mittaus? Tämä ei ole kvanttimaailmassa ollenkaan enää niin selvää. Observaabeleita, siis mitattavia suureita, vastaa jokin operaattori, ja operaattori nimensä mukaisesti operoi aaltofunktioon. Aaltofunktio siis kuvaa systeemin tilaa. Tyydyn nyt antamaan linkin, josta käy ilmi miksi minun on vähän turhaa alkaa selittämään tätä kaikkea tarkemmin: http://en.wikipedia.org/wiki/Measurement_in_quantum_mechanics

Jep, fysiikka lukion jälkeen alkaa pikkuhiljaa käymään matemaattiseksi.
←
Sivu 4 / 18
→
1 ... 3 4 5 ... 18